Minusta tämä post-truth -aika on sangen hälyttävää - huomattava osa republikaanien kannattajista ei enää jaa yhteistä empiiristä todellisuuttamme, eikä sitä jaa suuri osa heidän seuraamansa mediaakaan, joka keskittyy tunteiden, jopa suoranaisen vihan lietsontaan. Viimeksi näin syvä kuilu taisi vallita USA:ssa 1850-luvulla. Rationaalisuuden tulee yhteiskunnassa olla laajalti jaettu asia, eikä sen kieltäjien tulisi saada merkittävää valta-asemaa poliittisessa prosessissa ja mediassa. Outoja aikoja.
USA:n kannalta ehkä vielä huolestuttavampaa on pyhimpien arvojen katoaminen. Lippu ja armeija ovat asioita, jotka ovat yhdistäneet lähes kaikkia amerikkalaisia, ehkä äärivasemmisto poislukien. Mutta Trumpin käsittelyssä jopa kunniasta, sotilaskunniastakin on tullut jätepaperia. Siinä missä MacCain oli tämän kunnian henkilöitymä, Trump pilkkasi häntäkin. Samoin hän aika vahvojen todisteiden mukaan häpäisi kaatuneiden muistoakin. Mutta edes tällainen ei saa kansaa kääntymään Trumpia vastaan. MAGA on myös iskulause, mutta sen sisällys on täysin hämärän peitossa. Ihmiset seuraavat Trumpia, vaikka hän häpäisee kaikkien konservatiivien kannattamia arvoja, demokratiasta puhumattakaan.
Kun yhteinen arvopohja katoaa, mikään ei ole pyhää, silloin tietysti empiirinen todellisuus pilkkoutuu osatodellisuuksiin, jotka eivät ole yhteydessä keskenään. Tämä on totta politiikan kentässä, mutta virkamiehistöön sama turmelus ei ole vielä kovin vahvasti yltänyt. Laki on edelleen asia, joka saa Trumpinkin osittain tottelemaan, ainakin hän joutuu tunnustamaan lain auktoriteetin välillisesti. Siis, että lakimiehet kertovat hänelle isoin kirjaimin, että pidä sinä paksupää turpasi kiinni ainakin silloin kun voit joutua sanoistasi vastuuseen. (Tämän hän oppi jo nuoruudessaan). Oikeudessa valehtelu on saattanut Trumpin lähipiiriinkin kuuluneita vaikeuksiin, kuten nyt tuo koominen Rudy Guiliani. Osa trumpisteista on joutunut huomaamaan, että perinteinen totuus, vaatimus todisteista on ainakin lakituvassa edelleen voimissaan.
Lain kunnioitus on kuitenkin vähenemään päin, koska Trump on tässäkin nakertanut oikeuden arvovaltaa. Ihmiset näkevät oikeuden toiminnan politiikan perspektiivistä, eivätkä kysy mielessään, onko syytteissä tosiasiassa kyse lainkäytöstä eikä politiikasta. Edes 6/1 tapahtumat eivät joidenkin mielestä riittäneet Trumpin syytteeseen asettamiseen, saati viraltapanoon. Trump on kiistatta häpäissyt demokratiaa, mutta se ei näemmä ole enää kovin korkea arvo sekään.
Valehtelu sinänsä on ollut aina osa politiikkaa. Mutta valheiden röyhkeys ja suuruus voi kuitenkin olla poikkeuksellista amerikkalaisessa nykytodellisuudessa. Santos on tässä ääriesimerkki, hän on valehdellut aivan kaikesta eikä häntäkään saatu erotettua edustajainhuoneesta. Kun kukaan ei enää tiedä totuutta, silloin valehtelukaan ei ainakaan äänestäjiä säväytä. Koska kaikki valehtelevat, valheiden suuruuskaan ei ole edustajaa leimaava tekijä. Tärkeintä on vain valta, joka perustuu äänimääriin. Päätelmät ovat tätä luokkaa: Presidentinvaaleissa tapahtui vilppiä (mikä on totta, ehkäpä korkeintaan joitakin satoja ääniä annettiin vilpillisesti puolin ja toisin), presidentinvaalit olivat vilpilliset ja niin vaalitulosta ei tarvitse kunnioittaa.
Poliittisen toiminnan epäbalanssi on myös ilmeistä. Jos Trump voittaa niukasti vaalit, tokkopa Biden lähtee vaalitulosta kumoamaan. Toinen puoli luottaa demokratiaan, toinen ei. Trumpin voitto siis tavallaan vakauttaisi demokratiaa, mutta minkälainen sen hinta sitten olisi, jää nähtäväksi. Voi tietysti olla, että ihmiset eivät Trumpin voittoakaan enää niele, jolloin USA voi ajautua aika villiin menoon tulevaisuudessa.
