Jos näin, ymmärrän näkemyksen Obaman onnistuneesta ulkopolitiikasta. Tuomioja on Suomen kannalta sotien jälkeisen ja niitä seuranneiden Neuvostoliiton lähes suoran vallan käyttämisen jälkeisen ajan vahingollisin ulkoministeri, joka presidentti Halosen kanssa pyrki siirtämään Suomea lähemmäksi Putinia, koska Halosen mukaan Suomi ja Venäjä jakavat samat arvot. Tällä politiikalla suometettiin ulkoministeriötä ja muita tahoja. Ei myöskään ole ihme, jos joutuu kaivamaan jatkuvasti substanssin sijasta näit "missä se vanha X on" jne.
Mitä Trumpiin tulee, ensimmäiset ministerit on valittu. Odotan ulkoministerin nimittämistä ja kommentoin sen jälkeen tilannetta mm. Euroopan ja Suomen osalta.
e: Britannin puolutusministeri Michael Fallon paalutti osuvasti eurooppalaisen näkemyksen NATO:sta ja Venäjästä presidentti Trumpille. Vastoin kaikkia Venäjän demokratian vaalimispuheita (luin Venäjän uuden ulkopoliittisen doktriinin, hieman siitä Venäjä-ketjussa), Venäjä hyökkäsi liitoutumattomaan maahan Ukrainaan, vaikka se ulkopoliittisen doktriinininsa mukaan pitää liitouttumattomia maita erityisen arvokkaana Venäjän rauhanponnisteluissa ja harjoittamassa aseriisunnassa. Fallon näkee näiden propagandapuheiden läpi, kuten toki muutkin vaikkapa Sauli Niinistöä ja Juha Sipilää myöten, mutta Fallon sanoo myös ääneen sen, minkä kaikki tietävät, mutta eivät sano. Venäjän kanssa voi olla dialogissa, mutta pelotevaikutuksesta on huolehdittava.
Viimeksi muokattu: