Winnipegin kausi tuli ensimmäisenä päätökseen ja saldona tältä kaudelta 84 pistettä (37-35-10) ja joko 11. tai 12. sija läntisessä konferenssissa. Pistemäärä oli täsmälleen sama kuin edellisellä täydellä kaudella, ja viime kaudella joukkue olisi myös päätynyt suurinpiirtein samaan pistemäärään, eli hieman joukkue polkee nyt paikoillaan. Tänä kesänä Chevyn pitäisi tehdä siirtoja joukkueen vahvistamiseksi. Näiden asioiden ratkaiseminen pitäisi olla erityisesti tärkeysjärjestyksessä korkealla kun miettii joukkueen rakennusta ensi kaudeksi:
Maalivahtipeli
- Ondrej Pavelec osoitti viimeistään tällä kaudella että hänestä ei ole voittavaksi maalivahdiksi NHL:ssä. En liene olevani väärässä jos sanon Pavelecin olevan liigan huonoin ykkösmaalivahti. Pavelecilla on nyt takana viisi täyttä kautta ja parilla niitä edeltävällä kaudella muutamat pelit, ja ainoastaan yhdellä kaudella torjuntaprosentti on ollut päälle .910. Se ei riitä millään tämän päivän NHL:ssä. Sopimusta on kuitenkin vielä kolme kautta jäljellä $3.9 miljoonan vuosipalkalla, joten Pavelecin kohdalla eteen tulee pohdinta compliance buyoutin käyttämisestä tänä kesänä kun siihen vielä on mahdollisuus.
Al Montoya osoitti tällä kaudella että voittavalla saldolla Jets-puolustuksen takana pystyy myös pelaamaan. Toki pelejä paljon vähemmän kuin Pavelecilla, mutta otteet olivat myös selvästi paremmat (2.30 GAA vs. 3.01 GAA; .920 SV% vs. .901 SV%). Myös loppukaudesta ylös nostettu farmiveskari Michael Hutchinson osoitti heti lupaavampia otteita kuin Pavelecilta on nähty pitkään aikaan (2 voittoa, 1.64 GAA ja .943 SV% kolmessa ottelussa). Montoya on kesällä UFA ja Hutchinson on RFA. Farmista löytyy myös Juho Olkinuora, Connor Hellebuyck ja RFA-statuksella oleva Ed Pasquale.
Päätösten aika maalivahtipelin suhteen siis. Pavelecin johdolla joukkue kun tuskin ottaa sitä seuraavaa askelta playoff-joukkueeksi. Ainakaan vielä Pavelec ei ole antanut syytä uskoa pystyvänsä torjumaan Jetsin playoffeihin.
Valmennus
- Kesken kauden tehty valmentajanvaihdos piristi joukkuetta ja Paul Maurice sai joukkueesta selvästi enemmän irti kuin edeltäjänsä Claude Noel. Mauricen saldo Jetsin päävalmentajana oli lopulta 18-13-5. Pian Olympiatauon jälkeen sattunut notkahdus pelissä ja sen aiheuttama kuuden ottelun tappioputki tiputti Jetsin pois playoff-taistelusta. Tappioputki seurasi suoraan hyvään vireeseen päässeen tulokassentteri Mark Scheifelen loukkaantumista. Sentteriosaston kapeus näkyi siinä merkittävässä määrin. Kuitenkin kokonaisuudessaan Mauricen aikana peli oli selvästi parempaa kuin Noelin aikana. Mauricella ei ole vielä sopimusta ensi kaudeksi, joten valmentajatilanteen ratkaiseminen on asialistalla myös korkealla kesään lähdettäessä.
Dustin Byfuglienin pelipaikka
- Onko Buff jatkossa puolustaja vai laitahyökkääjä? Siinä on yksi tärkeä kysymys ratkaistavaksi. Buffista olisi joukkueelle hyötyä molemmilla pelipaikoilla, mutta vain toisella hän pystyy kerrallaan peluuttamaan. Bufflin olisi puolustajana yhtä tehokas kuin hyökkääjänä, ja vaikka pelaa hyökkääjänä niin pystyy silti kovan laukauksensa vuoksi olemaan viivamiehenä ylivoimissa. Oli kuitenkin alkukaudesta keräämässä ahkerasti miinuksia puolustajana pelatessaan, joten puolustuspelissä olisi parantamista, ja se puoltaisi hyökkääjänä jatkamista. Hyökkääjänä tasapainottaisikin tuon laituriosaston hyvälle mallille (Ladd, Wheeler, Byfuglien, Kane ja Frolik), ja Wheelerin kanssa on isokokoisina ja hyvin liikkuvina pelaajina vaikeasti pideltävä laiturikaksikko vastustajille. Tällöin myös rightin puolen pakit Jacob Trouba ja Zach Bogosian saisivat pelata oikealla puolella eli siellä missä ovat parhaimmillaan, eikä olisi "ongelmaa" kolmesta oikealla puolella pelaavasta kärkipakista. Puolustuksen kärkinelikkoon jäisi kuitenkin yksi iso aukko täytettäväksi, ja en usko että Zach Redmondista, Grant Clitsomesta tai Paul Postmasta olisi täyttämään sitä. Buffin jatkaessa hyökkääjänä joukkueeseen tulisi siten tuoda yksi leftin puolen top-4 puolustaja.
Evander Kanen tulevaisuus
- Kanen suhteen on koko kauden liikkunut kaikenlaisia huhuja liittyen kaukalon ulkopuoliseen toimintaan kuin myös mahdollisiin seurasiirtoihin, eikä pelikään ole kulkenut kaukalossa parhaalla tavalla. Kanella on kuitenkin kaikki edellytykset olla todellinen 'game-breaker'. Isokoinen, fyysinen ja hyvin liikkuva laitahyökkääjä hyvällä laukauksella varustettuna kelpaisi mille joukkueelle tahansa. Kane on jo kertaalleen rikkonut 30 maalin rajapyykin ja kaikki edellytykset on lisätä siihen vielä kymmenkunta maalia lisää. Ikää vasta 23 vuotta ensi kauden alkaessa ja parhaat pelivuodet edessäpäin. Kanen kauppaaminen olisi ison luokan riski joukkueelle, ja vastineen pitäisi olla todella kovaa luokkaa. Kaupan myötä olisi helppoa nähdä Kanen nousevan uudelle tasolle maisemanvaihdoksen myötä ja Jets näkökulmasta sitä ei olisi varmastikaan hienoa nähdä, vaan parempi olisi jos nousisi sille tasolle Winnipegissä. Mutta voi hyvin olla että Kanen 'aikuistuminen' ja pelin nostaminen seuraavalle tasolle vaatisikin sitä siirtoa, ja että on jo liiaksi häiriötekijä Jetsille ja kauppaaminen olisi jopa välttämätöntä. Jetsin kannalta Kanen mahdollisessa kauppaamisessa olisi organisaation tulevaisuuden kannalta pakko onnistua hyvin ja saada erinomainen vastine.
----
Tuossa nyt muutamia kysymyksiä ratkaistavaksi Chevylle off-seasonin aikana. Tärkeä kesä edessä joukkueen kuin myös Chevyn oman tulevaisuuden kannalta. Tähän saakka on ollut kärsivällinen manageri eikä ole tehnyt vielä isoja siirtoja. Käveli niin sanotusti katettuun pöytään ja keskittynyt ainoastaan saamansa joukkueen rungon kiinnittämiseen pitkillä jatkosopimuksilla. Toki draftien kautta tuonut jo kaksi runkopelaajaa (Trouba ja Scheifele) mukaan ja kolmas on tuloillaan (Josh Morrissey), ja muutenkin onnistunut parissa vuodessa parantamaan organisaation prospecti-osastoa joka oli aikalailla tyhjä tämän tullessa taloon. Mutta nyt pitäisi tehdä joko treidin tai FA-signauksen avulla joukkueeseen niitä vahvistuksia. Michael Frolik on merkittävin Chevyn kaupalla hankkima pelaaja joukkueeseen, ja vastaavia ja parempia hankintoja tulee nyt tehdä lisää. Runko on jo pitkälti kasassa, mutta vaatii toki vielä hienosäätöä, ja nyt siihen ympärille on saatava selvää vahvistusta. Merkittävät osa-alueet (maalivahtipeli ja valmennus) tarvitsevat pitkän tähtäimen ratkaisuja tämän kesän aikana, ja Bufflinin jatkaessa hyökkääjänä tarvitsee puolutukseen tuoda kokenut top-4 puolustaja sekä alempiin kentällisiin hyviä NHL-tason pelaajia. Siellä on nyt liikaa noita wrigteja, thorburneja, halischukeja ja kumppaneita, ja liian vähän kokeneita ja hyviä pelaajia. Olli Jokinen tarvitsee joko jatkosopimuksen, tai tilalle tuotava toinen mitat täyttävä sentteri kolmeen ensimmäiseen kentälliseen. Ja sitten tietenkin Kanen tilanne on ratkaistava.
Frolik on ainoa pelaaja, jolla sopimus päättyy tähän kesään, ja jolle on pakko saada jatkosopimus tehtyä. Frolik on vielä RFA-statuksella joten sen ei pitäisi olla ongelma. Sen myötä sopimuksen alla olisi 17 pelaajaa ja palkat hieman alle $55 miljoonan, eli capissa olisi hyvin tilaa tehdä hankintoja. Pavelecin ulos ostamisella sitä tilaa saisi tehtyä lisää, vaikka toki korvaajaan voisi hyvin mennä sama määrä. Jets tosin ei pienen markkina-alueen joukkueena ole ainakaan vielä ihan cappiin saakka resursseja käyttävä joukkue, vaan joukkueella on jonkinlainen sisäinen budjetti käytössä. Liigan rikkaimpiin kuuluvien omistajien myötä kukkaron nyörit tosin voivat löystyä jos tulossa olisi rahoille hyvää vastinetta, eli joukkueelle merkittäviä vahvistuksia. Eikä siellä sisäisestä budjetista huolimatta ihan sentään Islandersin tasolla olla, vaan tällä kaudella palkat taisivat olla siellä $60 miljoonan tuntumassa.
Jetsin tilannetta seurataan mielenkiinnolla ja joukkueelle toivotaan kaikkea hyvää. Joukkueesta löytyy useita hienoja pelaajia (Wheeler, Kane, Ladd, Trouba, Bogosian, Scheifele jne.) ja siihen ympärille on hyvä rakentaa tulevaa playoff-joukkuetta. Chevyn pitää nyt vaan tehdä niitä oikeita ratkaisuja, mutta myös uskallettava ottaa riskejä joita hän ei ole tähän saakka vielä tehnyt.