Viestin lähetti Noutaja#9
Sturenkadulla, siinä Vallilan ammattikoulua lähes vastapäätä oli joku muistaakseni M-kirjaimella alkava paikka. Joku Mary se oli...
Marilyn taisi olla. Itse en käynyt siellä kuitenkaan koskaan; siellä kävi vaan jotain pikkuteinejä, eihän ne nyt kiinnosta tällaista henkisesti vanhempaa kaveria. (Nykypäivänä tosin tilanne on ihan päinvastainen kuin silloin...myös henkisen iän suhteen! :)
Sori vaan papat, mutta nyt on aika viedä teidät vain yököttävälle 90-luvulle, ja sen alkuun aikaikkunaan nimeltä 92-94. Tuolloin ykkösmesta oli
Arkadia, jonne ei liian kännissä tai tossuissa menty! Itsekin menin sinne ensimmäistä kertaa täysi-ikäisenä, ja ihan tietoisesti. Nykyään ovilla on kai metallinpaljastimet. Viimeinen kosketus Arkadiaan taitaa olla vuodelta -98, jolloin "pappoina tietysti" käytiin muistelemassa kultaista nuoruutta. Biisi: Celine Dion, this is getting serious (tms.)
Arkadia oli kesy aloitus, ja siitä on hyvä siirtyä "radan" toiselle puolelle,
Kynälle ja
BA:lle. KYBA-bileet olivat aina legendaarisia ja Kynällä tuli aikaansa edellä olevaa musaa. Se ei ollut silloin meidän mielestä ollenkaan hyvä asia. Tuolloin muuten illan päätti vielä "viimeiset hitaat", nykyään trendi on, että illan päättää "viimeiset nopeat", ja siinä sitä onkin isolle liikkeelle käyttöä! Biisi: Crash Test Dummies - Mmm Mmm Mmm ja jotain kolinateknoa.
Ennen lapseksi kasvamisen ehdotonta helmeä pitää poistua hetkeksi tästä silloisesta kultaisesta kolmiosta Iso Roban suuntaan. Hopeiseen kolmioon, jossa sykki.
Ensin löydettiin paikka nimeltä
Joy. Sijatsi Ratakadulla, jossa sittemmin oli jos minkälaista tissibaaria ja polttopulloa. Alakerrassa oli joku snooker-klubi, mentiin sinne aina ensin pelailemaan pariksi tunniksi ja polttelemaan keihäitä, ja siitä sitten raput ylös ja Joyhyn. Olimme siellä kyllä kantiksia, mutta poket vaihtui aika tiuhaan ja paikkakin menetti suosionsa aika äkkiä. Sisäänpääsy oli aina vähän onnen kauppaa, mutta onneksi oli varasuunnitelma... Biisi: 2 Unilimited - No limits, ja ihan vitun kovaa!
Varasuunnitelma oli kulkea Annankatua alaspäin Iso Roballe, ja Eleganttiin,
Disco Elegant tms. Sen tilallekin tuli joku tissibaari, se on siinä kiinalaisen yläkerrassa about. Paikka oli verrattain pieni, eikä siellä mikään posketon meno ollut. Mesta oli ulkomaalaisten pitämä, ja sisäänpääsy ja hintataso myös sitä luokkaa. Biisi: Captain Hollywood Project - More And More, ja repeatilla.
Jokaisen PK-seudulta kotoisin olevan 94-99 intin alottaineen varusmiehen elämään on ollut pakko kuulua
Roba. Jonot olivat kauheat, ja jonoissa vedettiin sulkeisia, ja hehkutettiin inttijuttuja, kun meillä on sitä ja meillä on tätä. Oh my god, miten ne muijat kesti?! Legendaarinen paikka, jossa oli selvä linja ikä/sukupuoli-suhteen suhteen. Eli mimmit K-18 ja poitsut K-19. Sinänsä toimisi vieläkin jossain, mutta pitäisi olla mimmit K-18 ja poitsut K-26... Biiseinä alhaalla Scooter: Move Your Ass, ylhäällä Baccara: Yes sir, I can boogie. Omat kokemukset vuodelta -96.
Sitten päästään helmeen ja bonukseen. Mitä olisi 90-luvun Helsinki ilman
Alibia? Ei saatana mitään! Legendaarinen kaksikko: Jussi&Pesismaila. Frendin päälle kustiin vessassa (oli sammunut, ja heräsi tähän), "salin puolella" lenteli lasituopit ja tiskeillä juotiin muumikossua. Tanssilattialla (niin, siis lattialla nimenomaan siellä kuran ja saven keskellä maaten) sätkittiin Back In Blackin tahdissa kuin A. Youngit konsanaan, ja tanssilattialla siliteltiin genitaaleja kuin tyhjää vaan. Saanti oli varmaa ja itse vältin aina tappelut ja olin siinä kyllä poikkeus. Ja melkein seuraavana päivänä opiskelijat söivät ruokaa kiltsiti ruokalassaan ja taitavat syödä vielä tänäkin päivänä, vaikka Alibia ei enää olekaan.
Oi aikoja. Silloin käveltiin 20km kesäyönä kotiin, jos ei yödösään kerinnyt. Nyt ei tulisi mieleenkään edes puolta lyhyempi matka. Biisi: tästä kyllä saisi jonkun "Alibi hits"-levyn kasattua, mutta kyllä Joan Jett - I Love Rock'n Roll pitää valita jos yksi pitää valita.
Bonuksena sitten laatu. Laadukkaimmat bileet olivat kuitenkin
Lepakolla/ssa. Viikonloppuisin oli jotain diskoja (throb) tms., ja kaveri silloin DJ:nä soitteli siellä levyjä ja vapareitahan sieltä sai sitten. Laadukkaimmat ja parhaan tuoksuisimmat mimmit kävivät silloin täällä - missä lienevät nyt. Olen myös silloisen opetusministerin, Riitta Uosukaisen, kanssa käynyt täällä erittäin tiukkasävyistä debattia koulutuksen määrärahoista suorassa Mirja Pyykön TV-lähetyksessä. Biisi: House of Pain - Jump Around
Muitakin hyviä on (mm. Adlon/Trocaderos tms.), mutta näiden kanssa saa jo unen päästä helposti kiinni.
EDIT: House of pain, kiitos YleX.