Ajattelinpa avata ketjun jossa voidaan keskustella JYPin maalivahti-duosta. Sinuhe Wallinheimo - ketju ei aja enää tarkoitustaan, koska keskustelu käy kuumana myös toisen maalivahtimme Tommi Nikkilän puolesta. Tässä ketjussa siis arvostellaan ankarasti ja kehutaan huimasti maalivahtiemme edesottamuksia ja keskustellaan siitä kummanko pitäisi pelata maalissa ja miksi.
Vedetäänpä tässä kummankin maalivahdin pelaajahistoria pähkinänkuoreen ja katsotaan mitkä ovat ennakkoasetelmat ja miten ne ovat muuttuneet tähän päivään mennessä.
#72 Sinuhe Wallinheimo
9.3.1972 Jyväskylä
189 cm / 90 kg / R
Vuonna 1972 maaliskuisena talvipäivänä maailman pullahti potra-poika, jonka nimi edellytti jo historiatekoja. Nuorena miehenä kiekko-oppinsa Jyväskylän JYPistä ammentanut maalivahdin alku lähti vuonna 1992 etsimään peliaikaa muualta taskussaan vain yksi pelattu SM-liigaottelu. Kunnianhimo oli korkealla, suuntana HIFK ja toivossa saada peliaikaa
Helsingissä.
Tähän asti historia on toistanut itseään myös myöhemmin muuan Ari Ahosen kohdalla, sillä erotuksella, että Ahonen lunasti paikkansa HIFK:n miehistössä ja valtasi ykkösmaalivahdin paikan. Sinuhe joutui tyytymään A-nuorten peleihin sekä silloisen 1. divisioonan Karhu-Kissojen maalin vartioimiseen. Edelleen historia kulkee käsi kädessä vasta 12 vuotiaan Ahosen ja Sinuhen kohdalla kun Wallinheimo loikkaa rapakon yli vuonna 1993.
Pohjois-Amerikassa Wallinheimo viihtyi viisi vuotta ja plakkariin tarttui myös valinta AHL:n parhaaksi maalivahdiksi. Kaudeksi 1998-1999 Sinuhe palasi Suomeen ja Lukko-paitaan. Kausi ei sujunut odotetulla (torjuntaprosentti 88,9 %) tavalla ja tällä kertaa Suomen visiitti jäi vain kauden mittaiseksi.
Vuodesta 1999 alkoi Sinuhen nousujohteinen jakso aivan pohjamudista joka palkittiin kahdella peräkkäisellä Elitserien hopealla Färjestadin paidassa vuosina 2003 ja 2004. Väliin mahtuu kolmen verran kausia Saksassa, puoli kautta Saksan 2. bundesliigassa ja kaksi ja puoli kautta 1. bundesliigassa.
Vuonna 2004 ympyrä sulketuu Sinuhen kohdalla ja paluu JYPin joukkueeseen on käynyt toteen muutaman vuoden huhuilun päätteeksi. Vuosien varrella Sinuhesta on kasvanut johtaja ja hieno persoona joka ei jätä ketään kylmäksi, ei varsinkaan edessä pelaavaa puolustusta. Wallinheimo on johtaja ja persoona jota nuori JYPin joukkue tarvitsee.
#50 Tommi Nikkilä
16.6.1977 Jyväskylän mlk.
183 cm / 81 kg / L
Viisi vuotta myöhemmin Wallinheimoa syntynyt Nikkilä on kulkenut vähintäänkin erinlaisen polun tämän hetkiseen JYPiin. Vaajakosken Pelikaaneista ponnistanut veräjänvahti liittyi JYPin juniorikouluun C-juniori ikäisenä. Nikkilä oli aina juniorijoukkueensa selkäranka ja voitti JYPin kanssa A-junioreiden Suomen mestaruudenkin.
Aivan kuten Sinuhen ja monen muunkin nuoren lupaavan maalivahdin kohdalla vastuuta oli lähdettävä hakemaan muualta, koska liigajoukkueen ovet olivat tukossa. Nikkilän suuntana oli Joensuu ja paikallinen kiekkoseura Jokipojat. Kolmen Jokipojissa vietetyn kauden jälkeen Mikkelin Jukurit osoitti kiinnostuksensa Nikkilä kohtaan ja antoi tälle heti suuret saappaat täytettäväkseen. Nimittäin muuan Tero Leinonen oli karistanut Mikkelin ja Mestiksen pölyt jaloistaan ja suuntasi Jyväskylään Mestiksen mestaruus taskussaan. Nikkilä ei jäänyt pekkaa pahemmaksi vaan nappasi kaksi peräkkäistä mestaruutta Jukuri-paidassa ja paluu Jyväskylään oli tosiasia.
Vuonna 2003-2004 JYPin maalia vartiovat siis Jukureiden kautta tulleet Mestiksen mestarit. Ennakkoon Leinosen piti kantaa ykkösveskarin roolia, mutta Nikkilä vakuutti valmennusjohdon ja pelasi ehkä kaikkien yllätykseksi yhtä paljon kuin virkaveljensä Leinonen. Nikkilän vastuuta suurensi Leinosta vaivannut loukkaantuminen kesken kauden, mutta Nikkilä osoitti pystyvänsä kantamaan vastuuta.
Wallinheimo 2004-2005
Miehen saldo tältä kaudelta näyttää kuutta ottelua ja kahta nollapeliä. Torjuntaprosentti on hyvä 92,61 ja päästettyjen maalien keskiarvo on varsin kunnioitettava 2,19. Tilastojen valossa Sinuhe on täyttänyt häneen kohdistuneet vähintäänkin hyvin. Kaiken pitäisi siis olla kunnossa, vai onko?
JYPin kannattajat odottivat Sinuhesta sateentekijää ja kauan kaivattua selkeää ykkösmaalivahtia. Vielä kun on kokoonpanossa mitat täyttävä kakkosmaalivahtikin, niin odotukset olivat korkealla. Mutta JYPin sosiaalipeluutus löikin kaikki ällikällä. JYPissä ollaan viime vuosina totuttu näkemään maalivahtien kohdalla tasaista peluuttamista, joka onkin perusteltua kun kokoonpanossa on kaksi tasavahvaa maalivahtia.
Sinuhe on osoittanut jo kuudessa pelaamassaan ottelussaan, että on vastaus JYP-kannattajien huutoon. Pitkään on JYPiin kaivattu selkeää ykkösmaalivahtia ja voittavaa sellaista. Sinuhe on ottanut joukkueen isännän otteeseensa ja johtaa puolustusta esimerkillisesti. Ei ole epäselvää se, että onko hän tullut tänne jäähdyttelemään.
Sinuhe on kaiken kokenut maalivahti ja tarvitsee vastuuta. Tuolla kokemuksella motivaatio ei synnyt pelkällä hyvällä kaverihengellä ja pieruvitsejä kertomalla pukukopissa. Tuolla kokemuksella pitää saada myös pelata, pelata ja vielä pelata. Jos vastuuta ei tule tarpeeksi Sinuhen motivaatio saattaa heikentyä ja pahimmassa tapauksessa saattaa syntyä valtataistelu välille Alatalo - Wallinheimo.
Nikkilä 2004-2005
Tilastot Nikkilän kohdalla puhuvat karua kieltään. Torjuntaprosentti SM-liigan toiseksi huonoin 84,91 neljässä pelissä ja päästettyjen maalien keskiarvo 3,97. Näillä tilastoilla joukkueen voittaminen käy todella vaikeaksi.
Puhutaan aina toisen kauden kirouksesta, eikä sitä voida sivuuttaa Nikkilänkään kohdalla. Alatalo on luonut Nikkilälle kovat odotukset antamalla runsaasti peliaikaa ja Nikkilä on valitettavasti epäonnistunut kantamaan sen tuoman vastuun.
Nikkilässä on ainesta hyväksi kakkosmaalivahdiksi ja liigakokemuksen karttumisen myötä myös ykkösmaalivahdiksi asti. Näillä näytöillä Nikkilä ei ole valmis kantamaan ykkösveskarin roolia, joka näkyy tason heittelynä. Välillä Nikkilä on epävarma ja luo joukkueeseen epävarmuutta. Tämä näkyy puolustajien epätietoisuutena kiekon kontrolloimisessa ja kiekon hakemisessa. Wallinheimon ollessa maalissa ei tällaista pääse tapahtumaan ja aivan varmasti jokainen tietää kuka sen kiekon ottaa.
Wallinheimo vs. Nikkilä
Tällä hetkellä vaakakuppi siis kääntyy voimakkaasti Wallinheimon suuntaan. Wallinheimo on pelin ohjauksessa omaa luokkaansa ja luo puolustukseen kaivattua rauhallisuutta ja varmuutta. Nikkilän ollessa maalilla kauhun sekaisia tunteita syntyy puolustuksessa enemmän sääntönä kuin poikkeuksena.
Wallinheimo on myös persoona jota yleisö kaipaa. Se tuo väkeä hallille ja mielenkiintoa koko joukkueeseen. Nyt alkaa näyttää myös siltä, että Wallinheimo on ykkönen valmennusjohdonkin papereissa. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että valmennusjohto huomasi sen vasta Nikkilän katastrofaalisten esitysten jälkeen.
Nyt vastuuta pitää antaa Wallinheimolle niin paljon kuin mies sitä jaksaa kantaa ja pikkuhiljaa myös Nikkilälle on saatava pelejä alle, että kaveri saa itseluottamuksensa kohdalleen.
Vedetäänpä tässä kummankin maalivahdin pelaajahistoria pähkinänkuoreen ja katsotaan mitkä ovat ennakkoasetelmat ja miten ne ovat muuttuneet tähän päivään mennessä.
#72 Sinuhe Wallinheimo
9.3.1972 Jyväskylä
189 cm / 90 kg / R
Vuonna 1972 maaliskuisena talvipäivänä maailman pullahti potra-poika, jonka nimi edellytti jo historiatekoja. Nuorena miehenä kiekko-oppinsa Jyväskylän JYPistä ammentanut maalivahdin alku lähti vuonna 1992 etsimään peliaikaa muualta taskussaan vain yksi pelattu SM-liigaottelu. Kunnianhimo oli korkealla, suuntana HIFK ja toivossa saada peliaikaa
Helsingissä.
Tähän asti historia on toistanut itseään myös myöhemmin muuan Ari Ahosen kohdalla, sillä erotuksella, että Ahonen lunasti paikkansa HIFK:n miehistössä ja valtasi ykkösmaalivahdin paikan. Sinuhe joutui tyytymään A-nuorten peleihin sekä silloisen 1. divisioonan Karhu-Kissojen maalin vartioimiseen. Edelleen historia kulkee käsi kädessä vasta 12 vuotiaan Ahosen ja Sinuhen kohdalla kun Wallinheimo loikkaa rapakon yli vuonna 1993.
Pohjois-Amerikassa Wallinheimo viihtyi viisi vuotta ja plakkariin tarttui myös valinta AHL:n parhaaksi maalivahdiksi. Kaudeksi 1998-1999 Sinuhe palasi Suomeen ja Lukko-paitaan. Kausi ei sujunut odotetulla (torjuntaprosentti 88,9 %) tavalla ja tällä kertaa Suomen visiitti jäi vain kauden mittaiseksi.
Vuodesta 1999 alkoi Sinuhen nousujohteinen jakso aivan pohjamudista joka palkittiin kahdella peräkkäisellä Elitserien hopealla Färjestadin paidassa vuosina 2003 ja 2004. Väliin mahtuu kolmen verran kausia Saksassa, puoli kautta Saksan 2. bundesliigassa ja kaksi ja puoli kautta 1. bundesliigassa.
Vuonna 2004 ympyrä sulketuu Sinuhen kohdalla ja paluu JYPin joukkueeseen on käynyt toteen muutaman vuoden huhuilun päätteeksi. Vuosien varrella Sinuhesta on kasvanut johtaja ja hieno persoona joka ei jätä ketään kylmäksi, ei varsinkaan edessä pelaavaa puolustusta. Wallinheimo on johtaja ja persoona jota nuori JYPin joukkue tarvitsee.
#50 Tommi Nikkilä
16.6.1977 Jyväskylän mlk.
183 cm / 81 kg / L
Viisi vuotta myöhemmin Wallinheimoa syntynyt Nikkilä on kulkenut vähintäänkin erinlaisen polun tämän hetkiseen JYPiin. Vaajakosken Pelikaaneista ponnistanut veräjänvahti liittyi JYPin juniorikouluun C-juniori ikäisenä. Nikkilä oli aina juniorijoukkueensa selkäranka ja voitti JYPin kanssa A-junioreiden Suomen mestaruudenkin.
Aivan kuten Sinuhen ja monen muunkin nuoren lupaavan maalivahdin kohdalla vastuuta oli lähdettävä hakemaan muualta, koska liigajoukkueen ovet olivat tukossa. Nikkilän suuntana oli Joensuu ja paikallinen kiekkoseura Jokipojat. Kolmen Jokipojissa vietetyn kauden jälkeen Mikkelin Jukurit osoitti kiinnostuksensa Nikkilä kohtaan ja antoi tälle heti suuret saappaat täytettäväkseen. Nimittäin muuan Tero Leinonen oli karistanut Mikkelin ja Mestiksen pölyt jaloistaan ja suuntasi Jyväskylään Mestiksen mestaruus taskussaan. Nikkilä ei jäänyt pekkaa pahemmaksi vaan nappasi kaksi peräkkäistä mestaruutta Jukuri-paidassa ja paluu Jyväskylään oli tosiasia.
Vuonna 2003-2004 JYPin maalia vartiovat siis Jukureiden kautta tulleet Mestiksen mestarit. Ennakkoon Leinosen piti kantaa ykkösveskarin roolia, mutta Nikkilä vakuutti valmennusjohdon ja pelasi ehkä kaikkien yllätykseksi yhtä paljon kuin virkaveljensä Leinonen. Nikkilän vastuuta suurensi Leinosta vaivannut loukkaantuminen kesken kauden, mutta Nikkilä osoitti pystyvänsä kantamaan vastuuta.
Wallinheimo 2004-2005
Miehen saldo tältä kaudelta näyttää kuutta ottelua ja kahta nollapeliä. Torjuntaprosentti on hyvä 92,61 ja päästettyjen maalien keskiarvo on varsin kunnioitettava 2,19. Tilastojen valossa Sinuhe on täyttänyt häneen kohdistuneet vähintäänkin hyvin. Kaiken pitäisi siis olla kunnossa, vai onko?
JYPin kannattajat odottivat Sinuhesta sateentekijää ja kauan kaivattua selkeää ykkösmaalivahtia. Vielä kun on kokoonpanossa mitat täyttävä kakkosmaalivahtikin, niin odotukset olivat korkealla. Mutta JYPin sosiaalipeluutus löikin kaikki ällikällä. JYPissä ollaan viime vuosina totuttu näkemään maalivahtien kohdalla tasaista peluuttamista, joka onkin perusteltua kun kokoonpanossa on kaksi tasavahvaa maalivahtia.
Sinuhe on osoittanut jo kuudessa pelaamassaan ottelussaan, että on vastaus JYP-kannattajien huutoon. Pitkään on JYPiin kaivattu selkeää ykkösmaalivahtia ja voittavaa sellaista. Sinuhe on ottanut joukkueen isännän otteeseensa ja johtaa puolustusta esimerkillisesti. Ei ole epäselvää se, että onko hän tullut tänne jäähdyttelemään.
Sinuhe on kaiken kokenut maalivahti ja tarvitsee vastuuta. Tuolla kokemuksella motivaatio ei synnyt pelkällä hyvällä kaverihengellä ja pieruvitsejä kertomalla pukukopissa. Tuolla kokemuksella pitää saada myös pelata, pelata ja vielä pelata. Jos vastuuta ei tule tarpeeksi Sinuhen motivaatio saattaa heikentyä ja pahimmassa tapauksessa saattaa syntyä valtataistelu välille Alatalo - Wallinheimo.
Nikkilä 2004-2005
Tilastot Nikkilän kohdalla puhuvat karua kieltään. Torjuntaprosentti SM-liigan toiseksi huonoin 84,91 neljässä pelissä ja päästettyjen maalien keskiarvo 3,97. Näillä tilastoilla joukkueen voittaminen käy todella vaikeaksi.
Puhutaan aina toisen kauden kirouksesta, eikä sitä voida sivuuttaa Nikkilänkään kohdalla. Alatalo on luonut Nikkilälle kovat odotukset antamalla runsaasti peliaikaa ja Nikkilä on valitettavasti epäonnistunut kantamaan sen tuoman vastuun.
Nikkilässä on ainesta hyväksi kakkosmaalivahdiksi ja liigakokemuksen karttumisen myötä myös ykkösmaalivahdiksi asti. Näillä näytöillä Nikkilä ei ole valmis kantamaan ykkösveskarin roolia, joka näkyy tason heittelynä. Välillä Nikkilä on epävarma ja luo joukkueeseen epävarmuutta. Tämä näkyy puolustajien epätietoisuutena kiekon kontrolloimisessa ja kiekon hakemisessa. Wallinheimon ollessa maalissa ei tällaista pääse tapahtumaan ja aivan varmasti jokainen tietää kuka sen kiekon ottaa.
Wallinheimo vs. Nikkilä
Tällä hetkellä vaakakuppi siis kääntyy voimakkaasti Wallinheimon suuntaan. Wallinheimo on pelin ohjauksessa omaa luokkaansa ja luo puolustukseen kaivattua rauhallisuutta ja varmuutta. Nikkilän ollessa maalilla kauhun sekaisia tunteita syntyy puolustuksessa enemmän sääntönä kuin poikkeuksena.
Wallinheimo on myös persoona jota yleisö kaipaa. Se tuo väkeä hallille ja mielenkiintoa koko joukkueeseen. Nyt alkaa näyttää myös siltä, että Wallinheimo on ykkönen valmennusjohdonkin papereissa. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että valmennusjohto huomasi sen vasta Nikkilän katastrofaalisten esitysten jälkeen.
Nyt vastuuta pitää antaa Wallinheimolle niin paljon kuin mies sitä jaksaa kantaa ja pikkuhiljaa myös Nikkilälle on saatava pelejä alle, että kaveri saa itseluottamuksensa kohdalleen.
Viimeksi muokattu: