Vuosi 1993 – Sir Penan iltahuuto, Brittileijonien ihmenousu ja Zvaigzne Kreklin uusi esiinmarssi

  • 15 203
  • 115

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Tanskan vuoden 1992 MM-kisat B-sarjassa olivat jättäneet paljon panosta vuodeksi 1993 vastaaviin B-sarjan MM-kisoihin Hollantiin.

Se oli ennen kautta tosiaan säilyttänyt paikkansa sarjassa, alkanut kerätä kansainvälistäkin positiivista huomiota osakseen ja oli heti lähtökohtaisten noususuosikkien eli Puolan, Hollannin ja Japanin jälkeen B-sarjan MM-kisojen nk. Musta Hevonen.

Mustan Hevosen roolinsa Tanska tuntui täyttävän kiitettävällä tavalla myös vuonna 1993.

Harjoituskauden asioita Per Holten Möllerin valmentaman Tanskan osalta otettiin huomioon, keskialuepelaaminen alkoi sujua ja kaikkiaan sillä oli melko hyvässä tasapainossa sillä hetkellä myös yleishenki maajoukkueessaan.

Tanskalla siinsi kuitenkin edelleen horisontissa mahdollinen pääsy karsimaan paikastaan Lillehammerin vuoden 1994 Talviolympialaisten Karsintaan, mutta sen täytyi sijoittua sitä varten vähintään kolmanneksi ja jopa toiseksikin saakka koska IIHF ei osannut selkeästi nimetä rajaa sille myös Slovakian aiheuttaman IIHF:n Talviolympialaisten Erikoispaikan liehakoinnin myötä.

Tanskassa ei myöskään pidetty Slovakialle mahdollisesti myönnettävästä erikoispaikasta ja sitä aiottiin tarpeen tullen protestoida mikäli Tanska sijoittuisi riittävälle sijalle, mutta silti ulos Talviolympialaisten 1994 Karsinnasta Lillehammerista.

Per Holten Möllerin ja tunnetun Joukkueenjohtajan Preben Gladin luotsaamaan Tanskan joukkueeseen liittyi myös kanadalaisväriä pitkästä aikaa valmennukseen kun Varapäävalmentajaksi Holten Möllerille tuli Robert Barnes.

Tanskassa odotukset tietenkin olivat yhä varovaisen epäileväisiä ja edelleen avoimen ivallisia monissa urheilulehdissä jääkiekkoa kohtaan, mutta jo vuodesta 1993 lähtien jatkuvat jääkiekon vähättelyt alkoivat vähentyä vaikkakin matka oli vielä pitkä todelliseen vähentymiseen.

Tanskan kiekkomaajoukkueella oli kuitenkin edelleen varsinkin sen valmennuksen osalta valoisa tulevaisuus edessään kunhan asiat osattiin laittaa omaan mittasuhteisiinsa eikä tavoiteltu liian äkkiä kuuta taivaalta tai luvattu aivan liikoja maan kärkkäälle urheilulehdistölle tai myöskään kansainväliselle jääkiekkoyleisöllekään.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Hollannissa pidetyissä Jääkiekon B-sarjan MM-kisojen toisessa ottelussa yleensäkään Tanska kohtasi 25.3.1993 heti alkuun Bulgarian.

Avausottelussa Tanskalla tosiaan oli hosumista vaikka taitotaso monin verroin Bulgariaa parempi olikin. Siltikin se pystyi selättämään vaikeutensa ja voittamaan Bulgarian maalein 5-1.

27.3.1993 tapahtui kuitenkin jotain lähtökohtaisesti tapahtumahetkellä kammottavaa, mutta lopulta varsin hyväksyttävää ja oikeastaan menettelevän reilua:

Tanska kun hävisi vuoden 1992 C1-sarjan MM-kisojen nousijalle eli Iso-Britannialle minkä ei pitänyt edes uhata sitä suhteessa nousun tai kovan haasteen suhteen!

Tanska hävisi ottelun lopulta myös ei vain järkyttävästi vaikkapa 0-1 tai vaikkapa 0-2 mikä ehkä kaiken jälkeen olisi ollut hyväksyttävämpi asia vaan peräti jo 0-4 mikä taas herätti ainakin Tanskan kilpailevien lajien lehdet ilkkumaan maan jääkiekon suorituksia.

Kieltämättä ikävää oli Tanskan tappioiden tuomat vaikeudet juurikin edes mahdollista Lillehammerin 1994 Talviolympialaisten Karsintaa silmällä pitäen, mutta vuoden 1992 Talviolympialaisten Karsinta Albertvillen Talviolympialaisten 1992 varsinaista tapahtumaa varten olivat opettaneet Tanskalle paljon eikä siten silloisilla näkymillä käytännössä enää yhdenkin tappion tullessa sille enää ollut toivoakaan pääsystä sinne.

Etenkin vielä kun oli ottelut Hollantia ja tuohtunutta Puolaa vastaan joka oli myös hävinnyt briteille itse asiassa heti koko MM-kisojen B-sarjan avausottelunkin.

Kahden päivän lepokaan ei auttanut Tanskaa kun se tosiaan kohtasi Puolan 29.3.1992.

Huolimatta jopa tasapeliin nousustaan ja pidettyään pitkään jopa niukan johdonkin osin taas Puolan ylivoiman aiheuttaman tehottomuusongelman myötä se alkoi menettää pelinsä heti kun se otti tuttuja jäähyjä liikaakin milloin Puola meni menojaan ja niin oli Tanska hävinnyt jälleen kerran maalein 3-7 ja nyt varsinkin Talviolympialaisten Karsinnan unelmat piti jo haudata.

Seuraavana päivänä 30.3.1993 Tanska sai sentään balsamia haavoihinsa kohdatessaan parin vuoden takaisen kiusankappalevastustajansa kotiyleisönsä edestä C-sarjan MM-kisoista nk. Kööpenhaminan Kalinoista eli Kiinan.

Jään Lohikäärmeitä kohtaan Tanskalla oli jopa vuotta aiempaan nähden entistäkin selvempi etumatka ja se voitti mennen, tullen ja palatessa Jään Lohikäärmeet maalein 13-0.

1.4.1993 Aprillipäivänä se tosiaan kohtasi Tricolori Hochein eli Romanian jälleen yhtenä takavuosien C-sarjan MM-kisojen perinnevastustajanaan.

Aiemmin kerrotun aprillipilan osalta Tanskan lehdissä siitä oli hieman turhankin lähellä tulla totista totta kun Tanska voitti ottelun vain sekuntia ennen loppua tulleella maalilla lopulta Tricolori Hochein maalein 4-3.

2.4.1993 Tanska kohtasi itse kisaisännän eli Hollannin ja pisti sen yllättävänkin ahtaalle ennen kuin menetti pelinsä omiin jäähyihinsä ja vastustajan jäällä lentävään Tommie Speelin huippuharhautuksiin ja maalintekoon.

Tanskan alkaessa hermoilla jäähyjä sateli jäähyn toisensa perään ja ennen pitkää Tanska oli hävinnyt ottelun toki lopulta yllättävänkin hyvin taistellen maalein 4-6.

Lopulta 4.4.1993 B-sarjan MM-kisojen päätöspäivän avausottelussa ja omassa viimeisessä ottelussaan Tanska kohtasi myös omaan turnaukseensa pettyneen, mutta sentään edes Aasian Kiintiömaan aseman turvin Lillehammerin Talviolympialaisten 1994 Karsintaan matkanneen Japanin.

Tanskan lehdissä jaksettiin alkuvaikeuksista ja ennakoista huolimatta ihmetellä viikkokaupalla kisojen jälkeen Japanin uskomatonta romahdusta sitä vastaan kun mikäli nopeudesta olisi kiinni niin Tanskan kaltaisen maan olisi pitänyt hävitä Japanille mallia 0-6!

Onneksi nopeuskisassa ei jääkiekossa ratkota pisteitä vaan maaleilla joten siinä mielessä Tanskan taival oli helpompaa toteuttaa.

Tanskan omaa urakkaa Japania kohtaan helpotti myös poikkeuksellisen suuret määrät jäähyjä siltä ja ehkä ainakin osittain täydellinen pelaamisen lyöminen lekkeriksi viimeistään toisen erän myötä mikä tuntui aivan kuin Tanskan omalta vastaavalta Romania-ottelussakin.

Tanska onnistui lopulta voittamaan ilahduttavankin suuresti ja omaa kilpeään kiillottaen Japani maalein 9-3.

Kiitos ja ylitys seisoi periaatteessa Tanskalle lopussa vuoden 1993 B-sarjan MM-kisojen osalta Hollannissa kun se edes pystyi uusimaan vuoden 1992 vastaavan sijoituksensa eli olemaan erittäin kilpailukykyisesti neljänneksi sijoittunut.
 
Viimeksi muokattu:

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Vuoden 1993 B-sarjan MM-kisojen päätteeksi Tanska oli jälleen neljäs edellisen vuoden malliin.

Se tarkoitti hyvää sijoitusta, mutta myös olemista Lillehammerin Talviolympialaisista ja sen Karsinnasta vuodeksi 1994 ulkona.

Siten Tanskalle se merkitsi vielä monen oppirahan maksua, mutta toisaalta myös hyvää ja vankkaa työrauhaa Tanskan lehdistön liiallisilta paineilta kun voitiin asettaa tähtäin tulevaisuuteen eli Naganon Talviolympialaisiin 1998 tai vaikkapa tuleviin Salt Lake Cityn Talviolympialaisiin vuodeksi 2002.

Ne olivat varsinkin vuoden 2002 Talviolympialaisia ajatellen tuolloin vielä vuonna 1993 hyvinkin kaukaisia suunnitelmia joista lähempänä oli Naganon Talviolympialaiset 1998.

Niihin voitiin jo jotain suuntaviivoja antaa, mutta Per Holten Möllerin mielestä Tanskalle oli ensisijaisen tärkeää rutinoitua selväksi B-sarjan MM-joukkueeksi ja vieläkin kerätä itsekuria itselleen.

Etenkin kun liikajäähyjä Tanskalla oli vieläkin hieman liikaa.

Lisäksi Tanskalla ei ihan aina vieläkään sujuneet linjapelaamiset kunnolla siinä määrin taktisesti kuin miten Holten Möller olisi halunnut niitä toteuttaa.

Keskimäärin kuitenkin enää ei voitu Tanskaa syyttää enää vain yksien kisojen ihmeeksi B-sarjan MM-tasolla vaan vähitellen se alkoi lunastaa lupauksiaan jotka ennen pitkää tietenkin johtaisivat Tanskan Jääkiekon Nykypäivään.

Vuodeksi 1994 annettiin etenkin B-sarjan MM-kotikisoihin lupaus nk. Kaikkien Aikojen Kööpenhaminan Kalinoista joiden lopputuloksena toivon mukaan olisi sijoittuminen kolmen joukkoon ja aivan ensimmäisen kerran erittäin varovasti ilmaistuna myös unelma vuodeksi 1995 Jääkiekon MM-kisojen A-sarjastakin.

Vaikka myöhempiin 1990-luvun vuosiin nähden ne olivat kotijäidenkin ollessa kyseessä Tanskasta puhuttaessa äärimmäisen varovaisia kannanottoja.

Myös alkuun koettu häpeä Iso-Britannialle häviämisestä alkoi jäädä jo kisojen aikana, mutta varsinkin kisojen jälkeen taakse kun Iso-Britannia voitti B-sarjan MM-kisat nousten vuodeksi 1994.

Tanskan osalta pidettiin mitä tahansa 1-3 vuotta, mutta enintään 5 vuotta nk. Mustan Hevosen vakiinnutettua asemaa järkevänä ja sen jälkeen voitiin mieluusti nousta MM-kisojen A-sarjaan kun varmuutta siellä pelaamisesta kunnolla olisi ollut.

Liian nopeasta noususta MM-kisojen A-sarjaan edes hyvin teoriassa olisi tullut todennäköisesti vain katastrofi aikaan siihen aikaan.

Tässä viime aikojen ja etenkin tämän päivän ajan kirjoitettujen viestien loppuun vuoden 1993 Tanskan 23 pelaajan joukkue Jään Punaisten Leijonien tai Jään Valkoisten Leijonien osalta:

Maalivahdit: Lars Pagh Kristensen, Jan Guldager Jensen ja Steffen Glaas

Puolustajat: Daniel Dan Jensen, Lars Oxholm, Sören Leon Jensen, Frederik Åkesson, Jesper Duus, Jens Carlsen, Kristian Just Petersen ja Torben Schultz

Hyökkääjät: Jens Nielsen, Erik Lodberg, Kent Aalborg, Henning Ludwigsen, Ronny Struve Larsen, Kim Mohrs Andersen, Mogens Jörgensen, Ulrik Larsen, Ole Schäer Christiansen, Sören Huus, Sören True ja Heinz Ehlers

Päävalmentaja: Per Holten Möller

Varapäävalmentaja: Robert Barnes

Joukkueenjohtaja: Preben Glad
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Ennen Tricolori Hochein lyhyttä päivitystä valmentajallisesti puhuttaessa vuodelle 1993 on tosiaan pahoiteltava tämän hetken tilannetta Vuoden 1993 käsittelyn suhteen.

Lähinnä erittäin pitkäksi venyneen käsittelyajan johdosta.

Tilanteen venyttyä näinkin pitkälle on selvää, että näillä näkymin vain vuoden 1993 osuuden ehtii ennen loppuvuotta kirjoittaa loppuunsa ja kenties oikein hyvällä tuurilla etenkin Lillehammerin Talviolympialaisten muistovuoden 1994 ollessa lyhyt senkin ehtii vielä kirjoittaa ennen vuoden vaihtumista.

Sen sijaan vuoden 1994 MM-kisojen muistelu venyy ilman todella mahtavia ihmeitä hyvinkin todennäköisesti seuraavan vuoden puolelle sillä 35 maassa on tosiaan käsittelemistä.

Ellei sitten niitä tietysti melkein kaikkien maiden osalta kutistaisi tiedollisesti puhuttaessa melkein olemattomiin ja kirjoittaisi vain ihan hyvin harvasta ja kiinnostavasta jääkiekon muusta pienemmästä maasta tietenkin A-sarjan maiden lisäksi kun mukana oli myös Iso-Britannia.

Lillehammerin Talviolympialaisten 1994 muistelut kuten MM-kisojen 1994 25-vuotisjuhlamuisteluksi tarkoitettu aihealue voivat edelleenkin myös siirtyä aivan omalle verkkosivulleen.

Tosin valitettavana ongelmana siinä ovat olleet softaongelmien jatkuvuuden ja niiden periaatteellisen ratkeamisen lisäksi olleet selvästi niitä varsinaisesti pahempina seikkoina pitkin vuotta heinäkuun jälkeenkin juurikin erilaisten kuvien tekijänoikeudet varsinkin A-sarjan MM-kisojen osalta kuten myös ajoittain alempienkin vastaavien osalta joskin eivät niin pahasti.

Siten en tiedä vielä sen kohtaloa tai koko sivustonkaan lopullista kohtaloa tarkkaan.

Etenkin kun on vain kovin alkanut turhauttaa jatkuvat kapuloiden lyönnit rattaisiin sellaisilta tahoilta joiden toimille ei oikein sinänsä voi mitään.

Siinä mielessä siten hyvältä ei näytä sen tilanne toisin kuin aiemmin.

MM-vuoden 1995 mahdollista Kiekkovuoden tai sitä vastaavasta katsauksesta en tosiaan tiedä vielä yhtään mitään kun edellisetkin ovat vielä kesken.

Vaikka ilman muuta on toki huomioitava merkkivuoden merkityksellisyys jossakin vaiheessa ensi vuotta kun Suomen ensimmäisestä maailmanmestaruudesta tulee ensi vuonna jo 25 vuotta!

Näillä puhein jatkan seuraavan viestin Tricolori Hochein päivitystä koskevan osuuden jälkeen lähipäivinä tai varmasti ennen loppuvuotta sitä seuraavasta viestistä eteenpäin Ijs-Oranjen vuoden 1993 taipaleen käsittelyllä.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Tässä joka tapauksessa Tricolori Hochein eli Romanian maajoukkue vuodelta 1993 päivitettynä myös Varapäävalmentajallaan eli Anton 'Toni' Crisanilla:

Tricolori Hochei 1993

Maalivahdit: Gheorghe Hutan, Viorel Radu ja Vasilica Zaharia

Puolustajat: Danut Popovici, Iulian Popovici, Marian Dospin, Attila Nagy, Christian Daia, Jeno Salamon, Valentin Toader ja Laszlo Vargyas

Hyökkääjät: Eugen Radu, Nelu Alexe, Karoly Antal, Zsolt Antal, Csaba Gal, Marius Gliga, Ion Zaharia, Andrei Petrus Nudu, Vasile Jumatate, Viorel Nicolescu, Catalin Geru ja Alexandru Halauca

Antrenor Principal: Ciubotaru Sorin

Antrenor Secund: Anton 'Toni' Crisan
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Ijs-Oranjella eli Hollannilla oli vuonna 1993 varsinkin tietyllä maan Päävalmentaja Larry van Wierenin osalta kaikkien aikojen näytönpaikka hänen valmentajaurallaan.

Ijs-Oranjella oli tuttuun tapaan lukuisia pelimiehiä mistä valita.

Ijs-Oranjen osalta lehtien ennakkosuitsutus ennen kaikkea kotikisojaan ajatellen oli myös suurinta maan jääkiekkoilun osalta aikoihin.

Viime vuonna kun oltiin oltu toisia vuonna 1992 samassa sarjassa ja nyt toivottiin olevan samalla sijalla tai voitossa kiinni jotta noustaisiin MM-kisojen A-sarjaan vuodeksi 1994.

Ijs-Oranjen osalta kisat päättyivät kirvelevään, ehkä traumaattiseenkin, pettymykseen. Kokemusta voinee pitää kasvattavana, maailma ja elämä eivät ole oikeudenmukaisia, paras ja ansioitunein ei aina voita, epärehellisyyskin voidaan palkita.

Ongelmana tässä kaikessa ei ollut vain A-sarjan MM-kisoihin nousemattomuus vuodeksi 1994 vaan nimenomaan oikeutus Lillehammerin Talviolympialaisten Karsintaan ja sinne pääsystä kun IIHF:n herrojen kanssa tuli kipinöivää väittelyä kun tulevien kisojen kolmostila ei sinne riittänyt.

Ijs-Oranje aloitti kisansa vakuuttavasti, modernia liikkuvaa taitavaa jääkiekkopeliä, jossa pelaajilla ei ollut ihan niin tiukkoja etukäteen sovittuja rooleja kuin aiemmin oli ollut van Wierenin aikakaudella.

Pelit muuttuivat tosin Ijs-Oranjelta turnauksen aikana rikkonaiseksi osin aiemman ajan trappihelvettiaikakauden pelitavan sääntöpurkamisessa osittain, mutta varsin tasaista jälkeä Ijs-Oranje pystyi pitämään jäällä ratkaisuotteluissaan yllä. Iso-Britannia piti melkein kohtalokkaaksi muodostuneessa Ijs-Oranje-kamppailusaan kiekkoa hallussa, mutta ei kuitenkaan juuri maalitilanteita saanut luotua.

Hollannin keskushyökkääjät kuten Ron Bertelingin tapaiset pelaajat nousivat hyvin voimakkaasti yleiskuviollisesti turnauksen aikana hyökkäyksiin.

Ratkaisupaikassa ja siinäkin jossain määrin pahaa makua ottelusta puhuttaessa aiheutti erään brittisankarin purjehtiminen laatikkoon, kaatumisen näyttelyä vähän liiankin heppoisella tavalla ja briteille tuli toimitsijoilta lohduttava rangaistuslaukaus, jonka seuranneesta tarkasta syöttöpelistä Anthony Tony Hand tarkasti käänsi alanurkkaan maalista puhuttaessa.

Erän lopussa niistä kolmannessa nähtiin sitten ratkaisut, nopea vastahyökkäys hollantilaisilta, Frank Janssen leikkasi laidalta keskialueelle, ohitti brittipuolustajat vain menettäen sitten kiekon vastasyöksyssä briteille, siitä kova syöttö Richard 'Ricky' Feralle, jonka nerokas kääntölaukaus verkkoon.

Todella upea maali, mutta siinä vaiheessa Ijs-Oranjen osalta sitten pinna alkoi kärventyä tosissaan paikassa missä sitä ei olisi tarvittu ja jatkuvien jäähyjen mukana menetettiin lopullisesti voittoetu joskin erityisempiä lisämaaleja britit eivät onnistuneet tekemään kuin ihmeen kaupalla ainakin ajoittain.

Toinen ja kolmas erä ratkaisevassa brittiottelussa oli ajoittain sekavaa peliä, hollantilaisilla oli silti modernia otetta, varsinkin Janssen ja Collard pelasivat vapaasti eri puolella jäällä halliten sitä ajoittain suvereenisti. Collardin avaussyötöt Bertelingille lähtivät lähes poikkeuksetta aina ylimielisesti ulkolavalta päin kiekkoa käsitellessä.

Ja aina perille.

Hollannin asenne oli liikajäähyjen jälkeen hieman haluton ja masentunut mikä toistui lopulta myös ottelussa Puolaakin vastaan eli kun masennuttiin, kunnon painostusta ei saatu aikaan. Kulmista aloituksista Risto Mollen toisinaan Collardin tapaan toistuvasti antoi etunurkalle Theo van Gerwenille silloin kun eivät menettäneet kiekkoa liikaa briteille tai polakeille, mutta varmaan nerokkaasti suunniteltu kuvio ei koskaan johtanut mihinkään. Collardilla ja Janssenilla oli useita maalintekotilanteita, mutta Bernie McCrone brittien maalivahtina selvisi kaikista.

Ihan turnauksen lopussa Ijs-Oranjella nousi alakulon aikana myös uusia sankareita esimerkiksi paljon hehkutetun Tom Tommie Speelin lisäksi.

Brittiottelun ja Puola-ottelun keskellä Puolan raivoa kärsityn murskatappion osin myös oman brittitappion lamauttamanakin parhaana pelaajana voinee pitää Christian Eimeersia.

Hän oli noissa otteluissa aktiivinen, luova ja tehokaskin. Hän ei koskaan myöhemmin sitten enää juuri kehittynyt, tässä turnauksessa hän oli vasta 22-vuotias ja silloin tulevaisuus tuntui olevan auki melkeimpä mihin tahansa Euroopan parempaankin kiekkoseuraan kun olisi vain otettu pelaamaan ja varmasti ainakin mihin tahansa Keski-Euroopan sarjaan niillä otteilla mitä pystyi esittämään.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Ijs-Oranjella oli myös toisinaan vuoden 1993 omissa kotikisoissaan pelaajia joiden taso edellisestä vuodesta tuntui olevan ristiriitaisesti noususuhdanteessa toisin kuin ennakoitiin eli Teddy Krüger.

Eniten tasoaan oli nostanut Krüger, joka johti peliä suvereenisti muun muassa Tricolori Hocheita eli Romaniaa vastaan paikalta mikä ei jään sijoittumiskuvioissa aina tuntunut sopivan muille pelaajille oikein.

Ijs-Oranjen osalta välillä tuntui olevan osin epätasaisuutta ja sekavuutta kuvioissaan myös Romania-ottelussa.

Tosin kuvioiden epätasaisuudet heijastelivat Tricolori Hochein otteluun Iso-Britannia-ottelun ja Puola-ottelun tapaan, mutta silloin kyse oli lähinnä ensimmäisessä ja toisessa erässä missä Tricolori Hochein maalivahtisankari Gheorghe Hutan ja jumalaton pelaajatukkeuma keskialueen ja maalivahdin välillä juurikin Romanian alueella tuntuivat olevan tilapäisesti ylitsepääsemätön este.

Toisen erän alku olikin vielä suhteellisen sekavaa peliä, Janssenilla oli vain yksi hyvä veto ahtaasta paikasta.

Sittemmin Ijs-Oranje selvitti tämänkin ottelun edukseen ja voitokseen, mutta hirvittävä turhautuminen, osin maalivahtienkin omat hermoilut alkuvaiheessa turnausta ajoittain ja kaikkiaankin jonkinlainen taktinen laiturihosuminen tuntui olevan Romania-ottelussa maalta varmaan pahinta ainakin sitten vuoden 1993 harjoituskauden suomalaisen kotimaisen kiekkoseuran eli Kiekko-Espoota vastaan käydyn pelin jälkeen ja tuolloin puuttui vielä paljon avainpelaajiakin.
 
Viimeksi muokattu:

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Ijs-Oranjen osalta sen pelit menivät B-sarjan MM-kisoissa kotonaan Eindhovenissa seuraavasti:

25.3.1993 heti omien kotikisojensa avauspäivän viimeisessä ottelussa se kohtasi Pin Longin eli Jään Lohikäärmeet tietenkin Kiinan muodossa jota vastaan mitään armoa ei annettu ja voitto 15-1 oli lähinnä vain arvuuttelua siitä, että millaisin numeroin halutaan voittaa.

26.3.1993 seuraavana päivänä Ijs-Oranje kohtasi tietenkin Tricolori Hochein eli Romanian joka tosiaan pystyi pitämään sitä jännityksessä. Jännitystä tuntui ajoittain olevan vähän liiankin kanssa, mutta verrattuna Iso-Britannian ottelun kovien panosten jamaan jossain määrin oltiin vielä kuitenkin rikkonaisesta pelirytmistä huolimatta kuitenkin voitossa kiinni. Näin myös kävi kun Ijs-Oranje voitti epätavallisen niukan oloisesti maalein 4-3.

28.3.1993 Ijs-Oranje kohtasi Bulgarian ja Bulgarian hyvin tunnetun maalivahti 'Konsta' Mihailovin yllätysyritykset oli nähty ja tasoero tuntui ajoittain hävettävästi olevan jopa Kiinaakin selvemmät Bulgarian ja Hollannin kesken kun toisin päin etenkin kun kiinalaisten pelaajanopeuden ja Chunlin Gaon kaltaiset voimakkaat teknisen pelin moottorit kykenivät ansioiltaan edes vähän kaventamaan tasoeroa.

Ijs-Oranje voitti maalein 14-0.

30.3.1993 Ijs-Oranje joutui jääkiekollisen kauhujen kartanoon kun Japani pystyi pyörittämään aikansa Ijs-Oranjea minkä ehti. Lopulta jälleen kerran huolimatta ottelupelillisestä masennuksesta pahan paikan tullen ainakin jossain määrin aiempaan verrattuna Ijs-Oranje kuitenkin hienosti myös nousi voittoon maalein 5-3.

31.3.1993 Ijs-Oranjen unelmat särkyivät kun ennen turnausta lähinnä sarjaselviytyjänä tai sarjatippujana pidetty Iso-Britannia tuli ja ainakin selvästi Ijs-Oranjen yllättäneenä sen voitti maalin 3-2 laukoneen Timothy Tim Cranstonin johdolla.

2.4.1993 Ijs-Oranje tietenkin sarjanousun, mutta ei vielä välttämättä Talviolympialaisten Karsinnan paikkaa lähtökohtaisesti menettäneenä voitti Tanskan maalein 6-4.

4.4.1993 Ijs-Oranje pelasi tietenkin vielä omien menestyksekkäiden, mutta jossain määrin hyvin katkeran kotiturnausten ottelujensa päätteeksi Puolaa vastaan missä otti ja hävisi pitkälti vain jatkuvien jäähyjensä ja yleismasentumisensa takia maalein 1-7 kun muutoin isoilta osin kyettiin kyllä Puolan peliin vastaamaan. Ja varsinkin kun Puola tarvitsi raivoonsa ja osin sen laannuttua nimenomaan Hollannin jatkuvaa alivoimaa saadakseen maaleja.

Tässä vaiheessa Ijs-Oranje oli kolmas ja olisi periaatteessa kuulunut viimeisenä maana Talviolympialaisten Karsintaan 1994 Lillehammeria varten, mutta se ajautui melkoiseen kiistelysoppaan IIHF:n kanssa juurikin Slovakian tapauksesta.

Ja tietenkin myös siitä, että Slovakia pääsi juurikin Hollannin paikalla tuohon Talviolympialaisten Karsintaan 1994.
 
Viimeksi muokattu:

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Ijs-Oranjen kauden pelaajisto vuodelle 1993 näytti seuraavalta:

Maalivahdit: Chad Kambeitz, Marcel Nijland ja Johannes 'Johan' 'John' 'Baggy' Baggen

Puolustajat: Antonius Antoine Geensink, Thomas Tom Tommy Hartogs, Johannes Johan de Vries, Abraham Bouckaert, Robertus Robert Rob van Steen, Leo van den Thillart ja Henk Hille

Hyökkääjät: Antonius Tony Collard, Larry David Livingston, Ronald Roland Ronny Ron Berteling, Theodor Theo van Gerwen, Theodore Theodor Theo Teddy Krüger, Franciscus Frank Janssen, Risto Mollen, Fredericus Fred Freddie Frank Versteeg, Henri de Kort, Marcelus Marc Houben, Robert Herckenrath, Christian Eimeers ja Tom Tommie Speel

Päävalmentaja: Larry van Wieren
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Puolalle vuosi 1993 oli ennen MM-kisojen B-sarjaa selviö.

Se oli pudonnut A-sarjan MM-kisoista sinne vuoden 1992 päätteeksi.

Samalla joko sen tai kisaisäntä Hollannin sanottiin nousevan varmasti vuodeksi 1994 MM-kisojen A-sarjaan.

Puolalla oli paljon tuttuja pelaajia ja loistava harjoituskausi mikä päättyi murheellisesti pysyviin tai ainakin lähtökohtaisesti pysyviin epäilyksiin siitä, että Puola oli jollakin tapaa huijannut kauden peleissään.

Oletettava huijaus oli sen osalta murheellinen.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Puolalle tavoite MM-kisoista ja vielä niiden lisäksi Talviolympialaisista Lillehammerista vuodesta 1994 puhuttaessa olivat selviö joka haluttiin täyttää.

Kaikki keinot tuntuivat olevan käytännössä sallittuja.

Ehkä eräänä tunnetuimpana jääkiekon shokkina oli B-sarjan MM-kisojen mittapuulla Iso-Britannian suorittama voitto Puolasta heti 25.3.1993.

Puola oli brittien kanssa ottelun aikana helisemässä, mutta aina se vain pystyi torjumaan brittien suorittaman synkennyksen sen maalia kohti ottelussa.

Puola valitettavasti joutui mittauttamaan mailat joukkueeltaan ja kun maalivahdin maila tuomittiin liian pitkäksi sai siitä sitten britit voitettua Puolan.

Puola ei tämän 3-4 tappion jälkeen ollut milloinkaan entisensä turnauksessa ja voitti Kiinan 26.3.1993 maalein 21-1, 28.3.1993 13-0 Puola voitti Romanian, 29.3.1993 7-3 Puola voitti Tanskan, 31.3.1993 Puola voitti Bulgarian maalein 13-2, 2.4.1993 Puola voitti maalein 7-1 Japanin ja samoin numeroin vielä 4.4.1993 Ijs-Oranjen eli Hollannin Puola voitti.

Puolan osalta oli siis pakko jäädä silloisissa turhauttavissa oloissa MM-kisojen B-sarjaan vuodeksi 1994, mutta toisella sijallaan se sai jo osallistua Lillehammerin Talviolympialaisten Karsintaan 1994.
 
Viimeksi muokattu:

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Tässä Bialo-Czerwoni vuodelta 1993:

Maalivahdit: Marek Batkiewicz, Tomasz Jaworski ja Gabriel Samolej

Puolustajat: Henryk Henkka Gruth, Andrzej Kadziolka, Marek Cholewa, Piotr Gill, Czeslaw Niedzwiedz, Tadeus Bulawski, Janusz Syposz, Andrzej Truty ja Jacek Zamojski

Hyökkääjät: Wojciech Tkacz, Wojciech Matczak, Dariusz Czerwiec, Miroslaw Miro Copija, Michal Garbocz, Waldemar Klisiak, , Roman Steblecki, Piotr Zdunek, Mariusz Puzio, Miroslaw Miro Tomasik ja Slawomir Wieloch

Päävalmentaja: Evalds Grabovskis
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Iso-Britannialle vuosi 1993 tuli olemaan jääkiekkonsa saralla ikimuistosimpia ellei tietyllä tapaa ikimuistoisin.

Ainakin sitten vuoden 1936 ja silloisenaan lasketun Yhteisen Talviolympialaisten ja MM-kisojen Maailmanmestaruuden.

Suoritus alleviivasti sitä valtavaa työn määrää mitä oli tehty nousun eteen vuoden 1989 ja Terry Matthewsin erottamisen jälkeen vuodesta 1990 lähtien Alex Dampierin johdolla.

Ennen turnausta hädin tuskin kukaan oletti, että Iso-Britannia ikimaailmassa nousisi MM-kisoihin.

Puola oli lähtökohtainen ennakkosuosikki tai Hollanti sen takia kun pelattiin juurikin Ijs-Oranjen kotijäillä Eindhovenissa B-sarjan MM-kisoja.

Myös Japani oli kerta kaikkiaan ainakin ihan parhaimpana mahdollisena päivänään tuon ajan jääkiekossa vuoden 1994 MM-kisoihin nouseva ehdokas.

Huonoimmillaankin monta kertaa pienemmälläkin todennäköisyydellä kuin Iso-Britannia.

Kaikkiaankin brittien suorituksille tunnuttiin jatkuvasti ennakoissa lähinnä naureskeltavan, heidän putoavan saman tien C-sarjan MM-kisoihin siitä sitten mönkeröimään minne sattuu tai ihan parhaimmillaankin lähinnä räpiköivän tietään B-sarjan MM-kisoissa säilymiseen pitkälti yhdessä Jään Lohikäärmeiden eli Kiinan ja Bulgarian kanssa.

Erityisesti puolalaisten lehdissä tuntui ajoittain olevan välillä ihan käsittämätöntäkin herjailua ja huulenheittoa brittien kiekkoilua kohtaan.

Tiedä sitten, että olikohan sekin kaikki vain omaa lamassa ollutta Puolan omaa jääkiekon kasvukipuilun ehostusta toisten kustannuksella?

Hollannilla ei paljoakaan ollut pienempi rooli ennakkopilkkailuissa sinänsä.

Käytännössä kukaan ei uskonut brittien nousevan muista puhuttaessa ja välillä eivät pelaajat itsekään uskoneet nousuun.

Tai kun uskoivat niin Alex Dampierin mukaan mahdollinen nousu vain tulisi tai saattaisi tulla aivan liian aikaisena.

Välillä Englannilla tietysti olivat omat ongelmansa kuten se, että ihan kaikkia harjoituskauden ohjelmia ei vuonna 1993 saatu vietyä läpi kun olisi pitänyt viedä.

Harjoituskauden peleissäkin oli välillä sellaista laadullista epätasaisuutta, että sekin saattoi vaikuttaa joukkuetta kohtaan olleeseen ennakkoherjailuun tai kyselyyn joukkueen todellisesta valmiudesta B-sarjan MM-tason jääkiekkoon.

Dampierin mielestä muutamat pelaajat kuten Damien Smith ja Iain Robertson olivat hyviä ja jopa hämmästyttävän taitavia pelatessaan laitureina luoden paikkoja keskialueelle sieltä sitten kohti maalialuetta, mutta helskutin kovia vaikeuksia tuntui olevan sitten siinä sentteristötason teknisyydessä mitä olisi tarvittu Dampierin mielestä noille alueille.

Toisaalta kyseiset pelaajat saivat kyllä kovan paikan tullen useimmiten tuloksia syntymään kuin, että olisivat olleet laadullisesti tuloksettomia käypäläisiä jäällä.

Ketjutasollisessa merkityksessä britit eivät todellakaan lähteneet esimerkiksi väkisin ajamaan pelaajiaan mitä moninaisimpiin eri paikkoihin sisään kuten Puola tai Hollanti tekivät omille pelaajilleen.

Se korvattiin Dampierin ajoittain erittäin huikealla taktisella kyvykkyydellä valmennuspuolella ja ennen kaikkea taktisten taitojen loistavana omaksumisena sitten pelaajapuolella.

Aina välillä britit tosiaan olivat hankaluuksissakin.

Tricolori Hochei eli Romania tosiaan jäi brittien jalkoihin lopulta kuten pitikin varmistaen sinänsä jo tunneladatun Hollanti-ottelun jälkeen käytännössä nousun, mutta pitkään tunnetun veteraanimaalivahti Gheorghe Hutanin voimin ja ennen kaikkea ihailtavasti välillä ilman Hutanin panostakin Tricolori Hochei pisti pystyyn brittien MM-unelmalle melkoisen kannon kaskeen.

Pelaajat olivat selvästi hitaampia kauden peleissä kuin britit muutenkin esimerkiksi harjoituspuolella, mutta Tricolori Hochei pystyi välillä brittejä ja ihan esimerkiksi puolalaisiakin järkyttävästi pitämään kiekkoa hallussaan pidempäänkin sitä saadessaan.

Näin oli asia, mutta eivät kyenneet luomaan tilanteita, taito puuttui. Jopa järkyttävämmin kuin edeltävänä vuonna 1992 oli puuttunut. Tämä romanialaisjoukkue oli vaikeuksistaan huolimatta ehkä silloisen lähihistorian fyysisteknisin Tricolori Hochei ja sinänsä yksi parhaimpia 1990-luvun Tricolori Hochein eri joukkueista, se pystyi keskialueella haastamaan kaikki taitoluokkansa vastustajat ja paremmatkin, mutta todellisessa hyökkäyksessä keinot loppuivat.

Brittien onneksi muun muassa yksi legendaarinen aikansa pelaaja ainakin koko uransa mittapuulla eli nk. Eliittipuolustaja Mihail Lucian Popescu puuttui Tricolori Hochein parista vuodelta 1993 jolloin oli vara hengähtää.

Lopuksihan Tricolori Hocheilta loppui vain toisen erän kuluessa se jaksaminen kesken ja britit menivät voittoon lopulta peräti ottelun yllättävänkin pitkiä vaikeuksia vasten peräti 10-4.

Japania vastaan Iso-Britannia oli jossain määrin myös pulassa, mutta nimenomaan sitkeys ja kyvykkyys taktisesti väsyttää paljon kenttäpelaamisessa nopeammat japanilaiset ja ennen kaikkea hyödyntää sitä liian johtajaorientoitunutta pelaajatapaa oli myös tie voittoon Japanista vaikeuksista huolimatta maalein 5-4.

Ijs-Oranjea vastaan korostui ennen Tricolori Hochein ottelua kaikkea vasten brittien taidokas ja eleetön pelitapakin tarpeen tullen kovan paikan edessä etenkin kun koti-isäntä oli kaikki ihan lopullisen kovat ja parhaat paukkunsa ladannut tähän peliin:

Fyysisen kolhouden huipentuma Frank Janssen kamppasi 24. peliminuutilla alueella taitavan Anthony Tony Handin, rangaistuslaukauksen Kevin Conway kiskaisi ohi. Toinen erä oli muutenkin eloisampi kuin koko ottelu siihen asti oli ollutkaan, hollantilaiset trappihelvetistään puhuttaessa menettivät otteen ja Iso-Britannia iski eleettömästi vastaiskuista.

56. minuutilla kolmannessa erässä 'Ricky' Fera keskitti maalille, kimmokkeesta tai jään poikkeuksellisesta hiuksenhienosta halkeamasta ponnahtaneen kiekon Timothy Tim Cranston iski verkkoon tärkeältä luukulta. Tai oli iskeä ennen Marcel Nijlandin nuolen nopeaa syöksyä onnistuneeseen torjuntaan.

Hollantilaiset ottivat sisään kolossimaisen elkein toimineen Janssenin, joka ei saanut mitään aikaan ehkä sinänsä huonoimmassa ottelussaan aikoihin ja oli alkanut käydä vähän liian kovasuisena niin briteille kuin ihan toimitsijoille asti.

Ottelun hienoin hetki nähtiin hieman ennen tunnettua 57. minuuttia, Iso-Britannian hallittu taktinen vastahyökkäys, elegantti Ian Cooper nousi ylös vastoin Ijs-Oranjen laitapakkien odotusta, hienon kuvion päätteeksi Cooper vapautti 'Ricky' Feran laukaisupaikkaan ja ottelun ratkaisu syntyi tai oli vieläkin syntymässä ottelun päätöksen säpinäminuuteilla kun Ijs-Oranje alkoi olla enemmänkin kuin vähän helisemässä.

Lopullinen niitti sitten 57. minuutilla, Anthony Tony Hand toipuneena aiemmasta Janssenin töötistä ajoi läpi oikealta ja vapautti Timothy Tim Cranstonille, joka houkutteli Nijlandin ulos ja harhautti helposti, 3-2. Katsomossa näyttäviä tuuletuksia antoi itse Iso-Britannian Jääkiekkoliiton Presidentti Frederick Meredith paikan päältä sinne käsin matkustaneena.

Loppuminuuttien brittien pikkuperseilyn jälkitilanteesta toimitsijan aloittaessa siitä kohtaa peliä jäällä miltä tuntui Alex Dampierin vastalauseista huolimatta Robert Herckenrath melkein kavensi, mutta Bernie McCrone pelasti britit ollessaan siinä tilanteessa elintärkeästi hereillä.

Herckenrath vielä melkein kavensi toistamiseen, mutta se ei nyt riittänyt kun brittien puolustus pystyi osin estämään muutenkin vauhdiltaan hidastunutta kiekkoa vain sellaiseksi torjuttavaksi kimmokekiekoksi asti.

Viimeiset 12 sekuntia hollantilaisfanien räikeän maalintekoulvonnan yltyessä melkein sietämättömäksi asti kaikkensa yrittänyt Larry van Wieren yritti peluuttaa joukkuettaan ilman maalivahtia, mutta se ei enää riittänyt.

Briteille tämäkin voitto oli jo käytännössä sinänsä nousun varmistanut voitto ennen jo mainittua Romania-otteluakin.

Iso-Britannian sanomalehdet alkoivat tässä vaiheessakin kirjoittaa brittien saavutuksista ja hehkuttaa sellaisin määrin, että ikuisuuteen tai edes edeltävänä vuonna 1992 ei sellaisia oltu nähty C1-sarjan MM-kisojen yhteydessä juurikin kotitantereella.

Lopulta kun sitten itse koko B-sarjan MM-kisojen päätöshetki yleensäkään tuli eli 4.4.1993 ottelussa Kiinaa vastaan oli sen helppo tuuletella ja saada aikaan muuten myös ainakin sillä hetkellä ja mitä ilmeisimmin kauan sen jälkeen ellei ihan kaikkiaan vieläkin voimassa oleva yksittäisen MM-pelaajan maaliennätys Scott Morrisonin johdosta kun mies sai ottelussa 7 tehtyä maalia!

Kiina-ottelun voitto 14-0 keräsi jopa Suomessakin lehtitilaa brittien tosiaan noustessa Jääkiekon MM-kisojen A-sarjaan vuodeksi 1994 ensi kertaa sitten vuoden 1962.

Siitä saavutuksesta brittiläisen jääkiekon osalta voisi puhua paljonkin, mutta seuraavassa viestissä käyn vielä läpi brittien pelit sinänsä kaikkiaan ja pistän muutenkin B-sarjan MM-puolen kisat vuodelta 1993 pakettiin ennen vuoden 1993 A-sarjan MM-kisojen puolen läpikäyntiä.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Iso-Britannian ikimuistoiset MM-kisat vuodelta 1993 B-sarjan puolelta Hollannin Eindhovenista puhuttaessa käynnistyivät 25.3.1993 ja heti alkuun tuli tosiaan vastaan itse Puola jota vastaan ei pitänyt tunnetusti olla mitään jakoja.

Puola aloitti vahvasti, mutta tuntui yllättävänkin nopeasti heikentyvän hehkutustaan vasten brittien osoittaman sitkeän vastarinnan takia.

Puola yllätettiin ja sitä myöten maalivahtinsa alkoi torjua torjumistaan.

Pitkin ottelua kuitenkin ihan jo alusta alkaenkin Alex Dampier alkoi epäillä, että Puolan maalivahdilla ja useimmilla ellei ihan kaikilla kenttäpelaajillakin olisi ollut hieman tai jopa selvästikin sääntöjen sallimaa rajaa pidempinä olleita mailoja mikä tietenkin helpotti kiekon pitämistä paremmin hallussaan tai torjumista maalivahtipuolella.

Kaikkia keinoja yritettiin, mutta Dampierin oli todettava Puolan maalivahti Batkiewicz selvästi ottelun torjuntasankariksi.

Tai ainakin olisi todennut ellei kerta kaikkiaan jotkut Puolan sankarivahdin tai oletettavan sellaisen torjunnoista olisi olleet kerta kaikkiaan niin räikeitä sellaisinaan josta ei vain voinut mitenkään selvitä sääntöjen sallimilla mailoilla.

Britit olivat pelanneet Puolaa vastaan kaudella harjoituspelejäkin ja aina teemana tuntuivat niissäkin toistuneen juurikin Puolan maalivahtien kuten Batkiewiczin tai hänen virkatovereidensa uskomattomankin pitkälle ulottuneet torjunnat tai jollakin tapaa hieman väärällä tavalla maalipaikasta pois päin lentäneet irtokiekot joita ei vain voinut normaalein mailamitoin perustella.

Iso-Britannia ei myöskään ollut välillä etenkin puolalaislehtien jatkuvaa kritiikkiä vasten ainoa maa joka oli tehnyt valituksia tai protesteja harjoituskaudella ennen vuoden 1993 MM-kisojen B-sarjaa Puolan pelimateriaaleista, mutta ne eivät vain koskaan olleet johtaneet syytteisiin asti tai ne oli hylätty.

Ja niistä kritisoineita maita oli pidetty huonoina häviäjinä.

Dampier pisti kaiken peliin toimitsijahaastetta varten kuten sääntöjen sallimana sellainen oli jo olemassa tuolloinkin MM-kiekon kaikilla sarjatasoilla silloin kun oli nimenomaan epäilevyyttä sääntöjen vastaisesta pelaamisesta:

Rangaistuksena olisi ollut sen epäonnistuessa brittien alivoima ja häpeä, mutta ottelun Päätoimitsijana ollut Müller määräsi kuin määräsikin Puolan vastalauseista huolimatta täydellisen mailatarkastuksen mittaamisineen päivineen ja useimmilla ja ennen kaikkea ratkaisevasti itse Puolan maalivahdin todettiin nimenomaan tulevan rangaistuksen kannalta pelanneen ottelussa läpi sen laittomilla mailoilla liian pitkinä tai lapaosaltaan liian epäedullisin ja joustavin mailoin.

Siten Puolalle tuli säännöllisestä rikkeestä automaattinen jäähy ja muutoin olisi tullut tietenkin ylimääräinen aloitus rikkoneen joukkueen alueelta pelkästään mikäli varsinaista jäähyä ei olisi langetettu vaikkapa kun ratkaisu olisi tehty siitä kaikesta vähän ottelun alkumetrien jälkeen.

Se oli melkoinen mediatemppu ja oli myös taas kerran Timothy Tim Cranstonin myöhempää sankaruutta kuvastaen turnauksessa jymytemppu tehdä myös siitä ratkaisusta sitten myös maali minkä johdosta Iso-Britannia voitti ottelun maalein 4-3.

Se ottelu oli Puolalle isku vasten kasvoja minkä johdosta Puola menetti varmana pidetyn nousun vuoden 1994 MM-kisoihin A-sarjan puolelle ja mistä lähtien Puolalla ja Iso-Britannialla oli aina kohdatessaan pahaa verta tai vähintään erittäin itsessään nopeasti kiehahtavaa verta peleissään sääntöjen rajoissa luoden sen todella kovan kilpailun myöhemmin lauhtuessa 1990-luvulle sinänsä yhden kovimmista keskinäisistä MM-kisojen B-sarjan maiden kamppailusta.

Iso-Britannialle tämä oli ensimmäinen, tärkein ja joskus tietyllä tapaa myös ratkaisevin askel tietyllä tapaa sarjanousuun keskustelussa ollut ainakin silloin kun asiasta on edes joskus Suomessa näinä vuosina keskusteltu.

Varsinkin kun Suomessa ei juuri B-sarjan MM-kiekkoa sinänsä oikein tunnuttu seurattavan silloin muuta kuin ehkä ihan enintään Puolan näkökulmasta ja välillä ei oikein senkään näkökulmasta.

Tai muutoin kuin sellaiset melko lailla A-sarjan MM-kisoista tutut putoajamaat silloin eli Sveitsi tai Saksa niissä pelasivat.

Totuus oli kuitenkin ihan loppupelissä varsin toisenlainen ja ei mitään ilmaiseksi Iso-Britannia todellakaan saanut turnauksessa.

Mikäli ottelu Puola-Iso-Britannia olisi todella pelattu myöhemmässä vaiheessa turnausta niin silloin tilanne olisi voinutkin olla paljon enemmän vain ottelun toimitsijaratkaisusta kiinni kuin mitä oli myöhemmin turnauksessa.

Toki Puola kyllä myös ilman muuta muuttui sitten ajoittain jyräystasoltaan ihan uskomattomaksi jouduttuaan tappionsa suututtamaksi.

27.3.1993 Iso-Britannia pelasi Puola-voiton sensaation jälkeen B-sarjan MM-kisojen nk. Mustaa Hevosta ja tulevaisuuden nousijana ja kyllä jälleen oikeastaan varsinkin ennen kisoja olleen ennakon mukaisesti todennäköisempänä pienempänäkin nousijana pidettyä Tanskaa vastaan.

Tanska oli kehittynyt jälleen taas melkoisin harppauksin eteenpäin, mutta tanskalaisten esteeksi nousi taas silloisen 1990-luvun alkupuolen Tanskan liiallinen jäähyherkkyys ja se, että ihan kaikkea muun muassa linjapelaamisen tai keskialuepelinsä osalta Tanska ei brittien tapaan samalla tapaa ottanut huomioon.

Vahvaa ja ainakin melko pitkään jatkunutta vastarintaa Tanska kyllä teki, mutta silti joillekin ja etenkin jääkiekosta mitään tietämättömille lehdille Tanskassa oli kuittailun onnenpäivä edessä brittien voittaessa heidät maalein 4-0.

Suuri kiitos kuitenkin kuului jälleen kerran Alex Dampierin taktiselle neroudelle kun ketjutuksia ja taktiikkakuvioita muutettiin hieman toisella tapaa ottelun siihen asti vaikeassa toisessa erässä.

Ratkaisu ei tuottanut maaleja toisessa erässä, mutta kolmannen erän alkaessa se tuotti ja se oli voiton avain kun siihen mennessä brittien oli ajoittain todella vaikeaa päästä Tanskan maalialueelle samalla tapaa kuin ennen sitä ja missään vaiheessa osin pieneen taktiseen lukkoon menemisen johdosta briteillä oli vain enintään 2-0 johto ottelussa.

Sitten asettuikin vastaan Japani.

28.3.1993 Japani toden totta oli tunnettu kauhujen järjestäjä parhaimmillaan isommilleen jääkiekossa niin A kuin B-sarjan MM-kisoissakin 1990-luvulla ennen kaikkea kultaisella aikakaudellaan vuosina 1992-1995 ja yllättäen myös Iso-Britanniallekin Japani joutui esittämään voimiaan lähtökohtaisesti huomattavasti enemmän kuin se olisi halunnut.

Japani myös johtikin peliä parhaimmillaan, mutta huikeaa oli kääntää sinänsä näennäinen tappio tasapeliksi, oli välillä jopa oikeastaan parempi selkeään johtoon pääsyssä kuin Puola, Ijs-Oranje eli Hollanti, Tanska tai Romania ikinä olivatkaan vuonna 1993 iskien brittejä vastaan nurkkaan ärsytettyinä jopa huikeitakin alivoimamaaleja juurikin tappioasemansa kääntötilanteessa ennen kuin sitten lopulta Alex Dampierin pieniin jääkiekollisiin rukouksiin vastattiin muutaman japanilaisille onnettoman jäähyn johdosta.

Se myös ratkaisi pelin kun jo osin muutenkin väsyneet ja turhankin paljon huippupelaajiensa varassa toimineisiin liian johtajaorientoituneisiin pelaajakuvioihin löytyi kuitenkin aina jotain aukkoja ja siten kaikkia vaikeuksiaan vasten Iso-Britannia pystyi voittamaan maalein 5-4.

Tuossa ottelussa brittejä vastaan Japani tuntui tietyllä tapaa näyttäneen jopa koko omien kisojensa parasta osaamistaan ja etenkin Tanskaa vastaan käydyssä ottelussa tuntui kyllä siltä, että Japani olisi vaihtanut yhdessä yössään nousumahdollisuuksien mentyä A-maajoukkueensa sijaan Nippon All-Starsin eli Japanin B-maajoukkueen jäälle kun sitä vertaa Iso-Britannia-otteluun.

Tanskalle silti ihan sama Japani hävisi lopulta peräti maalein 3-9 mitä tavallaan jo aiempien niukkojen tappioidensa ja Puola-tappionsa takia lekkeripeliksi lyömisestä huolimattakin oli merkille pantavan järkyttävää tietyllä tapaa kun kaikkea ajattelee!

30.3.1993 Iso-Britannia kohtasi kahden vuoden takaisen brittien mahdollisen vuoden 1992 B-sarjan MM-kisapaikan sen nenän edestä napanneen Bulgarian.

Konstantin 'Konsta' Mihailov oli kuitenkin edelleen täysin hapoilla levostakin huolimatta tai siltä ainakin tuntui Bulgarian maalin suulta puhuttaessa kun siihen astikin hänen ottelunsa olivat olleet melkoista hyppelyä kiekosta kiekkoon torjuntoineen päivineen ja ei sitä tahtia vain voinut yksikään pelaaja tai maalivahti ainakaan B tai C-sarjan MM-kiekon tasolla kestää.

Ei kyllä välttämättä A-sarjankaan MM-maiden maalivahdeista ainakaan heikomman tason maista puhuttaessa eikä aina ihan paremmistakaan maista puhuen.

Taitotasossakaan kehitystä ei ollut kenttätasolla jäällä tapahtunut oikeastaan mihinkään minkä vuoksi britit olivat bulgaareihin nähden kuin toisesta maailmasta kotoisin verrattuna vuoden 1991 samaan tilanteeseen MM-kisojen C-sarjassa.

Ja oikeastaan olivat jo myös tuolloin vuonna 1991 vaikka niukka tappio tulikin.

Britit voittivat ottelun 10-0 kun voimia haluttiin säästää ratkaisupeleihin ja tässä vaiheessa sitkeimpien brittien mahdollisten kritisoijien oli ihan viimeistään pakko tunnustaa se tosiasia, että mönkeröksi ja putoajaksi haukuttunakin ja kuin haukkujien sanat todeksi näyttäenkin olisivat britit kyllä pelaamalla paikkansa säilyttäneet B-sarjan MM-kisoihin vuodeksi 1994.

Sen verran iso tasoero toden totta oli jäällä jääkiekossa Iso-Britannian ja Bulgarian kesken.

31.3.1993 vastaan asettui Ijs-Oranje itse ja ottelu oli kiihkeydessään montakin kirjoitusta ansaitseva tahtojen taisto. Hollanti oli myös yllättävänkin paljon vaarallisempi vastustaja lopulta briteille kuin ehkä lopulta osin yllättäen ylivoimapeliinsäkin luottanut Puola.

Britit kun myös olivat ensi kerran sitten Japani-ottelunkin selvästi tappiolla.

Lopulta taas kerran brittien taktinen taidokkuus, hyvästi yhteen hioutunut joukkuehenki ja ennen kaikkea kuuluisa sitkeys jäällä olivat avainsana ottelussa ratkaisuvoittoon maalein 3-2.

Sekin oli jo melkein ratkaiseva suoritus nousulle.

3.4.1993 kohdattiin Tricolori Hochei eli Romania josta aiemmin kerrottuna myös oli runsaasti vaivaa ainakin kovin yllättäen sinänsä, mutta toisen erän väsytyksen lopputuloksena olikin sitten maalijuhla ennen pitkää ja voitto maalein 10-4.

Se oli Iso-Britannialle jo käytännössä lopullinen suoritus ratkaisevana nousulle ja lopullista sinettiä vaille valmis.

Iso-Britannian jääkiekolle tosiaan 4.4.1993 oli päivämääränä jotakin todella huikeaa, se voitti tosiaan siitä seuranneen riemujuhlan noususta puhuttaessa Kiinan maalein 14-0.

Nousu mikä hieman yli vuotta aiemmin 24.3.1992 kotijäillä Iso-Britanniassa C1-sarjan MM-kisojen jälkeen oli tuntunut lähinnä puhtaalta unelta ja täysin käsittämättömältä mahdollisuudelta oli muuttunut todeksi.

Brittileijonien ihmenousu pistettiin merkille jääkiekon suurmaissakin kuten myös Suomessakin ja se herätti kaikkiaan valtavaakin keskustelua vuosien 1993 ja 1994 aikana kun todellakin vain muutamaa vuotta aiemmin maa oli liittynyt pitkien poissa olemisten jälkeen takaisin koko MM-ohjelmaankin ja noussut pikatahtia tähtiin, mutta ei sen nousun laajuutta sinänsä voinut käsittää.

Etenkin kun erittäin tuttuun Puolaan sitä vertaili ja ihan tosiaan edes joskus ihan MM-kisoissa tai Talviolympialaisissa varsinkin pelanneeseen Japaniin, Hollantiin ja Romaniaan vertasi.

Vuonna 1993 vastaavaan shokkiin enintään olisi ehkä kyennyt vain rajallisissa määrin MM-nousijana Tanska ja tuolloin se ehkä olisi ollutkin ymmärrettävämpää toisin kun vuodeksi 2003 MM-kisoihin Tanskan nousu oikeastaan ikinä olikaan mikäli vain yhtään oli Tanskan jääkiekkoa tuolloin seurannut, mutta ei sekään niin välttämättä olisi ollut niin huikea suoritus kun sitä miettii ihan kaikkia näkökantoja katsoen.

Ja tietenkin nyt hyvin teoriassa Pin Long eli Jään Lohikäärmeet Kiinana ja Bulgaria, mutta niiden nousumahdollisuudet olivat ihan täysin olemattomia ja toisin kuin sentään sinänsä menettelevää jääkiekkoa tarjonnut Iso-Britannia niin ne eivät olisi olleet MM-kiekossa 1994 mitään muuta kuin järkyttäviä katastrofeja ihan viimeistään.

Iso-Britannia oli noussut jääkiekossa vuotta 1994 ajatellen melkoiseen pyörityksen ja valokeilaan julkisuudessa johon se ei oikeastaan ole päässyt kieltämättä parantuneesta alempienkin MM-kisojen sarjojen seuraamisesta huolimatta lähimainkaan ennen kuin vasta nyt aivan viime vuosina jälleen kerran.

On tietenkin paha sanoa, että mihin Iso-Britannia olisi päätynyt mahdollisella tappiollaan ja jäämisellään B-sarjan MM-kisoihin vuodeksi 1994 Puolalle ja huippumaille jääkiekollisessa kehityksessään.

Samoin taas kerran B-sarjan MM-kiekosta puuttui niin monta entistä neuvostotasavaltaa kuin myös tietenkin nousukomeetta C-sarjan MM-puolelta eli Latvia josta varsinkin Latvia oli harjoituskaudella Alex Dampierin selvästi pelkäämä vastustaja.

Ja ehkäpä vuoden 1993 tietyllä tapaa suurin jossittelun aihe eli Slovakia puuttui MM-ohjelman tasolta kokonaan ihan aikuistasolla joskin ei nuorten tasolla.

Slovakiankin Iso-Britannia olisi saattanut ehkä kyetä vielä voittamaan etenkin kun muistaa Slovakian uuden aseman jääkiekossa ihan itsenäisenä maana, mutta jo heti kättelyssä kaiken olisi saanut Iso-Britannia peliin pistää kun sekään välttämättä ei olisi riittänyt.

Vuoden 1993 mittaan MM-ohjelman ulkopuolella Slovakia kehittyi huikeasti alkuvaikeuksiensa jälkeen ja alle vuoden sisällä se tulisi olemaan Iso-Britannian, Puolan ja Hollannin kaltaisille maille jääkiekossa ihan itsenäisenäkin maana kuten oli jossain määrin tietenkin pelaajistonsa osalta ollut satunnaisena Tsekkoslovakian ajan erikoismaajoukkueena tai sitten pelaajistoltaan hieman hajallaan Tsekkoslovakian B tai C-maajoukkueessa.

Brittien tehopelaajat turnauksessa eli Kevin Conway ja Richard 'Ricky' 'Rick' Fera saivat tehopistelukemikseen 8 maalia ja 13 syöttöpistettä Conwayn kohdalla ja 6 maalia ja 13 syöttöpistettä Feran kohdalla.

Muista tehopelaajista puhuttaessa Scott Morrison sai yhteensä 14 tehopistettä joista tosiaan maaleja oli 7 ja kaikki tulivat Kiina-ottelussa ainoastaan herra Morrisonille ja Anthony Tony Hand sai myös 14 tehopistettä kuten Morrisonkin.

Scott Morrisonin tunteellinen ja vähän sensuroinnin rajamailla toki huikealla hetkellä ollut voittopuhe BBC:n suorassa TV-lähetyksessä nousujuhlien ollessa kyseessä jäi kaikkien brittien kiekkoystävien sydämeen kun hän ilmoitti joukkueen olevan täynnä voittajia ja joukkueessa olevan enemmän kuria, sydäntä ja palleja kuin muilla joukkueilla oli yhteensäkään.

Kaksoiskansalaisia Iso-Britannian maajoukkueessa ikimuistoisena nousuvuotena 1993 pelasi 11 kappaletta ja he olivat puolustajista Shannon Hope, Michael 'Mike' O' Connor, Joukkuekapteeni Christopher 'Chris' Kelland, Andre Malo ja Graham 'Cracker' 'Gramps' 'Waggie' Waghorn ja hyökkääjistä Kevin Conway, Richard 'Ricky' 'Rick' Fera, Doug McEwen, Scott Morrison ja Timothy 'Tim' Cranston.

Kaikkia brittien pelaajia sellaisinaan puhtaina tai kaksoiskansalaisuuksin odotti kaikkien aikojen haaste MM-kisoissa 1994 ja etenkin kun oikeastaan koko jääkiekkomaailma oli niin äärettömän paljon muuttunut vuoden 1962 edellisestä brittien MM-kisojen visiitistä!
 
Viimeksi muokattu:

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
The British Lions vuodelta 1993 ikimuistoisesti näytti joukkueensa osalta tältä:

Maalivahdit: John 'Bernie' McCrone, Martin McKay ja Scott O' Connor

Puolustajat: Shannon Hope, Andre Malo, Graham 'Cracker' 'Gramps' 'Waggie' Waghorn, Stephen Cooper, Michael 'Mike' O' Connor, Joukkuekapteeni Christopher 'Chris' Kelland ja Brian Mason

Hyökkääjät: Kevin Conway, Richard 'Rick' 'Ricky' Fera, Doug McEwen, Ian Cooper, Damien Smith, Iain Robertson, Anthony Johnson, Stephen Johnson, Scott Morrison, Timothy 'Tim' Cranston, Scott Neil, John Iredale ja Anthony 'Tony' Hand

Päävalmentaja: Alex 'Mr. Damps' 'Damps' 'Dampsy' Dampier

Joukkueenjohtaja: John Fisher
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
MM-kisojen A-sarja pelattiin vuonna 1993 kaikesta ennakkopuheista ja kritiikistä huolimatta edelleen 12 maan kisoina edellisenä vuonna esiteltyjen uusien pelitapojen mukaisesti ja niin aiottiin pelata jatkossakin vaikka niistä tultaisiin tietenkin käymään keskusteluja.

Varsinkin maamääristä mikäli vielä itse pelitapaan kyettiinkin tulevina vuosina tottumaan.

Kisat pelattiin Saksassa Münchenissä ja Dortmundissa.

Siten sille povattiin maan jääkiekollisten nk. Ihmevuosien jatkumista kun vuonna 1992 se oli kyennyt sellaiseen jälleen pienen tauon jälkeen.

Muutoin isommin puhuttaessa ennen kaikkea ehkä kaikkien aikojen suurin suosikki eräällä tapaa maailmanmestaruuteen myöhempääkin hehkutusta vasten oli tietenkin 1990-luvun hegemoniakauttaan jopa nykyäänkin tai ainakin tähän vuoteen asti viime vuosina paljon myös senkin osalta hehkutusta saanut ja sitä kaikkea elänyt Ruotsi.

Tuolloin Tre Kronor vain tuntui olevan jopa nykyaikaakin peilaten ennakoissa se kaikkien aikojen Tre Kronor ja hyvin kaukana ei ennakoissa ollut tai pelillisesti aina myöskään kaikkien aikojen ensimmäinen kolmas perättäinen kiekkomestaruus länsinaapuriimme.

Etenkin kun niin huikeaa ja tietenkin hyvin ylimielistäkin Tre Kronorin silloiset kuviot varsinkin kotimaisittain puhuttaessa ärsyttäviä olivat.

Toisaalta muun muassa Saksa oli edeltävänä vuonna pistänyt luun kurkkuun sille vihdoin ja viimein monien vuosikymmenten läheltä menneidenkin voittoyritysten jälkeen ja ihan aivan liian helpolla se ei tulisi sitä välttämättä saavuttamaan.

Kanadan osalta oli paha sanoa mitään todellista tasoa, mutta ei vuoden 1992 MM-kisojen floppikaan Kanadalle tietenkään sen jääkiekossa oikeutta tehnyt kykytaustaisesti.

Kanadan pitkän jääkiekollisen MM-puolen kuivaa kautta ajatellen sen aikakausi oli jo lähestymässä loppuaan.

Tavallaan jo pitkänkin aikaa, mutta mikäli Kanadan siltikin näki huonona niin senkin aikakausi nimenomaan huonoudessa oli hyvin pian päättymässä.

Ja kyseessähän nimenomaan oli vain juurikin sellaisena ihan voittajana Kanadan näkeminen eikä muista mitaleista tietenkään epäilty tai oltu läheskään niin kriittisiä Kanadaa kohtaan.

Neuvostoliitto oli lakannut vain pari vuotta sitten olemasta ja IVY oli muuttunut vuoden 1993 aikana lopullisen virallisesti kuten osin jo vuoden 1992 kestäessäkin joissakin lähteissä Venäjäksi.

Venäjällä oli myös omat haasteensa, mutta sitä tietenkin helpotti jälleen tietenkin kaikkien oikeuksien kuten MM-kisojen A-sarjan oikeuksien pysyminen ja Talviolympialaisiin Lillehammeriin vuodeksi 1994 matkustusoikeudet.

Silti oli maa tietenkin omassa 1990-luvun talouspoliittisessa kaaoksessaan ja kun ei ollut niin vuosi oli venäläisittäinkin hyvin huono muisteltavaksi myöhemmin.

Tai olisi ollut ilman tietenkin mestaruusunelmaa mikä eli aina ja viimeistä kertaa oikeastaan pitkään aikaan hetkeen ja osin ihan 2000-luvullakin sellaisenaan.

Tai onhan se aina tietysti elänyt, mutta välillä ihan Venäjälläkin on asiantuntijapiireissä jouduttu myöntämään muut jääkiekossa paremmin edellä oleviksi.

Tapahtuiko se sitten aiempaan nähden ihan rehellisesti vai tilanteen pakottamana niin siitä voi sitten aina tietenkin olla montaa mieltä.

Suomella oli tietyllä tapaa myöskin omat kysymysmerkkinsä kun tavallaan oltiin niin kilpailukykyisiä ja silti välillä joukkueella tuntui olevan kaikki kovin huonosti ja sekaisin.

Pahimmillaan tuntui kun Suomella olisi mennyt huonoiten jääkiekossa hieman näkökannasta riippuen sitten vuoden 1979 tai vuoden 1984 sellaisella eräänlaisella henkisellä tasolla kuin kaikkea mietti.

Tosin tuo näkökanta olisi vain kaikkein jyrkimmillään ajateltuna kun vuonna 1984 Suomi tuntui viimeistä vuotta olevan jääkiekossa sellainen osiensa summa jäillä ja vuonna 1979 tilanne olikin sitten vielä huonompi.

Ongelmana tuntui olevan vuoden 1992 ensimmäisen MM-hopean aiheuttama hirvittävä vaatimustason nousu aivan kuten Calgaryn 1988 Talviolympialaisten jälkilöylyissä oli ollut vuodeksi 1989 tai sitten omituinen vajoaminen kuin välivuoden viettoon maassa osin oikeastaan vähän kaikkia mieliä painaneen lamankin vuoksi.

Joukkueellakin tuntui olevan jonkinlainen sisäänajamisen kausi ja vastoinkäymisten ottaminen pannuun pienemmästäkin jo harjoituskauden otteluissakin.

Puhumattakaan ainakin joistakin peleistäkin jäällä itse tärkeissä paikoissa.

Välillä Suomen pelaajilla tuntui olevan sitä Jääkukkojen eli Ranskan ja Tre Kronorin 1980-luvun etsikkovuosien kaltaista sooloilua ilmassa mikä ei ainakaan helpottanut tunnelmia kulisseissa valmentajatasollakaan.

Kilpailukykyisesti ajateltuina näin nk. Mitalivuosien alun ja Calgaryn Talviolympialaisten 1988 jälkeen Suomi näkökannasta riippuen todella menestyi huonoiten, mutta toisinaan varsinkin kilpailukykyajan koulukuntaan jakaantuneiden asiantuntijoiden mukaan Suomella ei muka mennyt lähimainkaan vuonna 1993 näin huonosti vaan enemmänkin vielä vuonna 1989 ja 1990 olisi mennyt muka huonommin.

Toisaalta taas joidenkin mukaan Suomi varmasti sai vuosina 1989 ja osin vuonna 1990 varmasti enemmän jäällä aikaan kuin vuonna 1993.

Vuotta 1991 on myös joskus morkattu vuotta 1993 Leijonia mietittäessä Suomessa huonommaksi, mutta tuolloin tuntuu jossain määrin unohtuneen kyllä kokonaisuutena hyvät kotikisat sinänsä, perinteisen vanhemman ajan jääkiekon keskikastin MM-vastustaja Yhdysvaltain hyvä vuosi ja samalla ennen kaikkea yleensä pelikaudelta hyvin pelattu Kanada Cup kuten edellisenä vuotena olleet Hyvän Tahdon Kisatkin sinänsä.

Eikä Suomella vuosina 1990 tai 1991 ollut ainakaan sellaista vuoden 1989 kaltaista ylilyöntiä peleissään joskin vuonna 1990 tarvittiin peli-ilon palautumiseen paljon muutoksia kun välillä kisat silloin menivät järkyttävästi ajoittain vessasta alas.

Tosin joitakin hyvin pelottavan huonojakin otteluja oli myös vuonna 1993 jotka juurikin nostivat sen vuoden yleistä kritiikkitasoa.

Esimerkiksi ottelu Jääkarhuja eli Norjaa tuntui olevan Suomen voitosta huolimatta aikamoinen kriittikkiaihe eikä Ranska-ottelunkaan voittoa kehuttu.

Ajoittain kun vertaa jopa vuosien 1989-1991 tai vuoden 1992 jääkiekon suomalaiseen keskikastin maiden tai pienmaiden voittoon niin vuodelta 1993 valittaminen tuntui joskus Suomessa olevan poikkeuksellisenkin yleistä ihan jopa voitettaessakin toisin kuin mitä on ollut sen jälkeen nyt jo hieman ylikin viimeisen 25 vuoden ajalta.

Pelaajistokin joutui ajoittain melkoisiin hampaisiin lehdistössä ja suhteellisesti yhtä kovan syyttelyn tai jatkuvan vikojen etsiminen meininki tuntui olevan lähinnä vain ihan kaikkein kriittisimmissä yksittäisissä ruotsalaislehdissä tai sitten ihan isompana jääkiekkomaana tietenkin hajoamisensa takia eksyksissä olleessa Tsekissä ainakin Alkuerien loppuun asti.

Tsekissä kieltämättä se lehdistön kritiikkipuoli oli erikoista kun muutoin sinänsä pelattiin erittäin kilpailukykyiset omat ensimmäiset kisatkin ilman mukana ollutta Slovakiaa sen osana tietenkin Tsekkoslovakiana.

Toisaalta voi olla myös, että Tsekin osalta on toisinaan sotkettu kritiikkimuistelussa vuosi 1993 etenkin oikeastikin huonoon vuoteen 1994 sen maan jääkiekon kannalta varsinkin laajalta tasoltaan puhuttuna ja varmasti ainakin Alkuerien jälkeen.

Välillä oltiin nähdä vielä yhtenä viimeisistä kerroista Tsekkoslovakian paluu nk. Tsekin ja Slovakian Yhteisjoukkueen muodossa hieman historiallisten Saksojen Yhteisjoukkueen tapaan, mutta siihen ei ollut halua välillä niin tsekeiltä kuin oikein viimeiseksi itse slovakeiltakaan.

Sellaisen ongelman tosiaan Tsekkoslovakian jakautuminen kahtia Tsekkiaksi ja Slovakiaksi aiheutti IIHF:n päättäjille.

Tosin erityisen mielellään hätälaajennusta IIHF ei halunnut käyttää kun MM-kisat olivat jo laajentuneet 12 maan sarjaksi ja 13:sta maata olisi tuntunut olevan yksi liikaa kuten myös esimerkiksi 9:s B-sarjan MM-kisojen maa tai vielä 13:sta suoraan pääsevä maa C-sarjan MM-kisoihin kun jo Etelä-Afrikka oli siellä päässyt jälkikäteen erikseen 12:sta normaaliksi maaksi pelaamatta omia karsintojaan.

Mahdollisessa hätälaajennuksessa esimerkiksi Slovakian tai Tsekin ollessa pääsemättä MM-kisoihin maan jakautumiseen liittyneiden pelaajatason ongelmien vuoksi olisi tietenkin nähty Ijs-Oranje eli Hollanti vuonna 1993.

Siinä olisi kieltämättä ollut kilpailukykyinen vastustaja vaikka muutakin tietenkin puhuttiin varsinkin sen jääkiekkoa seuraamattomissa piireissä.

Lisäksi osin tulevia Lillehammerin Talviolympialaisia 1994 silmällä ajatellen Slovakian tilanne oli kuohuttavankin vaikea IIHF:n herroille ja osin tietenkin samaa kautta myös Tsekeille.

Tosin Tsekki sai ilman muuta Tsekkoslovakian seuraajana pitää Talviolympialaisten matkansa Lillehammeriin kuten myös A-sarjan MM-oikeudet.

Vuoden 1993 MM-kisoissa omalla tavallaan oli mielenkiintoinen panos:

MM-kisojen A-sarjan 12:sta maasta 11 maata pääsi Talviolympialaisiin 1994 Lillehammeriin Norjaan sijoituksesta huolimatta, mutta 12:sta maa MM-kisojen B-sarjaan vuodeksi 1994 putoavana ei pudonnut pelkästään MM-kisojen alempaan luokkaan vaan samalla siltä suljettiin oikeus automaattisesti osallistua Talviolympialaisten 1994 Karsintaan mikä myös kieltämättä on aiheuttanut tai voisi aiheuttaa historiallistakin jossittelua tutkittavaksi!

Ja etenkin kun vanhempaan aikaan paljon puhuttiin siitä, että joskus ihan 8 maan kisoissakin esimerkiksi aina ihan viimeiseksi niistä jäänyt maa olisi voitu vain automaattisesti sulkea pois niistä Talviolympialaisista jolloin putoaja olisi voinut erikseen karsia paikastaan niihin.

Vastaavasti taas maamäärä eli 11 maata melko lailla suoraan Talviolympialaisiin oli yleensä toteutunut vanhempina 8 maan kisojen aikanakin mutinoitta kun Talviolympialaisiin oli yleensä otettu A-sarjan MM-kisojen tuttujen 8:n maan lisäksi vielä kolme parasta maata luokkaa alempaa B-sarjasta ja sitten vielä yksi maa Talviolympialaisten Karsinnassa B-sarjan MM-kisojen neljännen maan ja C-sarjan MM-kisojen voittajan kesken pidetystä ottelusta.

Tätä aiemmin tuolloin hieman eri tavalla menetellessä vuodesta riippuen enemmänkin B-sarjan MM-maita oli päässyt Talviolympialaisiin tai ollut sen kynnyksellä.
 
Viimeksi muokattu:

Pitkävedossa tänään

Päivän pelit:

  • 1
  • x
  • 2
  • 1
  • x
  • 2
  • 1
  • x
  • 2
Kärpät vs Jukurit
  • 2.20
  • 3.80
  • 2.92
Pelicans vs HIFK
  • 1.86
  • 3.80
  • 3.80
Tappara vs TPS
  • 1.76
  • 4.10
  • 4.00
Apua pelaamisen hallintaan pelaamaltilla.fi
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös