Uusissa lainoissa on ehto että lainan korko on vähintään marginaalin verran.
Uusissa lainoissa on ehto että lainan korko on vähintään marginaalin verran.Marginaalihan tulee sen markkinakoron päälle, vaikka olisivat negatiivisiakin, ei niitä nollasta lasketa.
ASP-laina vai "tavallinen" asuntolaina?
Avasin ASP-tilin tässä alkuvuodesta ja tarkoituksena oli siis tasaisesti säästää se pari vuotta ja kerätä kasaan 10% noin 150t euron asunnosta. Erilaisia tuloja on tässä kevään ja kesän aikana kuitenkin tullut sen verran, että tuo 15 tonnia alkaisi olemaan jo kasassa.
ASP-systeemissä kun on näitä älyttömiä rajoitteita (1000eur/kk maksimitalletus, kahdeksan neljännesvuosikkaan minimiaika yms) niin olen alkanut miettimään tuota koko ASP-lainan purkamista. Onko palstaveljillä ajatuksia siitä, että miten tässä kannattaisi toimia? Onko se ASP:n hyöty nyt niin merkittävä, että kannattaisi vielä odottaa sinne vuoteen 2019 asti?
Tavallisen asuntolainan marginaalit ovat ilmeisesti hieman ASP-lainaa suurempia? Muita ASPin hyötyjäkin on, esim se 4% lisäkorko, korkotuki (joka juuri nyt ei ole merkityksellinen). Toisaalta toisessa vaakakupissa painaa puolentoista vuoden vuokrakulut ja pääsisi heti maksamaan kämppää itselleen. Tämä vuokralla asuminenkin on nyt todella kallista ja karkeasti arvioituna se tulisi tämän puolentoista vuoden aikana maksamaan reilut 10 000e (toki omistusasujallakin on vastikkeet ym jotka tosin ovat reilusti vuokraa pienempiä)
Ei kai tuossa tilanteessa asumissäästämistilistä mitään hyötyä ole, jos vaan vakuuksia riittää lainaan jo tällä hetkellä. Siinä tapauksessahan tuo 10% kämpän hinnasta ei yksin riitä, kun ei ole valtion takausta. Marginaali on ihan sitä samaa luokkaa. Minulle tuli keväällä pari vuotta sitten ASP-tilissä täyteen ja hiljalleen kämppiä katsellut, mutta vielä ei ole löytynyt sopivaa. Tarjottu marginaali on sitä samaa kuin muillakin tutuilla, jotka ovat kilpailuttaneet lainan viime aikoina, eli 0,7-0,8%.
ASP-laina vai "tavallinen" asuntolaina?
Avasin ASP-tilin tässä alkuvuodesta ja tarkoituksena oli siis tasaisesti säästää se pari vuotta ja kerätä kasaan 10% noin 150t euron asunnosta. Erilaisia tuloja on tässä kevään ja kesän aikana kuitenkin tullut sen verran, että tuo 15 tonnia alkaisi olemaan jo kasassa.
ASP-systeemissä kun on näitä älyttömiä rajoitteita (1000eur/kk maksimitalletus, kahdeksan neljännesvuosikkaan minimiaika yms) niin olen alkanut miettimään tuota koko ASP-lainan purkamista. Onko palstaveljillä ajatuksia siitä, että miten tässä kannattaisi toimia? Onko se ASP:n hyöty nyt niin merkittävä, että kannattaisi vielä odottaa sinne vuoteen 2019 asti?
Tavallisen asuntolainan marginaalit ovat ilmeisesti hieman ASP-lainaa suurempia? Muita ASPin hyötyjäkin on, esim se 4% lisäkorko, korkotuki (joka juuri nyt ei ole merkityksellinen). Toisaalta toisessa vaakakupissa painaa puolentoista vuoden vuokrakulut ja pääsisi heti maksamaan kämppää itselleen. Tämä vuokralla asuminenkin on nyt todella kallista ja karkeasti arvioituna se tulisi tämän puolentoista vuoden aikana maksamaan reilut 10 000e (toki omistusasujallakin on vastikkeet ym jotka tosin ovat reilusti vuokraa pienempiä)
Oletko tietoinen, että asunnon voi ostaa jo neljän säästetyn vuosineljänneksen jälkeen, eli käytännössä 9kk ja 1pv. Silloin asuntolaina on ensin normaali ja kahdeksan säästetyn vuosineljänneksen jälkeen muutetaan Asp-lainaksi. Näin homma toimi ainakin 7 vuotta sitten, tuskin on siitä muuttunut. Asp edut ovat kuitenkin niin hyvät, ettei niistä kannata luopua jos näin voi edelleen tehdä.
Kertokaahan viisaammat, että kuinka paljon asunnon tuunaamista kannattaa harrastaa ennen myyntiin laittamista? Onko esimerkiksi tapettien vaihtamisesta tai katon maalaamisesta mitään hyötyä hintaa tai myyntiaikaa ajatellen?
On tässä vaimon kanssa mietitty omistuskämppää Helsinki-Espoo akselilta. Nyt lienee hyvä sauma suunnata katseet raidejokerin varrelle, mutta mites Tapiola? Onko metro nostanut nykyiset hinnat maksimiin, vai onko kämpissä vielä nousuvaraa? Tutun kautta olisi tarjolla pari vaihtoehtoa, missä putkirempan maksimikustannus on tiedossa ja etäisyys n. puolen kilsan päässä metrosta.
Nostetaas tämä oma kyssäri tuolta esille. Kuuluisi varmaan johonkin Espoo-ketjuun, mutta tuli nyt tänne. Tuo tarkempi sijainti Tapiolassa olisi Oravannahkamäki. Sijainti pirun hyvä, mutta nuo pari taloa mistä katseltu, olivat hieman karun näköisiä. (suurimmat rempat tosin tehty). Lisäksi tuo ostari on jo nähtävyys sinällään.
Koko Tapiolan kerrostalo-osa on aikansa tuotos, eli varmaan se "karun näköinen" pätee aika moneenkin. Tuskin korttelin sijainnilla merkittävää eroa on hintatasossa tai "hyvyydessä"; Tapiolan parhaat puolet yhteydet, puistokaupunkimaisuus, hyvät palvelut.
Sijainti on totta kai tärkein asia kahdestakin syystä:
1) se on asumiseen liittyvistä muuttujista ainoa, jonka korjaamiseksi ei voi tehdä yhtään mitään
2) asuntoa ostaessa ensimmäinen mietittävä asia pitää olla, pääsenkö minä tästä sitten myös eroon jos/kun tarve joskus niin vaatii
Joskus jää velkaa sillä ei se purkaminen ilmaista ole ja omistajat sen maksaa.Mutta mitäpäs jos tontti onkin kaupungin. Onko siis tilanteita joissa purkuun menevästä talosta ei jää mitään?
Lähinnä jäi mietityttämään siis tietääkö kukaan tilannetta jossa olisi määrätty purkuun jokin kerrostalo josta olisi vaikka 5v takaperin myyty vielä sadalla tonnilla kaksio ja näin jääty tyhjän päälle? En tiedä kuuluuko tämä tähän ketjuun, mutta ei minusta mahdu sijoitus tai remonttiketjuunkaan.
Ei se ehkä ihan noin mustavalkoisesti ole mennyt. Pääkaupunkiseudulla mihin asuntopainetta on kasattu esim Helsingissä on poliittisesti säännelty keskipinta-alaa ja kokojakaumaa oikeastaan kuten kuvasit, mutta samaan aikaan vaikkapa Vantaalla on oltu höveleitä asunto-ohjelman suhteen, ja joku grynderi voi painaa tulemaan alle 30 neliön keskipinta-alalla kämppiä solkenaan. Tuolloin ei kyllä pääse perheasuntoja liikaa tulemaan kun suurin kämppä on kolmio vaille 60 m2.Suomessahan on asuntorakentaminen säänneltyä. Kerrostaloa rakentaessa siihen on tehtävä isompia asuntoja tietty määrä, vaikka suurin kysyntä ja yksilöille ja kaksiolle. Suomeksi sanottuna pienissä asuvat joutuvat subventoimaan isoissa asunnoissa asuvien asumista. Sitten joku idiootti keksii vielä, että säätelyä kaivattaisiin lisää.
Onhan se mahdollista että parkkipaikkanormien purun avulla voitaisiin joissakin paikoissa saada kuluja hieman alemmas, mutta suurimmassa osassa asuntoalueita jouduttaisiin edelleen asukaspysäköinti jotenkin ratkaisemaan koska julkinen liikenne on mitä on.Sehän saattaisi jopa asumisen kalleus hieman keventyä, jos luovuttaisiin parkkipaikkanormeista ja kokosäätelystä.
Nykyinen malli on hyvin lähellä sosialismia, jossa keskuskomitea päättää minkä kokoisissa asunnoissa kansalaiset haluavat asua ja minkä verran asuntoja kansalaisille suvaitaan sallia rakennettavan.
Tuolloin ei kyllä pääse perheasuntoja liikaa tulemaan kun suurin kämppä on kolmio vaille 60 m2.
Onhan se mahdollista että parkkipaikkanormien purun avulla voitaisiin joissakin paikoissa saada kuluja hieman alemmas, mutta suurimmassa osassa asuntoalueita jouduttaisiin edelleen asukaspysäköinti jotenkin ratkaisemaan koska julkinen liikenne on mitä on.
Säätelyä toki pitäisi noidenkin em. asioiden osalta kyllä purkaa, mutta itse näkisin edelleen että noitakin suurempi kysymysmerkki asumiskustannusten osalta on tonttipolitiikka ja siihen liittyvä sääntely.]
Näytäpäs nyt vielä sanoinko oikeasti että niitä perheasuntoja pitäisi tulla oikein väkisin? Luulin että olin toista mieltä asiasta...Miksi perheasuntoja pitäisi väkisin tulla?
Jos niille ei ole alueella kysyntää, niitä ei tulisi alueelle väkisin rakentaa.
Siis tämä koskee erityisesti PK-seutua jossa hinnat karkaavat ja alitarjonta pienistä asunnoista on johtanut raketoiviin hintoihin.
Siis tämä taas koskee lähinnä PK-seutua ja erityisesti Helsinkiä, jossa markkinassa kysyntä ylittää jatkuvasti selvästi tarjonnan ja julkinen liikenne pääosin toimii.
Koko kaavoituspolitiikka tulisi siirtää kuntatasolta maakuntatasolle tai jos tähän ei kyetä, tulisi asumistukien maksu siirtää kunnille.
Nyt Helsinki voi kaavottaa miten sattuu, kun ei ole mitään taloudellista insentiiviä ajatella esimerkiksi asumistukimääriä.
Pitäisi. Pysäköintitilaa on helvetin kallista rakentaa keskustaan ja jos se maksatetaan taloyhtiöillä se ohjaa ihan vääriin valintoihin.Ja pitäisikö normeista luopua sitten kokonaan ja antaa rakennuttajien päättää tekevätkö pysäköintiä ollenkaan, tai jos tekevät niin millaisilla mitoituksilla nykyisiin normeihin verrattuna?
Pitäisi. Pysäköintitilaa on helvetin kallista rakentaa keskustaan ja jos se maksatetaan taloyhtiöillä se ohjaa ihan vääriin valintoihin.
Autopaikan hinta voi olla 30K-50K ja on pelkästään oikein että se joka sellaisen haluaa maksaa sen itse omista rahoistaan. Ei pidä olla ilmaisia lounaita jotka joku muu maksaa. Siinä äkkiä tulee mieleen että kannattaako hankkia autoa keskustaan.
Sähköauton latauspisteellinen autopaikka lienee haarukan yläpäässä. Mutta eihän tuohon ihan noin armottomasti voi suhtautua. Sulkisit keskustan pois esim. monilta invalideilta, kaupparatsuilta, omista vanhoista vanhemmistaan huolehtivilta jne... En tiedä kuinka isolla osalla porukasta auto on ihan oikeasti ainoa toimiva vaihtoehto arjesta selviytymiseen ja olisi melkoisen rumaa ajatella ettei heillä olisi oikeutta asua keskustassa. Varsinkin, kun se keskusta-asuminen voi tarkoittaa sitä ettei kotitalouteen tarvitse ostaa kahta autoa.