Subjektiivisia mielipiteitähän toki kaikki tyynni. Oma ikävin muistoni on vuodelta 1990, kun Päivi Alafrantin naisten keihäänheiton EM-kultaa tuonut roiskaisu riitti Jari Kurri lyömiseen. Kurrin, joka Mark Messierin ohella Oilersin ehdottomana avainpelaajana voitti kyseisenä keväänä Stanley Cupin ja nimenomaan ilman Wayne Gretzkyä, jonka siirtyminen Los Angelesiin piti olla Edmontonille ja Kurrin esityksille kuolinisku.
Seuraava voi hyvinkin olla harhakuvitelmiin perustuva muisto, mutta olisiko käynyt peräti niin, että Kurri sai kaiken huipuksi toimittajien äänestyksessä eniten ykkössijoja, mutta Alafrantin ykköseksi sijoittaneet savustivat miehen ulos voittataistelusta sijoittamalla kaikki mahdolliset pillerinpyörittäjät ja väkisinhiihtäjät hänet edelleen. Saatan olla väärässä.
Kurri voitti Stanley Cupin viidesti, oli runkosarjassa kertaalleen maalikuningas ja pitää edelleen nimissään pudotuspelien maaliennätystä (jota on tosin sivuttu). Kurri on myös NHL:n kaikkien aikojen pistepörssissä eurooppalaisista ykkönen sekä 601:llä maalillaan koko liigan kaikkien aikojen 14. paras maalintekijä. Kaikkien aikojen jääkiekkoilijallemme ei valintaa silti koskaan herunut.
Tänä vuonna oma ääneni menee Janne Ahoselle, joka voitti keväällä mäkihypyn kokonaiscupin. Otan huomioon myös tämän syksyn, jonka Ahonen on aloittanut lajihistoriallisen tyrmäävästi (kahdeksasta osakilpailusta seitsemän voittoa ja yksi kakkossija).
Ranger