Vuoden tulokkaan pysti - muutosten tarpeessa?

  • 5 062
  • 8

sekolust

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Lostedt, Ben-Amor
Aika ajoin vuoden tulokkaalle jaettavan pystin kriteereistä käydään melkoista vääntöä keskustelupalstoilla, kaukaloiden laidoilla ja kylmien juomien äärellä. Tälläkin kaudella keskustelu Armian ja Pulkkisen välillä on hyvin pitkälti jämähtänyt vääntöön Pulkkisen aiemmista peleistä. Tarkoituksena ei ole nyt miettiä kenelle tämän kauden palkinto kuuluukaan, sille on jo olemassa oma ketjunsa. Sen sijaan ainakin itseäni on mietityttänyt se, pitäisikö tulokkaiden kriteerejä muuttaa.

Tämän kauden tulokkaiden ketjussa arveltiin tulokkaan määritelmäksi noin 20 pelattua ottelua, arviot olivat muutaman ottelun suuntaan tai toiseen. Liigan omilla sivuilla sanotaan pystistä: "Wasama-palkinnon saa suomalainen SM-liigan ensimmäisen kauden pelaaja, joka on osoittanut taitoa kehittyä kansainväliseksi huippupelaajaksi". Viime kauden ketjussa Teho Ton vakuuttaa rajojen olevan alle 25 ikää ja 18 ottelua.

Pulkkisen tapauksessa närää on aiheuttanut muun muassa pelatut ottelu (15) ja niiden jakautuminen kahdelle kaudele. Tosin vertailun vuoksi Donskoi pelasi 18 ottelua viime kaudella Kärpissä. Tässä kohdin voitaneen kysyä pitäisikö ottelumäärää lisätä, laskea tai hyväksyä vain 1. tai 2. kautta liigapaitaan pukeutuvat mukaan?

Toinen melko mielenkiintoinen detalji on Antti Kerälä. Kyseessä olisi suuri vääryys jos hän pystin voittaisi, mutta mielenkiintoista on hänen uransa. Ennen tätä kautta hänellä oli takanaan liigaa kahdelta kaudelta, mittariin tuli 7 ja 8 ottelua. Mestistä hän on kuitenkin pelannut 77 runkosarjaottelua (mukaan ei ole laskettu kahta nuorten MJ-ottelua), 9 pleijarimatsia ja ollut viidessä liigakarsintaottelussa. Toisin sanoen hänellä on yli 100 ottelua takanaan miesten sarjoista. Vastaavia pelaajia on varmasti ollut vuosien saatossa enemmänkin, mutta Kerälän nostin esille itselleni tutuimpana esimerkkinä.

Mestistä pidetään yleisesti kovempana sarjana kuin A-nuorten liigaa. Pitäisikö siis tulokkaiden pystissä ottaa huomioon myös tämä aspekti ja esimerkiksi jollakin kertoimella vähentää mestisjyrien mahdollisuutta pelata satamäärin ammattilaisotteluita ennen tätä pystiä? Pitäisikö nuorista nousevien pelaavien ottelumääriä tiukentaa, rajoja selkeyttää vai olisiko jopa löysäämisen varaa mestisjyrien takia? Vai annetaanko kaiken olla nykyisellään?
 

janbo

Jäsen
Mestistä pidetään yleisesti kovempana sarjana kuin A-nuorten liigaa. Pitäisikö siis tulokkaiden pystissä ottaa huomioon myös tämä aspekti ja esimerkiksi jollakin kertoimella vähentää mestisjyrien mahdollisuutta pelata satamäärin ammattilaisotteluita ennen tätä pystiä? Pitäisikö nuorista nousevien pelaavien ottelumääriä tiukentaa, rajoja selkeyttää vai olisiko jopa löysäämisen varaa mestisjyrien takia? Vai annetaanko kaiken olla nykyisellään?

Boldaus on minun tekemä vastauksen selkeyttämiseksi.

Hyvä ketjunavaus kestohittiaiheesta.

Mielestäni ei missään nimessä. Kyseessä on kuitenkin vuoden tulokkaan, ei vuoden liigajunnun tai "vuoden harppaajan" palkinto. Jos nuori ja kehittyvä pelaaja haluaa ottaa haasteen vastaan A-junnusarjaa kovemmassa Mestis-ympäristössä, niin en minä näe miksi häntä siitä pitäisi rankaista, missään yhteydessä. Ei vaikka pelaajalla menisikin useampi vuosi ns. "mestisjyränä". Yhtenä esimerkkinä D-teamissä pelaava 16v Olli Määttä. Olisihan se kummallista, jos esim. 18 vuotiaana liigaan siirtyessään olisi paras tulokas, mutta ei voittaisi palkintoa, koska "on pelannut paljon miesten pelejä aiemmin". Lisäksi pidän varsin fiksuna esim. Antti Kerälän toimintamallia, jossa mies pelasi Mestistä isoilla minuuteilla ja kiekollisella vastuulla, vaikka todennäköisesti olisi jonkun liigaseuran mukaan päässytkin pelaamaan jämäminuutteja nelosketjussa. Ihmiset ovat myös hyvin erilaisia ja jotkut vain kokevat kehitysharppauksen myöhemmässä iässä, kuin median rakastamat superjuniorit ja heidän joskus tähdenlennoiksi jäävät tuhkimontarinansa. Hitaamman kehittymisen taustalla voi vaikuttaa myös esim. kouluttautuminen, joka ei liigassa pelatessa juuri sen helpompaa ole pelasit sitten jämäminuutteja tai 1. kentän vastuuta. Senkin puolesta kriteerit täyttävien "mestisjyrien" syrjiminen tulokaskisassa olisi outoa ja jopa isossa mittakaavassa hiukan arvelluttavaa, kun tiedetään kuitenkin miten useat pelaajat uransa jälkeen jäävät ns. tyhjän päälle.

Oma mielipiteeni siis on, että nykyiset 25v ja ~20 liigapeliä ovat hyvät kriteerit tulokaspalkinnolle. Jos nimenomaan junnuja halutaan palkita, niin muutetaan (tai lisätään) se sitten junnupalkinnoksi.
 
Samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. Ottelumäärän suhteen tuo raja on ihan hyvä eikä minulla ole mitään sitä vastaan, että pelaaja olisi pelannut vaikka pari täyttä kautta Mestistäkin, mutta sitä ikärajaa voisi laskea ainakin parilla vuodella.
 

Lohipoika

Jäsen
Mun mielestä kriteerit ovat muuten hyvät, mutta ikärajan voisi laskea 22 ikävuoteen.

Ottelumäärän suhteen tuo raja on ihan hyvä eikä minulla ole mitään sitä vastaan, että pelaaja olisi pelannut vaikka pari täyttä kautta Mestistäkin, mutta sitä ikärajaa voisi laskea ainakin parilla vuodella.

Jos siis oletetaan, että kyseessä ei ole mikään superjunnu vaan on pelannut junnujoukkueessa loppuun asti, hän on jo 21-vuotias aikuisten sarjoihin siirtyessä. Siihen päälle vaikka kaksi täyttä kautta Mestiksessä, niin hänhän on jo 23-vuotias. Kolme mestiskautta, niin jo 24-vuotias. Kuinka monta vuotta sitä ikärajaa voi muka pudottaa?

Tällä kaudella A-junioreissa pelaa (pääsääntöisesti) 1990-1992-syntyneet. Näistä 90-syntyneistä yli puolet on 21-vuotiaita ennen ensi kauden alkua. Kaikkien on kuitenkin syytä muista, että kyseessä on paras tulokas, ei paras junnuista tullut.
 
Suosikkijoukkue
Two Degrees of Mike Sillinger
Jos käydään 1990-luvulta lähtien niin mietin vähän mistä nuo tulokkaat ovat tulleet.

A-Juniorit: 1990 Viitakoski, 1991 Grönvall, 1993 Peltonen, 1994 Lind, 1996 Hurme, 1997 Jokinen, 1998 Puistola, 2000 Niittymäki, 2002 Vihko, 2006 Lindgren, 2009 Hartikainen, 2010 Granlund
1. divari/Mestis: 1992 Varis, 1999 Pärssinen, 2001 Dahlman (pelasi puolet siellä ja puolet junnuissa), 2004 Pesonen, 2005 Vidgren, 2007 Suominen
Ulkomaat: 1995 Lehto, 2003 Söderholm, 2008 Osala

Junioreista siis hieman reilu puolet, vajaa kolmasosa alemmalta tasolta ja sitten muutama Amerikassa pelannut. Lehto pelasi farmiliigoja (143 peliä AHL+IHL), Söderholm täydet neljä vuotta yliopistosarjaa ja Osala kaksi vuotta junioriliigaa. Näistä tapauksista voisi tietysti keskustella, voisiko noilla peleillä olla vaikutusta tulokaskisaan.

Hupaisa tilannehan oli kaudella 1998-99, jolloin 164 NHL-ottelua pelannut Aki Berg oli tulokaskisassa mukana.

Itse pidän pienenä vääryytenä sitä, että ulkomaalaista ei voida valita tulokkaaksi. Tarkoitan lähinnä sellaisia pelaajia, jotka ovat tulleet Suomeen nuorina ja kuitenkin käyneet suomalaisia junioripelejä. Charles Bertrand, Andreas Bernard ja Lars Volden käyvät nykyisistä esimerkeistä, Oliver Setzinger taas 2000-luvun alkupuolelta. Ei hän toki sitä peliesityksillään olisi voittanut, ja olisi itse asiassa menettänyt tulokasoikeutensa kauden 2001-02 jälkeen (1+15+10 peliä) mutta se että säännöt eivät edes sitä mahdollistaneet on mielestäni väärin.
 

Vuokralainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho! Arsenal
Pääasia, että tälläsella palkinnolla on vuodesta toiseen samat kriteerit. Itselleni nämä palkinnot eivät merkitse yhtään mitään. Joukkueen tekemiset ovat minulle tärkeämpiä kuin jotkut Iltalehti-palkinnot ja lampaan perseet.
Tiedän, että monia vituttaa, kun vihaan näitä jenkkipalkintoja.
Amerikkaa-kaikki sitä diggaa.
 

sekolust

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Lostedt, Ben-Amor
Mielestäni ei missään nimessä. Kyseessä on kuitenkin vuoden tulokkaan, ei vuoden liigajunnun tai "vuoden harppaajan" palkinto. Jos nuori ja kehittyvä pelaaja haluaa ottaa haasteen vastaan A-junnusarjaa kovemmassa Mestis-ympäristössä, niin en minä näe miksi häntä siitä pitäisi rankaista, missään yhteydessä.

Toisaalta taas jos rangaistusta mietitään, niin rangaistaanko nykyisellään liikaa niitä, jotka pystyvät ottamaan paikan suoraan ykkösmiehistöstä? Varsinkin kun ottelumäärä liigassa on ~20 ja ikäraja mikä on, niin nykyisellään voi tulla eteen mielenkiintoisia tilanteita.

Esimerkiksi nyt tuolla Espoon Sinisen mainitsemalla Bergillä oli kuitenkin vyöllään 164 NHL:n runkosarjamatsia ja nelisen kappaletta pleijarimatsejakin. Kohtuullinen tulokas siis, ottaen huomioon että heikommassa sarjassa otteluita saisi olla maksimissaan noin 8 kertaa vähemmän. Toki kun liigatulokasta mietitään, niin näkökantoja voi olla useita.

Mestiksestäkin voisi ainakin periaatteessa tulla kohtuullisia "tulokkaita". Pelaaja ehtii kuitenkin pelata noin 6-7 kautta Mestistä ennen ikärajan tuloa vastaan, toisin sanoen ammattilaispelejä olisi mahdollista saada plakkariin useita satoja. Ainakin itse näen tuollaisen vaihtoehdon heikkona tapana kannustaa pelaajia hakemaan kokemusta alemmilta sarjoilta.

Jos sanaan "liiga" jämähdetään, niin yksi kummastuksen aihe on vaatimus suomalaisuudesta. Voidaanko silloin edes puhua parhaasta liigatulokkaasta? Esimerkiksi nyt Otakar Janeckyn poika pelasi Jokereiden junnuissa pienestä pojasta asti ja olisi periaatteessa voinut käydä läpi koko suomalaisen juniorimyllyn siinä missä Vatanen, Granlund, Pulkkinen ja kumppanit. Tästä huolimatta hän olisi ollut ulkona tulokaskilpailusta, ellei nyt olisi ottanut Suomen passia. Samoin jos suomalaispelaajat voivat tehdä melkoista uraa ulkomailla ennen paluuta Suomeen pokkaamaan palkintoa, niin miksi ulkomaalaiset eivät voi olla ehdolla?

Yhtenä vaihtoehtona olen miettinyt sadan ammattilaissarjassa pelatun ottelun tai 20 liigapelin rajan kiintiötä ilman kansalaisuusvaatimuksia. Tällöin myös latebloomereille annetaan mahdollisuus hakea paikkaa sarjatasoa alempaata (tai ylempäätä...) ja varmistettisiin se, että vuoden paras tulokas olisi tosiaan paras tulokas, ei vain paras (tai kuten joinain vuosina on tuntunut, vähiten huono) suomalainen tulokas.
 
Suosikkijoukkue
KalPa
Mestiksestäkin voisi ainakin periaatteessa tulla kohtuullisia "tulokkaita". Pelaaja ehtii kuitenkin pelata noin 6-7 kautta Mestistä ennen ikärajan tuloa vastaan, toisin sanoen ammattilaispelejä olisi mahdollista saada plakkariin useita satoja. Ainakin itse näen tuollaisen vaihtoehdon heikkona tapana kannustaa pelaajia hakemaan kokemusta alemmilta sarjoilta.

On aika yleinen urapolku Suomessa roikkua 2-3 kautta liigajengin mukana katsomon/A-junnujen rajamailla ja lähteä vasta sitten pelaamaan muualle. Ei tuollaista mielettömyyttä ole syytä millään tavoin kannustaa. Siinä tulee helposti 2-3 kauden seisokki kehitykseen varsinkin kiekollisen potentiaalin osalta. Kyllä siellä Mestiksessä kannattaisi käydä ennemmin kuin myöhemmin. Nuo junnustatuksen pelaajat vain ovat liigaseuroille halpaa reserviä, joten niistä pidetään tiukasti kiinni vaikkei se pelaajan uraa edistäkään.

Lähinnä palkinnon ulkopuolelle tulisi rajata pääsarjakokemusta omaavat. Sopiva ikäraja SM-liigassa - tämä ei ole mikään NHL, voisi olla siellä 22-24 välillä. Tuossa ehtisi käydä teukkamaisesti vetäisemässä kauden tai pari Mestistä ;-)
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös