Meillä kaikilla on tietty kuva Villestä ja ainakin mä olen joutunut tämän HIFK-pestin aikana tarkastamaan sitä oma kuvitelmaani Villestä. Pelaaja-Ville ja Valmentaja-Ville ovat ainakin minulle ikään kuin kaksi täysin eri henkilöä. Pelaaja-Ville oli jokseenkin zombiemaisen kylmä ollessaan zonessa ja peliin keskittyneenä, Valmentaja-Ville taas on symppis ja jopa lämpimältä vaikuttavat tyyppi. Eli, kuin yö ja päivä. Itse en Villeä henkilökohtaisesti tunne, mutta olen sen verran monta kertaa tavannut hänet erilaisissa ympyröissä, että en varmasti ole väärässä, jos sanon hänen olevan introvertti ja ulkopuolisille hitaasti lämpiävä.
Kukaan meistä ei tiedä, millainen psyykkaaja Ville on. Ei ole olemassa mitään yhtä tapaa psyykata, vaan jokainen pelaaja pitää tavallaan psyykata erikseen. Mitä ikinä Ville ja muu valmennus metodeinaan käyttääkin, se näyttää toimivan tälle joukkueelle. Mutta sekin pitää muistaa, että jokainen pelaaja on yksilö ja jokainen pelaaja tekee siellä kentällä omat ratkaisunsa. Eilen joukkue oli aivan paskat housussa noin 50 minuuttia ja ei se siitä ollut kiinni, että pelitaidot olisivat johonkin kadonneet, vaan siitä, että psyyke oli kovilla. Se on inhimillistä ja se vaikuttaa ratkaisuihin.
En tiedä, mitä tokalla erätauolla kopissa tapahtui, mutta jollain tavalla joukkue sai päästettyä irti siitä häviämisen pelkäämisestä. Lähtikö se valmennuksesta vai jostain pelaajasta, mutta joka tapauksessa joku tai jotkut siellä kopin syövereissä saivat joukkueen ladattua sellaiseen mielentilaan, missä onnistuneille ratkaisuille oli ylipäätään mahdollisuus. Ja Melart sitten punnersi sen kavennuksen väkisin, väellä ja voimalla. Siinä maalissa purkautui HIFK:lta niin paljon jännittyneisyyttä ja "jarrunesteitä" kentälle, samalla kun lukkolaisilta lävähti kentälle kakkaa lahkeesta, että tasoituksen todennäköisyys nousi aivan helvetisti ihan jo siitä, että maalinteko on ylipäätään mahdollista. Yhtäkkiä se flow löytyi. Jos kellossa olisi ollut minuuttikin enemmän aikaa varsinaisella peliajalla, uskon, että HIFK olisi hoitanut senkin.
Mä väitän, että koko tämä lopun kuviokin on seurausta siitä, että joukkueen kesken on ollut rauhallinen tilanne ja siellä on koko ajan keskitytty olennaiseen. Mun mielestäni jengin toiminta vuoden 2023 puolella ei todellakaan viittaa mihinkään mikromanagerointiin. Ja kuten jo aiemmin kirjoitin, mikromanagerointi ja huolellisuus eivät ole samoja asioita. Huolellisuuskin voi mennä yli, varsinkin, jos vaatii muilta kaikessa yhtä korkeaa tasoa kaikissa asioissa kuin miten itse tekee. Mutta kyllä se nyt vain niin on, että Ville Peltosen ammatissa ei vain voi olla huolimaton ja tehdä hommia sinnepäin. Mutta ei ne valmentajat voi sinne kentälle mennä kesken pelin ratkaisemaan, vaan ne ratkaisut lähtee pelaajista ja niitä ratkaisuja on koko kausi opeteltu. Eikä se ole sattumaa, että ne ratkaisijat ovat usein ei niitä kaikkein taitavimpia pelaajia. Jos mietitään, eilistä, se oli nimenomaan joukkueen koko kapteenisto yhdessä, joka otti jengin reppuselkään melkeinpä viimeisellä mahdollisella hetkellä. Ja ne olivat hyvin villepeltosmaisia, kylmän viileitä, loppuun asti pelattuja ratkaisuja.
Ville näyttää olevan jääräpää ja luottavan omiin visioihinsa kuin kiveen. Toisinaan se on tosi ärsyttävää. Mutta sitten on taas tilanteita, kuten eilen, jolloin Peltonen osoitti, ainakin mulle, että hän vaikuttaa ihan oikeasti tietävän, mitä tekee ja osaa käsitellä juuri tuota jengiä aivan erinomaisesti. Lopputulos oli se, mitä haettiinkin.
Valmennuksella on tieto jokaisen pelaajan fyysisestä tilanteesta ja henkisestä kapasiteetista ja se varmasti vaikuttaa tiettyihin ratkaisuihin. Meillä on ratkaisurooleissa olevat pelaajat ovat kaikki aika raskasrakenteisia kavereita ja se kyllä vaikuttaa palautumiseen. Siksi voi olla, että taktiikoita suunniteltaessa joudutaan tällä pelitahdilla huomioimaan myös tuollaisia asioita, koska niiden samojen kavereiden on oltava kentällä, kun otteluja ratkaistaan. Ja ovatkin. Ja nyt kun ihan oikeasti pelataan tuloksesta, tyylillä ei ole väliä. Itse en myöskään usko, että mitään sirkustemppuja kannattaa kauheasti esittää ennen kuin pakko ja "elämä on enää hiuskarvan varassa". Ja sellaista tilannettahan meillä ei oikeasti vielä ole ollut. Mulla on usko siihen, että Ville osaa kyllä tarvittaessa herätellä joukkuetta jotenkin, mutta se on sitten toinen asia, miten se herättely tapahtuu. Tai heräävätkö kaikki. Tässä vaiheessa kautta ei kannata muuttaa kauheasti enää mitään, korkeintaan vähän hienosäätää pikkujuttuja. Luulen, että Villellä on tämäkin mietitty jo valmiiksi.