Pakko arvostaa häntä, sillä vielä vanhoilla päivillään hän on puolustanut nyrkeillä joukkuetovereitaan ja muutenkin hänen fight recordinsa on vaikuttavaa luettavaa. Lisäksi on todella kunnioitettavaa, että hän on pysynyt uskollisena Anaheimilla, vaikka ottajia olisi ollut.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Ilvekseltä kovan luokan vahvistus – Jens Lööke siirtyy tupsukorviin kaksivuotisella sopimuksellaLue lisää »
-
Konkaripelaajien uria päätökseen: Jeff Carter ja Zach Parise jättävät NHL-kaukalotLue lisää »
-
Nikita Kutšerov rikkoi sadan syöttöpisteen rajapyykin runkosarjan viimeisessä ottelussa – Auston Matthewsin 70 maalin jahti jäi lyhyeksiLue lisää »
-
Lapa jäähän: PWHL:ään tähtäävä Ronja Savolainen ylistää Naisleijonien valmennusta − "Mitä parempi joukkuehenki, sitä paremmin pelikin kulkee"Lue lisää »
-
IS: HIFK:ssa vuosi sitten operoinut Christian Kåsastul siirtymässä KooKoon riveihinLue lisää »
-
Marc-André Fleury jatkaa Wild-nutussa – kertoo tulevan kauden olevan hänen uransa viimeinenLue lisää »
Viimeinen kausi NHL:ssä vai?
- Viestiketjun aloittaja Osmo Rapeli
- Alkaa
- 442 306
- 918
Ei yllätä, että Getzlaf päättää uransa tähän kauteen. Viime aikoina hänellä on ollut terveysvaivoja ja peli ei ole kulkenut niin kuin syksyllä. 23 ensimmäisessä ottelussa syntyi 20 tehopistettä. Seuraavissa 26 ottelussa syntyi 11 tehopistettä. Joukkue on muutenkin siirtynyt uudelleenrakennusmoodiin totaalisesti, mikä ei varmasti houkuta pelaamaan, vaikka Getzlaf on kyllä ollut perillä jo pari kautta joukkueen suunnasta ja halunnut olla mukana tukena.
Tällä kaudella hän ylitti 1000 pisteen rajan ja ohitti Selänteen Anaheimin kaikkien aikojen pistepörssissä, joten voi sanoa Getzlafin saavuttaneen kauden tavoitteet. Uralla on muutenkin tullut menestystä, joten hyvillä mielin voi laittaa hokkarit naulaan ja siirtyä toimistotöihin. Toivottavasti hän pääsee vielä ainakin kerran tuulettamaan maalia.
Paita menee ehdottomasti hallin kattoon. Kiitokset kapteeni!
Tällä kaudella hän ylitti 1000 pisteen rajan ja ohitti Selänteen Anaheimin kaikkien aikojen pistepörssissä, joten voi sanoa Getzlafin saavuttaneen kauden tavoitteet. Uralla on muutenkin tullut menestystä, joten hyvillä mielin voi laittaa hokkarit naulaan ja siirtyä toimistotöihin. Toivottavasti hän pääsee vielä ainakin kerran tuulettamaan maalia.
Paita menee ehdottomasti hallin kattoon. Kiitokset kapteeni!
Getzlaf pelasi viime yönä uransa viimeisen NHL-ottelun. Lopetti pelinsä Ducksin kauden viimeiseen kotiotteluun ja tämän viikon vieraspelit jäävät väliin. Uran viimeisillä hetkillä vielä tarjoili maukkaan syötön ja lähti sen myötä tyylillä eläkkeelle:
Jack DiBiase
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- WiFi Password: XHeKaJ#72
Legendaarisen 2003 Draftin nimiä tippuu tällä hetkellä kovaa vauhtia kehistä pois. Alkaa tuntemaan taas itsensä entistäkin vanhemmaksi. Juurihan nämä olivat uraansa aloittelevia tulevia tähtiä.
Tyylikäs pelaaja ja tyylikäs lopetus. Ei voi sanoa, että lopetti huipulla, mutta pääsi kuitenkin lopettamaan omin ehdoin ollessaan edelleen hyvän tason NHL-pelaaja. Isommilta vaivoiltakin välttynyt, joten ei muuta kuin kiitokset näistä vuosista ja makoisia eläkepäiviä pappa-Getzlafille.
Vaikka niistä vuosista on jo tovi aikaa ja vaikka Ducks-uran isoin saavutus onkin nuorena miehenä uran alussa voitettu Stanley Cup, niin parhaiten silti on mielessä se, miten oli vuosikaudet Ducksin ja koko liigan kärkipelaajia. Dominoi aisaparinsa Perryn kanssa kaukaloita ja voitti pelejä ja ottelusarjoja. Toista Stanley Cupia ei tullut, mutta onhan tuo luettelo saavutuksista komeaa luettavaa.
2 x Olympiakulta
Stanley Cup
U20-maailmanmestaruus (+ hopea)
U18-maailmanmestaruus
World Cupin voitto
aikuisten MM-hopea
1157 NHL-peliä ja niissä 1019 pistettä. Pudotuspeleissä 125 peliä ja 120 pistettä.
Kolmen kullan (tai oikeastaan kuuden kullan) klubi jäi aikuisten maailmanmestaruuden päähän. Ja siinä olikin niin lähellä kuin mahdollista. 2008 Kanada hävisi kotikisoissaan Quebecissa finaalin Venäjälle jatkoajalla. Kanada johti kahden erän jälkeen 4-2, mutta Venäjä tuli tasoihin ja lopulta Kovaltshukin maalilla jatkoaikavoittoon ja maailmanmestaruuteen. Siitä huolimatta Getzlafia voidaan pitää voittajana. Lähellä oli saada täyskäsi kultaa.
Vaikka niistä vuosista on jo tovi aikaa ja vaikka Ducks-uran isoin saavutus onkin nuorena miehenä uran alussa voitettu Stanley Cup, niin parhaiten silti on mielessä se, miten oli vuosikaudet Ducksin ja koko liigan kärkipelaajia. Dominoi aisaparinsa Perryn kanssa kaukaloita ja voitti pelejä ja ottelusarjoja. Toista Stanley Cupia ei tullut, mutta onhan tuo luettelo saavutuksista komeaa luettavaa.
2 x Olympiakulta
Stanley Cup
U20-maailmanmestaruus (+ hopea)
U18-maailmanmestaruus
World Cupin voitto
aikuisten MM-hopea
1157 NHL-peliä ja niissä 1019 pistettä. Pudotuspeleissä 125 peliä ja 120 pistettä.
Kolmen kullan (tai oikeastaan kuuden kullan) klubi jäi aikuisten maailmanmestaruuden päähän. Ja siinä olikin niin lähellä kuin mahdollista. 2008 Kanada hävisi kotikisoissaan Quebecissa finaalin Venäjälle jatkoajalla. Kanada johti kahden erän jälkeen 4-2, mutta Venäjä tuli tasoihin ja lopulta Kovaltshukin maalilla jatkoaikavoittoon ja maailmanmestaruuteen. Siitä huolimatta Getzlafia voidaan pitää voittajana. Lähellä oli saada täyskäsi kultaa.
Viimeksi muokattu:
Ajatuksia Getzlafista:
- AHL-stintin 2pinnaa per peli herätti ainakin itseni, että kyllä sieltä on laatupelaaja tulossa (junnuissa ei kuitenkaan ihan loputtomasti pinnoja kertynyt).
- Perryn kanssa mentiin käsikädessä - aika vaikea kaksikko puolustettavaksi.
- 2007 Cupissa, vaikka oli nuori pelaaja, oli vakuuttavassa roolissa Anaheimin loistavasti roolitetussa jengissä.
- Mielestäni Getzlaf oli pleijareissa aina parhaimmillaan, runkosarjassa ei aina jotenkin motivaatiota riittänyt (tai sitten ison miehen ongelma, että peli näytti silloin tällöin vähän laiskalta).
- Parhaimmillaan pirun ilkeä, taitava pelaaja, vähän Mark Messier henkeä.
- 2013-2014 oli ehkä parhaimmillaan runkosarjassa, kiusasi Crosbya pitkään pistepörssitaistelussa.
Kyllähän tuossa voi ihan hyvin mielin laittaa hokkarit naulaan lähestulkoon kaiken voittaneena. HHOF ei taida riittää, mutta paita nousee varmasti kattoon.
- AHL-stintin 2pinnaa per peli herätti ainakin itseni, että kyllä sieltä on laatupelaaja tulossa (junnuissa ei kuitenkaan ihan loputtomasti pinnoja kertynyt).
- Perryn kanssa mentiin käsikädessä - aika vaikea kaksikko puolustettavaksi.
- 2007 Cupissa, vaikka oli nuori pelaaja, oli vakuuttavassa roolissa Anaheimin loistavasti roolitetussa jengissä.
- Mielestäni Getzlaf oli pleijareissa aina parhaimmillaan, runkosarjassa ei aina jotenkin motivaatiota riittänyt (tai sitten ison miehen ongelma, että peli näytti silloin tällöin vähän laiskalta).
- Parhaimmillaan pirun ilkeä, taitava pelaaja, vähän Mark Messier henkeä.
- 2013-2014 oli ehkä parhaimmillaan runkosarjassa, kiusasi Crosbya pitkään pistepörssitaistelussa.
Kyllähän tuossa voi ihan hyvin mielin laittaa hokkarit naulaan lähestulkoon kaiken voittaneena. HHOF ei taida riittää, mutta paita nousee varmasti kattoon.
Vähän on haikeat tunnelmat kun yksi omista pitkäaikaisista suosikeista lopettaa. Teoriassahan olisi mahdollista käydä Tampereelta hakemassa puuttuva maailmanmestaruus uran kruunuksi. Kuten yllä listattu ansiokkaasti, niin huikea ura joka tapauksessa. Hattu päästä.
Kyllähän 2007 pudotuspelikevät tatuoi Getzlafin nimen jokaisen lätkäentusiastin mieleen, mutta itselleni se kaikkein hienoin muisto on kymmenen vuotta myöhemmältä keväältä. Nimittäin tuo Ducksin härkien viimeinen rynnistys kohti avointa Stanley Cup -ikkunaa oli Getziltä aivan täysin uskomatonta dominointia. Teki yli pisteen per peli ja noin muutenkin ihan mitä halusi. Pisti nimimiehiä povi-, reisi- ja takataskuun sen minkä kerkesi ja lopulta vain Rinteen mahtivire esti Ducksia menemästä finaaleihin.
Toki myös 2015 playoff-kevät oli hienoa aikaa, ja silloinhan Ducks oli vieläkin lähempänä finaalipaikkaa. Onneksi Getzlafin (tai Perryn) ei tarvitse liikaa harmitella sitä, että tuon aikakauden rynnistykset eivät lopulta kannua tuottaneetkaan, vaikka varmasti jonkin verran se edelleen kaivelee.
Joo, kyllä Getzlaf lienee se kaikkien aikojen Ankka.
Toki myös 2015 playoff-kevät oli hienoa aikaa, ja silloinhan Ducks oli vieläkin lähempänä finaalipaikkaa. Onneksi Getzlafin (tai Perryn) ei tarvitse liikaa harmitella sitä, että tuon aikakauden rynnistykset eivät lopulta kannua tuottaneetkaan, vaikka varmasti jonkin verran se edelleen kaivelee.
Joo, kyllä Getzlaf lienee se kaikkien aikojen Ankka.
Bluesin twiitti maalin jälkeen. Mielestäni tyylikästä. Vaikea sanoa mitä olisivat twiitanneet ellei heillä olis ollut tukeva johto tossa vaiheessa, mutta hieno suoritus on aina hieno suoritus!
Jäin miettimään tuota paikkaa Hockey Hall of Fameen. Ensin ajattelin, että kyllä näyttöjen pitää riittää, mutta tarkemmin mietittyäni en ole ihan varma riittääkö. Kuitenkin ”vain” yksi Stanley Cup, vaikka valtavasti muita isoja voittoja tuon lisäksi onkin. Minusta Getz ansaitsi paikkansa tuolla.
Getzlafilla ei tosiaan taida aivan riittää meriitit Hockey Hall of Fame -valintaan. Hieno ura toki takana.
Hyvänä verrokkina Alex Mogilny, jota ei myöskään ole valittu. NHL:ssä pelasi kuitenkin yli PPG-tahdilla (990 GP, 1032 P).
Mogilny voitti maalipörssin yhdessä Selänteen kanssa (1992-93) ja voitti myös Lady Byngin 2003. Lisäksi saavutuksista löytyy myös paikka kolmen kullan klubissa (olympiakulta 1988, MM-kulta 1989 ja Stanley Cup 2000). Lisäksi U20 MM-kulta vuodelta 1989.
Hyvänä verrokkina Alex Mogilny, jota ei myöskään ole valittu. NHL:ssä pelasi kuitenkin yli PPG-tahdilla (990 GP, 1032 P).
Mogilny voitti maalipörssin yhdessä Selänteen kanssa (1992-93) ja voitti myös Lady Byngin 2003. Lisäksi saavutuksista löytyy myös paikka kolmen kullan klubissa (olympiakulta 1988, MM-kulta 1989 ja Stanley Cup 2000). Lisäksi U20 MM-kulta vuodelta 1989.
RecordBreaker25
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- SaiPa, KiPa-90, KuPS, Valioliiga ja NHL yleisesti
Dustin Brown päättää komean uransa tämän kevään jälkeen. Kaksinkertainen Cup-kapteeni jakoi mielipiteitä mutta omissa joukoissa todella arvostettu pelaaja, jonka numero #23 nousee pomminvarmasti aikanaan kattoon.
Kahden Stanley Cupin lisäksi Brown saavutti Olympiahopean Vancouverissa 2010 ja MM-pronssin 2004 kisoissa.
Kahden Stanley Cupin lisäksi Brown saavutti Olympiahopean Vancouverissa 2010 ja MM-pronssin 2004 kisoissa.
Los Angeles Kings Dustin Brown retirement 2022 playoffs - TSN.ca
Los Angeles Kings forward Dustin Brown has announced he will retire from the NHL at the conclusion of the 2022 playoffs.
www.google.com
Viimeksi muokattu:
Jotenkin osasin odottaa tätä, sillä vaikka hän ei iällä ole pilattu, on hänen pelityylinsä ollut koko hänen uransa ajan lievästi sanottuna raastava ja se alkoi valitettavasti näkyä poissaoloina. Todellinen soturi, joka onneksi pääsi kaksi kertaa nostamaan kannun päänsä päälle. Harva onnistuu voittamaan edes yhden Stanley Cupin.Dustin Brown päättää komean uransa tämän kevään jälkeen. Kaksinkertainen Cup-kapteeni jakoi mielipiteitä mutta omissa joukoissa todella arvostettu pelaaja, jonka numero #23 nousee pomminvarmasti aikanaan kattoon.
Kahden Stanley Cupin lisäksi Brown saavutti Olympiahopean Vancouverissa 2010 ja MM-pronssin 2004 kisoissa.
Los Angeles Kings Dustin Brown retirement 2022 playoffs - TSN.ca
Los Angeles Kings forward Dustin Brown has announced he will retire from the NHL at the conclusion of the 2022 playoffs.www.google.com
Hieno mies, jonka jykevät taklaukset sekä toisinaan yllättävän kovat tehot tekivät hänestä yhden suosikkini Kingsin joukkueessa yhdessä Doughtyn sekä Kopitarin kanssa. Kiitän ja kumarran, numero 23. Antoisia eläkepäiviä hänelle.
Brown on kaikkien aikojen eniten taklannut (/tilastoitu) pelaaja 3632 taklauksellaan, joten siinäkin mielessä hän jää hetkellisesti historiaan. Toki NHL aloitti taklauksien tilastoimisenkin vasta kaudesta 2005-2006, mutta hieno merkkipaalu kyseessä siitäkin huolimatta. Haastajia tuossa tilastossa tosin on lähellä, joten kauaa Brown ei tuosta varmaankaan ehdi nauttimaan, mutta näin fyysisen pelin ystävänä jään kuitenkin muistelemaan miehen pelaamista suurella lämmöllä.
Taidettiin jo vuonna 2016 vähän kuiskutella kuinka aika alkaa ajamaan miehestä ohi, mutta niin vain Brown palasi 60 pisteen mieheksi 17-18 kaudella muutaman heikomman kauden jälkeen, ja pelasi vielä useamman kelpo vuoden. Kingsin kasvot yhdessä Quickin, Doughtyn ja Kopitarin kanssa, ja tuollaiset vajaat 1300 peliä ainoastaan yhden seuran riveissä on kyllä järkyttävän kunnioitettava ura nykypäivän NHL:ssä.
Viimeksi muokattu:
Patrick Marleau ilmoitti virallisesti eläköitymisestään jääkiekkokaukaloissa. Ilmoitus tehtiin kirjeellä Players' Tribunessa.
Kaikkien aikojen Shark, jonka paita noussee kattoon välittömästi ensi kauden alussa.
Kaikkien aikojen Shark, jonka paita noussee kattoon välittömästi ensi kauden alussa.
Hieno mies, hieno ura. Stanley Cup jäi voittamatta, mutta olympiakulta (kaksi kertaa), maailmanmestaruus (sekin kahdesti) sekä World Cupin voitto löytyy. Hänen pitkän uransa komein saavutus ainakin minusta on hänen kokonaisottelumääränsä NHL:ssä ja tuon ennätyksen soisin pysyvän hänen nimissään mahdollisimman pitkään.
Viimeksi muokattu:
Kirjoitin lyhyen kirjoituksen Patrick Marleaun urasta, sillä ura on poikkeuksellinen. Tämä ketju on sille oikeampi paikka, kuin Sharksin kausiketju.
Marleaun uran lopetus
Patrick Marleau lopetti virallisesti uransa tähän kauteen. Käytännössä ura päättyi jo edelliseen kauteen, koska Patty ei sen jälkeen enää saanut sopimusta. Mies kuitenkin oli valmis jatkamaan ja ilmoitti mm. käytettävyydestään Kanadan olympiajoukkueessa. Ottajia ei ollut, joten yksi kaikkien aikojen hienoimmista jääkiekkourista tuli luonnolliseen päätökseensä. Tätä uraa ja koko Pattyn elämää sävytti tietty nöyryys ja luotettavuus, jotka tulivat tutuiksi Sharks- ja Team Canada -kannattajien lisäksi koko liigan seuraajille. Ne olivat opittu jo nuorena, kun Patty vasta aloitteli polkuaan saskatchewanalaisella maatilalla.
Pattyn matka tähän pisteeseen kannattaa lukea Players’ Tribunen julkaisusta, jossa käydään hienosti läpi miehen uraa ja valintoja. Kyseinen kirjoitus on pakollista luettavaa kaikille palstan Sharks-faneiksi itsensä identifioiville, sekä suositeltavaa luettavaa kaikille liigaa Pattyn pelivuosina seuranneille.
Marleaun pelatut ottelut
Marleau pelasi NHL:ssä 1 779 runkosarjapeliä, eli eniten NHL:n historiassa. Hän ohitti itsensä Mr. Hockeyn eli Gordie Howen pelattujen pelien osalta viimeisellä kaudellaan.
Näiden lisäksi playoffeissa pelejä kertyi vyölle 195 (all-time sija 23) eli yhteensä Patty pelasi taalaliigassa 1 974 virallista ottelua (2. eniten Messierin jälkeen, 1992 gp). Näiden lisäksi toki kolme All-Star-tapahtumaa ja lukuisia harjoituspelejä. Team Canadan paita päällä virallisia pelejä kertyi 45 kpl (MM-kisat, olympialaiset).
Marleau on syntynyt optimaaliseen aikaan (15.9.1979) ennätyksen kannalta, sillä hän pääsi aloittamaan NHL:ssä nuorimmalla mahdollisella iällä 18-vuotiaana. Poikkeuksellisen fysiikan ansiosta urastakin tuli näin poikkeuksellinen. Marleau on pitkähkö (188 cm), mutta samalla oli liigan nopeimpia pelaajia koko uransa ajan. Nelikymppisenäkään vielä uran jatkuminen ei jäänyt luistelunopeudesta kiinni. Spoilerin takana Pattyn jokaisen kauden pelimäärä ja osuus kaikista mahdollisista peleistä. Marleau ei koskaan kärsinyt isompaa loukkaantumista ja oli eniten pelejä sivussa tulokaskaudellaan (8 peliä sivussa). Mies lopetti uransa uskomattomaan 906 ottelun peräkkäisten pelien putkeen (neljä peliä kauden 2019-2020 alussa puuttuvat, koska sopimusta ei ollut).
Patty pitää luonnollisesti hallussaan myös Sharksin seuraennätystä otteluissa. Pelattuja pelejä kertyi hainutussa 1607 (runkosarja) + 177 (playoffs). Toisena Sharks-taulukossa on Vlasic (1161 peliä), jonka jälkeen kaksi Joeta (Jumbo ja Little), joiden perässä Couture (845 gp). Vlasicista tai Couturesta ei ole Marleaun ennätystä rikkomaan. Playoffien puolella Vlasic on lähempänä (142 gp), mutta ei näytä ehtivän Pattya saavuttamaan.
Vain Mr. Hockey on pelannut enemmän runkosarjapelejä yhdessä franchisessa (1687 vs Pattyn 1607).
Marleaun tehopisteet ja palkinnot
Marleau teki uransa aikana runkosarjassa tehot 566 + 631 = 1 197, joka on 50. eniten liigan historiassa. Pistekeskiarvoksi muodostui siis 0,67. Maalipörssissä sijoitus on parempi, sija 23, kunnes Crosby tulee ohi parin kauden päästä. Yksi Marleaun kovimmista suorituksista pelimäärän lisäksi on voittomaalit, joita syntyi yhteensä 109. Tällä ollaan jaetulla 7. sijalla Shanahanin kanssa, vain yhden voittomaalin päässä listan viidennestä sijasta (Brett Hull, Selänne).
Playoffeissa 195 peliin Patty tehtaili tehot 72 + 55 = 127 (51. paras lukema liigan historiassa). Huomattavaa on maalien kova suhde, ja maalintekijänä Patty on playoffien osalta liigahistorian 15. paras, joskin sekä Ovechkin että Crosby tulevat vielä tänä keväänä ohi. Pistekeskiarvio playoffeissa 0,65, eli pistetuotanto ei merkittävästi tippunut kovissa peleissä. Entä ne voittomaalit? ”Vain” 15 kpl playoffeissa, jaettu 9. sija Jagrin kanssa (jolla 13 peliä enemmän).
Sanomattakin selvää, että Marleau johtaa Sharksin kaikkia merkittävimpiä tilastoja. Tehot Sharks-nutussa 522 + 589 = 1 111. Maalipörssissä aktiiveista seuraavana Couture yli 200 maalin päässä. Pistepörssissä sama mies noin 500 tehopisteen päässä (Jumbo jäi vain reilu 50 pistettä). Alivoimamaalit, voittomaalit yms. kaikki Marleaun nimissä. Jäähyminuuteissa vasta sijalla 8 (481 PIM), koska oli herrasmiespelaaja.
Ohessa pätkä Marleaun uran kohokohdista. Ensimmäinen maali tuli Coyotesia vastaan, maalissa Nikolai Khabibulin.
Marleaulla kesti pitkään nousta varausnumeron edellyttämälle tasolle. Ensimmäiset seitsemän kautta Patty oli varma ”20+25”-pelaaja. Vasta työsulkukauden jälkeen (toinen kausi kapteenina) mies rikkoi ensimmäisen kerran 30 maalin ja 40 syötön rajat. Kausina 2005-2010 Marleau oli parhaimmillaan ja pelasi ppg-tahtia. Seuraavien neljän kauden aikana tahti hieman hiipui, mutta ei merkittävästi. Vasta kaudesta 2015-2016 (36-vuotiaana) tehot tippuivat pysyvästi alle 50 pisteen kaudessa.
Marleau ei koskaan voittanut henkilökohtaisia palkintoja NHL:ssä. Hän oli ehdolla vuonna 2021 Masterton Trophyyn ja sijoittui kolmen finalistin joukkoon, mutta ei voittanut pystiä (Oskar Lindblom). Kolme kertaa hän esiintyi All-Star-tapahtumassa, mitkä voinee nostaa isoimmiksi henkilökohtaisiksi saavutuksiksi.
Marleaun merkitys jääkiekolle
Pääsin näkemään Marleaun kerran livenä, kun Sharks kohtasi Blue Jacketsin Tukholmassa 2010. Sharks voitti Rick Nashin tähdittämän Columbuksen 3-2 ja Sharksin ykköskenttänä toimi muistaakseni Marleau-Thornton-Heatley. Marleau ei ole ”flashy” pelaaja, eikä erottunut kaukalosta erityisesti. Silti miehestä huokui varmuus ja luotettavuus, mikä on seurannut miestä koko uransa ajan. Parhaimmillaan Marleau oli iso ja nopea hyökkääjä, joka pystyi pelaamaan jokaista roolia (C, LW, yli- ja alivoima) ja jolla oli vaarallinen rannelaukaus.
Marleau on ollut oma suosikkipelaajani siitä lähtien, kun olen jääkiekosta mitään ymmärtänyt. 2000-luvun alussa Marleau edusti minulle myyttisen kanadalaisen pelaajan prototyyppiä, joka oli isokokoinen, nöyrä, tyylikäs, kohtelias – ja tietenkin hyvä. Kanada ja NHL oli tuolloin tarunhohtoinen ja siihen päälle hieno kanadalainen nimi sekä oman suosikkiseuran pelipaita. Ei ihme, että Marleausta kehittyi suosikkipelaajani. Vasta myöhemmin olen oppinut, että Patty oli kotoisin maatilalta ja hioi taitojaan – kuten koko Kanada lätkämystiikassa – jäätyneellä lammella tai takapihalle jäädytetyllä ulkojäällä.
Marleaun luonne ja elämä kaukalon ulkopuolella on aina tehnyt vaikutuksen ja lisännyt miehen arvostusta. Rauhallinen preesens, ei liikaa puhetta. Aina tyylikäs mediaesiintyminen, ei epäasiallista käytöstä. Patty vaikuttaa onnistuvan myös perheenisänä, jolla on neljä poikaa. Moni sanoo, että NHL kaipaa värikkäitä persoonia. Näin varmasti onkin, mutta henkilökohtaisesti arvostan Pattyn tyyliä yli kaiken.
Marleaun merkitys Sharksin organisaatiolle on mittaamaton. Tyylikäs kapteeni, luotettava pelaaja, fanien suosikki. Marleau on aina myös huolehtinut uusista, nuoremmista pelaajista. Vaikka menestystä ei tullut, ja kapteeninkin natsat otettiin pois, Marleau ei ole katkeroitunut. Lisäksi Sharks-fanit saivat Pattyn mukana jotain omaa – NHL:n pelattujen pelien ennätyksen organisaatioon.
Pattyn merkitys on suuri myös koko liigalle ja jääkiekolle. Gordie Howen pelattujen pelien ennätyksen rikkominen on sensaatiomainen suoritus, jota ei pidä vähätellä. Patrick Marleaun paikka on HHOF:ssa, vaikka Stanley Cup -sormusta ei kokoelmista löydy. Siihen riittää syyksi itsessään pelatut pelit, mutta myös miehen maalimäärät. Kansainvälisistä turnauksista miehellä on viisi mitalia, joista neljä kultaista (kaksi olympialaisista, kaksi MM-kisoista). Näin ollen myös kansainväliset näytöt ovat huippuluokkaa.
Marleau sai kokea pelaamisen myös Torontossa, mikä on monelle kanadalaiselle unelma. Jääkiekko on varsin erilaista Kaliforniassa. Sharks-kannattajana en ole tästä ollenkaan katkera. Koko uran pelaaminen yhdessä organisaatiossa on hienoa, mutta myös henkilökohtaisten kokemusten arvo on mittaamaton. Tällainen kokemus Toronto oli Marleaulle. Mies pääsi pelaamaan yhden loppukauden myös Penguinsin riveissä. Myös tämä oli Marleaulle hieno kokemus, sillä miehen lapsuuden idoli oli Mario Lemieux. Näin Marleau pääsi toteuttamaan kaikki lapsuuden haaveensa, paitsi tietenkin Lord Stanleyn maljan nostamista.
Moni kritisoi Marleauta voittamisen ja johtamisen puutteesta. Uran aikana kritiikki oli paikoin paikallaan, mutta jälkikäteen ajateltuna sillä ei enää ole väliä. Marleaun merkitys jääkiekolle oli suuri ja mies pelasi rakastamaansa lajia loppuun asti. Loppujen lopuksi ne yhteiset hetket pukukopissa, toveruus ja pelitapahtumien aiheuttamat kuohut ovat niitä, joiden vuoksi pelaajat jatkavat pelaamista.
Marleaun paidan jäädyttäminen
Pattyn paita #12 päätyy Shark Tankin kattoon. Se ei tapahdu kauden avauksessa Prahassa, mutta joko ensimmäisessä kotipelissä uudella mantereella, tai kotipelissä Torontoa vastaan. Knoppina tiedoksi, että Marleau pelasi ensimmäiset neljä kauttaan Sharksissa numerolla 14, ja vasta sitten vaihtoi junnuista tutun numeron 12 ylleen. Pattyn tulokaskaudella numerolla 12 pelasi muuan Ron Sutter. Sittemmin numeroa 12 on kantanut kaikkien aikojen Sharks-pelaaja. Enää sitä ei kanna kukaan.
Marleau lopetti kirjeensä näin:
Kiitos, Patty, siitä mitä annoit Sharksin organisaatiolle ja kannattajille, sekä koko jääkiekolle.
Marleaun uran lopetus
Patrick Marleau lopetti virallisesti uransa tähän kauteen. Käytännössä ura päättyi jo edelliseen kauteen, koska Patty ei sen jälkeen enää saanut sopimusta. Mies kuitenkin oli valmis jatkamaan ja ilmoitti mm. käytettävyydestään Kanadan olympiajoukkueessa. Ottajia ei ollut, joten yksi kaikkien aikojen hienoimmista jääkiekkourista tuli luonnolliseen päätökseensä. Tätä uraa ja koko Pattyn elämää sävytti tietty nöyryys ja luotettavuus, jotka tulivat tutuiksi Sharks- ja Team Canada -kannattajien lisäksi koko liigan seuraajille. Ne olivat opittu jo nuorena, kun Patty vasta aloitteli polkuaan saskatchewanalaisella maatilalla.
Pattyn matka tähän pisteeseen kannattaa lukea Players’ Tribunen julkaisusta, jossa käydään hienosti läpi miehen uraa ja valintoja. Kyseinen kirjoitus on pakollista luettavaa kaikille palstan Sharks-faneiksi itsensä identifioiville, sekä suositeltavaa luettavaa kaikille liigaa Pattyn pelivuosina seuranneille.
Marleaun pelatut ottelut
Marleau pelasi NHL:ssä 1 779 runkosarjapeliä, eli eniten NHL:n historiassa. Hän ohitti itsensä Mr. Hockeyn eli Gordie Howen pelattujen pelien osalta viimeisellä kaudellaan.
Joe Thornton 1 714 gp, Zdeno Chara 1 680 gp
Marleau on syntynyt optimaaliseen aikaan (15.9.1979) ennätyksen kannalta, sillä hän pääsi aloittamaan NHL:ssä nuorimmalla mahdollisella iällä 18-vuotiaana. Poikkeuksellisen fysiikan ansiosta urastakin tuli näin poikkeuksellinen. Marleau on pitkähkö (188 cm), mutta samalla oli liigan nopeimpia pelaajia koko uransa ajan. Nelikymppisenäkään vielä uran jatkuminen ei jäänyt luistelunopeudesta kiinni. Spoilerin takana Pattyn jokaisen kauden pelimäärä ja osuus kaikista mahdollisista peleistä. Marleau ei koskaan kärsinyt isompaa loukkaantumista ja oli eniten pelejä sivussa tulokaskaudellaan (8 peliä sivussa). Mies lopetti uransa uskomattomaan 906 ottelun peräkkäisten pelien putkeen (neljä peliä kauden 2019-2020 alussa puuttuvat, koska sopimusta ei ollut).
| Kausi | Runkosarja | Playoffs |
| 1997-98 | 74 | 5 |
| 1998-99 | 81 | 6 |
| 1999-00 | 81 | 5 |
| 2000-01 | 81 | 6 |
| 2001-02 | 79 | 12 |
| 2002-03 | 82 | - |
| 2003-04 | 80 | 17 |
| 2005-06 | 82 | 11 |
| 2006-07 | 77 | 11 |
| 2007-08 | 78 | 13 |
| 2008-09 | 76 | 6 |
| 2009-10 | 82 | 14 |
| 2010-11 | 82 | 18 |
| 2011-12 | 82 | 5 |
| 2012-13 | 48/48 | 11 |
| 2013-14 | 82 | 7 |
| 2014-15 | 82 | - |
| 2015-16 | 82 | 24 |
| 2016-17 | 82 | 6 |
| 2017-18 | 82 | 7 |
| 2018-19 | 82 | 7 |
| 2019-20 | 64/68 | 4 |
| 2020-21 | 56/56 | - |
Patty pitää luonnollisesti hallussaan myös Sharksin seuraennätystä otteluissa. Pelattuja pelejä kertyi hainutussa 1607 (runkosarja) + 177 (playoffs). Toisena Sharks-taulukossa on Vlasic (1161 peliä), jonka jälkeen kaksi Joeta (Jumbo ja Little), joiden perässä Couture (845 gp). Vlasicista tai Couturesta ei ole Marleaun ennätystä rikkomaan. Playoffien puolella Vlasic on lähempänä (142 gp), mutta ei näytä ehtivän Pattya saavuttamaan.
Vain Mr. Hockey on pelannut enemmän runkosarjapelejä yhdessä franchisessa (1687 vs Pattyn 1607).
Marleaun tehopisteet ja palkinnot
Marleau teki uransa aikana runkosarjassa tehot 566 + 631 = 1 197, joka on 50. eniten liigan historiassa. Pistekeskiarvoksi muodostui siis 0,67. Maalipörssissä sijoitus on parempi, sija 23, kunnes Crosby tulee ohi parin kauden päästä. Yksi Marleaun kovimmista suorituksista pelimäärän lisäksi on voittomaalit, joita syntyi yhteensä 109. Tällä ollaan jaetulla 7. sijalla Shanahanin kanssa, vain yhden voittomaalin päässä listan viidennestä sijasta (Brett Hull, Selänne).
Playoffeissa 195 peliin Patty tehtaili tehot 72 + 55 = 127 (51. paras lukema liigan historiassa). Huomattavaa on maalien kova suhde, ja maalintekijänä Patty on playoffien osalta liigahistorian 15. paras, joskin sekä Ovechkin että Crosby tulevat vielä tänä keväänä ohi. Pistekeskiarvio playoffeissa 0,65, eli pistetuotanto ei merkittävästi tippunut kovissa peleissä. Entä ne voittomaalit? ”Vain” 15 kpl playoffeissa, jaettu 9. sija Jagrin kanssa (jolla 13 peliä enemmän).
Sanomattakin selvää, että Marleau johtaa Sharksin kaikkia merkittävimpiä tilastoja. Tehot Sharks-nutussa 522 + 589 = 1 111. Maalipörssissä aktiiveista seuraavana Couture yli 200 maalin päässä. Pistepörssissä sama mies noin 500 tehopisteen päässä (Jumbo jäi vain reilu 50 pistettä). Alivoimamaalit, voittomaalit yms. kaikki Marleaun nimissä. Jäähyminuuteissa vasta sijalla 8 (481 PIM), koska oli herrasmiespelaaja.
Ohessa pätkä Marleaun uran kohokohdista. Ensimmäinen maali tuli Coyotesia vastaan, maalissa Nikolai Khabibulin.
Marleaulla kesti pitkään nousta varausnumeron edellyttämälle tasolle. Ensimmäiset seitsemän kautta Patty oli varma ”20+25”-pelaaja. Vasta työsulkukauden jälkeen (toinen kausi kapteenina) mies rikkoi ensimmäisen kerran 30 maalin ja 40 syötön rajat. Kausina 2005-2010 Marleau oli parhaimmillaan ja pelasi ppg-tahtia. Seuraavien neljän kauden aikana tahti hieman hiipui, mutta ei merkittävästi. Vasta kaudesta 2015-2016 (36-vuotiaana) tehot tippuivat pysyvästi alle 50 pisteen kaudessa.
Marleau ei koskaan voittanut henkilökohtaisia palkintoja NHL:ssä. Hän oli ehdolla vuonna 2021 Masterton Trophyyn ja sijoittui kolmen finalistin joukkoon, mutta ei voittanut pystiä (Oskar Lindblom). Kolme kertaa hän esiintyi All-Star-tapahtumassa, mitkä voinee nostaa isoimmiksi henkilökohtaisiksi saavutuksiksi.
Marleaun merkitys jääkiekolle
Pääsin näkemään Marleaun kerran livenä, kun Sharks kohtasi Blue Jacketsin Tukholmassa 2010. Sharks voitti Rick Nashin tähdittämän Columbuksen 3-2 ja Sharksin ykköskenttänä toimi muistaakseni Marleau-Thornton-Heatley. Marleau ei ole ”flashy” pelaaja, eikä erottunut kaukalosta erityisesti. Silti miehestä huokui varmuus ja luotettavuus, mikä on seurannut miestä koko uransa ajan. Parhaimmillaan Marleau oli iso ja nopea hyökkääjä, joka pystyi pelaamaan jokaista roolia (C, LW, yli- ja alivoima) ja jolla oli vaarallinen rannelaukaus.
Marleau on ollut oma suosikkipelaajani siitä lähtien, kun olen jääkiekosta mitään ymmärtänyt. 2000-luvun alussa Marleau edusti minulle myyttisen kanadalaisen pelaajan prototyyppiä, joka oli isokokoinen, nöyrä, tyylikäs, kohtelias – ja tietenkin hyvä. Kanada ja NHL oli tuolloin tarunhohtoinen ja siihen päälle hieno kanadalainen nimi sekä oman suosikkiseuran pelipaita. Ei ihme, että Marleausta kehittyi suosikkipelaajani. Vasta myöhemmin olen oppinut, että Patty oli kotoisin maatilalta ja hioi taitojaan – kuten koko Kanada lätkämystiikassa – jäätyneellä lammella tai takapihalle jäädytetyllä ulkojäällä.
Marleaun luonne ja elämä kaukalon ulkopuolella on aina tehnyt vaikutuksen ja lisännyt miehen arvostusta. Rauhallinen preesens, ei liikaa puhetta. Aina tyylikäs mediaesiintyminen, ei epäasiallista käytöstä. Patty vaikuttaa onnistuvan myös perheenisänä, jolla on neljä poikaa. Moni sanoo, että NHL kaipaa värikkäitä persoonia. Näin varmasti onkin, mutta henkilökohtaisesti arvostan Pattyn tyyliä yli kaiken.
Marleaun merkitys Sharksin organisaatiolle on mittaamaton. Tyylikäs kapteeni, luotettava pelaaja, fanien suosikki. Marleau on aina myös huolehtinut uusista, nuoremmista pelaajista. Vaikka menestystä ei tullut, ja kapteeninkin natsat otettiin pois, Marleau ei ole katkeroitunut. Lisäksi Sharks-fanit saivat Pattyn mukana jotain omaa – NHL:n pelattujen pelien ennätyksen organisaatioon.
Pattyn merkitys on suuri myös koko liigalle ja jääkiekolle. Gordie Howen pelattujen pelien ennätyksen rikkominen on sensaatiomainen suoritus, jota ei pidä vähätellä. Patrick Marleaun paikka on HHOF:ssa, vaikka Stanley Cup -sormusta ei kokoelmista löydy. Siihen riittää syyksi itsessään pelatut pelit, mutta myös miehen maalimäärät. Kansainvälisistä turnauksista miehellä on viisi mitalia, joista neljä kultaista (kaksi olympialaisista, kaksi MM-kisoista). Näin ollen myös kansainväliset näytöt ovat huippuluokkaa.
Marleau sai kokea pelaamisen myös Torontossa, mikä on monelle kanadalaiselle unelma. Jääkiekko on varsin erilaista Kaliforniassa. Sharks-kannattajana en ole tästä ollenkaan katkera. Koko uran pelaaminen yhdessä organisaatiossa on hienoa, mutta myös henkilökohtaisten kokemusten arvo on mittaamaton. Tällainen kokemus Toronto oli Marleaulle. Mies pääsi pelaamaan yhden loppukauden myös Penguinsin riveissä. Myös tämä oli Marleaulle hieno kokemus, sillä miehen lapsuuden idoli oli Mario Lemieux. Näin Marleau pääsi toteuttamaan kaikki lapsuuden haaveensa, paitsi tietenkin Lord Stanleyn maljan nostamista.
Moni kritisoi Marleauta voittamisen ja johtamisen puutteesta. Uran aikana kritiikki oli paikoin paikallaan, mutta jälkikäteen ajateltuna sillä ei enää ole väliä. Marleaun merkitys jääkiekolle oli suuri ja mies pelasi rakastamaansa lajia loppuun asti. Loppujen lopuksi ne yhteiset hetket pukukopissa, toveruus ja pelitapahtumien aiheuttamat kuohut ovat niitä, joiden vuoksi pelaajat jatkavat pelaamista.
Marleaun paidan jäädyttäminen
Pattyn paita #12 päätyy Shark Tankin kattoon. Se ei tapahdu kauden avauksessa Prahassa, mutta joko ensimmäisessä kotipelissä uudella mantereella, tai kotipelissä Torontoa vastaan. Knoppina tiedoksi, että Marleau pelasi ensimmäiset neljä kauttaan Sharksissa numerolla 14, ja vasta sitten vaihtoi junnuista tutun numeron 12 ylleen. Pattyn tulokaskaudella numerolla 12 pelasi muuan Ron Sutter. Sittemmin numeroa 12 on kantanut kaikkien aikojen Sharks-pelaaja. Enää sitä ei kanna kukaan.
Marleau lopetti kirjeensä näin:
Kiitos, Patty, siitä mitä annoit Sharksin organisaatiolle ja kannattajille, sekä koko jääkiekolle.
Toby Dammit
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- New Jersey Devils
Spezza lyö hokkarit naulaan ja siirtyy Dubasin apulaiseksi.
Viherpuiston Ruoska
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK
Harmillisesti tuhannen pisteen rajapyykki jäi viiden pisteen päähän. Pähkinöillähän Spezza pelasi nämä viimeiset kaudet Leafsissa, mutta säästyypä nekin fyrkat nyt uusiin hankintoihin ja vapaiden agenttien uusiin soppareihin.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy