Viikate

[Everton]

Juu ei. Kyse ei ole tuosta Heinolan lahjasta Jatkoaikailevalle maailmalle, vaan äärimmäisen hyvästä yhtyeestä.

Olin eilen todistamassa yhtyeen livekuntoa kolmannen kerran vuoden sisään, ja kyllä sitä tulikin ihmeteltyä. Nimittäin sitä, kuinka lyhyt ihmisen muisti onkaan: eilisen keikan jälkeen on pakko todeta Viikatteen olevan Suomen paras rock-bändi. Jaa miksikö?

*Äärimmäisen herkkiä kappaleita soitettuna äärimmäisen raskaasti

*Bändi soittaa yhteen erittäin tiukasti

*Mielenkiintoinen musiikillinen sekoitus: Suomi-iskelmä+kansanmusiikki+Hank Marvin+Entombed+...

*Sanoitukset. Tuomen aikaista Niskalaukausta + häivähdys Veikko Huovista

*Lavakarisma, tyylitaju ja hauskat jutut

*Kaarle Viikatteen lauluääni. Kaukana kikkelihevistä korkeimmilla kohdillaankin.

*Ja viimeisempinä - muttei suinkaan vähäpätöisempänä: todennäköisesti maailman kaikkien aikojen hienoin bändikravatti


Bändin ensimmäisiä keikkoja katsoessani tokaisin seuralaiselleni, että jos maailma on oikeudenmukainen tulee Viikatteesta vielä Niskalaukausta kovempi juttu. No, kuten kaikki tiedättekin, Trio porhalsi sittemmin kyläraitilta ohitustielle ja tavoittamattomiin, mutta uskon vieläkin vahvasti suuren yleisön tajuavan Viikatteen nerouden. Ennemmin tai myöhemmin. Enkä vieläkään tarkoita D-miestämme.

Epäilevät Tuomaat lienevät tervetulleita lauantaina Koria-Rolliin klo.22.55. Olen puhunut.

 

[Pelikaani]

Itsekkin pidän Viikatetta kovana bändinä. Koskaan en vielä ole livenä tätä bändiä nähnyt, mutta tilanne tullee korjaantumaan kuukauden päästä, kun suuntaan Lammille Pellavarokkiin. Sielä näkee muitakin hyviä kotimaisia raskaamman musiikin edustajia. Niskalaukaus, Charon, Diablo...

 

[Viikate]

Etkö sinä Everton muista, etten minä ole Heinolasta kotoisin?

Mitä tulee tuohon kaimaorkesteriin, niin minusta se on kyllä vanhentuessaan heittäytynyt turhan iskelmälliseksi. Levyt ovat koko ajan menneet huonompaan suuntaan. Nyt kun ne julkaisivat ensimmäisen demonsa kuningasbiisin "Samean veden kalastajat" vinyylisinglenä, huomasi konkreettisesti, miten suuri ero on esimerkiksi tuoreimpaan ja varsin tylsään "Kevyesti keskellä päivää" -ep:hen. Tuo kalastajabiisi kuulostaa ilman kasetin kohinaa suorastaan loistavalta.

Tiedän että kuulostaa elitistiseltä valittaa, kuinka bändi oli parhaimmillaan silloin, kun sitä eivät olleet kuulleet kuin "minä ja mun kaverit", mutta niin ne vanhat jyräykset vain kuulostavat paremmilta. Ehkä ongelma on siinä, että suomalainen iskelmä ei ole koskaan merkinnyt minulle paljoakaan, ja kun linjaa on heivattu sitä kohden, olen menettänyt osan kiinnostustani.

 

[Aksu]

Joululevystä tuli klassikko jo syntyessään. Ei sovi välttämättä joka perheen yhteiseen ajanviettoon, mutta meidän perheessä jytää ja monta joulua.

 

[Mortal]

Täynnä klassikkoja tuo joululevy.

Kesämusiikkia parhaimmillaan .

 

[Kullervo]

Uppoaa oikein hyvin. Kallella on muuten sana hyvin hallussa muutenkin kuin kappaleiden sanoituksissa. Eivät taida pojat olla kovinkaan kiinnostuneita lätkästä vai onko näkynyt Kouvolan tai Lahden halleissa.

 

[Sistis]

Itse näin tuon yhtyeen eilen Tammerfestissä Tullikamarilla. Edellinen kohtaaminen oli vuosi sitten Lammilla, Pellavarockissa. Viikate on mielestäni ihan jees bändi, tekstit ovat hienoja ja aiheet juuri sellaisia, mitkä iskevät meikäläiseen. Kuitenkin sävellykset ovat mielestäni etupäässä keskinkertaisia ja hieman liikaa toisiaan muistuttavia. Ainakaan biisit eivät oikein jää ensimmäisellä kuuntelulla mieleen.

Viikatteella on yksi aivan mahtava biisi, ja se on Sepedeus. Menee aivan kärkipäähän kotimaisen musiikin historiassa.

 

[Ghost]

Minäkin suunnittelin näkeväni Viikatteen eilen Pakkahuoneen Klubilla ja hetken aikaa katselinkin. En kuitenkaan jaksanut täyteen ahdetussa Klubihuoneessa kovin kauaa seistä, kun tupakansavukaan ei ihan mieluisimpia asioita ole. Se hetki minkä minä yhtyettä näin, vaikutti ihan mielenkiintoiselta, mutta kokonaiskuvaa oli sangen vaikea niin lyhyen ajan perusteella rakentaa. Ehkäpä ensi vuoden festareilla sitten. Tai sitten lainaa joltakin kaverilta levyn jonka kautta ensin paremmin tutustuu.

Harmittaa vietävästi, kun juuri Viikate oli esiintymässä Klubin puolella. Ei oikein palvellut Klubi ainakaan tuossa tilaisuudessa tarkoitustaan, kun se yksinkertaisesti täyttyi niin äkkiä. Tai sitten kaikki vain jäivät oven eteen ja tukkivat sisäänpääsyn tyhjien paikkojen ääreen.

 

[Viikate]

Viestin lähetti Sistis
Viikatteella on yksi aivan mahtava biisi, ja se on Sepedeus. Menee aivan kärkipäähän kotimaisen musiikin historiassa.

Tuo Sepedeushan on kunnianosoitus/plagiaatti, jonka kohteena on Lyijykomppanian biisi Prometheus. Melodia on äärimmäisen samankaltainen, ja ainakin tuoreimmalla minun näkemälläni keikalla herrat soittivat Sepedeuksen alkuun vielä Prometheuksen intron... Hyviä biisejä kyllä molemmat.

Viikatteellahan on toinenkin Lyijykomppania-plagiaatti, Vaiennut soitto -ep:n biisi Hanget ("alkuperäinen" on nimeltään Linnut). Lisäksi viittauksia Lyijykomppanian biiseihin on kuultavissa ainakin kappaleissa Samean veden kalastajat, Koiran tuokio ja Pihamaa.

Ja tämähän taas kiinnosti kaikkia...

 

[Everton]

Re: Re: Viikate

Viestin lähetti Viikate
Etkö sinä Everton muista, etten minä ole Heinolasta kotoisin?

Nyt muistan. Taas ehkä vähän aikaa.

Levyt ovat koko ajan menneet huonompaan suuntaan...
Tiedän että kuulostaa elitistiseltä valittaa, kuinka bändi oli parhaimmillaan silloin, kun sitä eivät olleet kuulleet kuin "minä ja mun kaverit", mutta niin ne vanhat jyräykset vain kuulostavat paremmilta.

Ihan totta, Noutajan valssin jälkeiset levytykset eivät ole minuakaan samalla lailla innostuttaneet kuin vanhempi materiaali. Livenä bändi on kyllä (nykyisine kappaleineenkin) rautaa, ja uudempien kappeleidenkin sovitukset huomattavasti levyversioita raskaampia.

Musiikkimaku on muuten hauska asia: Sepedeus on niitä harvoja kappeleita joihin en ole tykästynyt kyseiseltä orkesterilta suuremmin...

 

[Sistis]

Re: Re: Re: Viikate

Viestin lähetti Everton
Musiikkimaku on muuten hauska asia: Sepedeus on niitä harvoja kappeleita joihin en ole tykästynyt kyseiseltä orkesterilta suuremmin...

Ilmankos en olekaan pärjännyt teikäläisen musavisoissa kovinkaan kehuttavasti.:rolleyes:

Kehutaan nyt vielä myös tuota joululevyä. En ole kuullut sitä kokonaan, mutta ne muutamat raidat olivat loistavia. Erityisesti pidän tuosta Viikatteen versiosta tähän 'Maan korvessa kulkevi lapsosen tie'-kappaleesta. Olisiko kappaleen nimi Suojelusenkeli?
Samaten tuo Varpunen jouluaamuna on hieno tekele. Kaikkein hauskinta jutussa on kuitenkin, että kolme vuotta sitten joulun jälkeen soitimme oman bändini kanssa juuri nuo kaksi kappaletta kännispäissämme nauhalle. Viikate on siis plagioinnut meitäkin.:D

 

[Hayha]

Re: Re: Re: Re: Viikate

Viestin lähetti Sistis


pidän tuosta Viikatteen versiosta tähän 'Maan korvessa kulkevi lapsosen tie'-kappaleesta. Olisiko kappaleen nimi Suojelusenkeli?
Samaten tuo Varpunen jouluaamuna on hieno tekele.

Suojelusenkelin laulaa muuten Hynynen ja Varpusen Rautiainen.
Ja kyllähän Viikate voittaa Rautiaisen helposti livenä. Pojat laittaa huikeeta showta siellä lavalla. Kannattaa seurata huikeata basisti tyyppiä varsinkin.
Juttelinkin sen kanssa RMJ:ssä, kun näin leirintäalueella sen kiipeämässä puuhun :)

 

[Pelikaani]

Onkos muut vielä ehtineet tutustumaan Viikatteen uuteen levyyn kaajärven rannat.

Samaa tuttua Viikate menoahan tämä. Ihan mukava levy, pidän. Pitänee mennä parin viikon päästä Viikatteen keikalle, kun he Lahteen rantautuvat.

 

[Everton]

Olikohan eilen kuudes kerta kun yhtyeen lavalla näin, ja olettamukseni vain vahvistui. Tämä bändi ei ilmeisestikään pysty huonoa keikkaa tekemään. Kaikilla todistamillani keikoilla Viikate tosin on nauttinut kotiedusta, joten aivan eksakti havaintoni ei täten voi olla. Eilisella keikallakin oli mukana vahvasti sing-along-elementtejä.

Liekö sitten allergia-ajan lähestymisen merkki, mutta Kallen ääni falskasi läpi keikan. Myös taustalaulu oli onnistuttu miksaamaan harvinaisen epäonnistuneesti. Näistäkin huomattavista seikoista huolimatta koko keikka oli erittäin onnistunut. Ilmeisestikin myös bändi nautti olostaan, sillä puolentoista tunnin settiin mahtui (ooh!) kolmen biisin encore.

Sepedeus - biisi, joka tavallisesti saa minua lukuunottamatta koko salin pähkinöiksi - soi normaalia brutaalimpana versiona ja toimi tällä kertaa meikäläiseenkin. Mukava oli kuulla myös henk.koht. suosikiltani Noutajan Valssilta biisejä, jotka eivät siis ole vieläkään kuluneet puhki. Illan päätti Hanget, joka ei kai kovinkaan usein ole keikoilla soinut.

Muutamakin uusi iskuveisu oli settiin ilmestynyt. Arvon alavireinen - vaan ei missään tapauksessa ala-arvoinen - sävelmä poikkesi jonkun verran yhtyeen perusmateriaalista. Mukava junttaus. Käännösiskelmiä kuultiin kaksi kappalein. Rauta-airot kuultaneen tulevaisuudessa myös levytettynä, mikäli syylä-setä vain luvan antaa. Taipui Viikatteeksi aika hyvin, mikä ei kovinkaan suuri yllätys kai ole. Toinen laina olisi voinut kalatiseltani epä-popskribentiltä jäädä jopa tunnistamatta ilman informatiivista välispiikkiä - siksi yllättävänä coveroinnin lähteenä Roky Ericksonia voi (tämän hetken buumistaan huolimatta) pitää. Livenä toimi.

 

[cosmic_rodeo]

Viikatteen uusi pitkäsoitto 'Surut pois ja kukka rintaan' ilmestyy syyskuun ensimmäisenä päivänä.

Melkoisella vauhdilla yhtye tuntuu levyjä tehtailevan, edellisestähän ei ole ehtinyt kulua aikaa juuri lainkaan.

Ensimmäinen sinkkulohkaisu 'Kaunis kotkan käsi' ilmestyy jo elokuun alussa. Ja löytyyhän tuo Rauta-airotkin kyseiseltä rieskalta.

Innolla siis odottamaan.

 

[Rpp]

Mitä sitä pidettelemään kun hyviä biisejä syntyy. Aikoinaan bändeillä oli tapana tehdä levyjä vuoden välein. Jos esim kiertueet eivät vie liikaa aikaa, niin vuoden välein levyn pystyy hyvinkin tekemään.

 

[Ghost]

Nostetaanpa ylös.

Sitten edellisen viestin olen tähänkin bändiin päässyt enemmän tutustumaan. Mielenkiintoinen vaikutelma, jonka tuolloin sain osoittautui oikeaksi. Ensimmäisen levyn ostin hieman ennen viime joulua ja nyt kasassa ovat kaikki pitkäsoitot, sekä muutama lyhyempi vääntö. Iskee minuun ajoittain jopa paremmin kuin Niskalaukaus ja se on melko paljon sanottu. Tammerfesteillä tuli käytyä sekä Senssin, että Tammerkoski-laivan keikoilla. Molemmat olivat etten sanoisi erinomaisia.

Niin Viikatehan julkaisi eilen (vai oliko joissain kaupoissa jo ennen viikonloppua löytynyt) uuden levyn Surut pois ja kukka rintaan. Kuten Kaarle kertoi haastattelussa hitaammat väännöt on jätetty pois ja rokkaavammat kappaleet otettu mukaan. Erittäin hyvältä kuulostaa muutaman kuuntelukerran jälkeen. Erityisesti kappaleet Kuolleen miehen kupletti ja Kurjat kurjet iskevät minuun.

Mielenkiintoista on nähdä jatkaako Viikate yhtä tiukkaa julkaisutahtia kuin tähän mennessä. Minulla ei mitään sitä vastaan ole, mikäli musiikki pysyy yhtä tasokkaana.

Samaten on mielenkiintoista nähdä, millaiselle sijoitukselle pitkäsoitto nousee albumilistalla. Edellinen levyhän nousi ensimmäisellä viikollaan kutoseksi.

 

[Everton]

Sainpas minäkin sitten tuon levyn hankituksi torstaina, kiitos hellämieleisen puolisoni. Eihän tuo nyt lähellekään alkupään tuotosten tasoa yllä, mutta oikein hyvin kelpaa silti kuunnella. Mielestäni kuitenkin huomattavasti parempi kuin edellinen levynsä.

Varsinkin levyn alku on erittäin hyvä. Sen sijaan Piispa ja minä -kappaleen kohdalla levy lässähtää. Mun mielestä hyvin tylsä viisu tuo. Kaunis kotkan käsi sen sijaan on tikkitakkitikkitakki-mausteineen oikein maukas sävelmä.

Viikatteen julkaisutahti on ollut kovin kiivas. Onneksi se ei vielä ole kostautunut kovinkaan pahasti. Nyt kuitenkin huomaa, ettei kaikki sanat ole tulleet helpolla. Se Kaarlen ominainen ironinen tyyli on nyt suhteellisen harvassa - tai sitten vain minulta hukassa. Kuolleen miehen kupletissa on kyllä kaikessa pateettisuudessaan jotain koskettavaa.


Ja tulihan se kiertueen avuskeikkakin nähtyä - vaikka toisaalla Janina Frostell olisikin ollut esittelemässä KooKoon pelaajia. Viikate soitti lujaa. Helevetin lujaa. Liian lujaa, tunnustan viimeisenkin rock-uskottavuuteni menettämisen uhalla... Varsinkin alussa soitto peitti alleen lähes kokonaan laulun. No, liukua ylöspäin, ja sillähän siitä päästiin.

Muuta valitettavaa ei kylläkään esiintymisessä ollut. Hyviä biisejä bändillä on jo niin paljon, että läheskään kaikkia ei settiin saa millään mahtumaan. Onneksi tolkku oli kuitenkin mukana, ja uutta levyä ei aivan kokonaisuudessaan läpi soitettu. Olisikohan ollut joku 5-6 tsipaletta. Kurjat kurjet vedettiin vielä astetta kovemmilla kierroksilla kuin levyllä.

Mukaan mahtui siis paljon vanhoja sousikkeja normaalein sovituksin. Ja olipa joku Viikate-klassikko puettu nyt laukkahevi-komppiin... Lopussa tuli kunnianosoitus Brian Setzerille ja Roky Ericksonia. Everton oli hiestä märkä, korvissa soi ja aamulla odotti aikainen herätys talkootöihin. Vaan olo oli tyytyväinen.

PS. jos menette keikalle, ottakaa hammasharjat ja -mukit mukaan.

 

[Viikate]

Jotenkin tulee tämä ketju aina luettua, vaikka bändi sinänsä ei suurimpiin suosikkeihini kuulukaan...

Minullakin on ollut tilaisuus tutustua tuohon uuteen pitkäsoittoon, eikä se ole ollenkaan hullumpi tekele. Rokkaava ote kelpaa kyllä. Sellainen mielikuva on kuitenkin jäänyt, että Kaajärven rannat olisi parempi (ts. synkempi ja raskaampi) levy. Tarkistaisin mielikuvan oikopäätä, ellei levy olisi ollut kohta puoli vuotta lainassa eräällä kaverilla... Mutta ainakin Surut pois ja kukka rintaan on miellyttävämpää kuunneltavaa kuin Noutajan valssin tai Valkean ja kuulaan pitkästyttävät iskelmät.

Evertonin kritisoima Piispa ja minä on tosin hämmästyttävän huono biisi siihen nähden, että se mukailee aika ajoin Lyijykomppanian Jaloviinamiestä, joka sentään on uljain kotimainen hevibiisi kautta aikain.

Uuden levyn jälkeenkin paras Viikate-levy on minusta Roudasta rospuuttoon -minicd. Ja taitaa se bändin parhaaksi jäädäkin, sillä yhtään tasapainoista albumikokonaisuutta orkesteri ei ole saanut aikaiseksi. Eikä se tuolla julkaisutahdilla ole mikään ihme.

Roky Ericsonin Night Of The Vampireahan ne tosiaan veivaavat livenä, mutta Viikatteen sinänsä ihan tyylillä toteutettu versio häviää ainakin Puustockista peräisin olevan kuulohavainnon perusteella raivopäiselle alkuperäislevytykselle kuin Hunters eilen Haukoille. Pisteitä voisi Viikatteelle tästä huolimatta antaa nuorison huonosti tunteman klassikkobiisin esille kaivamisesta, ellei Kaarle Viikatteen suurimpiin suosikkeihin kuuluva Entombed olisi taannoin versioinut samaa biisiä...

 

[pata13]

Viestin lähetti Viikate
Uuden levyn jälkeenkin paras Viikate-levy on minusta Roudasta rospuuttoon -minicd. Ja taitaa se bändin parhaaksi jäädäkin, sillä yhtään tasapainoista albumikokonaisuutta orkesteri ei ole saanut aikaiseksi. Eikä se tuolla julkaisutahdilla ole mikään ihme.

Melko lailla samaa mieltä. Juuri nuo kokonaisuudet mättää, onneksi ei liikaa. Rospuuton jälkeisillä levyillä on useita huikeita kipaleita - siellä täällä. Siinäpä se. Kyllä nuo kuitenkin ahkeraan levysoittimessa soi.

Vaikuttavin kappale on Koulutie on hiljainen- graniitti-iskelmä.
Raskaimmissa kohdissa voi tuntea kylmän lekan iskut rinnassaan.....Kyseinen löytyy Noutajan valssi-levyltä.

Sitten uuteen levyyn. Tunnelma on kaikin puolin positiivisempi eivätkä raskaat aihepiirit enää hallitse takavuosien tapaan. Itse kuuntelen kuitenkin mieluummin noita raskaita juttuja.
Mutta koska soitanta ja laulanta on laadukasta ja biisit yksinänsä hyviä, niin kyllä tuota varsin mielellään kuuntelee...

 

[Fläppis]

Joo, kyllä hyvältä kuullostaa mun mielestä tää uus(kin) plätty. Hyvin rokkaa koko levyn läpi, eikä ole suvantovaiheita. Kalkkiviivoilla meinaa ehkä vähän hyytyä, mutta ei hyydy kuitenkaan. Levy ei pituudella juhli. Kovin paljon yli puolen tunnin ei kesto mene, mikä on mielestäni hyvä ratkaisu. Tällaisena kokonaisuutena toimii kuin pillimehu.

 

[Everton]

Aika palata tähän ketjuun.

Viestin lähetti Everton
Bändin ensimmäisiä keikkoja katsoessani tokaisin seuralaiselleni, että jos maailma on oikeudenmukainen tulee Viikatteesta vielä Niskalaukausta kovempi juttu.

Näin kirjoittelin aikoinaan, enkä usko kovin väärässä olleeni. Ainakin kotikonnuillaan Viikatteen suksee on huikea ja ilmeisen mukavasti on uusi kokoelma mennyt kaupaksi muuallakin.

Eilen olin tarkistamassa jälleen kerran yhtyeen live-kuntoa. "Passé & förbi" -kiertueella on luvassa harvinaisempaa matskua, kuulinpa minäkin nyt ekaa kertaa lavalta jokusen kappaleen - vaikka kymmenkunta keikkaa yhtyeeltä olenkin nähnyt.

Jos Viikate kiinnostaa, vaikka sitten vielä ihan vähänkin, niin kannattaa ehdottomasti mennä tsekkaamaan orkesteri paikan päälle. Kiertueesta on jäljellä vielä seuiraavat keikat:

Pe 22.10 Ylivieska, Vieska
La 23.10 Kuopio, Henry´s Pub
Pe 29.10 Lahti, Sibeliustalo
Pe 05.11 Mäntsälä, Neliapila
La 06.11 Viitasaari, Hotelli Pihkuri
Pe 12.11 Vaasa, Club 25
La 13.11 Kaustinen, Konsta
Pe 26.11 Helsinki, Tavastia

Encoret ja myyntiin tulleiden oheistuotteiden huima määrä vähän hämäävät, mutta muuten eilen oli mahtava ilta. Jos jonkun mielestä Viikate onkin iskelmöistynyt liiaksi, oli eilen silmässä rokkaava hevivaihde. Ja sehän sopi, tosin ravintola oli niin täynnä että siellä ei meinannut sopia...

Kallehan tunnetaan vuolassanaisista välispiikeistään - jotka toisinaan uppoavat, mutta toisinaan menevät aina Pohjois-Karjalan metsiin asti. Eilen oli kyllä tarjolla todellinen helmi, instrumentaalia Hiljaisten seiväshypääjien kerho -esitellessä:

"Kun on lauluäääni kuin perskarva, ohut ja epäpuhdas, on suotavaa jättää yksi kappale laulamatta..."


Musavisan jatkoa odotutellessa voisin muuten tässä vaiheessa arvuutella, notta minkäköhän vanhan ja suositun tv-sarjan tunnarilla Viikate introsi kappaleensa Kaunis kotkan käsi? Voittajalle kunniaa, "sillä eihän meillä ole arpajaisten järjestämislupaa..."

 

[jesse72]

Nostetaan tämä ketjukin ylös, onhan juuri tullut ulos mainio levy Unholan Urut ja tänään Viikate esiintyi ensikertaa Mikkelissä. Rokkipoliisi jesse72 oli tietysti vaanimassa mitä tapahtuu..keikkaa odotelessa seurasimme peliä USA-Suomi ja kyllä oli tunnelmaa.

Viikatteen Mikkelin korkkaus tapahtui Vaakunassa, paikka jonka yleensä kierrän kaukaa, mutta nyt sinne oli pakko köpötellä. Ennen Viikattetta lauteilla esiintyi joku todella paska lämppäri, nimeä en tiedä enkä edes halua.

Noin 0.30 alkoi intro Haaskalinnut pauhata ja Kaarle johdatti pelimannensa lavalle. Keikka alkoi instrumenttaalilla Varjoista ja homma jatkui komeasti Unholan Urut, Pohjoista Viljaa, Kaunis Kotkan Käsi, Kuolleen Miehen Kupletti hittiputki tempaisi yleisön mukaansa heti alusta. Kaarle jutteli välillä mukavia yleisölle ja soittelivat ainankin Ajakaa, Köysistä Parhain, Leimu (tämä sai yleisön todella villiksi), Yönseutu,Viattomien Lasten Päivä, Vesi Jota Pelkäät, Ei Ole Ketään Kenelle Soittaa, Autuaat ja Nämä Herrasmiehet joka päätti varsinaisen setin. Vähän aikaa kun käsiä yhteen paukutti niin ukot kävivät soittamassa vielä Mana Mana coverin Vaarallista ja He Eivät Hengitä kappaleet, huikea lopetus etenkin tuo Mana Manan lainaaminen toimi. Jos jostain haluaa vinkua niin eivät soittaneet Rauta-airoja ja Nuori Mies nimetön olisi myös miulle kelvannut.

Keikan alussa oli pieniä teknisiä ongelmia, mutta ne ohitettiin Kaarlen jo mainitulla jutustelulla. Soundit olivat hyvät ja kyllä tuo rautalanka/hevi yhdistelmä toimii kympillä. Mainio livebändi, ehkä jopa parempi kuin levyllä? Lupasivat tulla Mikkeliin myös uudestaan, sitä odotellessa..

 

[Metalwarrior]

En ole Viikatteen keikalla koskaan ollut, mutta RMJ:ssä tämäkin puute korjaantuu. On levyllä sen verran tiukkaa tavaraa, että odotan keikallakin kovaa menoa. Bändin biiseistä kaikkein eniten kolahtaa Kaunis kotkan käsi. Rautalanka+metalli on mainio yhdistelmä.

 

[Bauer]

Unholan urut ei pettänyt odotuksia. Erinomaista musaa, ei voi paljon muuta sanoa. Hyvä levy, parhaita biisejä mm. Unholan urut, Ajakaa, Vesi jota pelkäät ja Autuaat.

Komeasti meni listakolmoseksi. Kyllä Viikatteella kulkee ja se on hienoa se.