Viikate

[kopo]

Hyvä levy. Hiljainen on aivan mahtava biisi, tykkään myös erityisesti noista menevämmistä (Haamukirjoitus ja Korttitalo). Hyvinkään keikalle tuli juuri piletti hommattua.

 

[Jj]

Ensikuuntelu menossa, Vihreäkantisen ja pienjulkaisujen ystävänä tämähän on ihan oiva levy. Ei nyt mitään Öljyvärejä tai Yönseutua ole tullut vastaan mutta yleispoljento viehättää.

 

[Waluigi]

Hieno levy kaikkinensa. Hyvin erilainen kuin pari aiempaa ja sitä myöten vertailu tuntuu hölmöltä. Itselle kolahtaa parhaiten sinkkukolmikon ohella erittäin iskelmäinen ja lavatanssitunnelma pursuava päätösbiisi Yö Yksin Suutelee. Sanoitukset mallia hämmentävät, mutta samalla naurattaa ja saa jalan vipattamaan.

Klovni Mortem on jonkinlainen outo lintu. Useampaan kertaan tullut biisin kohdalla alkuun sellainen "äh, tämäkin on tässä" -kutina ennen kuin on aina kitaroinnin alkaessa ottanut mukaansa. Vähän kaikuja Korpi-rallista, joskaan ei ehkä aivan yhtä toimiva. Silti hyväksi laskettava.

 

[tyoton]

Valitettavasti en saa käännettyä näitä uusia levyjä hyviksi, vaikka miten yrittäisin. Tämän jälkeen kävi täsmälleen samalla tavalla kuin jokaisen levyn kohdalla viimeistään Petäjäveräjien jälkeen eli tulee vaan palattua vanhan Viikatteen pariin. Nytkin on tullut viikko kuunneltua aika lailla päivittäin vanhoja ralleja.

Siinä missä vanhoilta levyiltä on jäänyt lukemattomia kappaleita säännölisesti toistettavien joukkoon niin näiltä uusilta en ole löytänyt ainuttakaan, jonka haluaisin kuunnella niinä päivänä/viikkoina, kun Viikate pyörii omilla soittolistoilla.

Ennen levyjen sanoitukset olivat todella nerokkaita. Näiden myötä Viikate onkin suosikkibändini edelleen ja sitä tulee myös kuunneltua eniten. Uudet biisit ovat mielestäni suorastaan huonoja varsinkin sanoituksiltaan. Tuntuu, että sinne vain heitellään kivalta kuulostavia sanoja sinne tänne, kunhan vähän rimmaavat.

Piepposestakin olisi kehkeytynyt alkuaikoina varmasti huippu kappale. Aihe sopii Viikatteelle kuin nyrkki silmään ja tuossa olisi ollut kaikki ainekset suorastaan mestariteokselle. Eihän tuossa kappaleessa ole kuitenkaan päätä eikä häntää. Suorastaan luokaton tarina ja sanoitukset tuosta aiheesta. Sen jälkeinen Korttitalo on lähtenyt vahingossa soimaan pariin-kolmeen kertaan. Heikommaksi vaan menee.

Haluaisin tykätä ja innolla taas odotin, josko tällä kertaa iskisi, mutta pettymykseksi tämäkin paljastui.

 

[UnenNukkuja]

Valitettavasti en saa käännettyä näitä uusia levyjä hyviksi, vaikka miten yrittäisin.

Itsellä hieman hassukin tilanne mitä tulee tähän levyyn. Vaatii oikeasti omaa aikaa ja matalampaa mielialaa, että jaksan kuuntelemalla kuunnella. Bändin merkitys alkaa minulle olla se, että puran pahaa oloa näiden biisien avulla. Olen ilmeisesti liian tyytyväinen elämääni tällä hetkellä.

Mutta samoin, vanhaa matskua näiltä kaivan paljon. No, ehkä ennen keikkaa olen onnistunut renkuttamaan tämän levyn vähän keskittyneemmin. Muistaakseni Petäjäveräjissä näkyi tuo, että elämässäni silloin vallinnut ketutus pisti minut kuuntelemaan tuon monia kertoja, keikalla sitten osasikin melkein kaikki biisit jo.

 

[Joukka]

Reilu tunti ja pääse tutustumaan tähän Hiljaisempaan Viikatteeseen. Ekaa kertaa heidän keikalleen ilman isompia odotuksia settilistassa. Kuten aiemmin mainitsin niin Syysvedet olisi todella hienoa kuulla livenä. Pian ollaan viisaampia tämän asian suhteen.

 

[Joukka]

Ehdottoman erilainen. Uuden levyn biisit ovat live-kamaa, huomattavasti parempia, kun tunnelma on kohdillaan. Kannattaa käydä katsastamassa tämä setti ja avoimin mielin. Kouvostomolli soi jopa hieman iloisestikin, kun vanhojakin biisejä oli sovitettu uusiksi teemaan sopiviksi. Syysvedet jäi kuulematta, mutta ilta oli silti täyden kympin arvoinen.