Pakko sanoa, että omasta mielestäni kaiken takana on vääränlainen nainen. Kyllä ei Johannan kanssa olisi tällä tavalla uuvuttu, Iiriksen perässä ei pysy edes satasia penkkaava tosimies-Touko.
Tämä tuli minullekin ensimmäisenä mieleen, toki Johannaa lainkaan tuntematta. Toukoa kuulin toisinaan Politiikka radiossa, oli mielestäni järkevän kuuloinen, reaalipolitiikko. Toki hänen piti luoda särmää pj-kisaan ja sen voitettuaan sitten myös apinoimaan Ville Niinistöä, nostamaan profiilia vielä pykälän lisää.
Tämä Flinkkilä-hahmoni: hänestä olen luonut mielikuvan muutamien lausumien ja ip-lehtien juttujen perusteella. Vaikuttaa hyvin aktiiviselta, täysillä elävältä nuorelta ihmiseltä. Räväkältä mielipideautomaatilta jopa. Naiselta, joka keksii illanviettoja ja viikonloppumenoja eikä pysty olemaan kotioloissa kymmentä minuuttia hiljaa. Ei mikään mietiskelijä- tyyppi, paitsi jos on hankkinut jonkin muodikkaan mietiskelykurssin. Se hiljaisuus hetken kestää, gurun ohjauksessa.
Touko joutui puheenjohtajana uusiin aaltoihin, uusiin vuoksiin totuttelemaan ja sitten kotona ei saanut hetken rauhaa sisäistää missä mennään, mitä tuli sanottua ja mitä pitäisi ehkä seuraavaksi sanoa.
"Lähetäänhän ensi viikonloppuna homoklubille Stokikseen, ei kun mehän mennään, saat sinäkin muuta ajateltavaa kuin politiikka, kulta!"
Korostan tämän olevan täyttä spekulaatiota, mutta omaan kokemusta naisesta, joka aluksi tuntui hyvin piristävältä, mutta sitten tajusin hänen olevan sopimaton minun temperamentilleni, se temperamentti on aina ollut kuitenkin lähinnä hissutteleva turhuuksien funtsija. Nuorena joskus tietysti jaksoin hetken pörrätä, mutta minä tarvitsen omaa aikaa, hiljaisuutta.