Viha meidän sisällä

  • 3 827
  • 23

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Viha.

Tässä ketjussa aihe on yksiselitteisesti “viha”. Miksi vihaat ja mitä vihaat, ei muuta.

Koetin tuolla haulla etsiä josko aiheesta olisi jo jonkin sortin ketjua, mutta enpä vaan sattunut löytämään ainoatakaan jossa pureuduttaisi itse vihaan ja vihaamiseen. Toki löytyy ketjuja joissa kysellään “mitä inhoaa” tms. mutta se ei automaattisesti tarkoita samaa kuin vihaaminen. Minä voin inhota maksalaatikkoa mutta en suinkaan vihaa sitä, tämä vain esimerkkinä, joskin huonona sellaisena.

Jonkun viha voi kohdistua tappamiseen, jonkun taasen aseisiin. Merkityksellistä tässäkin on se, että toinen ei välttämättä vihaa aseita vaan aseilla harrastettavaa/suoritettavaa tappamista kun toisella se viha kohdistuu jo välineeseen jolla voidaan tappaa.

Itse ainakin pyrin välttämään sellaista ilmaisua, vihan kohteen määrittelyä, joka ei voi pitää paikkaansa tai joka on määrittelyltään liian laaja ja epäselkeä. Joku voi sanoa vihaavansa esim. raiskaajia, jolloin voidaan ymmärtää hänen vihansa kohteena olevan kaikkien raiskaajien. Mutta voiko tämä pitää paikkansa, hän kun ei tunne kaikkia maailman raiskaajia, vai tekeekö yksi teko ihmisestä vihattavan, jolloin olisi “oikeutus” tuntea vihaa kaikkia niitä kohtaan jotka ovat syyllistyneet kyseiseen tekoon. Tämä oli vain yksi esimerkki, joku sanoo vihaavansa tietyn värisiä ihmisiä lainkaan yksilöimättä vihansa kohdetta sen tarkemmin. Itse pyrin johdonmukaisesti välttämään näin laajoja vihan kohderyhmiä. Minulla viha, sikäli mikäli sellaista esiintyy on kohdennettua - tai kohdennetumpaa, yksilöidympää.

Voin sanoa, että tietyn teon tekeminen on halveksuttavaa mutta ei se automaattisesti tee kyseisen teon tekijästä vihattavaa. Tai minä en ainakaan koe, että minulla olisi oikeus vihaan tällaissessa tapauksessa, ei kokonaisia ryhmiä kohtaan. Toki voisin tuntea vihaa jotain tiettyä yksilöä kohtaan mutta en sen yksilön leiman perusteella suurta joukkoa kohtaan.

Mitäkö minä vihaan?

Oikeastaan viha on eräällä tavalla väärä nimitys, mutta voin sanoa tuntevani vihaa ynnä halveksuntaa toistuvasti epärehellisiä ihmisiä kohtaan. Epärehellisyyden harjoittaminen suuressa mitassa saa minut tuntemaan jopa vihaa harjoittajaa kohtaan.

En vihaa tappamista ja väkivaltaa, minusta ne ovat yhtä luonnollisia tapahtumia kuin muutkin meidän harjoittamat toimet. Molempia on esiintynyt luonnossa satojen miljoonien vuosien ajan - ne kuuluvat osaksi luonnon kiertokulkua. Tästä saan kuulla monasti ihmettelyjä, “Kuinka joku voi olla vihaamatta väkivaltaa”. Siinähän ihmettelevät.

On kuitenkin eräs jota minä vihaan vailla minkään sortin objektiivista tarkastelukykyä, nimittäin vihaan - tämä on oikea sana kuvaamaan tunnetta - itseäni tietyissä tilanteissa.

Mitä sinä vihaat?

vlad#16.
 

PeteX

Jäsen
Suosikkijoukkue
Töölön Vesa/Jokerit, Leeds Utd, Only Oranje
Huh, nyt meni vaikeaksi. Viha on sen verran kova tunne, että ei viitsisi heittää lonkalta mitään mistä ei "tykkää". Viha liittyy usesti myös pelkoon. Ihmiset vihaavat tiettyjä asioita, vaikka todellisuudessa he pelkäävät niitä. Viha ja rakkaus kulkevat käsi kädessä. Jos rakastat jotain, niin voit myös jossain tilantessa vihata tätä yhtä tulisesti.
Joitain asioita joita vihaan;
- yksimielisyys ja enemmistön mielipide, jota voidaan myös demokratiaksi kutsua
- uskonnot, jotka saavat ihmiset käyttäytymään kuin hirviöt vaikka niiden tarkoitus ilmeisesti pitäisi olla päinvastainen
- talvi, josta en saa vuodenaikana enää mitään irti. Toivoisin, että olisin vanhempi ja olisi varaa asua Espanjassa talvet
- tylsyys kaikissa sen vivahteissa. Tasapaksu taapertaminen päivästä toiseen
- Snappertuunalaiset rantarosvot eli ihmiset, jotka ajavat siimojeni yli perusteena heidän omistusoikeutensa alueen vesiin ja kaloihin
- verottaja, joka ei anna armoa. Tästä aiheesta voisi kirjoittaa enemmänkin, mutta verenpaine nousee jo nyt. Let it be.
 
Suosikkijoukkue
Jokerit
Viha

Viha ei ole välttämättä huono asia kun sen vain osaa kanavoida oikein. Minä koitan joskus siirtää kaiken vihan johonkin urheilusuoritukseen tai pelkästään fyysiseen suoritukseen kuten joihinkin punnerruksiin ja vatsalihasliikkeisiin. Silloin kun alkaa tuntua oikein pahalta niin vihan ja sellaisen perkele-hengen avulla jaksaa tehdä ne viimeiset toistot.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Kaivetaanpa tämä muistoihin vaipinut ketju esiin.

Viestin lähetti Matti Koskinen
Viha ei ole välttämättä huono asia kun sen vain osaa kanavoida oikein. Minä koitan joskus siirtää kaiken vihan johonkin urheilusuoritukseen tai pelkästään fyysiseen suoritukseen kuten joihinkin punnerruksiin ja vatsalihasliikkeisiin. Silloin kun alkaa tuntua oikein pahalta niin vihan ja sellaisen perkele-hengen avulla jaksaa tehdä ne viimeiset toistot.

Aivan kuten Matti tuossa yllä ilmaisi, viha ei suinkaan ole pelkästään negatiivinen tunne, oikein käytettynä ja kontrolloituna ynnä kohdistettuna viha on hyvin käyttökelpoinen voima. Senm mikäli kykenee, voi kohdentaa johonkin tiettyyn suoritukseen. Voimakas viha aiheuttaa tiettyjä hormonaalisia muutoksia kehossa, tällöin viha voi ryuöstäytyä hallinnasta mutta sitä voi myös hallita. Sen voi kohdistaa ja hyödyntää.

Minusta viha tunteena ei ole hyvä tai paha, se on vain tunnetila. Sen seuraukset voivat sitten olla erinäisten syiden perusteella määriteltyinä joko hyviä tai pahoja. Eikä tämäkään ole mikään yleispätevä sääntö onko sama seuraus kaikkialla hyvä. Se mikä meillä voi olla hyvä voi toisaalla olla huono, ja sama päin vastoin.

Yllätyin hivenen ettei ketjuun ole tullut tämän enempää viestejä. Onko viha sittenkin niin arka ja vaikea aihe käsitellä? Onko se niin henkilökohtainen ettei siitä mielusti keskustele yleisesti? Liittyykö tämä "vihasta" vaikeneminen kulttuurilliseen erityisominaisuuteen tai piirteeseen. Vaietaanko vihasta kaikkialla?

Mitä tai ketä sinä vihaat? Mikä nostattaa sinussa vihaa?

vlad#16.
 

Kattila

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuka ketäkin soimaa.
Viestin lähetti vlad

Itse ainakin pyrin välttämään sellaista ilmaisua, vihan kohteen määrittelyä, joka ei voi pitää paikkaansa tai joka on määrittelyltään liian laaja ja epäselkeä. Joku voi sanoa vihaavansa esim. raiskaajia, jolloin voidaan ymmärtää hänen vihansa kohteena olevan kaikkien raiskaajien. Mutta voiko tämä pitää paikkansa, hän kun ei tunne kaikkia maailman raiskaajia, vai tekeekö yksi teko ihmisestä vihattavan, jolloin olisi “oikeutus” tuntea vihaa kaikkia niitä kohtaan jotka ovat syyllistyneet kyseiseen tekoon. Tämä oli vain yksi esimerkki, joku sanoo vihaavansa tietyn värisiä ihmisiä lainkaan yksilöimättä vihansa kohdetta sen tarkemmin. Itse pyrin johdonmukaisesti välttämään näin laajoja vihan kohderyhmiä. Minulla viha, sikäli mikäli sellaista esiintyy on kohdennettua - tai kohdennetumpaa, yksilöidympää.

Voin sanoa, että tietyn teon tekeminen on halveksuttavaa mutta ei se automaattisesti tee kyseisen teon tekijästä vihattavaa. Tai minä en ainakaan koe, että minulla olisi oikeus vihaan tällaissessa tapauksessa, ei kokonaisia ryhmiä kohtaan. Toki voisin tuntea vihaa jotain tiettyä yksilöä kohtaan mutta en sen yksilön leiman perusteella suurta joukkoa kohtaan.


Niin, tämä valistunut ajatus ihmisen ja hänen tekonsa erottamisesta. Onko viha niin intensiivinen tunnetila, että ihminen vihassaan nämä kaksi, teon ja sen tekijän, samaistaa. Jos puhutaan esimerkiksi raiskauksesta, voin sanoa vihaavani kyseistä tekoa yleensä, joitakin teon tekijöitä erityisesti, mutta kaikkien raiskaajien vihaaminen heidän tekonsa perusteella ehkä siinä mielessä kyseenalaista ihmisen koko muu elämä sivuutetaan tämän teon perusteella. Toisaalta mahdollisuus vihaan kaikkia ihmisiä kohtaan, jotka ovat tehneet tietyn teon, on ehkä tarpeen, jotta ihminen voisi sisäistää minkäänlaisia yhteisiä moraalikoodeja

Mielestäni niin viha kuin rakkauskin ovat enemmän kuin vain tunnetiloja. Tunnetilat tulevat ja menevät, viha säilyy. Se tunnetila, jossa viha useimmin tulee esille on suuttumus, vilpitön reaktio johonkin tapahtuneeseen tai tapahtuvaan. Suuttumusta koin viimeksi eilen olutpullon lentäessä ja hajotessa keskelle seuruettamme, kenenkään onneksi loukkaantumatta. Ensihäkellys kasvoi nopeasti suuttumukseksi. Viha taas on se toistuva asenne, jolla suhtaudun moiseen piittaamattomuuteen ja koskemattomuuteni loukkaamiseen yleensä. Suuttumus laski illan mittaan, mutta yhä edelleenkään en voi käsittää, kenellä oli tarve viskaista se pullo paskaksi siihen tielle.

Niin lisäksi vihaan ainakin kiireen tunnetta, en siis niinkään asioiden tekemistä nopeasti kuin sitä hätäistä soheltamista, joka valtaa koko olemuksen ja estää kaiken ajatustyön ja normaalin havainnoinnin.

Mistä tulikin mieleeni, että viha tosiaan on hyödyllinen tunne. Samalla, kun se saattaa rajoittaa elämänpiiriä se myös tehostaa tekemistä sulkiessaan ihmisiä, paikkoja ja tapahtumia valinnanmahdollisuuksien ulkopuolelle. Päätöksentekoon ei tarvitse käyttää niin pitkiä aikoja. Suuttumuksesta voi myös oppia: muiden itseen kohdistaman ylenkatseen aiheuttama suuttumus kielii siitä, että samaa ylenkatsetta voi käyttää tehokkaasti itsekin.
 

mauri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Viestin lähetti vlad
Viha.

On kuitenkin eräs jota minä vihaan vailla minkään sortin objektiivista tarkastelukykyä, nimittäin vihaan - tämä on oikea sana kuvaamaan tunnetta - itseäni tietyissä tilanteissa.


Jos jonkun ihmisen seurassa on jollain tavoin ahdistavaa/raskasta/kiusallista olla, olen aikaisemmin ajatellut sen johtuvan vain siitä toisesta ihmisestä. Nykyisin huomaan, että usein sellaisessa tilanteessa kyse on hyvin pitkälti siitä, että kyseinen ihminen laukaisee meikäläisessä sellaisia tunteita ja/tai piirteitä esiin, jotka ovat epämiellyttäviä. Silloin 'peilikuva', joka siitä toisesta heijastuu, on ikävää katseltavaa. Silloin ei loppujen lopuksi tiedä, onko se toinen ihminen rasittava vai minä itse...?!! Tuli vaan mieleen tuosta itsensä vihaamisesta; tällä tavoin huomaan yhtälön omalla kohdallani toimivan.

Ihmissuhdejutuissa huomaan vihan syntyvän tilanteissa, joissa asioita ei voida selvittää. Jos esimerkiksi jossakin ristiriitatilanteessa ei ole mahdollisuutta saada kertoa tunnoista ja mielipiteistä puolin ja toisin, vaan kaikki jää jotenkin ilmaan - voi lopputuloksena olla viha ja ennen pitkää katkeruus. Jos tarve selvittää asiat ei siis saa 'kanavaa', silloin se ikään kui muuttuu vihaksi. Ajattelen, että se on eräänlainen suojamekanismi. Jos en saa kertoa tuskastani, kivustani jne jne - on pakko ottaa käyttöön keino, jolla asian saa pidettyä hieman etäällä kipupisteestä. Vihaamalla se onnistuu. Mutta katkeruus syö silti miestä, joten ei hyvä, ei hyvä...Ainakin itsestäni huomaan tällaisia kuvioita...
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Viestin lähetti mauri
Jos jonkun ihmisen seurassa on jollain tavoin ahdistavaa/raskasta/kiusallista olla, olen aikaisemmin ajatellut sen johtuvan vain siitä toisesta ihmisestä. Nykyisin huomaan, että usein sellaisessa tilanteessa kyse on hyvin pitkälti siitä, että kyseinen ihminen laukaisee meikäläisessä sellaisia tunteita ja/tai piirteitä esiin, jotka ovat epämiellyttäviä. Silloin 'peilikuva', joka siitä toisesta heijastuu, on ikävää katseltavaa. Silloin ei loppujen lopuksi tiedä, onko se toinen ihminen rasittava vai minä itse...?!! Tuli vaan mieleen tuosta itsensä vihaamisesta; tällä tavoin huomaan yhtälön omalla kohdallani toimivan.

Sinänsä varmasti varsin yleinen "kaava" tuo minkä kirjoitit. Tai mistäs minä sen tiedän mutta tuntuu hivenen siltä, että yleisemmin ihmiset tuntevat juuri näin kuin esim. siten miten minun tunteeni - viha - kohdistuu juuri itseeni. Se on jopa hyvin kritiikitöntä vihaa. Saatan vihata itsessäni niitä puolia joita yleisesti muissa pidän aivan hyväksyttävinä piirteinä.

Itseasiassa tiedän kohtuullisen hyvin ne syyt miksi tunteeni omaa minuuttani kohtaan ovat ne mitä ovat, eli päällimmäisenä on viha ja sitten tulee halveksunta ja häpeä, mutta en nyt kuitenkaan ryhdy tarkemmin käsittelemään aihetta. Se on aivan liian monimutkainen ja kompleksinen täällä käsiteltäväksi - itseasiassa sen henkilökohtaisuus ei minua kuitenkaan häiritse. Viitteitä näiden tuntemusten syistä löytyy muutamista viimeaikojen ketjuista, jopa suht syvällisiäkin viittauksia. Perusta on kuitenkin se ettei näe eikä koe itsessään olevan mitään hyvää (positiivista) ominaisuutta, vaan näkee vääristyneesti itsensä ylikorostetun negatiivisessa valossa ja aikaa myöten tämä on sitten kääntynyt siihen vihan, halveksunnan ja häpeän tunteisiin.

Omalla kohdallani mielenkiitoista, no tiedä onko se nyt kovin mielenkiintoista ulkopuolisesta, on juuri se, että samat piirteet, käyttäytymistavat etc. jotka saatan nähdä muissa ihmisissä hyvin positiivisina, näen itsessäni hyvin kielteisessä valossa. Tavallaan olen oman vihani moottori. Nyt tämä viha vaan on saavuttanut sen pisteen, että se alkaa kääntyä todella tuhoisaksi. Kierre on (olisi) saatava katki jos näkee elämän jatkumisen positiivisena asiana.

Viha todellakin voi olla oikein kohdennettuna positiivinen voimavara, kolikon kääntöpuoli on sitten tuhoisa ja hyvin negatiivissävytteinen.

Hajanaisesti,

vlad#16.
 

polvipetteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Viestin lähetti PeteX
- uskonnot, jotka saavat ihmiset käyttäytymään kuin hirviöt vaikka niiden tarkoitus ilmeisesti pitäisi olla päinvastainen

Mikä uskonto saa ihmiset käyttäytymään hirviöiden lailla? Jos tarkoitat esimerkiksi Islamia ja siihen uskontokuntaan kuuluvia ihmisiä, ei ole uskonnon syy, että Islamin nimissä tehdään hirmutekoja. Islam on rauhan uskonto, aivan kuten muutkin valtauskonnot. Se, että joka ikiseen uskontokuntaan kuuluu väkivaltaisia ihmisiä, jotka tuovat omaa uskontoaan julki hirmutekojen yhteydessä, ei anna todellista kuvaa asiasta.

Suurin syy tiettyjen ihmisten väkivaltaiseen käyttätymiseen löytyy puutteellisesta tai pikemminkin olemattomasta koulutuksesta. Tietyt (hengellisiksi johtajiksikin joskus kutsutut) ihmiset lukevat esimerkiksi Koraania juuri niin kuin haluavat ja saavat lukutaidottomat kuulijansa uskomaan, että juuri itsemurhapommi on ainoa ja oikea ratkaisu asioiden oikealle tolalle saamiseen. Tuskin naisten asema islaminuskoisissa maissa olisi alisteinen, jos he saisivat opetella lukemaan ja pääsisivät selailemaan Koraania?

Jos muutettaisiin tuota lausettasi siten, että vihaat ihmisiä, jotka käyttävät uskontoa omien väkivaltaisten päämääriensä saavuttamiseen, oltaisiin lähempänä totuutta. Toisaalta juuri viha saa ihmiset tekemään hirmutekoja...

Tuli muuten mieleen esimerkki toisesta ääripäästä, muistuu mieleen vuosia taaksepäin, kun nuorelta amerikkalaiselta murhamieheltä oli pudonnut murhapaikalle AC/DC:n lippis. Sikäläinen media keksi, että AC/DC:n musiikki sai miehen käyttäytymään väkivaltaisesti.
 

mendieta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Carlo Grünnin ja Juhani Tammisen FB-päivitykset
Minä vihaan toisten ratkaisujen arvostelemista.

Esimerkiksi tapaan jonkun vanhan koulukaverini Martin (nimi keksitty) baarissa. Me juttelemme kauan siitä, mitä on tapahtunut sillä välin, kun viimeksi yläasteella näimme. Martti kertoo elämästään LVI-asentajana ja siitä kuinka meni Marketan (nimi keksitty) kanssa naimisiin heti, kun täyttivät 18:sta. Martilla ja Marketalla on nyt 3 lasta. Kaikesta näkee, että Martti on onnellinen. Meillä on mukavaa, minä kerron Martille elämäni tilanteen jne jne.

Myöhemmin illalla tapaan jonkun lähemmän kaverini/tuttavani, joka myös tuntee Martin. Kerron hänellä, että tapasin Martin. kaverini aloittaa heti tilityksen siitä kuinka tyhmä Martti on ollut, kun ryhtyi vetämään "vain" paskaputkea ja otti itsellensä ruman naisen heti vaimoksi ja laittoi vielä perheen pystyyn. Kaikista älyttömimmässä skenaariossa tämä kaveri vielä ehkä mainitsee/piikittelee Marttia tämän ratkaisuista.

Minä vihaan ja halveksin ihmisiä, jotka arvostelevat toisen ratkaisuja. Millä oikeudella he näin tekevät?
 

Carlos

Jäsen
Mitä minä vihaan?

Noh, tämä nyt oikeastaan on aika helppoa. Nimittäin rakastan elämää, nautin maailmasta ja olen tällä hetkellä erittäin onnellinen. Mitä vihattavaa sitten voi oikeastaan olla? No tietysti USA & ämerikkalaiset. Itse asiassa lauantaina illalla kylppäristäni löytynyt torakka herätti minussa lämpimämpiä tunteita kuin USA. Ja minä muuten tapoin sen torakan.
 

Jääkaappi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga
Löytyi kun löytyikin vihaa koskeva ketju. Palstaveljet eivät ilmeisesti tätä tunnetta tunne, kun ei ole muutamaan vuoteen tullut viestiä. Hyvä juttu toki.

Itselläni on tällainen tilanne päällä erästä palsta"veljeä" kohtaan. Hetken taas jo kuvittelin, että tästä on päästy kokonaan eroon, mutta paskat. Sieltä se tunne aina vain välillä hiipii luokse. Vittumainen tunne, josta olisi kiva päästä eroon.

Helpompaa toki olisi, jos vihan kohdetta ei tulisi väkisin näkemään esimerkiksi hallilla tulevan kauden aikana. Tai, jos kyse ei olisi ollut henkilöstä, joka samaan aikaan esitti kaveria ja päätti samalla hieman leikkiä ihmisten tunteilla ja suhteilla. Joku randomhessu olis ollu paljon helpompi case.

Monesti on kyllä ollut mielessä, että laitan esimerkiksi kyseisen kaverin vaimolle viestiä, että tiedätkö mitä kaikkea äijäsi touhuaa, mutta en minä tällaiseen viitsi alentua. Riittää kun tiedän, että ihan kaikki tämän henkilön kavereista ei myöskään arvosta tuollaista toimintaa.

Tästä on kyllä siltä osin selvitty, että tulevana lauantaina on häät. Omat siis. Talvella, jos olisi pitänyt vetoa lyödä, niin en olisi betsannut häiden puolesta, mutta niin vain on asiat selvitetty ja lauantaina mennään.

Kai nuo häät hieman laittaa miettimään ja muistelemaan tapahtuneita, mutta silti vituttaa. Niin tämä tunne kuin myös tuo narsisti.

Joku täällä on varmasti ollut edes jokseenkin samassa tilanteessa, miten edetään?
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Kuluttava tunne josta ei oman kokemuksen perusteella kuitenkaan ole ihan niin yksinkertaista eroon päästä kuin jotkut kahden markan selfhelp ohjeistukset väittää. Anteeksianto on pitkä tie.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Kuluttava tunne josta ei oman kokemuksen perusteella kuitenkaan ole ihan niin yksinkertaista eroon päästä kuin jotkut kahden markan selfhelp ohjeistukset väittää. Anteeksianto on pitkä tie.

Viha on myös melko vahva sana. En ole koskaan ketään vihannut, mutta on tapaus tai kaksi missä tilannetta ei voi korjata, koska noin ei yksinkertaisesti voi tehdä enkä edes halua asioiden korjaantuvan. Toivottavasti ei enää koskaan nähdä missään yhteyksissä.

Joskus sitä saattaa miettiä onhan se hieman harmillista, mutta eipä edes ole.
 

Vuokralainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho! Arsenal
Olen tuntenut vihaa entistä pomoani kohtaan. Olipa perin vittumainen tunne. Nykyisin tuo entinen viha sitä mulkkua kohtaan on lähinnä inhoa ja halveksuntaa.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Olen tuntenut vihaa entistä pomoani kohtaan. Olipa perin vittumainen tunne. Nykyisin tuo entinen viha sitä mulkkua kohtaan on lähinnä inhoa ja halveksuntaa.

Sitä läskiä akkaa kohtaan en jaksa tuntea edes inhoa. Se ei nyt ollut sattumaa, että lähdin toisena ja muutamassa kuukaudessa lähti joku viisi tai kuusi muutakin ja iso pomo vielä päälle,

Se on erikoista kuinka joku voi tuolla tavalla terrorisoida ja häärätä. Vituttaa ottaa lopputili ilman uutta tiedossa olevaa paikkaa, mutta joskus on pakko.
 

Jääkaappi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga
Kuluttava tunne josta ei oman kokemuksen perusteella kuitenkaan ole ihan niin yksinkertaista eroon päästä kuin jotkut kahden markan selfhelp ohjeistukset väittää. Anteeksianto on pitkä tie.

Ehkä se on se perinteinen "aika auttaa". Joskus keväällä laitoin myös viestiä ja kuvittelin, että siitä voisi olla apua. Paskat. Ehkä korkeintaan sellaista hetkellistä.

Olisi voinut ollut pidempikestoista hyötyä, jos toisella, tai oikeastaan kolmannella osapuolella olisi edes ollut munaa myöntää mokailleensa, mutta ei. "Mä en liity tähän mitenkään."

Se tässä on erikoista ja vittumaista, että välillä menee pitkiäkin aikoja ilman mitään, mutta sitten välillä tulee aivan jostain yöstä ihan uskomaton raivo ja viha. Siinähän ei tuu sitten yhtään mistään tekemisestä yhtään mitään.

En ole koskaan ketään vihannut, mutta on tapaus tai kaksi missä tilannetta ei voi korjata, koska noin ei yksinkertaisesti voi tehdä enkä edes halua asioiden korjaantuvan.

Ennen tätä kuvittelin, että vihaan tiettyjä henkilöitä, mutta eihän nuo tuntemukset oo ollu yhtään mitään. Itseänikään ei kiinnosta minkäänlainen välien korjaantuminen, kun tässä vietiin allekirjoittanutta pitkän aikaa aivan puhtailla tennislukemilla ja ylitettiin enemmän rajoja kuin mitä on aitoja 110 metrin juoksussa.

Ehkä joku @Rolf Paski osaa antaa näkökulmaa, muistelisin hänen joskus kirjoittaneen aiheesta johonkin.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Minulla on ollut yksi työelämään liittyvä vihamies. Jossain kohdassa tein tietoisen päätöksen, että nyt saa osaltani riittää. Katkaisin kaikki taloudelliset sidonnaisuudet - mikä ei ollut ihan yksinkertainen juttu - ja päätin lopettaa ko. kaverin ajattelemisen. Ihme ja kumma, se toimi. Nyt ei ole enää vihantunteita jäljellä, ei ole ollut moneen vuoteen. Jälkeenpäin vain kadutti se, etten tehnyt sitä aiemmin. Mutta vihan keskeltä on vaikea ponnistella ylös ja ulos, monelle jää ikuiset arvet ja katkeruuden tunteet.
 

wilco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK,LiPu
Se tässä on erikoista ja vittumaista, että välillä menee pitkiäkin aikoja ilman mitään, mutta sitten välillä tulee aivan jostain yöstä ihan uskomaton raivo ja viha. Siinähän ei tuu sitten yhtään mistään tekemisestä yhtään mitään.

Ennen tätä kuvittelin, että vihaan tiettyjä henkilöitä, mutta eihän nuo tuntemukset oo ollu yhtään mitään. Itseänikään ei kiinnosta minkäänlainen välien korjaantuminen, kun tässä vietiin allekirjoittanutta pitkän aikaa aivan puhtailla tennislukemilla ja ylitettiin enemmän rajoja kuin mitä on aitoja 110 metrin juoksussa.

Kyllä se on niin, että se kunnon viha ei laannu koskaan. Jos se laantuu, niin eihän se ole mittään ollutkaan. Eikä sen ole tarvekkaan. On esimerkiksi henkilöitä, joiden tekemisistä en koskaan enää oleta mitään hyvää. Tiedän etteivät edes yritä tehdä.

Että silleen...
 

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lügan kaaossseura
Tää on kyllä mielenkiintoinen topic. Ehkä avaudun nyt liikaa, mutta omalta osalta, eksäni/lapseni äidin suhteen oli kyllä aika paljon vihaa meidän välillä. Toimimme trendikkäästi vuoroviikkojärjestelmällä, joten näemme väkisinkin toisiamme usein, mutta ensi alkuun erossamme oli... sanotaanko ulkopuolisia tekijöitä. Ja muutenkin oli tunteet vähän liikaa pinnassa, oli todella hankalaa useampi vuosi.

Mutta nykyään kun em. ulkopuoliset tekijät eivät enää ole kuvioissa, ja muutenkin on ehtinyt jo rauhoittua, niin olen oikeastaan kovin onnellinen että olemme hyvissä väleissä. Käydään välillä lounalla/kahvilla/kaljalla ja turistaan hetki turhia. Kyseessä on silti ihminen, josta loppujen lopuksi välitän ja pidän, eihän sitä muuten olisi useampaa vuotta yhdessä tullut vietettyä. Aktiivisesti jonkun vihaaminen on todella kuluttavaa, parempi kun ei tarvitse.
 

Vanha Len

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Boners
Mulla on vihan tilalle tullut välinpitämättömyys. Elämä etenee onnellisesti ja on aivan sama, mitä tapahtuu, kunhan asiat pysyvät kaukana minusta. Ripaus vielä itsekkyyttä päälle niin pärjäilee. Teen mitä haluan, niin kuin haluan. Paskat hiilijalanjäljestä ja ihmisen aiheuttamasta ilmaston muutoksesta. Paskat hallituksesta ja politikastamme. Paskat mistään. Elän täysillä niin pitkään kun virtaa rittää. On paljon helpompaa eikä pahemmin stressaa. Maailma on minulle avoin.
 

Centre Bell

Jäsen
Suosikkijoukkue
Entisaikojen TPS.
Minun vihani kohdistuu toimimattomiin laitteisiin. Kilahdan 0-100 alle aikayksikön jos esim. tietokone, telkkari, känykkä, kaukosäädin, tiskikone, kahvinkeitin tai joku muu tekninen laite ei toimi siten kun sen pitäisi toimia. Olen niin suunnattoman vihainen että mieleni tekisi paiskoa toimimaton laite seinään saman tien. Ja tämä viha on niin aitoa ja sponttaania että pois alta. Olen ollut tällainen koko ikäni, muistan kun olin ensimmäisellä tai toisella luokalla kansakoulussa ja tulin polkupyörällä kotiin kun fillarista meni ketjut pois päältä. Kiroilin ja taoin raivoissani polkupyörän runkoa vasaralla niin kuin se olisi jotain auttanut. Ennen kouluikää kun leikin legoilla ja kun vanhat lego palikat eivät pysyneet toisissaan kiinni niin olin niin vihainen että heitin koko lego rakennelman päin seinää ja toivoin että niihin legoihin sattuisi mahdollimman paljon. Eikä tämä ollut ainut kerta kun legoille kävi näin.
Huomautettakoon että tämä suunnaton vihani koskee nimen omaan tavaroita kohtaan. En ole iki maailmassa käyttäytynyt ketään tai mitään elollista kohtaan väkivaltaisesti. Ei ole tullut edes mieleen.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Huomautettakoon että tämä suunnaton vihani koskee nimen omaan tavaroita kohtaan. En ole iki maailmassa käyttäytynyt ketään tai mitään elollista kohtaan väkivaltaisesti. Ei ole tullut edes mieleen.

Taidat valehdella. Kuitenkin olet kiduttanut jotain elävää ollessasi kesälomalla kansakoulusta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös