Veti surulliseksi / hiljaiseksi

[Snagari]

Katsoin Iltalehden sivuilta videon missä palomiehet vievät supersankareiksi pukeutuneina lahjoja lastenklinikalle. Yksi tyttö videolla on pyörätuolissa eikä voi edes molemmilla käsillä ottaa lahjaa vastaan, mutta se miten vilpittömästi kiitti sai kyllä nieleskelemään kyyneleitä. Perkele.

 

[Czescku]

"Lappeenrannassa valtatie kuudella rekan ja henkilöauton nokkakolarissa kuollut henkilö on vuonna 1978 syntynyt mies." (esaimaa.fi)

Lapsuudesta asti tuntemani kaverin maanpäällinen taival loppui eilen rekan keulaan. Ei voi käsittää.

 

[Altec]

"Lappeenrannassa valtatie kuudella rekan ja henkilöauton nokkakolarissa kuollut henkilö on vuonna 1978 syntynyt mies." (esaimaa.fi)

Lapsuudesta asti tuntemani kaverin maanpäällinen taival loppui eilen rekan keulaan. Ei voi käsittää.

Voimia. Ajoin eilen tapahtumapaikan ohi jonkun aikaa kolarin jälkeen. Surullinen näky ja vielä surullisempi seuraus.

 

[SgtMarkov]

Tytär täyttää kohtapuoliin 13 vuotta. Siinä ei sinänsä ole mitään surullista, isin pikkutyttö edelleen ja sellaisena tulee aina pysymään. Mutta välillä mieleen tulvii ajatuksia, että näille helvetin mutuhutuille ja muille apinoille siinä on ollut vaimoainesta jo ties kuinka pitkään. Ja se jos mikä vetää hiljaiseksi.

 

[V-G-]

Hiljaiseksi vetää, kuinka nopeasti ja helposti pelottelu johtaa ihan oikeaan pelkoon ja tuo pelko vihaan. Yllä hyvä esimerkki.

Toivoisin medialta vastuuta, mutta pelko taitaa myydä vain liian hyvin... Surullista.

 

[Lunatico]

Hiljaiseksi vetää, kuinka nopeasti ja helposti pelottelu johtaa ihan oikeaan pelkoon ja tuo pelko vihaan. Yllä hyvä esimerkki.

Toivoisin medialta vastuuta, mutta pelko taitaa myydä vain liian hyvin... Surullista.

Et tule saamaan, vastuuta. Se mikä myy, sitä lauotaan. Ihan sama mitä se tekee ihmisille tms, aiheuttaako se paniikkia jne. Raha ratkaisee.

 

[Kulkija]

Kävin omaa äitiä katsomassa sairaalassa, kun viime yönä koittanut tappaa itseään. Suunnilleen vuosi sitten lähes sama homma.

Ollaan pyritty mahdollisimman paljon auttaa ja ehdoteltu psykiatrialla käymistä, mutta hän ei kuulemma sellaiselle mene. Onneksi kuitenkin selvisi ja nyt on hoidossa.

 

[Lunatico]

Mitähän vittua täällä taas tapahtui?

Avopuolison 10v poika (kohta 11v) tempaisi nyrkillä mua nenään... Ei kovaa, mutta tahallaan ja kuitenkin sen verran tiukasti, että tuntui selvästi ja nenä hieman kipeä nyt. Tämä vetää ihan vitun hiljaiseksi allekirjoittaneen. Ei se suuttumuspäissään tai vihoissaan sitä tehnyt vaan yksinkertaisesti innostui jostain liikaa ja sitten kävi lipsahdus. Rupesin tässä vain miettimään, että mitä seuraavaksi? Mitä tässä pitää tehdä? Kävi se kyllä anteeksi pyytämässä parikin kertaa, kun avopuoliso, pojan äiti, sen siihen pakotti. Mutta lähinnä tässä mietin, että miten tällaiseen pitäisi suhtautua ja reagoida? Ainakin hiihtolomalle kaavailtu Helsingin reissu nyt jää tekemättä, mutta tässä lähinnä kaipaisin kohtalontovereilta viisaita neuvoja tai muilta, jotka osaisi asiaan suhtautua silleen, kun siihen pitää. Muistan itse aikoinani keulineeni omille vanhemmille ja remmistä tuli, mutta koska kyseessä ei ole oma lapsi eikä se muutenkaan nykyaikana ole hyvästä moinen, niin jätän totta kai tuon tekemättä. On tuo poika ennenkin innostuspäissään nyrkkejään mulle nostanut, mutta koskaan se ei ole lyönyt, "mukamas" kyllä ja nytkin ajattelin sen vain olevinaan niin tekevän, mutta pam! Ja nenään se tuli niin puhtaasti kuin pystyy vaan.

Puoliso noin muuten tuntui enemmänkin asiaa vähättelevän, tai sellainen olo itselle tuli ja se ratkaisi tämän sillä keinoin, että pakkasi lapset autoon ja meni kaverilleen yöksi ja itse jäin himaan yksin. Tästäkin tuli itselle olo, että olen syyllinen vaikka tuskinpa se tässä on hakusessa hänellä ollut. Jotenkin vaan, en tiedä... Kysyi se minulta, että haluanko heidän lähtevän hänen kaverilleen yökylään johon sanoin, että se on mulle ihan sama ja lisäsin ihmetyksesi tästä meillä olevasta hullujenhuoneen meiningistä missä jostain syystä potilaat on vapaalla jalalla.

Oma näkemys tapahtuneeseen on se, että asia on erittäin vakava. Että eihän lapset saa eikä voi keulia tälleen vanhemmilleen tai tässä tapauksessa isäpuolelleen. Ettei tämä ole millään muotoa hyväksyttävää ja, että tästä pitää seurata rangaistus ja tässä tapauksessa se on se stadin reissun peruminen nyt ainakin. Onko kellään mitään näkökantaa tähän? Ihan on sellainen mitä vittua -olo.

 

[koukku]

Avopuolison 10v poika (kohta 11v) tempaisi nyrkillä mua nenään... Ei kovaa, mutta tahallaan ja kuitenkin sen verran tiukasti, että tuntui selvästi ja nenä hieman kipeä nyt. Tämä vetää ihan vitun hiljaiseksi allekirjoittaneen. Ei se suuttumuspäissään tai vihoissaan sitä tehnyt vaan yksinkertaisesti innostui jostain liikaa ja sitten kävi lipsahdus.
.

Siis oliko kyseessä joku leikkitilanne, vai tuliko vaan vittuilemaan? Jos poika leikissä innostui hieman liikaa, niin tuntuu, että teit kyllä itse tilanteesta liian suuren. Omia lapsia minulla ei ole, mutta monta kertaa veljenpoikien kanssa painiessa kunnon osumaa ottaneena en osaa pitää tuota nyt niin isona asiana.

 

[Lunatico]

Siis oliko kyseessä joku leikkitilanne, vai tuliko vaan vittuilemaan? Jos poika leikissä innostui hieman liikaa, niin tuntuu, että teit kyllä itse tilanteesta liian suuren. Omia lapsia minulla ei ole, mutta monta kertaa veljenpoikien kanssa painiessa kunnon osumaa ottaneena en osaa pitää tuota nyt niin isona asiana.

Kyseessä ei ollut leikkitilanne tai mikään sellainen muukaan vaan läpän heittoa josta jotenkin kimposi päälle. Jos kyseessä olisi ollut leikki tai joku paini, niin eipä siinä mitään, mutta kun oltiin täysin erillään toisista eikä mitään kontaktia vaan sitten paukahti. Itse istuin sohvalla ja poika oli siinä noin metrin päässä.

 

[Apa]

[QUOTE="Lunatico, post: 6326681, member: 15018"

Oma näkemys tapahtuneeseen on se, että asia on erittäin vakava. Että eihän lapset saa eikä voi keulia tälleen vanhemmilleen tai tässä tapauksessa isäpuolelleen. Ettei tämä ole millään muotoa hyväksyttävää ja, että tästä pitää seurata rangaistus ja tässä tapauksessa se on se stadin reissun peruminen nyt ainakin. Onko kellään mitään näkökantaa tähän? Ihan on sellainen mitä vittua -olo.[/QUOTE]

Jos tapahtui leikin yhteydessä niin älä tee mitään ja varmista että poika tietää ettet ole vihainen. Äläkä missään tapauksessa peru reissua jos haluat pitää suhteen hyvänä. Vahinkoja sattuu ja aikuisen pitää olla näissä tilanteissa se järkevä osapuoli sekä nähdä pidemmälle tulevaisuuteen. Hyvä jos menet jo tänään selvittämään asian ettei pojan pidä yön yli pelätä mitä tapahtuneesta seuraa.

 

[Apa]

Kyseessä ei ollut leikkitilanne tai mikään sellainen muukaan vaan läpän heittoa josta jotenkin kimposi päälle. Jos kyseessä olisi ollut leikki tai joku paini, niin eipä siinä mitään, mutta kun oltiin täysin erillään toisista eikä mitään kontaktia vaan sitten paukahti. Itse istuin sohvalla ja poika oli siinä noin metrin päässä.

Kuulostaa siltä että lapsi otti tilanteen läppänä ja sinä et. Tuskin tarkoitti osua kipeästi. Parasta että unohdat "koston" ja selvität lapselle ettet ole vihainen.

 

[Surukuku]

Mitähän vittua täällä taas tapahtui?
... Ihan on sellainen mitä vittua -olo.

Ymmärrän... Nämä tilanteet ovat vaikeita silloinkin, kun on kyseessä ihan omakin lapsi saati sitten puolison lapsi toisesta liitosta.
Ei minulla ole muuta neuvoa kuin nk. nostaa kissa pöydälle oikein kunnolla, jos kyseessä on ihan tahallinen lyönti tarkoituksella, silkat vahingot tietysti erikseen. Tuollaista ei pidä hyväksyä edes leikinkään varjolla saati muussa tilanteessa.
Keskustelet asiasta ensin avopuolisosi kanssa kahden, miten tilanteen koet ja että et halua sen enää toistuvan ja haette asiaan yhteisen mielipiteen, jonka takana seisotte. Teette siis selväksi tälle huitojalle yhdessä, ettei tuollainen käytös yksinkertaisesti vain käy päinsä, olipa tilanne mikä tahansa. Jos teillä on puhevälit pojan isän kanssa, mielipiteenne vakavuutta voi myös sieltä kautta yrittää vahvistaa.

Hieman vastaavassa tilanteessa kerroin aikoinani pojalleni, että tuollainen käytös jotakin kohtaan antaa kohteelle "oikeuden" myös vastata samalla tavalla - enkä silloin tarkoittanut mitenkään itseäni.

 

[Lunatico]

Niin no pojat mielestä se oli jotenkin hauskaa. Kun sanoin, että jätkä veti nyrkillä nenään niin otti sen vitsailuna ja nauroi. No tuo on ihan normaalia, kun tiedostaa, että olen se huumorimies ja poika suurin piirtein aina suhtautuu mun juttuihin vitseinä jne. Toki itse olen itseni tähän rooliin saanut enkä sitä kyllä valitakaan. Mutta se, että kun sanoin, ettei tässä ole enää mitään hauskaa ja vielä piti äänensävy laittaa kondikseen, ettei sitäkin oteta läppänä, niin sitten poika meni vaikeaksi. Mun mielestä jossain leikkipainissa jne joku vahinkohuitaisu on ihan perus, mutta nyt kun kyseessä ei ollut mikään sellainen, ei ollenkaan vaan kyseessä oli "vedän sua tarkoituksella nyt turpaan, koska se on hauskaa" -asenne (pojalla on muutenkin joku esiteinin gängstäuho menossa), niin siinä kohtaa mun mielestä mennään metsään. Vaikka kuinka se olisi ollut pojan mielestä läppä ja vielä omasta mielestä hauska sellainen, ei se sitä todellisuudessa ole mitenkään päin pyöriteltynä. Ja silloin se ei ole läppä, huonoja läppiä on maailma täynnä ja tämä kuuluu niihin. Miten tahallinen turpaanveto edes voi olla hauska läppä? Ei mitenkään eikä missään tilanteessa. Eikä nyt lähtökohtaisesti toista koteloon vetäminen nyt muutenkaan ole mitenkään hyväksyttävää/soveliasta.

 

[pettter]

Mistähän jotkut lapset on keksinyt että jossain tilanteissa tekisi mieli lyödä toista ihmistä. Toisessa ketjussa vasta puhuttiin leikkipyssyillä leikkimisestä, mikä mulle on vähän hassu ajatus kun en mä leikkinyt pienenä millään aseilla. Mistä mä olisin edes tiennyt että joku ampuu toista ihmistä tai haluaa muutakaan pahaa kun kotona vanhemmat ei ollut mitenkään uhkailevia eikä kavereidenkaan kanssa puhuttu asiasta mitään eikä sen aikaisissa lastenohjelmissa ollut kuin ehkä jotain miekkoja, mistä ei ajatellut että sillä muita satuttaisi. En mä omille lapsillekaan mitään leikkipyssyjä ostaisi.

Mä olin ehkä vuoden tai pari yli sen leikki-iän kun faijan jonkun kaverin ja sen pojan kanssa ajettiin jonnekin ja tän muksun kanssa leikittiin takapenkillä pyssyillä tai mulla nyt oli joku leluporakone kädessä kun en omistanut leikkipyssyä. No mä sitten matkin sitä ja muka ammuttiin muita autoilijoita, mitä mä ihmettelin että miksi ihmeessä, mutta en viitsinyt sanoa sille mitään kun se oli niin fiiliksissä.

Joissain elokuvissahan uhkaillaan paljon ja kovistellaan, mitä mä en ymmärrä yhtään. Ja jenkkifutiksessa on ne jotkut ihme hypyt rinnat vastakkain, mistä aina tulee se mitä vittua noi tekee ja miksi ihmeessä -fiilis. Lapsuudestahan se angsti on varmaan peräisin. Monilla räppäreillä on kanssa se ongelma.

 

[Rommeli]

Äidin syöpätaistelun loppusuora häämöttää ja tämä vetää kyllä sekä surulliseksi että hiljaiseksi.

 

[RexHex]

Äidin syöpätaistelun loppusuora häämöttää ja tämä vetää kyllä sekä surulliseksi että hiljaiseksi.

Se loppu sieltä kyllä aikanaan tulee. Jos ollaan siinä vaiheessa, että nyt on varmaa niin suosittelen puhumaan kaikki ummet ja lammet läpi vielä kun hän on tolkuissaan. Itseäni aikoinaan jäi vähän harmittamaan etten ihan kaikkea kerennyt haastella läpi äidin kanssa kun syöpä hänet vei. Paljon sitä ihan pientä sanottavaakin jäi sanomatta.

 

[Le Banner]

Äidin syöpätaistelun loppusuora häämöttää ja tämä vetää kyllä sekä surulliseksi että hiljaiseksi.

Osanottoni etukäteen. Sama kokemus itsellänikin ja viimeisinä päivinä vaan suunnilleen toivoo, että loppuisi nyt jumalauta tämä paska, niin tylyltä kuin tämä kuulostaakin...

 

[Captain K]

Ei ole äiti kuollut syöpään, mutta hiljaiseksi ja mietteliääksi vetää täälläkin lukea jotain näin surullista koska olisi aika kova paikka jos omalle kohdalleni kävisi yhtäkkiä samallailla, kun isäni olen jo menettänyt tuossa reilu viisi vuotta takaperin.

 

[Rommeli]

Osanottoni etukäteen. Sama kokemus itsellänikin ja viimeisinä päivinä vaan suunnilleen toivoo, että loppuisi nyt jumalauta tämä paska, niin tylyltä kuin tämä kuulostaakin...

Kiitokset osanotosta. Viime yönä äiti pääsi tuskistaan.

Ymmärrän täysin tuon kirjoittamasi. Muutama viimeinen päivä meni kovissa kivuissa ja suurimmaksi osin täydellisessä tiedottomuudessa. Jo pitkään oli tiedossa, että tämä oli ainoa mahdollinen lopputulos, mutta vakavaksi tuo silti mielen veti, kunnei asiaan osaa kuitenkaan etukäteen varautua. Jos jotakin positiivista hakee, niin tuo pahin vaihe oli sentään melko lyhyt.

 

[Lone Wanderer]

Suomen SNL vetää aika surulliseksi. Ihan järkyttävää.

 

[Vuokralainen]

Suomen SNL vetää aika surulliseksi. Ihan järkyttävää.

Kyllä, nyt siinä on toi Hirviniemen vaimokin mukana. Aivan kamalaa.

 

[Lone Wanderer]

Kyllä, nyt siinä on toi Hirviniemen vaimokin mukana. Aivan kamalaa.

Haha no sehän käsikirjoittaa tota paskaa. Pitänyt vissiin itse tulla näyttelemään "avatakseen" noita sketsejään. Ei auennut silti!

 

[Individual]

Tämä. Olen koittanut jotenkin aina uskoa siihen, ettei yhdelle ihmiselle määräänsä enempää vastoinkäymisiä, mutta se on näemmä aika hento toive. Aiemmin palaneen talon tilalle oltiin siis rakentamassa uutta taloa ja se oli pintatöitä vajaa valmis. 2 kk päästä piti olla muutto.
Perheeltä paloi jo toinen talo – "Vähän on epätodellinen olo" - Aamulehti

 

[pernaveikko]

Tämä. Olen koittanut jotenkin aina uskoa siihen, ettei yhdelle ihmiselle määräänsä enempää vastoinkäymisiä, mutta se on näemmä aika hento toive. Aiemmin palaneen talon tilalle oltiin siis rakentamassa uutta taloa ja se oli pintatöitä vajaa valmis. 2 kk päästä piti olla muutto.

Taustoja tuntematta pitää kuitenkin ensin odottaa poliisitutkimuksia ja vakuutusyhtiötä kiinnostaa myös erittäin paljon. Joskus jotkut eivät löydä muuta ulospääsyä kuin tuikata talo tuleen. Sitä tapahtuu. Sitäkin tapahtuu totta kai, että talo vain syttyy itsekseen esimerkiksi sähkövian takia.