Venäjä olympialaisissa 2010

  • 76 973
  • 179
Tila
Viestiketju on suljettu.

Ihmeilja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Venäjä, Atlant, Ak Bars
Kyllähän noista kavereista käytännössä kaikki olivat pelanneet Bykovin alaisuudessa, joten ei tuo pelisysteemi mikään uusi asia ollut ja ei selitä surkeaa Venäjää.

Kovaltshuk on pelannut kolmesti, mutta hän olikin ihan hyvä tässä Kanadaakin vastaan. Ovetshkin ja Afinogenov kahdesti, Semin ja Malkin kerran.
Nämä kuitenkin sillä erotuksella, että he ovat olleet Bykovin leiriryhmän osana, eivätkä enemmistönä joukkueessa.
NHL-pelaajista Semin oli "yössä", Datsjuk vaisu ja Malkin pelasi hyvin vain kaksi keskimmäistä peliä, ollen Kanadaa vastaan yksi suurimmista tappion aiheuttajista.

Helppoahan se puolittaisella NHL-joukkueella MM-kisoissa kerätä gloriaa mutta tosipaikan tullen oli sitten Venäjä todella pehmeä.

Minusta Venäjä näytti huonommalta, kuin mitä se oli. Venäjällä oli hieman samanlaista ongelmaa, kuin Suomella oli ennen Tsekki-peliä.
Osa Venäjän pelaajista on myös pehmeitä ja joukkueen yleiskuva on pehmeä. Larionovin painottamat teesit eivät ole hyviä pehmeälle joukkueelle. Kyllä töitä täytyy tehdä, mutta ei Kanadan ehdoilla ja tyylillä. Töiden tekeminen voi olla myös varmaa kiekollista pelaamista ja kiekonhallintaan tähtäämistä epätoivoisten soolojen sijaan. Ei kukaan jääkiekkoa tunteva neuvo menemään kanadalaisten kanssa painimaan.

Kertooko se enemmän Venäjän pelisysteemin heikkoudesta jos sitä ei saa toimimaan nopeasti vaan siihen vaaditaan koko kauden yhdessä pelaaminen? Jos teesejä ja pelisysteemiä ei ollut onnistuttu aikaisemmin ajamaan kavereihin sisään niin vika on valmennuksessa.

No minusta pelisysteemi ei voi olla heikko. Kyse on vain sen toimivuudesta. Venäjän pelisysteemin juuret ovat sellaisessa kulttuurissa, mihin ei NHL-sisältynyt.
Voidaan tietysti miettiä sitä, että auttaisiko valmentajan vaihtaminen, tai enemmän NHL-pelaajien tyylin-mukainen systeemi, mutta eikö se Pietarin kisojen "systeemi" ollut juuri täysin NHL-pelaajien mukainen...

Morozov nyt pelasi joten kuten mutta muiden kohdalla kyllä näkyi syyt miksi pelaavat vaan KHL:ssä eikä NHL:ssä.
Fyysisyys ja pelinopeus täysin eri tasolla kanadalaisiin verrattuna, joten ei tarvitse ihmetellä miten ei NHL:ään ovet aukene.

Radulovia tuskin voi fysiikan puutteesta haukkua ja onhan hän NHL:ssa ykkösketjun pelaaja. Nykypäivänä huippuluokan kulmapelaaja.
Zaripov on työtätekevä ja monipuolinen pelaaja, vaikkei nyt mikään kova, tai taklaava pelaaja olekaan. Työntekemisen lisäksi hän on nopea, taitava ja omaa hyvän pelikäsityksen. Morozov on pehmeä pelaaja, mutta hänen roolinsa ei pidäkään olla fyysisessä pelissä. Morozov pystyy kuitenkin peliälyllään hallitsemaan kenttätapahtumia.
Fedorov on kulttipelaaja, joka kuului joukkueeseen niin monesta syystä, kuten kentälläkin näkyi, että ainakaan NHL:sta ei olisi paikkaavaa sentteriä löytynyt. Sentterien vähyyden vuoksi myös Zinovjevin piti olla joukkueessa ja kun Zinovjev on otettava, niin Zaripov ja Morozov sopivat samaan pakettiin.

Parempi lopputulos olisi varmasti tullut mikäli Frolov ja kumppanit olisivat olleet KHL-miesten tilalla.

Frolov olisi varmasti ollut tähän joukkueeseen sopivampi pelaaja, kuin Viktor Kozlov, joka pelasi muistaakseni vain yhdessä pelissä hyvin. Kozlov on pehmeä, laiska yhdensuunnan pelaaja, jonka taso ei näissä skaboissa riitä sellaiseen rooliin. Miten olis seuraavassa joukkueessa vaikka Alexander Svitov mukana...
Kovalev olisi tuonut lisää kovuutta, kokemusta ja ratkaisuvoimaa. Ylimääräinen hyökkäjä kokoonpanossa olisi varmasti ollut myös käyttökelpoinen. Alexei Jashin oli paras joukkueen ulkopuolelle jäänyt KHL-pelaaja, Sergei Zubovin ohella.
Paras pelaaja Bykovin systeemiin voikin olla sellainen, jolla on jo NHL-kokemusta, mutta joka pelaa KHL:ssa.

MM-kisoihin Venäjän joukkue tullaan luultavasti kokoamaan täysin KHL-pohjalta, koska NHL-miehet pelaavat pudotuspelijoukkueissa.

Danis Zaripov - Sergei Zinovjev - Alexei Morozov
Andrei Markov - Ilja Nikulin

Alexei Jashin - Pavel Datsjuk - Maxim Sushinski
Danis Grebeshkov - Sergei Zubov

Viktor Kozlov - Sergei Fedorov - Alexander Radulov
Fedor Tyutin - Kontantin Kornejev

Maxim Rybin - Alexei Tereshenko - Maxim Afinogenov

Varalla: Nikita Filatov, Dmitri Kalinin

Ulkopuolelle olisin jättämässä Zherdevin(huonot maajoukkuenäytöt, myöhäistä ajaa sisään maajoukkueeseen), Mozjakinin(mieluummin nuori Filatov varalle) ja Saprykinin(todella huono tällä kaudella). Gorovikovia ja Nepriajevia ei tällä kertaa tarvita.
Mozjakinia tosin tuskin sivuutetaan, kun hän voittaa jälleen KHL:n pistepörssin.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Venäjän kisat menivät sitten kuten menivät, ei jäänyt paljon jälkipolville kerrottavaa.

Syitä vaatimattomaan esitykseen löytyy varmasti paljon. Ensiksi täytyy kuitenkin sanoa ja tunnustaa, että joukkue selvästi epäonnistui. Mistään muusta kuin epäonnistumisesta ei voi puhua. Parhaimmillaan joukkue olisi pystynyt paljon parempaan, kuten kahdet viime MM-kisat tai Torinon Kanada-puolivälierä todistavat.

Jälkikäteen on helppo jossitella pelaajavalinnoilla, mutta mielestäni Bykov epäonnistui muutamassa valinnassa selvästi.

- Ilja Bryzgalov pelasi turnauksessa paremmin ja varmemmin kuin Jevgeni Nabokov. Bryzgalov olisi ansainnut startin myös puolivälierässä. Bryzgalov ei varmasti olisi yksin pystynyt muuttamaan tulosta, mutta pelistä olisi varmasti tullut tasaisempi.

- Sergei Zubovin ja Aleksandr Frolovin jättäminen kisajoukkueen ulkopuolelle oli selvä virhe. Frolov olisi ollut juuri sellainen hyökkääjä joka Venäjältä puuttui tässä turnauksessa: hyvä vääntäjä, kulmapelaaja ja puolustava tasapainottava laitahyökkäävä. KHL:n paras ylivoimapelaaja Zubov olisi puolestaan tuonut potkua vaisuun ylivoimapeliin.

Bykovin pelitaktiikasta ja valmennuksesta voidaan olla montaa mieltä, mutta pitäisin edelleen mielessä että tämä mies on valmentanut Venäjän kahteen peräkkäiseen maailmanmestaruuteen. Yksi epäonnistunut turnaus ei saa olla erottamisperuste, varsinkin kun ennen Bykovia Venäjällä oli takana 15 vuoden mestaruudeton putki.

Sitten yleisemmin Venäjän jääkiekon tilanteesta.

KHL on hyvä juttu, mutta KHL:n rahat ja vetovoima on hieman peittänyt taakseen sitä tosiseikkaa, että Venäjän pelaajatuotanto on taantunut siitä, mitä se oli 2000-luvun alussa ja 1990-luvun taitteessa. KHL on nostanut tasoaan lähinnä houkuttelemalla liigaan sekä venäläisiä että ulkomaalaisia korkean tason pelaajia, mutta nuorten venäläisten pelaajien todelliset läpimurrot ovat loistaneet poissaolollaan. Näitä ei ole juuri tapahtunut KHL:ssä, NHL:stä puhumattakaan.

Venäjän 1982-1986 ikäluokat tuottivat erityisesti hyökkääjien osalta erinomaisia helmiä (Malkin, Ovetshkin, Kovaltshuk, Semin, Frolov, Radulov) ja muutaman kohtalaisen puolustajan (Tjutin, Voltshenkov, Grebeshkov, Nikulin, Babtshuk), mutta sen jälkeen on ollut erittäin hiljaista.

Erityisen huolestunut olen Venäjän puolustajien puutteellisesta taitotasosta verrattuna entisajan huippuihin kuten Fetisov, Kasatonov, Vasiljev ja Biljaletdinov. Andrei Markov on viimeisin todellinen huippupuolustaja jonka Venäjä on pystynyt tuottamaan, ja Markovilla on jo ikää 31 vuotta. 2000-luku tuotti Tjutinin, Grebeshkovin, Voltshenkovin ja Nikulinin, mutta näiden varaan ei huipputurnausten voittoa kannata paljoa rakentaa.

Huippupelaajien tuotannon puute on vaivannut Venäjän jääkiekkoa aina Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien. Neuvostoliiton tuottama viimeinen huippupelaajien sukupolvi - Fedorov, Bure, Mogilny, Zubov, Habibulin, Zhamnov, Jashin, Kovalev, Konstantinov, Malahov, Kamenski, Slava ja Viktor Kozlov, Zhitnik, Mironovin veljekset, Jushkevitsh, Gusarov, Kravtshuk, Nemtshinov, Nikolishin, Gontshar, Kovalenko ja Hristitsh - piti Venäjän kiekon tasoa yllä koko 1990-luvun ja myös 2000-luvun alkupuolella, mutta nyt he ovat joko lopettaneet tai liian vanhoja kantamaan maajoukkuetta.

Näiden pelaajien jälkeen Venäjä on tuottanut vain vähän todellisia huippupelaajia - muutamaa loistavaa poikkeusta lukuunottamatta. Lisäksi Venäjän 2000-luvulla tuottamat pelaajat ovat enemmän individualisteja kuin joukkuepelaajia, eivätkä he ainakaan tässä turnauksessa pystyneet pelaamaan samanlaista joukkuepeliä kuin Mihailov, Petrov, Krutov ja Makarov pystyivät.

Suurin syy pelaajatuotannon kuihtumiseen on Neuvostoliiton loistavan valtiojohtoisen valmennus-ja kehitysjärjestelmän kaatuminen. Vaikka oligarkit ja suuret yhtiöt tukevat maan kiekkoilua varsin avokätisesti, eivät heidän rahansa ole pystyneet korvaamaan sitä järjestelmää mikä Neuvostoliitossa oli. Monin paikoin kiekkoiluun suunnatut rahat ovat menneet ulkomaisten pelaajien hankkimiseen ja juniorityön tukeminen on jäänyt aika vähälle. Venäjällä vain muutama kaupunki - lähinnä Moskova, Togliatti, Jaroslavl ja Magnitogorsk - vastaakin lähes koko maan pelaajatuotannosta. Monet rikkaat KHL-seurat kuten Kazan ja Pietari ostavat käytännössä kaikki pelaajansa muualta. Omia kasvatteja ei joukkueissa pelaa. Samalla jääkiekon asema pääkaupungissa Moskovassa on heikentynyt eikä Moskovan nuoriso enää harrasta lajia samalla tavalla kuin ennen.

Venäjän jääkiekon päättävien henkilöiden on paneuduttava asiaan tosissaan ja miettiä, että miten lajia saadaan nostettua lähemmäs sitä tasoa missä se oli Neuvostoliiton aikana. Samaa valtiojohtoista valmennusjärjestelmää ei nyt pystytä luomaan, mutta lajin pariin tarvitaan enemmän massaa ja uusia halleja pitää rakentaa lisää. Muuten USA ja Kanada karkaavat Venäjältä lopullisesti. USA:ssa ja Kanadassa on kymmenkertainen massa lajin parissa Venäjään verrattuna, eikä Venäjällä ole tänä päivänä sitä samaa valmennuksellista tietotaidon ylivoimaa suhteessa Pohjois-Amerikkaan kuin sillä oli Neuvostoliiton aikana. On selvää, että Pohjois-Amerikan maat karkaavat, jos ne voivat jatkossakin jalostaa pelaajia kymmenkertaisesta massasta ja yhtä hyvillä valmennusmenetelmillä kuin Venäjä.

KHL:n olemassaolo on hyvä juttu ja mitä parempi KHL:n taso on sitä parempi myös Venäjän jääkiekolle. KHL:n on otettava myös entistä isompi vastuu juniorityöstä ja pelaajien kehittämisestä. Tänä kautena perustettu MHL-liiga toivon mukaan tuo tähän apua.
 

Gagarin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Larionovin painottamat teesit eivät ole hyviä pehmeälle joukkueelle. Kyllä töitä täytyy tehdä, mutta ei Kanadan ehdoilla ja tyylillä. Töiden tekeminen voi olla myös varmaa kiekollista pelaamista ja kiekonhallintaan tähtäämistä epätoivoisten soolojen sijaan. Ei kukaan jääkiekkoa tunteva neuvo menemään kanadalaisten kanssa painimaan.

Ei kai tässä ole painimaan neuvottukaan. Minusta Venäjä hävisi Kanadalle erityisesti pelinopeudessa, ja sillä saralla erityisesti pakkien pelinopeudessa. (Ja toisekseen kaverin auttamisessa). Päätökset pitää saada tehtyä ja kiekko liikkeelle nopeammin ympäristössä, jossa kiekolliseen on koko ajan tulossa hittiä. Ylipäätään koko turnauksessa ovat parhaiten menestyneet nopeimmat joukkueet. Siinä myös syy miksi Slovakia nyt pyristelee Kanadaa vastaan siinä missä Suomi otti lukua omassa välierässään: slovakkien tempo on kutakuinkin sillä seinällä millä tässä turnauksessa pitää olla.
 
Ei Zubovia joukkueeseen. Turha sinne kisoihin on rahdata 40-vuotiasta vanhusta, jonka edellinen peli maajoukkueessa on vuodelta 1996.

Nyt jälkiviisaana TOJ voi (se teki sen jo..) todeta että olisi Zubovista voinut hyötyä ollakin. Sekä hyökkäys- että puolustussuuntaan. Tai eihän sitä koskaan tiedä olisiko yksi vanhus Zubov tuota joukkuetta pelastanut. Harvoin se kuitenkaan yhdestä pelaajasta on kiinni.
 

SKA1946

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hyvä jääkiekko
Gorovikovia ja Nepriajevia ei tällä kertaa tarvita.

Zinovjevin loukkaantuminen saattaa kuitenkin avata paikan Gorovikoville. Tereshenko Zaripovin ja Morozovin ketjuun ja Govorikov jäähyjä tappamaan 4. ketjuun.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Tila
Viestiketju on suljettu.
Ylös