Yhdeksän vuotta sitten, heinäkuun 17. 2014, kello 16:19:56 Malaysia Airlinesin lennon MH17 ohjaamosta vahvistettiin VHF-radiolla ohje lennonjohdolle ”
Romeo November Delta, Malaysian one seven” – seitsemän sekuntia myöhemmin yhteys MH17 katkesi, eikä se enää vastannut kutsuihin. Kyseisenä hetkenä klo. 16:20:03 lennon MH17 koneen (Boeing 777-200ER) ohjaamon ääninauhuri ja lennonarvotallennin lakkasivat toimimasta.
Niin, Malaysia Airlinesin lento MH17 pudotettiin iltapäivällä 17. heinäkuuta, lentokone pudotettiin Venäjän maavoimien 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin, tuolloin 2. pataljoonan, kalustoon kuuluneelta Novator 9K37 M1 Buk TELARilta nro. 332 laukaistulla ohjuksella (huom. jatkossa selvyyden vuoksi Buk-M1 TELAR = ohjusvaunu). Ohjus laukaistiin pellolta Pervomais’kyin kylän länsipuolelta.
Huom. tavanomaisesti kyseinen Buk-M1 TELAR nro. 332 kuului 3. pataljoonan kalustoon, mutta tuolloin se oli sijoitettu 2. pataljoonaan.
Kuinka kyseinen Buk-M1 TELAR sitten päätyi kyseiselle pellolle?
Luonnollisestihan me kaikki muistamme, että kyseinen 53. ilmatorjuntaohjusprikaati on sijoitettu Venäjällä rauhan aikana Kurskin kaupungin itäpuolelle, prikaatin tukikohta sijaitsee Marshala Zhukovan kupeessa.
Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan aiemmin samana vuonna, se alkoi siirtää joukkoja Ukrainan rajojen tuntumaan. Sodan Ukrainan itäosissa alettua huhtikuussa 2014, venäläisen tiedustelu-upseeri Igor Girkinin johtaman
Krimin ryhmän aloitettua operaation Slovjansk-Kramatorsk-alueella, Venäjä jatkoi joukko-osastojen siirtoa Ukrainan rajoille.
Kesäkuun loppupuolella (23. kesäkuuta) 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonan osia vahvistettuna huollolla lähti liikkeelle Marshala Zhukovasta. Videotallenteiden, digikuvien ja sotilaiden somepäivitysten perusteella 45 ajoneuvoa käsittäneen kolonnan liikkeet Marshala Zhukovasta Millerovoon, Rostovin oblastin pohjoisosiin, on kyetty jäljittämään hyvin. Millerovoon kolonna saapui paria päivää myöhemmin, 25. kesäkuuta 2014. Pataljoonan sijoitusalueet Dubyn, Mitjankinskajan ja Chebotovkan sekä Voloshinon ympäristössä kyettiin tunnistamaan sosiaaliseen mediaan jaettujen kuvien perusteella, eräissä tapauksissa kuvien sijaintitietojen avulla. Sijoitusalue sijaitsee Millerovon länsi- ja lounaispuolella, rajoittuen Ukrainan itäosiin.
Heinäkuun 16. 2014 käydään kahden henkilön välillä kohtalokas puhelu, jonka seurauksena 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonan varustukseen kuulunut Buk-M1 TELAR nro. 332 lähetetään Venäjältä Ukrainaan.
Ensimmäinen havainto trailerilla liikutettavasta Buk-M1 TELARista nro. 332 Ukrainan maaperällä tehtiin Sorokinessa (ent. Krasnodon) klo 04:28, 17. heinäkuuta 2014. Samalta aamulta kolonnasta on havainto myös Hartsyzkista Makiivkan itäpuolelta ennen ensimmäisiä julkaistuja kuvia Donetskista aamulta 17. heinäkuuta 2014. Kyseisenä aamuna (17. heinäkuuta 2014) Buk-M1 nro. 332 kuvattiin trailerilla Donetskissa prospekt Illitšan ja Šahtobudivnykiv bulevardin risteyksessä.
Tämän havainnon jälkeen Buk-M1 TELARista nro. 332 trailerilla on runsaasti havaintoja (valokuvia, videoaineistoa, ainakin yksi satelliittikuva jne.) reitillä Donetskista Torezin kautta Snižneen, jossa Buk-M1 TELAR ajettiin pois Volvon vetämältä trailerilta. Tämän jälkeen Buk-M1 ajoi omin voimin Snižnestä Pervomais’kyihin muun muassa tietä T0522 myöten.
JIT ei ole julkaissut kaikkea aineistoa, jota on koottu Buk-M1 TELARin liikkeistä Pervomais’kyin alueelta. MH17 pudottamisen jälkeen TELARin siirto Ukrainan maaperältä Venäjälle oli ukrainalaistaustaisen Leonid ”Krod” Hartšenkon vastuulla. Khartšenko oli entinen upseeri, jonka Venäjä oli värvännyt.
On todennäköistä, että Buk-M1 nro. 332 oli kätkettynä jonnekin Snižnen alueella iltapäivän ja illan (17. heinäkuuta) ajan, sillä ohjuksen laukaisun ja ilta puolenkymmenen (Girkinin soitto) välillä Buk-M1:den ympärillä vallitsi syvä hiljaisuus. Snižnen alueelle oli perustettu venäläisten avulla muutamia materiaalivarastoja kesällä 2014. Todennäköisesti jossain niistä Buk-M1 oli piilossa muutaman tunnin ajan. Siirto Venäjälle alkoi Girkin puolikymmenen tapahtuneen soiton jälkeen.
Buk-M1 TELARia trailerilla kuljettanut Volvo onnistuttiin kuvaamaan Luhanskissa noin kello 05:xx. Erilaisten tallenteiden ja puhelinkeskusteluiden perusteella on päätelty Buk-M1 TELARin siirtyneen Venäjän puolelle Sjevernyin kautta noin klo. 07:15. Sjevernyi sijaitsee maiden välisellä rajalla, sieltä menee lukuisia maastoreittejä Venäjän puolella. Näitä reittejä Venäjä hyödynsi toistuvasti kesän 2014 kuluessa, myös elo-syyskuun offensiivivaiheessa.
Malaysia Airlinesin lennon MH17 alas ampumisesta syytettiin monikansallisen tutkijaryhmä JIT:n nimeämää nelikkoa, johon kuuluivat venäläiset tiedustelu-upseerit Igor Girkin, Sergei “Khmury” Dubinski ja Oleg “Gyurza” Pulatov sekä ukrainalaistaustainen Leonid Hartšenko. Tuomioistuin vapautti Pulatovin syytteistä.
JIT ei ole toistaiseksi nimennyt miehistöä, joka operoi tuolloin (17. heinäkuuta 2014) MH17 pudottaneella Buk-M1 TELARilla. Julkaisemattoman aineiston perusteella voidaan päätellä, että heillä on vähintäänkin kuva siitä, keitä kaikkia tuolloin 53. prikaatista oli operaatiossa mukana. Buk-M1 TELAR on osa järjestelmää, jolla kouluttamattoman on mahdotonta operoida. Itä-Ukrainassa oli tuolloin järjestelmästä vain Buk-M1 TELAR eli ohjusvaunu, joka kykenee itsenäiseen työskentelyyn (siinä on oma tutkavarustus).
53. ilmatorjuntaohjusprikaatin komentajana toimi MH17 pudottamisen aikaan eversti Sergei B. Mutškajev; 2. pataljoonan komentajana toimi tuolloin everstiluutnantti Dmitri Trunin. Myös kyseisen pataljoonan patterikomentajat on tiedossa, kuin myös järjestelmän TELAReiden eli ohjusvaunujen komentajat on tiedossa. Kysymysmerkki liittyy siihen, että Buk-M1 TELAR nro. 332 kuului 3. pataljoonan varustukseen mutta se siirrettiin 2. pataljoonan kalustoon kesäkuussa 2014, ennen pataljoonan siirtoa etelään Ukrainan rajan tuntumaan, ts. operoivatko 2. vaiko 3. pataljoonan miehet sillä - vai oma erillinen ryhmä (esim. upseereista koottu).
Kiinnostavana havaintona voimme todeta, 2. pataljoonan ohjusvaunukomentaja Konstantin Miškin on palkittu IV luokan Pyhän Yrjön ristillä, joka voidaan myöntää sotilaalle tai upseerille, joka on ansioitunut puolustaessaan Venäjää ulkoisen vihollisen hyökkäykseltä tai ansioitunut sotilasoperaatiossa vieraan valtion alueella, joka tähtää turvallisuuden ylläpitämiseen tai rauhan palauttamiseen. Miškin on saanut Pyhän Yrjön ristin ennen lokakuun 10. 2015. Prikaatin ainoat tunnetut sotilasoperaatiot Miškinin prikaatissa palvelun alun ja 10. lokakuuta 2015 välillä suoritettiin Syyriassa sekä Itä-Ukrainassa.
Niin, älkäämme myöskään unohtako MH17 uhreja. Kyseisen lennon koko miehistö ja koneen kaikki matkustajat menehtyivät tuolloin – yhteensä 298 ihmistä, joista miehistöä oli 15 henkeä. Matkustajista 80 oli alle 18-vuotiaita.
Kirjoituksen lähteet, joissa lueteltu joukko tunnettuja ja arvostettuja lähteitä:
MH17: 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonasta kootun kolonnan matka Ukrainan rajalle
MH17: 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonan Buk-M1 TELAR miehitetyssä Itä-Ukrainassa
MH17: tarkastelussa 53. ilmatorjuntaohjusprikaati
MH17: neljä epäiltyä – kolme syyllistä