Viime vuonna tulin aloittaneeksi venäjän kielen opinnot aivan alkeista. Joku uusi kieli oli tarkoitus joka tapauksessa tuolloin aloittaa ja venäjän erilaisuus kiehtoi tuolloin monien syiden takia eniten. Kieli, jota puhutaan tuossa aivan lähellä, mutta jota harva täällä itseasiassa ymmärtää ja puhuu ainakaan minun tutuistani. Lappeenrannassa kuulen kuitenkin kieltä puhuttavan yllättävänkin usein. Jo vaikealta näyttävä kirjainjärjestelmä saa ihmiset yleensä vieroksumaan venäjän opettelua ja kun tähän vielä liitetään yleinen negatiivinen mielikuva Venäjästä maana, niin..
Nyt kun olen lukenut yliopistossa jo kurssin Venäjä 1 ja aloittanut Venäjä 2:sen, niin alan vasta päästä kärryille hiljalleen. Aluksi kaikki tuntui tuskaisen vaikealta ja lukeminen oli vähintäänkin tahmeaa. Kirjamet opeteltiin aluksi suht hyvin, mutta kun tekstiä piti oikeasti alkaa lukea niin johan alkoi takkuamaan. Vielä kun oli opeteltava alusta alkaen sekä kaunokirjoitus että tekstaus, niin vaikeusaste oli suht korkea minun kielipäälleni. Sitkeydellä on kuitenkin menty eteenpäin ja koko ajan alkaa sujumaan paremmin ja paremmin. Paljon on vielä tehtävää, mutta alkuun on päästy.
Tuli tuossa pääsiäisen aikana vierailtua Pietarissa suomalaisporukan kanssa. Jo silloin sai huomata kuinka alkeisopinnoistakin oli hyötyä. Ne jotka eivät edes kirjaimia osanneet olivat aivan hukassa. Missään ei puhuttu englantia ja kaikki luki kyrillisillä kirjaimilla. Muutamilla perusfraaseilla ja kirjaimien hallinnalla itse sitten tulinkin paremmin toimeen. Venäjän kielessä on valtavasti lainasanoja, joten jo pelkkä kyky sanojen lukemiseen on uskomaton apu. Kirjaimien opettelu ei ole niin vaikeaa kun voisi kuvitella.
Onko Jatkoajassa paljon venäjää puhuvia? Itse loppujen lopuksi tunnen tuskin ketään itänaapurin kieltä hyvin puhuvaa. Kertokaa toki omista opiskeluistanne tai muista kokemuksista kielen kanssa Suomessa tai muualla.
Nyt kun olen lukenut yliopistossa jo kurssin Venäjä 1 ja aloittanut Venäjä 2:sen, niin alan vasta päästä kärryille hiljalleen. Aluksi kaikki tuntui tuskaisen vaikealta ja lukeminen oli vähintäänkin tahmeaa. Kirjamet opeteltiin aluksi suht hyvin, mutta kun tekstiä piti oikeasti alkaa lukea niin johan alkoi takkuamaan. Vielä kun oli opeteltava alusta alkaen sekä kaunokirjoitus että tekstaus, niin vaikeusaste oli suht korkea minun kielipäälleni. Sitkeydellä on kuitenkin menty eteenpäin ja koko ajan alkaa sujumaan paremmin ja paremmin. Paljon on vielä tehtävää, mutta alkuun on päästy.
Tuli tuossa pääsiäisen aikana vierailtua Pietarissa suomalaisporukan kanssa. Jo silloin sai huomata kuinka alkeisopinnoistakin oli hyötyä. Ne jotka eivät edes kirjaimia osanneet olivat aivan hukassa. Missään ei puhuttu englantia ja kaikki luki kyrillisillä kirjaimilla. Muutamilla perusfraaseilla ja kirjaimien hallinnalla itse sitten tulinkin paremmin toimeen. Venäjän kielessä on valtavasti lainasanoja, joten jo pelkkä kyky sanojen lukemiseen on uskomaton apu. Kirjaimien opettelu ei ole niin vaikeaa kun voisi kuvitella.
Onko Jatkoajassa paljon venäjää puhuvia? Itse loppujen lopuksi tunnen tuskin ketään itänaapurin kieltä hyvin puhuvaa. Kertokaa toki omista opiskeluistanne tai muista kokemuksista kielen kanssa Suomessa tai muualla.