Velipuolikuun paluu @ YLE TV1

[Pressiboxi]

Nyt sitä taas saa. Kohta eli klo 19.15 ykkösellä pärähtää käyntiin Velipuolikuu -uusinnat. Jaksot ovat leikattuja, eli ihan alkuperäistä settiä ei sarjassa valitettavasti nähdä.

Ilimammuuta silti syksyn kohokohtia töllössä. Itse odotan kiivaasti ruutuun herkkupemppu-Annelia, Fylli-tätiä ja Eesti rahvaste maamiesköulua. Muista klasareista pitäisi jo tänään olla kehissä se legendaarinen autonrasvaajasketsi, jossa "tumma ja parrakas vei sormuksen, eikä tule takaisin". Mahtavuutta!

 

[Spencer]

Kyllä vaan. Jos oikeasti on olemassa ihminen joka ei kyseiseen sarjaan vielä ole tutustunut, nyt on korkea aika. Sarja ilmestyi tuossa joku aika sitten myös diiviidiinä, jossa on ahmittavana vissiin 24 jaksoa eli kaikki.
Mutapainin ystävien uusintoja odotellessa!

 

[Jakke Huuliparta]

Velipuolikuu -DVD tulee hyllyyn kunhan palkkapäivä... Sketsi jonka voi katsoa aina uudestaan ja uudestaan on tietenkin "viet sitte ämpärin mennessäs..."
ei ole huono myöskään: ""sä et saa koko maailmaa, Taavitsainen, etkä sä saa mua!" Huutaa Fylli tuolta nuoren lihan mereltä.""

Varhaisteini-ikä meni Velipuolikuuta katsellessa, kotona ei ensiesityksen aikoihin ollut videoita mutta kaverillapa oli ja jaksoja katsottiin nauhalta uudestaan ja uudestaan. Monet sketsit ovat jääneet pysyvästi muistiin ja aina silloin tällöin onkin hauska hämmentää esim. (nuorempia) työtovereita aloittamalla monologi "Eesti reklaami televitsioni tiedodutas..."




"Ne maalaa pelkillä pisteillä!"

 

[Pressiboxi]

"Martat joi molemmat pullot, vaikka te nimenomaan kielsitte!". Kyllähän VPK maistui taas, videoinakaan tuota ei ole kymmeneen vuoteen tullut katsottua. Rainerin valinta oli jo unohtunut klassikkona: "katso miten räyhä-Rainerista tulee kunnollinen K-kauppias, palkittu useilla Kansansivistysliiton palkinnoilla. Esitykset joka päivä aamuyhdeksästä iltakahdeksaan!" (tmv.). Aivan murhaavan hyvää läppää!

 

[Sistis]

Enpä tiiä. Minua ei juurikaan naurattanut. Pari ihan hauskaa juttua oli, mutta jotenkin tuntui siltä että tuo huumori on ruostunut vuosien saatossa melkoisesti. Mutapainin ystävät, mikä tehtiin vain pari vuotta myöhemmin, nauratti huomattavasti enemmän. Niitä itselläni on 2-3 jaksoa videolla.

Noh... ehkäpä Velipuolikuu parantaa tästä jatkossa. Tai ainakin siirtyy kohti meikäläisen huumoria.

 

[Rontti]

Sistis: Parantaapa hyvinkin. Ja toistamalla kyseisiä sketsejä äärimmäisyyksiin asti, homma alkaa todella pelittää.

 

[Jomppa]

Kyllä pelittää. Itseltä löytyy Velipuolikuu DiiViiDii sekä kaikki Mutapainin ystävät -jaksot nauhalta. Jokunen kertahan noita on Rontin kanssa tullut katsottua. Ja ei, niihin ei kyllästy.

Hei kutsipuudeli. Sä lähimmäinen luppakorva lällerö...

 

[Mike]

Samalla linjalla Sistiksen kanssa.
10 min jaksoi katsella ja siihen loppui leikki. Toimii nykyään tasan yhtä huonosti kuin Spede, Soitinmenot ja Tabu, kun katsoin jonkun jakson tuossa vähän aikaa sitten.

Parempi jättää tämäntyyppisistä sarjoista hyvä maku ja antaa uusintakierrosten pyöriä ilman meikäläistä. 15-vuotta vanha kotimainen sketsihuumori on tänä päivänä katsottuna todella surullista meininkiä. Velipuolikuu ei tee poikkeusta, vaikka ei ihan yhtä säälittävä olekaan kuin esim. maanantaisin pyörivät Spedet.

 

[Andrej]

Suosittelisin, että tähän ketjuun negatiivisesti kommentoineet katsovat vielä ensi viikon jaksot. Oma saunavuoroni estää tehokkaasti sarjan seuraamisen, joten arvailisin tämän jakson olleen kooste kahdesta ensimmäisestä jaksosta. Jos näin on, niin ainakin omasta mielestäni kolmannen jakson jälkeen meno muuttuu rivakammaksi. Tosin kyllähän noissa parissa ensimmäisessäkin helmiä on, kuten mm. se armeijan humaanimpi suunta sekä profiilinuija.

Toki on niin, että 100-prosenttisesti sarjasta nauttiakseen täytyy olla jonkinlainen mielikuva 80-luvun alkupuolen Suomesta. Ja ennen kaikkea Juha Miedosta. "Kyllä ny kolohonkin miehen kelpaa!"

 

[Mike]

Jotenkin tuo sen ajan näyttelytyyli vaan tuppaa nykypäivänä tökkimään. Sketsiviihteessä homma varsinkin korostuu, kun sen pitäisi mielestäni aina naurattaakseen olla pureutunut juuri sillä hetkellä vallitsevaan tilanteeseen.

Taikka sitten se vaan olen minä. Ei ole yksikään tämäntyyppinen sarja toiminut vuosien päästä. Ei edes Pulttiboisit ja Kummelit, jotka eivät ole vielä edes kovin vanhoja. Spedeissä sentään oli muutamia ajattomia juttuja kuten Naisen logiikkaa ja se puistonpenkki-jutska, mutta nämä maanantaiset ovat olleet aivan perseestä, tosin tällä viikolla en nähnyt.

 

[V-man]

Jakso alkoi lupaavasti hassusti puhuvalla pölynimurikauppiaalla ja päivän parhaat naurut sain kun astronautti tai mikä lie suominautti sylkäisi kypäränsä sisälle. Kyllä tuo mielestäni Pulttiboissit kepittää mennen tullen. Suurin osa sketseistä on lyhyitä ja ytimekkäitä (vrt. pulttareiden Johannes Virolainen sketsit). Tulee katsottua jatkossakin.

 

[Eisenhower]

Ihan loistavaa. DVD on jo hyllyssä. Viihdekulttuurin merkkiteos. Erityisen hellyyttävä on Niko Saarela pikkupoikana.

Ike

 

[PeteX]

Nyt muistan, mistä muistan tämän sarjan 80-luvulta ennen diskoon menoa. Peteliuksen hienosta Elaine biisistä. Pirkka on toki tehnyt vieläkin paremman kappaleen "Mä näitä kauniita kesäpäiviä vihaan".
Itse sarja, kuten eivät muutkaan 80-luvun vapaan Ylen sarjat, oikein kolahda. Paljon kohua taas kerran tyhjästä ja kuulemma joskus villillä 80-luvulla porukka otti näitä nauhoille ja sitten jatkoilla (???) näitä porukalla jurrissa katseltiin. Nykyjään kaverit ovat Espoossa Nokialla duunissa ja kalju loistaa.

Lapinlahden Linnut ja kops....

 

[Pressiboxi]

Viestin lähetti Andrej
Toki on niin, että 100-prosenttisesti sarjasta nauttiakseen täytyy olla jonkinlainen mielikuva 80-luvun alkupuolen Suomesta. Ja ennen kaikkea Juha Miedosta. "Kyllä ny kolohonkin miehen kelpaa!"

Jep, sarja on täynnä viittauksia suomalaiseen yhteiskuntaan 70- ja 80-lukujen vaihteessa. Setti on itseasiassa yllättävänkin yhteiskunnallis-poliittista: kyykkyä ottavat ajan hengessä mm. armeija, mies- ja naisroolit, taistolaisuus, vihreä liike, suomenruotsalaiset, keskiluokkaiset suomenkieliset, suurkirjailijainstituutio, urheilu ja muu populaarikulttuuri.

Miedon Jussi taisi muuten mainostaa "Urikka" -tietsikoita tuossa ikimuistoisessa sketsissä? Myös "Marja-Liisan liisterit" todetaan hyviksi Immo Kuutsan johdolla jossain vaiheessa. Puhumattakaan Calle Öhman- ja Kalle Päätalo -sketseistä. Tai Mikko Niskas -parodioista ("... elkää soittako poliisia, sikäli että se on turhaa!") tai tai....

 

[Andrej]

Pressiboxi: Tuo lainaus on siitä "Meidänkin perheeseen hankittihin kerralla uudet saniteettikalustehet" -sketsistä. Sitä tuntee itsensä vanhaksi, kun muistaa, että tuohon aikaan oikeasti oli urheilijoiden tekemissä mainoksissa alareunassa teksti "SHL:n luvalla".

Edelleenkin pikkuisen hätkäyttää se rauhanneuvottelusketsi, jossa "nerokkaalla taktiikalla" kyykytetään venäläisiä. Sen ajan ilmapiirissä tuo oli melkoisen rohkea veto.

 

[Pressiboxi]

Viestin lähetti Andrej
Pressiboxi: Tuo lainaus on siitä "Meidänkin perheeseen hankittihin kerralla uudet saniteettikalustehet" -sketsistä. Sitä tuntee itsensä vanhaksi, kun muistaa, että tuohon aikaan oikeasti oli urheilijoiden tekemissä mainoksissa alareunassa teksti "SHL:n luvalla".

Edelleenkin pikkuisen hätkäyttää se rauhanneuvottelusketsi, jossa "nerokkaalla taktiikalla" kyykytetään venäläisiä. Sen ajan ilmapiirissä tuo oli melkoisen rohkea veto.

Niinpä muuten olikin, että niitä Mietaa-sketsejä löytyy useampia. Saniteettikalusteiden ja tietokoneen lisäksi Jussilta menee yhdessä versiossa aika ikimuistoisesti "mitalihaavehet" kun Peteliuksen huoltajahahmo vetelee kirveellä mutkia suoraksi.

Se USA vs. CCCP oli tosiaan ajankohtaan nähden raju sketsi. Ruudussa harjoitettiin ns. neuvostovihamielisyyttä ja jointin polttoa yhtäaikaisesti. Taistolaisuuden jälkipoltoissa v. 1983 tuo oli periaatteessa hillitön sukellus hyvän maun rajoille.

 

[hannes_ko]

Sarjaa tehdessä oli kuussa käymisestä kulunut vähemmän aikaa kuin nyt on kulunut ensiesityksen ja tämänkertaisen uusinnan välillä. Tuon havainnon tekeminen pisti kyllä miettimään, sillä kun itse on syntynyt 1981, niin ajantaju menneisyyttä kohtaan ei aina ole iohan kunnossa..

Sen muistan, että kun tämä sarja edellisen kerran tuli uusintana, niin pidin sitä erinomaisen hauskana, mutta tämä jakso oli lähinnä mielenkiintoinen, ei niinkään hauska. Liian vähän oli Eeva Litmasta, Suomen paras komedienne...

 

[Aksu]

Toimi vieläkin helvetin hyvin. Käsikirjoitetun ja oivasti näytellyn komedian parissa vietin perkeleen hauskan ehtoon eilen. Ja tämä satsi vaan paranee. Ensimmäinen jakso vakuutti siitä, että toimii! Mitä taasen tulee sketsien vääntämisen ajankohtaan niin en ihmettele jos nuorukaiset eivät hommaa ymmärrä. Siitä vaan sivistystä keräämään, kirjoja lukemaan ja paluu muutaman vuoden päästä takaisin sarjan ääreen.

 

[Sistis]

Viestin lähetti Aksu
Mitä taasen tulee sketsien vääntämisen ajankohtaan niin en ihmettele jos nuorukaiset eivät hommaa ymmärrä. Siitä vaan sivistystä keräämään, kirjoja lukemaan ja paluu muutaman vuoden päästä takaisin sarjan ääreen.

Pyh. Vaari on hiljaa vaan. Ei vaan iskenyt toistaiseksi meikäläiseen. Katsoin kyllä tuota sarjaa jo silloin kun se tuli ensimmäistä kertaa. Elaine oli suosikkikappaleeni 4-5 -vuotiaana. Tuolloin tosin hoilotin sitä: "Jos LINNE lie, polkuni vie". Pääsiäishanun ja mäkihyppääjän muistin hyvinkin.

Nuorukainen ehkä olenkin, vasta 23. Kuitenkin vuosina 84-85 tehty Mutapainin ystävät taas upposi minuun helvetin hyvin nyt uusintanakin. Sama näyttelijäkaartihan siinä oli hyvinkin pitkälti. Ensimmäinen Velipuolikuu ei vaan pärjännyt sille. Tätä mieltä minä olen.

 

[Aksu]

Viestin lähetti Sistis
Pyh. Vaari on hiljaa vaan. Ei vaan iskenyt toistaiseksi meikäläiseen. Katsoin kyllä tuota sarjaa jo silloin kun se tuli ensimmäistä kertaa. Elaine oli suosikkikappaleeni 4-5 -vuotiaana. Tuolloin tosin hoilotin sitä: "Jos LINNE lie, polkuni vie". Pääsiäishanun ja mäkihyppääjän muistin hyvinkin.

Nuorukainen ehkä olenkin, vasta 23. Kuitenkin vuosina 84-85 tehty Mutapainin ystävät taas upposi minuun helvetin hyvin nyt uusintanakin. Sama näyttelijäkaartihan siinä oli hyvinkin pitkälti. Ensimmäinen Velipuolikuu ei vaan pärjännyt sille. Tätä mieltä minä olen.

Jospa nuorukainen nyt rauhoittuu ja lukee viestejä rauhaisammalla mielellä. Enkä minäkään ole vaari vaikka siltä kuulostaisinkin. Olen minäkin penskana katsellut kasan "komediaklassikoita" ja nauranut katketakseni, mutta myöhemmällä iällä (kun muka ymmärrys on saapunut taloon) niistä ei ole irronnut mitään. Veli Puolikuu uppoaa minuun Mutapainin ystäviä huomattavasti paremmin. MINUN ajatusmaailmaani puolikkaan väännöt ovat tuoreempia elikäs uniikkeja juttuja ja täten myöhemmin väännetyt sketsit ovat lähtökohdiltaan ja odotusarvoiltaan sekä vaatimustasoltaan eri luokassa.

 

[Sistis]

Viestin lähetti Aksu
Jospa nuorukainen nyt rauhoittuu ja lukee viestejä rauhaisammalla mielellä. Enkä minäkään ole vaari vaikka siltä kuulostaisinkin. Olen minäkin penskana katsellut kasan "komediaklassikoita" ja nauranut katketakseni, mutta myöhemmällä iällä (kun muka ymmärrys on saapunut taloon) niistä ei ole irronnut mitään.

Juuh, no tuo kommenttini oli kieli poskessa kirjoitettu. Toivotaan nyt ettet pahastunut. Tsori.

Sanotaan nyt näin, että vanhemmista komediasarjoista joita olen katsonut, minuun iskivät Spede (nuo 80-luvun) sekä Mutapaini. Velipuolikuun ensimmäinen jakso, Soitinmenot sekä ÄWPK eivät vakuuttaneet minua. Katson toki Velipuolikuun uudelleenkin, ei se sysihuono ollut. Kyllä jotkut kohtaukset saivat minut hymyilemäänkin. Ja jopa nauramaan. Mutapainille se jää silti. Arde ja Tapi olivat todelliset legendat. Kovinkaan moni tunarikaksikko ei vedä vertoja heille.

 

[Aksu]

Viestin lähetti Sistis
Juuh, no tuo kommenttini oli kieli poskessa kirjoitettu. Toivotaan nyt ettet pahastunut. Tsori.

Sanotaan nyt näin, että vanhemmista komediasarjoista joita olen katsonut, minuun iskivät Spede (nuo 80-luvun) sekä Mutapaini. Velipuolikuun ensimmäinen jakso, Soitinmenot sekä ÄWPK eivät vakuuttaneet minua. Katson toki Velipuolikuun uudelleenkin, ei se sysihuono ollut. Kyllä jotkut kohtaukset saivat minut hymyilemäänkin. Ja jopa nauramaan. Mutapainille se jää silti. Arde ja Tapi olivat todelliset legendat. Kovinkaan moni tunarikaksikko ei vedä vertoja heille.

Enhän minä mitään...

Soitinmenot on yksi loistava esimerkki niistä sarjoista, joita penskana seurasin suurella hartaudella ja hymy suulipielissä. Uusintakierros taas oli kuin haudan häpäisyä. Täyttä tuubaa, todella luokatonta. Tähän pätee kai se sama laki kuin moneen muuhunkin vanhaan sarjaan. Aika kultaa muistot, joten älä edes yritä pilata niitä.

 

[Mike]

No meikäläisellä pätee sama noihin kaikkiin. Vanhat Turhapurot, koeputkiaikuiset ym. toimivat vieläkin, mutta tuo sketsiviihde panee säälimään itseään, että on oikeasti joskus digannut niistä jutuista. Esim. tämä inttisketsi eilisessä Velipuolikuussa.. mua alko itkettämään, että olen joskus nauranut niille jutuille..heh.

Spedestä täytyy kyllä vielä odotella jos tulee Naisen logiikkaa sketsejä, niiden on pakko toimia vieläkin.. kai

 

[Maple Leaf]

Viestin lähetti Sistis
Katson toki Velipuolikuun uudelleenkin, ei se sysihuono ollut. Kyllä jotkut kohtaukset saivat minut hymyilemäänkin. Ja jopa nauramaan. Mutapainille se jää silti. Arde ja Tapi olivat todelliset legendat. Kovinkaan moni tunarikaksikko ei vedä vertoja heille.

Samaa mieltä Sistiksen kanssa! Samaa mieltä Sistiksen kanssa! Mutapainin ystävät taisi olla ensimmäisiä suomalaisia viihdeohjelmia, jossa astuttiin jo useampikin askel pimeän huumorin puolelle. Velipuolikuu oli toki tälle hyvää virittelyä, mutta Mutapainin ystävät meni paikoin todella rohkeasti sellaisille oudon komiikan korpimaille, joilla sitä ennen ei suomalaisessa viihteessä oltu rohjettu käydä. Rohkeus ei tässä tarkoita paljasta pintaa, kiroilua tai julkijuopottelua, vaan ehtaa outoutta. Vaikea kuvitella Mutapainin ystävien pudonneen kovinkaan hyvin perinteistä naamanvääntelyä ja kovaäänistä murrehöpinää huumorina pitäville ihmisille. Ah, niitä kaikkia Arden ja Tapin klassikoita: sei-pakettien inventaario, sukkamehuteen keittäminen...

 

[Pressiboxi]

Viestin lähetti Maple Leaf
Vaikea kuvitella Mutapainin ystävien pudonneen kovinkaan hyvin perinteistä naamanvääntelyä ja kovaäänistä murrehöpinää huumorina pitäville ihmisille. Ah, niitä kaikkia Arden ja Tapin klassikoita: sei-pakettien inventaario, sukkamehuteen keittäminen...

Raja uuden ja vanhan liiton TV-huumorin välillä menee käytännössä siinä hetkessä kun Petelius & Heiskanen astuivat näyttämölle. Tätä ennen ehkä vain joku Hukkaputki Iltalypsyn esi-isänä pääsi uuteen 80-lukulaisempaan ulottuvuuteen käsiksi.

Noissa sukkamehu- ja kypäräänräkimisjutuissa tosin uutta on vain muoto, pohjalla on wanha kunnon pissa- ja kakkahuumori, jolle on naurettu vuosituhannet läpeensä ympäri maailman.