Vegas Golden Knights 2022–2023

  • 82 386
  • 373

Mihin asti Golden Knights yltää kaudella 2022–2023?

  • Mestaruuteen

    Ääniä: 3 3,6%
  • Finaaliin

    Ääniä: 0 0,0%
  • Konferenssifinaaliin

    Ääniä: 4 4,8%
  • Konferenssivälierään

    Ääniä: 20 24,1%
  • Pudotuspelien avauskierrokselle

    Ääniä: 37 44,6%
  • Pudotuspelien ulkopuolelle

    Ääniä: 19 22,9%

  • Äänestäjiä
    83
  • Poll closed .

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
20 pelaajaa pudotettiin leikistä. Veikkaan, että seuraavalta pudotuskierrokselta löytyy näitä nimiä: Brabenec, Brisson, Dean, Dorofeyev, Froese, Morozov, Loewen, Marushev, Rempal, Pachal, Patera, Bischoff, Ahac.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Kolmannessa harjoituspelissä yöllä Coloradoa vastaan kokoonpano oli:

Howden-Karlsson-Amadio
Cotter-Stephenson-Kolesar
Leschyshyn-Brabenec-Rondbjerg
Quinney-Morozov-Brisson

Cormier-Whitecloud
Hutton-Korczak
Bischoff-Pachal

Thompson
Patera

YV

Amadio
Karlsson Cotter Stephenson
Cormier

Kolesar
Morozov Howden Brisson
Hutton

Golden Knights ylikäveli Coloradon yli maalein 7-1. Avausmaali syntyi jo avausminuutilla, kun Kolesar nappasi ohi ammutun kiekon rännissä ja lähti jalalla nostamaan vastaiskua oikeaa laitaa pitkin. Hän jätti kiekon Cotterille, joka kiersi maalin ja vasemmasta kulmasta tiputti viivaan Cormierille. Tämä levitti Whitecloudille, joka ensimmäisen harkkapelin tapaan toimitti välittömästi kiekon kohti maalia. Karlsson oli korkeassa maskissa ja ohjasi kiekon verkkoon ohi Georgievin pidettyään lavan jäässä. Nopeasti hyökkäyksen rakenne oli kunnossa ja se palkittiin. 2-0 maalissa puolestaan 1-2-2 karvaus tehosi, kun Quinney kärkikarvaajana katkaisi pakki-pakki syötön ja viimeisteli sitten ohi Georgievin. Harhasyötön Quinneylle tarjoili Smallman, joka oli hetkellisesti pakin tontilla. Avauserässä kaikkinensa 1-2-2 karvaus ja PAPP toimivat. Colorado joutui paljon dumppaamaan siniviivalta kiekkoa päätyyn ja Vegas kaksinkamppaili kiekot itselleen syvällä. Oma hyökkääminen oli tosin puuroa kotijoukkueellakin ja pitkiä hyökkäyksiä ei juuri luotu, vaan paikat tulivat suunnanmuutoksista. Vegas laukoi vain viidesti ja Coloradokin kahdeksan kertaa kohti maalia. Kaikki vieraiden vedot tulivat heikoista sektoreista yhtä maalinedushässäkkää lukuun ottamatta. Brabenecin ketju otti nimiinsä kuusi kutia noista eikä tuottanut itse mitään. Erästä jäi mieleen myös se, että jää ei ollut ihan parhaimmassa kunnossa, koska kaatumisia nähtiin useammalta yksilöltä.

Toisessa erässä Vegas paketoi pelin neljällä maalilla. Ensin tasavajaalla Whitecloud avasi takasiniselle Karlssonille, joka leikkasi keskustaan ja ampui pakkien jaloista matalan kudin. Amadio oli irtokiekossa maalin kulmalla nostaen sen sisään. 4-0 maalissa Stephenson voitti luistelu- ja kamppailutilanteen, pudotti päädystä viivaan, Whitecloud levitti, Pachal poimi takatolpalle uineen Cotterin ja tämä sai ohjata tyhjiin. Kaunis maali. Seuraavankin maalin teki Stephensonin ketju. He rouhivat aikansa päädyssä. Cotter menetti hetkeksi kiekon vasemmassa laidassa, mutta se ajautui päätyyn, jossa Stephenson menetti sitten lopulta pelivälineen, mutta Cotter sai lavan väliin puolustajan purkuun ja kiekko ohjautui suoraan maalin eteen Kolesarille, joka vähän onnellakin ohitti läheltä Georgievin tämän pyörittyä jäässä. Maali oli toki ansaittu hyvän vaihdon päätteeksi. Erän päätösminuutilla Kolesar vieritti kiekon hyökkäysalueella ränniä pitkin vasempaan laitaan Quinneylle, joka poimi Korczakin painottoman puolen nousun. Tämä malttoi jäädyttää lähimmän blokkaajan vieden kiekon sivuun ja ampuen sitten tarkasti alakulmaan.

Päätöserässä Colorado kavensi, kun Meyers syötti maalin takaa siniviivaan, Vande Sompel liikkui poikittain avatakseen vetolinjan ohi Cotterin, ampui ja Thompson pudotti eteensä, jolloin Beaucage pääsi nostamaan reboundin pussiin Bischoffin vierestä. Thompsonin olisi pitänyt tuo viivaveto liimata syliinsä ja hän mainitsikin pelin jälkeen, että se oli henkinen virhe. Reilussa johtoasemassa keskittyminen ei parhaimmillaan ollut, mutta toisaalta pudottelihan hän MM-kisoissakin välillä viivavetoja eteensä ja mm. Sveitsiä vastaan pelastui maalivahdin häirinnän ansiosta takaiskulta, joten en ehkä täysin usko selitykseen, vaan noissa on vain vielä Loganilla työstämistä, että irtokiekkokontrolli paranee. Ottelun viimeisessä maalissa Whitecloud avasi alhaalta oikeaan laitaan, Stephenson punnersi väkisin ohi Englundin, syötti maalin eteen ja kiekko kimposi omaan maaliin MacDonaldista. Whitecloud kirjasi jo neljännen syöttöpisteensä ja Cormier toisen.

Thompson tosiaan maalissa lepsuili päätöserässä, mutta muuten torjui varmasti keskustan ulkopuolelta tulleet laukaukset. A-luokan maalipaikoilta Vegas piti tässäkin harjoituspelissä vastustajansa pois. Lisäksi Thompson katkaisi taas useita päätydumppauksia tehden puolustajien elämän helpommaksi. Ikävästi hän sai Smallmanin mailan kaulaansa päätöserässä, kun Bischoff tuuppasi tämän päin Logania, mutta pelikuntoon se ei vaikuttanut.

Puolustuksessa Hutton saa pientä sapiskaa siitä, että avauserässä hän kahdesti kamppaili löysästi omissa mentyään painottoman puolen pakkina hakemaan päätydumppausta. Hän oli kiekossa ensin, mutta menetti sen. Nuo kiekot pitää vain saada ulos omista. Plussaa hän saa yhdestä viivanoususta kakkoserässä. Vierellä Korczak puolusti vahvasti ja eleettömästi sekä antoi painavia syöttöjä pystyyn. Kokonaisuuden kruunasi maali. Viime kaudella farmissa hän ei aina noita painottoman puolen nousujaan kyennyt viimeistelemään, mutta nyt oli toisin.

Ykkösparissa Cormier liikutti hyvin kiekkoa ylöspäin ja keräsi pari syöttöpistettä. Hän näytti hyvältä Whitecloudin vierellä. Whitecloud puolestaan oli kentän hahmo neljällä syötöllään. Avaavat syötöt olivat priimaa. Lisäksi kakkoserässä hän kertaalleen nousi oikeasta laidasta maalille kilauttaen ylärimaan. Avauserässä jäi kiekottomasta pelaamisesta mieleen kova niitti Rantaan, kun tämä yritti kuljettaa vasemmasta laidasta hyökkäysalueelle, mutta Whitecloud pakotti tämän siirtokiekkoon miehekkäästi. Tämä oli kaiketi ensimmäinen kerta, kun Whitecloudilla oli A rinnassa ja hän oli sen arvoinen. Kolmosparissa Pachal alusti komeasti Cotterin maalin ja kamppaili sisukkaasti omissa. Jalkakin liikkui ensimmäistä harjoituspeliä paremmin. Bischoff sen sijaan ei vieläkään vakuuttanut jalkanopeudeltaan ja vieraiden ainoassa maalissa oli pehmeähkö maalin edessä.

Ykkösketjusta Karlsson jatkoi ylivoimalla hyvää tekemistään vasemmassa siivessä ja löysi keskeltä Cotterin lavan kuten Mannisen konsanaan. Rohkeus syöttää slottiin näkyi ylivoimallakin eikä vain tasaviisikoin. Tasaviisikoin 1+1 tehojen lisäksi Wiljami tarjoili puolestaan päädystä maalin eteen Howdenille yhden paikan, jonka tämä hukkasi. Howden ei niin näkyvä ollut kuin viime pelissään, vaan neutraali. Amadio puolestaan teki maalin ja oli vähän enemmän ytimessä kuin viimeksi. Kakkosketjussa Cotter jatkoi pirteyttään. Luistin kulki ja hän ampui pari kertaa taas suoraluistelusta. Lisäksi hän keräsi 1+1 tehot ja sai kolmossyötön avausmaaliin, joten osallisuus kolmeen maaliin seitsemästä oli yksi hyvä näyttö lisää NHL-paikkaa ajatellen eikä se asiantuntijapiireissä viime AHL-kauden jälkeen yllätä. Hän myös takakarvasi kertaalleen näyttävästi kiekon vastustajalta kakkoserässä. Stephenson puolestaan teki komean maalin päätöserässä ja oli mukana parissa muussakin, vaikkei tehoja saanut. Oikein mallikas kausidebyytti häneltä. Kolesar puolestaan petrasi ensimmäisestä pelistään ollen hyökkäysalueella paremmin kiekossa kiinni ja löytäen omat pelaajat.

Kolmosketju oli eniten pulassa omissa avauserässä häviten vedot 0-6, mutta paransi sen jälkeen. Kakkoserässä Brabenec katkaisi rännipurun ja tarjoili slottiin Leschyshynille, mutta tämä ampui logoon. Päätöserässä osat vaihtuivat, kun Leschyshynin vanhanaikaiskäännöstä Brabenec survoi kiekon patjaan maalin edestä. Brabenec oli kyllä aika heiveröinen omalla alueella vielä kaksinkamppailuissa eikä saanut juuri stoppeja laidoissa tehtyä, joten siksikin ketju joutui pyörimään omissa liiaksi avauserässä. Leschyshynkaan ei toki ollut etevimmillään laiturina jatkamassa kiekkoja ulos alueelta. Nelosketjussa Quinney loisti. Jo ennen maaliaan hän takakarvasi vastustajalta keskialueella kiekon pois ja hetki siitä puolestaan katkaisi syötön vieraiden alakerrassa. Kakkoserässä keskialueen riistostaan Quinney puolestaan loi 3v3-hyökkäyksen, mutta Morozovin käyttösyötön jälkeen Brisson käänsi kiekon nollakulmasta patjaan. Morozov ei vuotanut puolestaan omissa, mutta hyökkäyspelin luonti oli aika olematonta ja hyökkäyssinisellä hän joutui luopumaan kiekosta siirtäen sen vain päätyyn. Brissonilla oli niin ikään hiljainen iltapuhde.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
20 pelaajaa pudotettiin leikistä. Veikkaan, että seuraavalta pudotuskierrokselta löytyy näitä nimiä: Brabenec, Brisson, Dean, Dorofeyev, Froese, Morozov, Loewen, Marushev, Rempal, Pachal, Patera, Bischoff, Ahac.
Heh, no CapFriendlyn raporttiin verrattuna oikein menivät vain Brisson, Morozov, Marushev ja Ahac. Heh. Yllätti kyllä, että Manninen tässä vaiheessa jo AHL:ään? No jos kerta sentterinä täytyy olla se paikka, niin ei siellä ylhäällä sitten kyllä tilaa ole...mutta olisihan Sakkea voinut laitaankin yrittää.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Heh, no CapFriendlyn raporttiin verrattuna oikein menivät vain Brisson, Morozov, Marushev ja Ahac. Heh. Yllätti kyllä, että Manninen tässä vaiheessa jo AHL:ään? No jos kerta sentterinä täytyy olla se paikka, niin ei siellä ylhäällä sitten kyllä tilaa ole...mutta olisihan Sakkea voinut laitaankin yrittää.
Shokkiuutinenhan tuo tieto tiputuksesta kesken viimeisimmän harjoituspelin oli. En kyllä ymmärrä sitä, että miksi hän sai pelata vain yhden harjoituspelin varsinkin, kun hän pelasi kaksi viimeistä erää erinomaisesti. Tai no ymmärrän siten, että Manninen on vapaa waivereista ja seurajohto haluaa tarkkaan vielä punnita, kenet kolmikosta Cotter-Rondbjerg-Leschyshyn uhrataan lampaaksi waivereihin, mutta noin ei vain silti kohdella arvon olympiavoittajaa, hyh. Ja laiturina olisi tosiaan ollut kiva nähdä hänet jossain pelissä sen sijaan, että Leschyshynia, Rondbjergia tai Cotteria peluutetaan neljässä pelissä putkeen, kun jo kolmen pelin otannalla Cassidyn ja seurajohdon pitäisi tietää heidän nykyvireensä syksyllä 2022 melko hyvin. Silver Knightsille Manninen on tietysti iso vahvistus, mutta rohkenen pohtia, että ilman waivervapautta hän melko varmasti olisi vielä NHL-leirityksessä mukana, koska en oikein usko, että pelitaidoista tuo pudotus johtuu, vaan siitä, että waivervapauden takia hänet siirrettiin täytteeksi mukaan hopearitareiden treeneihin, kun nuorisokolmikkoa vielä katsastetaan ylhäällä. Olisihan se pitänyt siis arvata, että sama meno jatkuu kuin aiempina vuosina ja pelaajia, jotka eivät ole waivervapaita, suojellaan viimeiseen asti kuten vaikkapa Kolesaria aikanaan.

San Jose saapui tosiaan kylään neljänteen harjoituspeliin:

Marchessault—Stephenson—Stone
Smith—Eichel—Kessel
Dorofeyev—Roy—Leschyshyn
Røndbjerg—Dean—Cotter

Martinez—Pietrangelo
Chayka—Theodore
McNabb—Korczak

Hill
Patera

YV

Stone
Eichel Stephenson Smith
Theodore

Roy
Marchessault Cotter Kessel
Pietrangelo

AV: Roy-Rondbjerg-Martinez-Pietrangelo, Smith-Leschyshyn-McNabb-Korczak

Ensimmäiset 13 ja puoli minuuttia ja viimeiset seitsemän minuuttia jäivät itseltä pimentoon, mutta sen välisen 40 minuutin ajanjakson näin ottelusta. Toki koosteenkin katsoin äsken. Avausmaalissa tuli esiin yksi tiiviin noppavitosen ongelmista PAPP:ssa. Meier sai antaa rauhassa maalin takaa syötön nousevalle puolustajalle, kun Martinez suojasi maalinedustaa eikä ollut iholla. Samalla Marchessault oli pudonnut todella syvälle laiturina suojatakseen keskustaa paremmin ja se mahdollisti E. Karlssonille nousun yllättävän lähelle maalia sekä one-timerin tinttaamisen vastakiekkoon takakulmaan oikealta b-pisteeltä. Vegas tasoitti ajassa 18:30. Oman pään aloituksen jälkeen jotenkin kummassa Sharksin tasapaino petti ja Theodore sai tökättyä kiekon eteenpäin laitaa pitkin ohi parinkin pelaajan ja yhtäkkiä Vegasilla oli 4v1-hyökkäys. Kessel tarjoili oikeasta laidasta keskustaan ja Eichel naulasi esteettömästi kiekon ohi Reimerin.

Toisen erän avauskympillä San Jose osui kolmesti. Ensin Vegasin kakkosalivoima sahattiin puhki. Meier syötti oikeasta siivestä maalin kulmalle Hertlille. McNabb peitti vetoa, joten hän oli täten pihalla. Korczak puolestaan ei saanut katki Hertlin poikkisyöttöä vasempaan siipeen Gushchinille, joka ohitti Hillin yhdellä kosketuksella. Korczakia ehkä eniten syyttäisin, koska joko veto tai syöttö olisi pitänyt saada estettyä. Hetken päästä puolestaan omissa Dean ja Chayka hävisivät 2v2-tilanteen kulmassa. Meier tuli voittajana ulos ja poimi painottomalta puolelta Benningin nousun siniviivasta. Leschyshyn vuoti vähän samoin kuin Marchessault avausmaalissa eli oli turhankin kapealla tukkimassa keskustaa, kun sentteri oli kerran laidassa vääntämässä ja täten nousu jäi merkkaamatta eikä Theodorekaan maalin edessä saanut passia katki. Hill ei voinut toiselle perättäiselle yhden kosketuksen viimeistelylle mitään. 1-4 maalissa puolestaan Roy hukkasi kiekon slotissa, kun piti lähteä hyökkäämään ja Gadjovich kiskaisi limpun terävästi ohi Hillin.

Vegas kavensi ylivoimalla 33. minuutilla. Eichel syötti syvyyteen maalin kulmalle, Stone käännähti tutusti maalin eteen, patjoista kiekko kimposi sopivasti Smithille oikeaan siipeen ja tämä naulasi limpun verkkoon. Ilmeisesti reeneissä nuo Stonen liikkeet ovat tuottaneet yhtä lailla tulosta. Nyt niin kävi vähän tuurillakin, mutta varmasti kaudenkin aikana tehoja on tulossa ylivoimalla maalin kulmalta. Ei siinä kuitenkaan vielä kaikki, vaan pari minuuttia myöhemmin San Jose palasi kolmen maalin johtoon. Theodore antoi harhasyötön keskustaan puolustussinisellä. Gadjovich imi Chaykan itseensä ja vapautti sitten vierestä puolittaisesta 2v1-tilanteesta maalintekoon Gushchinin, jonka tarkka kuti oikealta puolelta upposi takakulmaan.

Päätöserän alussa Smithin yksinkertaisesti ristipistosta aiheutui 2v0-vastahyökkäys, kun Benning ei saanut katki syöttöä Kesselille. Samaan aikaan Eichel pyyhälsi keskikaistaa pitkin maalille ja E. Karlsson tyytyi liukumaan selkä suorana eikä huomannut Eichelin liikettä, joten tämä pääsi puttaamaan takatolpalta tyhjiin Kesselin rutiinisyötön. Karseaa puolustamista Erikiltä. 44. minuutilla Kessel puolestaan kompuroi omalla alueella lahjoittaen kiekon Gushchinille, jonka rannelaukaus riistosta vasemmasta laidasta ohitti helpohkosti Hillin, kun maskia ei ollut. Loppulukemat 3-7 syntyivät ylivoimalla, kun Kunin tuli vauhdilla keskialueen puolelta hyökkäysalueella ja sai syötön Meierilta keskelle. One-timerin Martinez blokkasi, mutta rebound kimposi takaisin Kuninille slottiin. Toinen kuti meni päätypleksiin, mutta kimposi sieltä maalin katolle ja siitä pelattavaksi niin, että Hill peruuttaessaan kohti maalia ohjasi selällään kiekon omaan maaliin epäonnisesti.

Toisen erän takaiskuista en Hillia moittisi, mutta kuudes maali nyt ainakin oli otettavissa ja ei hän pystynyt tekemään mitään maagisia pelastuksia missään vaiheessa, vaan oli vähän löysä eikä reboundkontrolli tässäkään pelissä vakuuttanut. Kahden ottelun otannalla 4. kierroksen varausvuoro vuodelta 2024 oli hukkaan heitetty, jos meno ei muutu. Toistaiseksi Thompson on tukevasti kiinni ykkösveskarin pallissa.

Puolustuksessa Theodore oli uninen ja kakkoserässä teki pari virhettä maalitilanteissa, joista jälkimmäinen oli selkeämpi eli harhasyöttö. Hyökkäyssuuntaankin väläytykset uupuivat YV-pyöritystä lukuun ottamatta. Pietrangelo puolestaan teki aktiivisia nousuja syvyyteen kuten viime kaudenkin alussa, mutta valmista noista ei tullut. Hän oli silti paremmin osallisena hyökkäysalueen syöttömyllyissä kuin Theodore. Korczak puolestaan nousi kertaalleen hyvin esiin kakkoserän alussa ja sai päädystä passin Eichelilta, mutta lämäri oikealta puolelta kilpistyi patjoihin. Vieraiden 1-2 maalissa tuli pieni miinus papereihin alivoimapelaamisesta. Chayka pelasi toistaiseksi heikoimman pelinsä ollen aika vaatimaton puolustusalueen kaksinkamppailuissa ja vähän myöhässä jatkuvasti jalalla. McNabbista ei ole mitään kommentoitavaa, vaan hän oli neutraali. Martinezin jalkanopeus puolestaan ei kaikkein virkeimmältä näyttänyt ja sama kankeus häntä vaivasi keväällä pitkän loukkaantumisen jälkeen, joten jäädään seuraamaan, että virkoaako hän vielä luistelemaan edes vähän ketterämmin.

Yläkerrassa nähtiin avauserän jälkeen ketjumuutoksia, kun vain Eichelin ketju pysyi yhdessä. Stephenson ja Stone saivat vierelleen Dorofeyevin, Roy sentteröi Cotteria ja Marchessaultia sekä nelonen oli Leschyshyn-Dean-Rondbjerg. Stoneen pätee vähän sama kuin Martineziin eli liike oli hitusen kulmikasta eikä hän hirveämmin ottanut kontaktia, mutta oli YV-päätylautana hyvä ja kuitenkin kokonaisuutena näytti siltä, että miehestä voi vielä ehjä NHL-tähti tulla, kun pelituntuma palaa normaaliksi. Ei hän läheskään niin raihnaiselta näyttänyt kuin keväällä, jolloin hän pelasi loukkaantuneena. Stephensonista ei jäänyt muistiinpanoja tästä pelistä. Marchessault puolestaan jakeli hyökkäysalueella tarkkoja passeja omien lapoihin ahtaissa tiloissa laidoissa eikä menettänyt pelivälinettä prässin alla. Toisesta alkuperäisestä kärkiketjusta voi todeta sen, että Kessel-Eichel -yhteys toimii. Kessel on nyt tainnut alustaa kolme Eichelin maalia kahteen peliin ja Smithkin keräilee kakkossyöttöjä noihin maaleihin tasaisesti. Eichelin luistelu näyttää erinomaiselta ja otteet hyökkäyssuuntaan kaikkinensa siltä, miltä palkkanauhan perusteella pitääkin.

Cotter puolestaan jysäytti avauserässä painavan taklauksen keskialueella Sturmiin ja tämän vaihdot jäivät sen jälkeen vähiin loppupelissä. Leschyshyn sai kehuja avauserän pelaamisestaan ja itse ehdin nähdä häneltä hyvän vaihdon päätösminuutilta, kun hän petasi kahdesti Dorofeyeville tekopaikan. Ensin hän syötti vasemmasta laidasta suoraan liikkeestä maalin eteen ja sitten käänsi vanhanaikaiselta jatkokiekon takaisin luukulle, mutta rystykokeilut Pavelilta eivät uponneet. Dorofeyev on kyllä hyvä hakeutumaan maalin edessä sinne, minne kiekko yleensä tulee, mutta NHL-tasolla viimeistely vielä noista paikoista ontuu, vaikka AHL:ssä tehoja tulee lähietäisyydeltä vastustajan maalia. Rondbjerg puolestaan oli aika pimennossa molempiin suuntiin puolestaan ja Deanistakin jäi käteen vain se hävitty laitapaini 1-3 maalissa. Roy puolestaan kakkoserän puolivälissä hassutti E. Karlssonia punnertaen päädystä 1v1-tilanteesta maalin eteen tämän ohi tylysti kiekkoa rystyltä suojaten, mutta laukausta hän ei ampunut, vaan pudotti vielä viivaan, mutta tuo voimahyökkääjämäinen liike jäi mieleeni positiivisesti. Päätöserässä puolestaan Marchessaultin jätöstä kuti oikeasta laidasta meni niukasti ohi takakulman.
 

AC/DC MAN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Manchester United
Aika ikävä uutinen tuo että Manninen joutui jo tässä vaiheessa farmiin. Yks ottelu ei ole paljon. Näköjää ku saa näytön paikan, se pitää käyttää..
Aika hätänen ratkaisu Vegasilta. Toivottavasti Sakke nostettais nopeasti farmista ylös
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
20 pelaajaa pudotettiin leikistä. Veikkaan, että seuraavalta pudotuskierrokselta löytyy näitä nimiä: Brabenec, Brisson, Dean, Dorofeyev, Froese, Morozov, Loewen, Marushev, Rempal, Pachal, Patera, Bischoff, Ahac.
No nyt alkoi osua vähän paremmin, mutta että Dorofeyev, Loewen ja Bischoff vielä ylhäällä? Aika yllättävää mielestäni...onko näissä joku waiver-juttu takana? Ei kyllä mitään käyttöä NHL:ssä ko. kolmikolla.

Kovin on pre-season mennyt viime vuoden pelailun merkeissä...välillä niukkoja tappioita, välillä selviä voittoja, välillä murskatappioita...en mene sanomaan miten tämä jatkuu, mutta pelko hiipuu puseroon, että tulee viime kauden kaltainen kausi taas. Tasaisuutta kaivattaisiin otteisiin.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Alla ovat tosiaan viimeisimmät pudotukset: Vegas Golden Knights Announce Roster Transactions

VEGAS (October 1, 2022) - Vegas Golden Knights General Manager Kelly McCrimmon announced today, October 1, the following roster transactions:
- Forwards Brendan Brisson, Pavel Dorofeyev, Sakari Manninen, Maxim Marushev, Ivan Morozov, Gage Quinney; defensemen Layton Ahac, Lukas Cormier, Daniil Chayka and Zack Hayes; and goaltender Jiri Patera have been assigned to the Henderson Silver Knights of the American Hockey League.
- Forwards Byron Froese and Sheldon Rempal , defenseman Brayden Pachal and goaltender Michael Hutchinson have been placed on waivers for the purpose of assignment to Henderson.
- Forwards Jakub Brabanec and Zach Dean have been assigned to their respective junior teams.

No nyt alkoi osua vähän paremmin, mutta että Dorofeyev, Loewen ja Bischoff vielä ylhäällä? Aika yllättävää mielestäni...onko näissä joku waiver-juttu takana? Ei kyllä mitään käyttöä NHL:ssä ko. kolmikolla.
Dorofeyev pudotettiin kyllä alas viimeisimmän aallon mukana, mutta kun Carrier on loukkaantuneena ja Haguen sopimusneuvottelut kesken, Loewen ja Bischoff täyttävät viimeiset ketjut ja pakkiparit, koska laskujeni mukaan nyt leirillä on vielä kahdeksan puolustajaa ja 16 hyökkääjää, mutta reenivalmiudessa jälkimmäisiä 15, kun Carrierilla on ilmeisesti jotain pientä vaivaa. En muuta syytä keksi. Ja Hendersonin valmennus tietää heistä sen, että millaisia pelaajia he ovat, joten tarvetta tutustumiseen ei ole, vaan aikanaan heidät voidaan pudottaa sitten sujuvasti alas, kun aika on. Jäljellä oleva kenttäpelaajisto on siis tällainen:

Howden - Karlsson - Amadio
Marchessault - Stephenson - Stone
Kessel - Eichel - Smith
Cotter - Roy - Kolesar
Loewen - Leschyshyn - Rondbjerg
+ Carrier

Martinez - Pietrangelo
McNabb - Theodore
Hutton - Whitecloud
Bischoff - Korczak
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Silver Knightsin harjoitusleirin koostumus julkistettiin pari päivää sitten, joten se lienee hyvä mainita tässä ketjussa. Gill, Leppard, Gagnon, Thompson ja Hanson ovat vähiten tutut pelaajat ainakin minulle, joten on jännä nähdä se, että miten he suoriutuvat. Osa heistä on try-outilla ja osa nostettu mukaan ECHL:stä:

SILVER KNIGHTS 2022 TRAINING CAMP ROSTER (subject to change)

Forwards: Brendan Brisson, Colt Conrad, Daniel D’Amato, Pavel Dorofeyev, Connor Ford, Byron Froese, Sahir Gill, Patrick Guay, Marcus Kallionkieli, Jackson Leppard, Jermaine Loewen, Sakari Manninen, Kyle Marino, Maxim Marushev, Lynden McCallum, Ivan Morozov, Mason Primeau, Gage Quinney, Sheldon Rempal, Alex Swetlikoff

Defense: Layton Ahac, Daniil Chayka, Connor Corcoran, Lukas Cormier, Brandon Estes, Ryan Gagnon, Zack Hayes, Brayden Pachal, Will Riedell, Darian Skeoch, Tristan Thompson

Goaltenders: Darion Hanson, Michael Hutchinson, Jordan Papirny, Jiri Patera, Isaiah Saville

Yöllä on puolestaan vastassa Arizona ja ketjut aamujäällä ovat olleet sellaiset, että Manninen on saamassa toisen näyttöpaikkansa sittenkin muutaman muun jo farmiin pudotetun pelaajan lisäksi. Paniikki siis pois. Ensimmäiseen peliin verrattuna toisella laidalla Rempal on vaihtunut Dorofeyeviin, joka on hyvä asia. Cotter puolestaan stunttaa Carrieria oletetussa NHL-nelosketjussa. Cassidy totesi, että Carrier tuskin pelaa enää harjoituspeleissä ennen kautta, joten Cotter saa täten tilaisuuden vankistaa asemaansa syvyyskartassa:

Howden-Karlsson-Amadio
Quinney-Manninen-Dorofeyev
Primeau-Leschyshyn-Rondbjerg
Cotter-Roy-Kolesar

Bischoff-Whitecloud
Hutton-Korczak
Hayes-Pachal

Hill
Hutchinson
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Arizona kaatui 4-3. Ketjut ovatkin yllä jo lueteltuna, mutta alla ovat vielä erikoistilannekentälliset. Ykkösylivoima pelasi vähän eri kuviolla kuin normaalisti eli kaksi pelaajaa (Karlsson-Whitecloud) olikin siniviivassa, kaksi siivissä (Amadio-Howden) ja Roy sahasi maalinedustan ja päädyn väliä sekä välillä hakeutui neliön keskellekin, mutta siis 1-3-1 kuviosta ei ollut kyse, vaan ennemmin 5v3-ylivoimilla usein käytettävästä noppavitosesta. Kakkosylivoima sen sijaan oli 1-3-1:ssä, kun se kuvion kuntoon sai.

AV: Karlsson-Howden-Hayes-Pachal, Leschyshyn-Rondbjerg-Bischoff-Korczak, Quinney-Kolesar

YV

Roy
Amadio Howden
Karlsson Whitecloud

Cotter
Hutton Dorofeyev Manninen
Korczak

Vegas meni johtoon avauskympillä. Manninen häiritsi Jenikin avaavaa syöttöä hyökkäyssiniviivalla terhakalla mailankäytöllään, Amadio tuli takaa kiertäen yhden vastustajan ja tarjoili sitten oikeasta laidasta takaviistoon syötön Hayesille, joka naulasi rannelaukauksen b-pisteiden välistä ohi Johanssonin. Juhlin jo Mannisen ritariuran avauspistettä, koska hänelle merkittiin kakkossyöttö, mutta näemmä pelin jälkeen se on otettu pois eli ilmeisesti hän ei koskenut välissä kiekkoon, vaan Jenikin avaus meni suoraan Amadion lapaan, mutta merkittävässä roolissa Manninen karvaajana kuitenkin oli. Yhtä kaikki, Manninen pelasi avauserässä joitakin vaihtoja Karlssonin paikalla ja tuo oli yksi niistä tuottaen heti hyvän lopputuleman. Jo pelin avausminuutilla puolestaan Hayes pääsi ampumaan viivasta ranteella terävästi Royn pudotuksesta, mutta vielä silloin kuti ei uponnut.

Sama viiksimies eli Hayes osui uudelleen 14 minuutin kohdalla. Vierailla oli vaihto kesken ja Hutton tunnisti sen lähettäen vaihtoaitioiden edestä ristipiston Hayesille, joka nousi vasenta laitaa pitkin, kun edessä oli tyhjää jäätä. Sitten hän vain viritti painavan lämärin ja se painui maskitta taka-alakulmaan Johanssonin kainalosta. Amadio sai kakkossyötön pudotussyötöstään keskialueella Huttonille. Manninen oli puolestaan osallisena tässäkin maalissa siten, että hän kaksinkamppaili vahvasti vaihtoaitioiden edessä napaten kiekon irti Dauphinilta ja sitä seurasi vierestä Amadio, joka siirsi tosiaan irtokiekon alaspäin Huttonille, joten Manniselle voi merkitä kolmossyötön toiseen maaliin.








Toisessa erässä Yotes kavensi 24. minuutilla. Ensin toisessa päässä Kolesar ampui suunnanmuutoksen lopuksi vapaasti vasemmasta laidasta ohi takakulman. Arizona sai 3v2-vastahyökkäyksen vastahyökkäyksen kiekon kierrettyä rännistä keskialueelle. Hayton pudotti vasemmalta toiseen aaltoon, Nemeth viritti lämärin ja maalille ajanut Maccelli sai maalin nimiinsä, kun kiekko kimposi hänestä sisään eikä Bischoff saanut suomalaista kuriin. Parin minuutin päästä puolestaan Hill sekoili avaten suoraan Guentherin lapaan keskelle. Hän paikkasi sen torjumalla ensimmäisen laukauksen, mutta reboundin pomputti sisään Hayton. Laukaukset ottelun puolivälissä olivat muuten 11-30, kun Vegas vietti pitkiä aikoja omalla alueella yrittäen tukkia keskustan ja Arizona pysyi kiekossa laidoissa. Jonkinlaiseen passiivisuuteen tuo Cassidyn PAPP-systeemi väkisin puolustamista ohjaa, kun pelaajat pysyttelevät enimmäkseen kiekon ja maalin välissä, mutta siihen on totuttava tulevan kauden pelejä katsellessa. Kaikkiaan Arizona laukoi toisessa erässä kohti Hilliä 27 kertaa ja se on negatiivisessa mielessä uusi seuraennätys yhden erän aikana harjoituspeleissä, joten noin mankelissa ei kuitenkaan saisi olla ja vaikka pyrkimys oli tukkia parhaat maalintekosektorit, Vegas salli kakkoserässä 14 kappaletta vaarallisia maalipaikkoja tilastojen mukaan. Laukaukset 40 minuutin jälkeen olivat 14-41. Puolustaminen väsytti ja täten hyökkäyspelaaminen oli olematonta eritoten toisessa erässä, joten omissa on saatava nopeammin pysäytyksiä vain aikaan, jotteivat vastustajan kulmarallit veny niin paljoa kuin kakkoserässä.

Päätöskympillä Vegas meni 3-2 johtoon ja tietysti Manninen oli osallisena tuossakin maalissa. Howden toimi kohdepelaajana keskialueella selkä kohti maalia ja jatkoi Hayesin avauksen vasempaan laitaan siniviivan päälle Manniselle. Tämän hidastettu lätty vapautti Dorofeyevin läpiajoon puolustajien selustaan ja viimeistely kämmeneltä yläkulmaan oli tarkka. Komea suorahyökkäys, jossa modernisti toinen laituri eli tässä tapauksessa Howden pelasi tosiaan keskialueella syöttölautana kahdelle alapuolelta tulleelle kiihtyvän vauhdin hyökkääjälle, jotka olivat Manninen ja Dorofeyev. Arizona tasoitti kuitenkin vielä 6v4-ylivoimalla kaksi minuuttia ennen loppua. Hayton syötti päädystä neliön keskelle eikä Rondbjerg sulkenut tarpeeksi hyvin alempana hyökkääjänä Chiassonin lapaa. Hill oli voimaton one-timerille naaman edestä. Onneksi heti seuraavassa vaihdossa Karlssonin vitja onnistui. Pachal katkaisi vastustajan ristipiston ja siirsi kiekon heti eteenpäin oikeaa laitaa pitkin. Amadio jatkoi sen keskikaistalle ja Karlsson ohitti vastaiskun lopuksi suoralla laukauksella oikeasta laidasta Johanssonin. Näin ollen voitto kirjattiin maalein 4-3, vaikka vedot olivat 28-53.

Aloitetaan yksilöiden perkuu tietysti Sakari Mannisesta, koska se kiinnostaa minuakin eniten. Hän pelasi 14:18, joista ylivoimalla 2:28. Tehot olivat vain 0+1, vaikka kolmessa maalissa hän osallisena olikin ja alkuun taululla oli myös jopa 0+2. Teholukema oli kaunis +3. Laukauksia oli yksi ja taklauksia kolme. Aloitukset takkusivat ja niistä Manninen voitti vain 30%. Hänet vaihdettiin myös pari kertaa pois oman pään aloituksista tuomarin huomautuksen jälkeen. Mannisen debyytistähän kirjoitin niin, että silmätestin perusteella hänellä oli ongelmia aloituksissa, mutta tilastot väittivät toisin. Tässä pelissä silmätesti ja tilastot olivat sitten samaa mieltä siitä, että aloitusympyrässä ilta oli tappiollinen.

Heti ensimmäisessä vaihdossa kahden ja puolen minuutin kohdalla Mannisen ketju pääsi puhtaasti pois omista. Quinney antoi pehmeän edistävän syötön vasenta laitaa pitkin eteenpäin ohi karvauksen ja loi sillä 2v1-hyökkäyksen. Dorofeyev ampui itse vasemmasta laidasta tulisesti ylärimaan, kun Manninen ajoi maalille oikealta puolelta. Kuudennella minuutilla ketju pelasi hyvän päätypelin. He jättivät vuorollaan kiekkoa toisilleen syvyydessä vastustajat selkäpuolillaan. Lopuksi sitten Quinneyn syöttö vasemmasta kulmasta luukulle kohti Mannista jäi mailaviidakkoon, mutta oli tuo illan toinen vaihto silti ihan OK ja ainakin liikettä riitti hyökkäysalueella, joten kolmikkoa oli vaikea merkata. Yhdeksännellä minuutilla tulikin ensimmäinen yksittäisistä vaihdoista Karlssonin tilalla ja kun Manninen pääsi NHL-miesten Howdenin ja Amadion väliin, heti vastustajan verkko soi. 14. minuutilla puolestaan hän pelasi jälleen Amadion ja Howdenin kanssa ja oli alustamassa 2-0 maaliakin. Erän loppupuolella hän palasi omaan ketjuunsa ja kolmisen minuuttia ennen taukoa käänsi yhdellä kosketuksella irtokiekon päädystä maalin eteen Quinneylle, mutta tämä ei saanut laadukasta kutia aikaan. Avauserä oli kuitenkin kaikkinensa onnistunut esitys. Kamppailupelaaminen ja mailahäirintä olivat priimaa.

Toisessa erässä Mannisella oli lieviä vaikeuksia omalla alueella. 23. minuutilla hänet vaihdettiin ensin aloituksesta pois ja Quinney tuli tilalle, joten Manninen pelasi laiturina hetkellisesti. Aloituksen jälkeen Hayes avasi maalin takaa kohti Mannista, mutta tämä ei saanut siniviivan kulmasta jatkettua kiekkoa ulos alueelta, kun vastustajan pakki pinchasi selkään. Tuosta tuli pieni miinus papereihin ja kun paine jäi omiin, lopuksi Moser kiskaisi siniviivasta laukauksen Hillin syliin. Kolme minuuttia myöhemmin Manninen puolestaan vähän nukkui oman maalin edessä eikä huomannut roikkukiekon lentorataa, mutta puolustaja näki sen ja paikkasi. Hyökkäysalueella Jenik puolestaan nappasi helpohkosti Manniselta kiekon oikeassa laidassa, mutta Sakari ei luovuttanut, vaan katkaisi heti perään Stecherin avauksen eikä Arizona päässyt pois omista. Sitten Manninen käytti kiekon nopeasti Dorofeyevilla vasemmassa laidassa saaden sen takaisin itselleen b-pisteelle, mutta laukaus meni niukasti yli takakulman. Tuo oli jo periaatteessa kolmas katko, jonka Manninen teki kiekottomana mailankäyttönsä ansiosta.

34. minuutilta alkaen puolestaan ketjun vasen laituri vaihtui jatkuvasti, koska Quinney sai töötin kupoliinsa kakkoserän puolivälissä kuljetettuaan kiekon yli hyökkäyssinisen, mutta törmättyään sitten betonimuuriin eli vastaanajaneeseen Arizonan puolustajaan. Quinney lähti koppiin eikä sieltä enää palannut. Vegas sai kyllä ylivoiman häneen kohdistuneesta taklauksesta sentään. Kakkoserän lopussa Manninen pääsi pelaamaan ylivoimavaihdon rippeet ja antoi yhden poikkisyötön neliön halki Huttonille, jonka rannelaukaus vasemmalta b-pisteeltä meni sekin ohi takakulman. Päätösminuutilla puolestaan tasaviisikoin Manninen hävisi oman pään aloituksen Bjugstadille, mutta jatkopaineisti kulmaan kohtalaisesti ja puolustajan avulla sai kiekon haltuunsa, mutta sitten siirtokiekko laitaa pitkin eteenpäin laiturille katkesi pinchanneeseen vastustajaan, joten tuo oli toinen kerta erässä, kun Manninen oli vähän huolimaton kiekollisena omalla alueella. Lopulta sitten puolustaja purki maalin takaa norsukiekolla tilanteen ja Manninen spurttasi perään. Hän onnistui ahdistamaan Gostisbeherea niin, että tämä avasi suoraan Cotterin lapaan. Vegas pääsi jauhamaan lyhyen kulmarallin ja Manninen siirsi rystyltä kiekon vasemmasta kulmasta viivaan. Bischoff levitti Whitecloudille, jonka viivatoimitus oli tulokseton, mutta tässäkin vaihdossa hyökkäysalueella tuli esiin Mannisen terävä pelipää eli hän kykeni liikuttamaan yhdellä kosketuksella kiekkoa, koska tiesi hyvin, missä omat pelaajat sijaitsevat.

Päätöserän alussa ylivoimalla Manninen ajoi keskikaistalta vauhdilla maalille ja pääsi käsiksi Cotterin laukauksen reboundiin, mutta Johansson nollasi hänet läheltä. Sen perään Vegas haki uudestaan vauhtia omista. Sillä kertaa Manninen toi kiekkoa ylös keskikaistaa pitkin ja antoi pehmeän rystylätyn vasempaan laitaan uudelleen täyteen vauhtiin Cotterille, jonka toinenkaan laukaus suoraluistelusta ranteella ei verkkoon uponnut. Pari minuuttia myöhemmin Manninen puolestaan kaapi hyökkäysalueella aloitusvoiton ja Dorofeyev kiskaisi heti oikeasta laidasta veskarin syliin. Samassa vaihdossa Rondbjerg ja Dorofeyev pelasivat hienon seinäpelin suorahyökkäyksessä ja Rondbjerg päätti sen laukaukseen keskeltä. Manninen ajoi painottomalta puolelta maalille, mutta irtokiekko ei pomppinut lapaan. Se on kuitenkin todettava, että kiekottomana Mannisen pelaamisessa oli hyvää se, että hän ajoi aina suoraviivaisesti maalille painottomalta puolelta/keskeltä ja oli siellä, minne reboundit olisivat voineet paremmalla tuurilla pomppia. Päätöskympin kohokohtana oli 3-2 maalin alustus lättysyötöllä, joka tulikin jo kerrattua ylempänä. Sen jälkeisessä vaihdossa hän omalla alueella seurasi kurinalaisesti vastustajan nousun maalin kulmalle pysyen tämän sisäpuolella. Enempää merkintöjä en enää tuon jälkeen tehnytkään, kun Vegas puolusti johtoa muilla miehillä päätösvitosella.

Yhteenvetona hyvää oli se, että Manninen oli osallisena kolmessa maalissa ja 0+1 tehot olivat jopa alakanttiin. Hän oli kiekollisena hyvä ja syöttötatsi oli kunnossa niin keski- kuin hyökkäysalueella. Karvaajana hän oli inhottava vastus Arizonan alakerralle ja dynaaminen luistelu näytti yhtä hyvältä kuin debyytissäkin. Siihen hän oli saanut lisättyä elementiksi terhakan mailahäirinnän ja se tuotti 3-4 katkoa vieraiden hyökkäyksiinlähdöissä. Omalla alueella hän vähän vuoti kiekollisena pari kertaa eikä saanut laidasta jatkettua kiekkoja eteenpäin keskialueelle, mutta muutoin ei huomautettavaa hirveästi ollut.

Ketjutoveri Dorofeyev oli odotetusti parannus Rempaliin verrattuna kuten edellisessä viestissä totesin. Hän pelasi yhden parhaista peleistään Golden Knights -nutussa ja oli kiekollisena Mannisen tavoin jopa erinomainen ahtaan tilan käyttösyötöissä ja väläytteli laukauksensa vaarallisuutta jo avausvaihdon ylärimakudissa. Päätöserän maali oli ansaittu palkinto positiivisesta iltapuhteesta. Luistin kulki ja hyökkäysalueella hän ei hukannut kiekkoa kulmarallien aikana. Quinneyn peli puolestaan kesti vain 30 minuuttia ja toivottavasti päätällista ei aiheuda pitkäaikaisempaa lepoa. Ottelun puoliväliin asti hän oli mies paikallaan kahteen suuntaan ja pystyi olemaan mukana syöttöketjuissa yhtä lailla ilman harhasyöttöjä.

Kärkiketjusta loisti Amadio kolmella ykkössyötöllään. Hän oli todella hyvä kamppailemaan laidoissa ja lisäksi loisti visiollaan. Syöttöpisteiden lisäksi avauserän lopussa hän petasi päädystä Karlssonille avopaikan slottiin, mutta tämä tykitti päin veskaria parhaasta sektorista. Toisen erän alussa puolestaan hän syötti päädystä samaan kohtaan Howdenille, mutta tämä ampui vuorostaan ohi takakulman. Amadio oli yksi illan hyökkääjähahmoista Karlssonin, Mannisen ja Dorofeyevin ohella. Karlsson puolestaan värkkäsi tietysti voittomaalin, mutta oli myös omalla alueella paras hyökkääjä sijoittumaan ja vääntämään. Cassidykin kehui häntä arvokkuudesta omalla alueella ja ylipäätään yhdeksi parhaista NHL:n kahden suunnan pelaajista. Ketjun kolmas lenkki Howden puolestaan jäi positiivisesti mieleen luistelustaan ja hakeutui ihan hyviin kohtiin hyökkäysalueella pelattavaksi, mutta tehot uupuivat yhtä kakkossyöttöä lukuun ottamatta. Ei hän huonosti pelannut silti todellakaan, vaikka jäi vähän ketjutoverien varjoon, mutta tämän pelin perusteella oletettu TOP9-ketju Howden-Karlsson-Amadio ei nyt ihan karmealta kuulosta, koska yhteispeli toimi ainakin Arizonaa vastaan. Cassidy myös jutteli siihen suuntaan, että varmaan tuota koostumusta käytetään jossain määrin pimentämään vastustajan parhaita ketjuja ja jos he pystyvät lisäksi tuottamaan jotain hyökkäyssuuntaan, se on Cassidyn mukaan hyvä juttu.

Leschyshynin ja Royn ketjut puolestaan eivät oikein luoneet mitään ylöspäin ja Cassidy sanoi pelinjälkeisessä pressissään Royn koostumuksen olevan vähän perässä odotusarvojen suhteen. Rondbjerg saa pienen miinuksen 3-3 tasoituksen AV-pelaamisestaan, koska Chiassonin maila jäi keskellä sulkematta. Toisaalta seinäpeli Dorofeyevin kanssa päätöserän alussa oli näyttävä. Leschyshyn oli minusta ihan jees kiekottomana ja taklasi seitsemästi peräti, mutta ylöspäin anti oli tutusti olematonta energistä pörräystä lukuun ottamatta.

Puolustuksesta loisti tietysti Hayes kahdella maalillaan ja lisäksi hän sai kolmossyötön Dorofeyevin osumaan. Teholukema oli yhdessä Mannisen kanssa joukkueen paras +3. Liike jäällä näytti aiemman harjoituspelin tapaan viime kautta sulavammalta ja hän ehti entistä paremmin pinchaamaan hyökkäysalueella ja taklaamaan keskialueella kirjaten osumia tässä pelissä viisi kappaletta. Tämäkin ottelu vahvisti uskoa siihen, että vuoden päästä hän tosissaan kamppailee NHL-pelipaikasta. Rinnalla Pachalkin suoriutui mukiinmenevästi ja katkollaan sai syöttöpisteen voittomaaliin. Huttonilta jäi mieleen vahva mailapaine omalla alueella, muttei oikein muuta. Whitecloud puolestaan pyssytti ylivoimalla kertaalleen yli Howdenin pudotussyötöstä ja kertaalleen jakoi hyvän poikkisyötön Amadiolle vasempaan siipeen, mutta tälle ei maistunut maalinteko. Muutoin Whitecloud pelasi aika peruspelin, vaikka uurastikin yli 24 minuuttia. Korczak oli aika harmaa ja kuin varkain merkkautti neljä vetoa kohti maalia viivasta. Bischoff vierellä paransi aiemmista harjoituspeleistään eikä ollut nyt enää niin suuressa pulassa jalkanopeuden puutteen vuoksi, vaan tuntui vertyneen leirin edetessä. Ottelun aikana lähetyksessä tuli myös lisätietoa hänen viime kauden vammastaan. Kyseessä oli siis polvivamma, joka esti pelaamisen ja lääkäreiden mukaan hänellä oli kuulemma vain 25%:n mahdollisuus päästä pelaamaan enää jääkiekkoa, joten ilmeisen vakavasta vammasta oli kyse, mutta hyvä homma, että hän on nyt kuntoutunut pelikuntoon ja väläytteli päätöserän alussa jopa kykyjään nousta vasenta laitaa pitkin vetopaikkaan, mutta laukaus pienestä kulmasta osui maskiin. Kamppailupelaaminenkin oli väkevämpää kuin syksyn aiemmissa esiintymisissä.

Maalissa Hill torjui peräti 50 kertaa. Heti ottelun alussa hän otti kilvellä hyvän lähitorjunnan läheltä tulleeseen vetoon. Vartin kohdalla hän puolestaan ryösti Guentherin one-timerin maalin edestä ja toisen erän alussa nollasi Kolyachonokin nousun maalin edustalle patjallaan. Pieni miinus on annettava 2-2 maalia edeltäneestä mailapelaamisesta ja samoin 36. minuutilla hän sohi ohi kohti tulleesta vierivästä kiekosta, joten mailapelissä on petrattavaa. Alivoimilla hän pysäytti puolestaan pari kertaa Gostisbeheren one-timerit oikeasta siivestä liukuen tyylikkäästi sivuttain eteen. Arizonan ykkösylivoimassa Moser oli viivassa ja Maccelli takakolmiossa vasemmalla. He liikuttivat kiekkoa hyvin Gostin kanssa. Maccelli myös osasi käyttää päädyssä Boydia hyväkseen. Kaikkinensa edellisen heikon pelin jälkeen Hill käytti revanssisaumansa hyväkseen ja esiintyi melko rauhallisesti maalinsa suulla ilman turhaa hötkyilyä. Reboundkontrollikin oli parempaa kuin viimeksi.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Näköjään Howden on Vegasin uusi Stephenson. Kaikenlaisia läpiajoja Kingsejä vastaan pelissä, mutta ponnettomia maalintekoyrityksiä. Sitten rankkarissa tylysti kiekko ylänurkkaan...hmmm...

Manniselta ei oikein hyvä peli. Heti avausvaihdossa jäähy. Energiaa sitten riitti läpi ottelun totuttuun tapaan, mutta oikein mitään valmista ei tullut. Rankkarikin oli todella vaisu. Jääaika jäi nelosketjussa tietysti kovin vähäiseksi, mutta silti, ne vähät näyttöpaikat pitäisi vaan tylysti käyttää hyväkseen kun sellaisia annetaan.

Eichel kai nykyisin sitten on Vegasin paras pelaaja. Tässä pelissä tosin Smithkin oli hyvä. Thompson, kuten harjoitteluleirin raportissani kirjoitin, heittäytyi maalillaan, mutta ei se taaskaan juuri mitään kiinni saanut. Yksi Los Angelesin maaleista jäi hyväksymättä, vaikka Kingsien lähetyksen mukaan kiekko oli selvästi maalissa. Heti vastahyökkäyksestä Vegasin maali hyväksyttiiin. Joten väärin voitettu kai tämäkin peli.

Hyvä, että Marchessaultille se maali tuli (vaikkakin lahjana), niin pysyy itseluottamus hänelläkin korkeammalla tasolla toivottavasti. Ei hän kyllä oikein laukaisupaikoille pääse.

Ylivoimapeli oli taas tuskallisen näköistä suuren osan aikaa ("power kill"), mutta sitten kai saivat maalin sentään aikaan. Kiva yllätys myös, että Pietrangelo osui tyhjiin, ja vieläpä aika kaukaa. Kopitar puuttui KIngseiltä, joten aika tasan ovat puntit näiden joukkueiden kesken tässä vaiheessa.

Lauantaina vielä vastassa Arizonan autiomaakoirat, ja sitten alkaakin kausi tiistaina täkäläisittäin juuri Kingsejä vastaan ja peli tulee vielä telkasta! Viva Las Vegas!
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Los Angeles piestiin tosiaan maalein 6-4. Kokoonpano oli:

Smith – Eichel – Kessel
Marchessault – Stephenson – Stone
Howden – Karlsson – Amadio
Leschyshyn – Manninen – Rondbjerg

Martinez – Pietrangelo
McNabb – Theodore
Bischoff – Korczak

Thompson
Hill

YV

Stone
Eichel Stephenson Smith
Theodore

Marchessault
Kessel Amadio Karlsson
Pietrangelo

Kingsin avausmaalissa kakkosketjun 1-2-2 karvaus vuoti ja Fiala livahti vasemmasta laidasta uimaan slottiin ampuen rystyltä kauniisti etuyläkulmaan. Ykköspakkiparikin jäi turhan kauas hyökkääjistä ja puolustussiniviiva jäi täten tukkimatta. Lopuksi sitten Pietrangelon kankeus 1v1-puolustamisessa tuli taas ilmi, kun Fialan pysäyttäminen oli mahdotonta. 2-0 maali tuli suunnanmuutoksen lopuksi, kun Moore tarjoili maalin takaa syötön etukulmalle ja Vilardi ampui kiekon sisään jostain raosta, kun Thompson ei saanut etukulmaa kiinni sivuttaisliikkeessä. Hivenen halpa maali tuokin oli päästettäväksi, vaikka osasyylliseksi voi nimetä myös tolpalta maalin eteen höntyilleen Korczakin. Vegas kavensi 16. minuutilla. McNabb dumppasi kiekon punaviivalta ränniin ja Eichel voitti luistelukisan. Hän käänsi kulmasta heti syötön luukulle ja Smith ohitti Petersenin. Manninen sai kolmossyötön, kun ennen vaihtoon menemistä hän pudotti vaihtoaitioiden edestä kiekon alas McNabbille.

25. minuutilla Vegas tasoitti. Tehokas karvaus kulmassa esti Kingsin oman alueen purun. Stone ja Eichel raapivat kiekon viivaan, McNabb viritti lämärin ja se painui alakulmaan tuplamaskin läpi. Puolivälin jälkeen puolestaan Durzin jäähy ehti juuri loppua, kun Stone syötti päädystä vasemmalle b-pisteelle ja Stephenson tinttasi lämärin vastakiekkoon ohi Petersenin. Ensimmäiset sata sekuntia ylivoimasta olivat karseat eikä kumpikaan viisikko päässyt edes hyökkäysalueelle ja tuon maalinkin aikana kuvio eli. Pari minuuttia ennen taukoa puolestaan tosiaan Kings sai ensin kiekon sisään toisessa päässä, mutta kun käytössä ei ollut videoita, Vegas pääsi vastahyökkäämään ilmaiseksi. Theodore ampui siniviivasta tolppaan Marchessaultin pudotuksesta ja tämä putsasi itse reboundin sisään.

Päätöserän alun ylivoimalla Durzi levitti Kaliyeville ja tämän one-timerin Thompson torjui ponttooneilla eteensä. Moore pamautti paluukiekon slotista verkkoon. Karlsson ja Smith vaihtoivat juuri roolituksia alempana hyökkääjänä passiivisen maalineduskolmion kärjessä eikä Wiljami ihan ehtinyt pudota ajoissa alas sulkemaan Mooren lapaa ja rebound kimposi myös liian etäälle Bischoffista. Vegaskin hyödynsi seuraavan ylivoimansa. Eichel poimi keskeltä Stephensonin ja tämä jatkoi kiekon Smithille, jonka laukaus suoraan syötöstä ohitti Petersenin. Eichelille syöttöpiste oli jo illan neljäs. Kings tuli vielä maalin päähän, kun Pietrangelon AV-purku jäi viivaan Durzille ja tämän välitön rannelaukaus yllätti Thompsonin. Pietrangelo paikkasi purkuvirheensä iskemällä kiekon tyhjiin oman maalin takaa lopuksi.

Manniselta ei oikein hyvä peli. Heti avausvaihdossa jäähy. Energiaa sitten riitti läpi ottelun totuttuun tapaan, mutta oikein mitään valmista ei tullut. Rankkarikin oli todella vaisu. Jääaika jäi nelosketjussa tietysti kovin vähäiseksi, mutta silti, ne vähät näyttöpaikat pitäisi vaan tylysti käyttää hyväkseen kun sellaisia annetaan.
Olen osin samaa mieltä. Kiekollisena hän oli aiempiin peleihin nähden enemmän pimennossa, mutta kiekottomasta pelaamisesta kyllä pidin jälleen, vaikka avausvaihdossa tosiaan karvaamisessa oli liiallista innokkuuttakin ja maila jäi Royn jalkoihin, mutta lasken sen työtapaturmaksi. Toinen vaihtokaan ei ihan onnistunut ollut, kun hän hävisi oman pään aloituksen Kuparille ja Doughty pääsi ampumaan viivasta Thompsonin syliin. Kolmannessa vaihdossa puolestaan hän pääsi omalla alueella väliin kiekkoon Kingsin kulmapelissä, mutta siirto keskialueelle katkesi Kupariin ja Iafallo pääsi ampumaan pienestä kulmasta sekä Mannisen vitja joutui pyörimään omissa ylimääräiset 20 sekuntia, joten huolellisuutta on yhä saatava lisää siirtokiekkoihin keskialueelle.

Neljännessä vaihdossa ilmeni ensi kerran sitten koko ketjun suorastaan hullu karvaaminen. Jokaisesta näki, että he kamppailevat pelipaikasta rosterissa, koska luistin kulki lujaa eikä kukaan kolmikosta Leschyshyn-Manninen-Rondbjerg liukunut, vaan karvatessa jalat tikkasivat. Vaihdon aikana Bischoff pysäytti hyökkäyksen punaviivalle ja Manninen käänsi sinisen päältä irtokiekon keskikaistalle, muttei osunut ihan Leschyshynin lapaan. Toisen erän alussa hellittämätön karvaus tuotti puolestaan katkon vasemmassa laidassa Rondbjergin johdolla ja Manninen siirsi irtokiekon Korczakille, mutta painottoman puolen kuti jäi matkalle. Miellyttävää katsottavaa tuo nelosketjun ehtymätön päätylautakarvaus oli. 26. minuutilla puolestaan Manninen sai pakotettua vastustajan dumppaukseen oltuaan 1-2-2 karvauksen keskimmäisessä tasossa tukkimassa oikeaa laitaa ja Korczak haki dumppauksen Vegasin haltuun. Myöhemmin vaihdossa vielä Manninen luisteli niska limassa kärkikarvaajaksi häiritsemään kotijoukkueen alakertaa ja palasi vielä omiin keskikaistaa pitkin tukkimaan syöttöä laidasta b-pisteiden väliin. Työhaalarit olivat niskassa. 32. minuutilla sama jatkui, kun hän kärkikarvaajana ohjasi syötön laitaan ja sitten vielä itse riisti Moorelta kiekon taklaamalla hyökkäyssiniviivan tuntumassa. Seurauksena oli vain paitsio välittömästi.

35. minuutilla Mannisen sokkokääntö kulmasta rystypuolelta siniviivaan kohti Pietrangeloa karkasi keskialueelle, joten jälleen hän oli vähän huolimaton kiekollisena, mutta seuraavassa vaihdossa sitten taas kiekottomana tukki hyvin vasemman laidan ja vastustaja menetti kiekon jo ennen päätydumppausyritystä. Päätöserässä vaihtoja taisi tulla vain kolme. Ensimmäisessä niistä hän taklasi kahdesti karvattuaan taas päätyyn saakka. Ensimmäinen taklaus johti vastustajan harhasyöttöön ja Manninen siirsi kiekon ränniä pitkin Leschyshynille, joka hukkasi kuitenkin hetkeksi pelivälineen vasemmassa laidassa, mutta jatkopaine puri ja paine jäi hyökkäysalueelle vielä hetkeksi. 50. minuutilla puolestaan suorahyökkäyksen päätteeksi kiekko ajautui Kingsin maalin taakse. Manninen syötti sieltä oikealle b-pisteelle, kun McNabb äänekkäästi pyysi syöttöä, mutta laukaus oli melkoinen liru patjaan. 53. minuutilla puolestaan Manninen tunnisti Pietrangelon nousun ja valui siniviivaan varmistamaan. Samassa vaihdossa karvatessaan hän tukki tehokkaasti oikean laidan eikä Kings päässyt ränniä pitkin omista ulos. Kulmassa oli lopulta rouhimassa koko nelosketju ja he kaivoivatkin pelivälineen Martinezille, jonka laukaus vasemmasta laidasta päätyi Petersenin syliin. Tuon jälkeen peliaikaa ei enää sitten tullutkaan, mutta ainakin ilta päättyi vielä positiiviseen vaihtoon.

Muista yksilöistä Marchessault ja Howden vaihtoivat ketjuja avauserän jälkeen. Howden oli uudessa ketjussaan kyllä ihan pirteä, mutta viimeistelyt tosiaan ontuivat, kun Kesselin petauksesta hän ampui ohi avopaikasta keskeltä ja sitten tuhlasi pari puolittaista läpiajoa. Stephenson oli esillä eniten ylivoimilla, mutta 5v5-pelaamiseen kaipasin lisää draivia. Stone puolestaan näytti paremmalta kuin kausidebyytissään ja kertaalleen alivoimalla melkein punnersi ohi Doughtyn vastaiskussa. Liike oli jo vetreämpää ja AV-vastuutakin tuli Stephensonin parina jokunen minuutti. Amadio oli puolestaan mukana neljännessä osumassa kakkossyöttäjänä ja väläytti siinä syöttötaitoaan ahtaassa tilassa taas löytäen Marchessaultin. Karlsson puolestaan ei tehoillut, mutta pelasi perusvarman ottelun kahteen suuntaan jälleen ja petasi päätöserässä 2v1-hyökkäyksessä tekopaikan Pietrangelolle, joka kuitenkin haki vielä syöttöä takaisin takatolpalle laukomisen sijaan. Marchessault puolestaan pelasi minusta mukiinmenevästi, mutta jäin kaipaamaan vähän jämäkämpää kamppailupelaamista.

Eichelin ketju jatkoi hyviä otteitaan ja Cassidykin kehui heitä taas. Jaskalla taitaa olla koottuna kolmessa reenipelissä nyt kahdeksan pistettä, heh. Voi siis olla, että seurahistorian yhden kauden piste-ennätys ei enää ensi keväänä ole Karlssonin hallussa (78p). Nelosketju puolestaan tuli jo pitkälti perattua ylempänä. Pidin koko kolmikon luisteluvoimaisuudesta ja röyhkeästi karvaamisesta syvältä saakka. Puolustuksesta McNabb erottui tehoilullaan, mutta Pietrangelokin oli paljon esillä hyökkäyssuuntaan. Viimeiset valinnat vain vähän jättivät toivomisen varaa ja omalla alueella tuli pari lapsusta kahdessa Kingsin maalissa. Korczak puolestaan vähän höntyili 2-0 maalissa, mutta oli muuten neutraali kuten Bischoff. Theodore pelasi rutiinimatsin alustaen neljännen kihauksen ja Martinez puolestaan pelasi toistaiseksi syksyn parhaan ottelunsa, kun Stonen tavoin luistin kulki jo paremmin ja hän myös kamppaili pontevammin laidoissa. Maalissa Thompsonilla ei ollut paras päivänsä, siitä olen samaa mieltä. Jopa kolme maalia neljästä olisi ollut torjuttavissa kuumana iltana, mutta toisaalta pysäyttihän hän kertaalleen Kaliyevin slotista ja Mooren takatolpalta.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Olen osin samaa mieltä....
No kommenttini "Energiaa sitten riitti läpi ottelun totuttuun tapaan" sisälsi tunnustukseni hänen karvauspelistään ja muista positiivisista asioista joita mainitsit. Joten emmeköhän ole ihan samaa mieltä Mannisen pelaamisesta tässä ottelussa.

Mainittakoon vielä, että ottelu pelattiin Salt Lake Cityn Utah Jazz -NBA korisseuran kotihallissa. Molemmat päädyt olivat aika himmeästi valaistut televisiokuvan mukaan. Kaipa se koriskenttä on niin paljon lyhyempi, ettei kunnon valaisimia riittänyt kaukalon päätyosien valaisemiseen. No, tarkastuksen jälkeen NBA koriskenttä on 94 jalkaa pitkä ja NHL:n kaukalo on 200 jalkaa, joten onhan siinä tosiaan eroa!

Sitten entisistä vegaslaisista pelaajista sen verran, että positiivisena asiana Cody Glass pysyi Nääsvillen miehistössä edelleen mukana. Kannattaa katsoa videolta Codyn tunteiden purkaus, kun GM David Poile varmistaa asian heidän keskustelussaan. Toinen Cody, Cody Eakin, ei sitten valitettavasti pärjännyt ihan yhtä hyvin, eikä hänen professional try-out:insa Calgaryyn tuottanut sopimusta tälle kaudelle. Eakinista on minulla hyvät muistot ensimmäiseltä näkemältäni Vegasin training campilta, jossa hän teki maalin melkein jokaisesta harjoituslaukauksesta maalivahtia vastaan (ja kausikin sen jälkeen oli melko hyvä). Ikäviä muistoja hänestä on sitten kauden lopussa, kun hän tuhosi pleijareissa Vegasin melkein varman voiton ja jatkoon pääsyn tuuppaamalla Pavelskin poikittaisella mailalla rintaan ja nurin, josta sitten seurasi Pavelskin loukkaantuminen ja loppua en tahdo edes muistella.

EDIT: Lisätään vielä, että Carrierin lisäksi Whitecloud on ilmeisesti myös rikki. Näin se alkaa taas...toivottavasti molemmat tulisivat täysin kuntoon pian. Cotterin puuttuminen tästä pelistä ihmetytti minua myös. Ehkä hän on sitten varmistanut paikkansa ylhäällä kauden avauspeleihin saakka ainakin?
 
Viimeksi muokattu:

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Harjoituskausi huipentui otteluun Arizonaa vastaan Idahon ladossa. Mannista kokeiltiin vihdoin laiturina ensimmäistä kertaa:

Smith - Eichel - Marchessault
Howden - Stephenson - Stone
Cotter - Roy - Kolesar
Manninen - Leschyshyn - Dorofeyev

Hutton - Pietrangelo
McNabb - Theodore
Bischoff - Korczak

Thompson
Hill

Lopputulos oli 5-1. Avausmaalissa ylivoimalla Theodore avasi alhaalta keskikaistalle Smithille, joka jatkoi rystylätyn vasempaan laitaan Stephensonille. Tämä porhalsi hyökkäysalueelle vauhdilla, leikkasi laidasta maalille ja viimeisteli tutusti längistä uittamalla kiekon reppuun ohi Gilliesin. Kahdeksannella minuutilla puolestaan Royn ketju onnistui. Se mylläsi jonkin aikaa hyökkäysalueella ja kun Arizona oli pääsemässä pois, Cotter katkaisi purun siniviivan tuntumassa ja tarjoili sitten vasemmalta syötön keskustaan Roylle, joka ohitti yhden kosketuksen viimeistelyllä veskarin. Kolesar ajoi maalille irtokiekkovalmiuteen samalla. 3-0 maali syntyi 4v2-vastaiskusta. Vastaisku alkoi Eichelin ja Theodoren oman alueen kamppailuvoitosta kulmassa. Eichel luisteli keskikaistaa pitkin maalille ja Smith tarjoili vasemmasta laidasta syötön takaviistoon Marchessaultille, joka ampui keskeltä päin kassaria, mutta siirsi oman reboundinsa verkkoon. Vegas teki kolme maalia seitsemällä laukauksella ollen tehokas. Arizona kavensi vielä avauserän lopussa, kun Fischer tarjoili päädystä syötön maalin eteen ja Boyd ohitti keskeltä Thompsonin. Maalin takaa tulevien syöttöjen puolustamisessa pitää runkosarjassa olla parempi kuin nyt harjoituskaudella, koska tuo uusi puolustustapa sallii aika paljon vastustajille tilaa päädyssä.

Toinen erä oli maaliton. Päätöserän alussa Vegas teki hassun YV-maalin. Moser yritti purkaa oman maalin takaa, mutta kiekko osui karvanneen Eichelin oikeaan pohkeeseen maalin kulmalla ja kimposi siitä Arizonan maaliin. Erikoinen pönttö. Viimeinen maali oli Pietrangelon tulinen one-timer siniviivasta vasempaan etuyläkulmaan Huttonin levityksestä. Cotter kirjasi kakkossyötön ja Royn vitjan vahva iltapuhde täten jatkui, kun heidän hyökkäysalueen hyökkäyspelinsä alusti maalin.

Manninen ei minusta ollut laiturina niin ytimessä kuin sentterinä, mutta tietysti ehkä ylemmissä ketjuissa hän olisi päässyt paremmin esille. Avausvaihdosta jäi mieleen se, että hän luistelu purkukiekon perään ja jysäytti sitten Moseriin taklauksen Arizona-päädyssä niin, että tämä horjahti. Sitä seurasi Moserin hätäinen siirto kulmaan ja ketjutoverit pääsivät väliin vasemmassa laidassa. Dorofeyev syötti Manniselle slottiin korkealle, muttei tämä ei saanut vetoa aikaan hankalasta asennosta. Toisessa vaihdossa Dorofeyev kuljetti vasemmalta hyökkäysalueelle ja ampui puolustajan jaloista patjaan. Vastustajan puolustaja siirsi irtokiekon maalin kulmalta eteenpäin Haytonille, joka jatkoi sen keskialueen puolelle ennen kuin Manninen ehti iholle. Vegas sai hyökkäyksen katki kuitenkin keskialueella ja palautti nopeasti kiekon oikeaa laitaa pitkin eteenpäin. Manninen ja Leschyshyn saivat kamppailupelaamisellaan hankittua ylivoiman hyökkäyssiniviivan tienoilta, joten ihan OK energiavaihto Mannisen toinenkin esiintyminen oli. Kolmosvaihdossa yhdeksän minuutin kohdalla Manninen puolestaan sai omissa siirron vasemmasta laidasta keskikaistalle ja vahvalla keskikaistaluistelullaan kykeni luomaan 2v1-hyökkäyksen. Hän syötti Dorofeyeville oikealle, jonka rannelaukaus ei Gilliesia ohittanut. Jatkotilanteessa Dorofeyev yritti vanhanaikaiskäännöllä löytää Mannisen lavan vasemmalta takatolpalta, mutta syöttö ei lapaan osunut. Dynaaminen vaihto kuitenkin Manniselta ja varsinkin voimakkaat luistelupotkut jäivät mieleen, joiden ansiosta hän kykeni sen 2v1-tilanteen luomaan.

Seuraavassa vaihdossaan Leschyshyn katkoi keskialueella hyökkäyksen ja irtokiekko tuli Manniselle, mutta tämä menetti sen aikailtuaan liiaksi seisovin jaloin ratkaisunsa kanssa. Sitä seuraavassa vaihdossa puolestaan McNabb siirsi kulmasta kiekon eteenpäin ja Manninen jatkoi sen keskialueelle, mutta tällä olisi ollut aikaa jopa haltuunottoon, mutta varmaan hän halusi ottaa varman päälle viime peleistä oppineena eikä halunnut missään nimessä vuotaa siirtokiekkopelaamisessaan, vaan huitoi pelivälineen välittömästi ulos omista. Kakkoserän alussa puolestaan Leschyshyn hävisi hyökkäyspään aloituksen ja peli kääntyi omiin. Vegasin maalin takaa Pietrangelo lopulta siirsi kiekon ränniin ja Manninen hoiti pelivälineen keskialueelle jälleen terävästi huitaisemalla. Tuossa tilanteessa vastassa oli tosin pinchannut puolustaja, mutta Manninen tuli tilanteeseen vähän keskemmältä ja sai täten paremman position kuin jos hän olisi ollut valmiiksi selin kohti vastustajan maalia. Niinpä Manninen sai kivasti voimaa kirvesiskuunsa ja kiekko ajautui keskialueelle. Mannisen puolustusalueen puolustuspelissä oli vähän erikoista se, että laiturin roolistaan huolimatta hän ajautui usein vaistonvaraisesti sentterin paikalle b-pisteiden väliin ja tuossakin vaihdossa irtosi tosiaan keskeltä laitaan, kun Pietrangelo voitti päädyssä pelivälineen.

Ottelun puolivälissä Manninen ja Dorofeyev voittivat päätykamppailun ja kaivoivat kiekon Leschyshynille, joka ampui vasemmasta laidasta terävän kudin veskaria päin. Alaspäin polkiessa Mannisen puhti vähän loppui, kun edeltävä päätypaini oli vienyt mehut ja hän vain työnsi mailallaan lisävauhtia Leschyshynille, jotta tämä ehti tekemään 3v2-hyökkäyksestä 3v3-tilanteen. Manninen itse valui perässä täyttämään omaa aluetta lopulta. Mitä tulee yleiseen hyökkääjähierarkiaan, siinä Manninen oli kyllä viimeinen, koska erikoistilanneaikaa ei tullut ja alivoimien jälkeen erikoisketjuna jäällä oli Howden-Leschyshyn-Dorofeyev, joten Manniselta jäi vaihtoja väliin senkin vuoksi.

Päätöserän avauskympillä hän kuitenkin pääsi kolmesti askiin ja kamppaili kohtalaisesti omalla alueella laidoissa. Noista kolmesta vaihdosta viimeisessä Leschyshyn luisteli Arizonan päätyyn karvaamaan ja Manninen oli siirtokiekkoa vastassa vasemmassa laidassa rännissä. Sakari poimi painottomalta puolelta Korczakin, joka ampui kaukaa syliin. Viimeinen vaihto oli kolmisen minuuttia ennen loppua. Manninen sai lähetyksessä kehuja kyvystään löytää keinoja voittaa kaksinkamppailuita. Tässä vaihdossa hän pyysi pystysyöttöä takasiniselle ja saikin sellaisen. Kahta vastustajaa vastaan hän sai taisteltua pelivälineen itselleen, muttei saanut aikaan kunnollista jättösyöttöä ketjutovereille, mutta tuossakin aktiivinen mailankäyttö oli positiivista ja jos ja kun hän ei kärkiketjuihin kauden alussa mahdu, ei nelosketjun energiapörrääjän rooli mahdottomuus olisi, koska Manninen on kuitenkin jokaisessa pelissään ollut hyvä karvaamaan ja luistelullaan vaikeuttanut vastustajan alakerran avauspelaamista melko hyvin.

Muista yksilöistä puolustuksesta Bischoff haki päätydumppauksia hyvin ja siirsi niitä yhdellä kosketuksella omille. Kertaalleen hän sai mailan väliin slottisyöttöön estäen vetopaikan. Hän vain parantaa ottelu ottelulta ja se on hyvä juttu. Korczakista jäi mieleen pari pyörähdystä oman maalin takana paineen alla, mutta avaavat syötöt olivat vähän epätarkkoja. Theodore oli ylöspäin hyvä ja rytmitti kivasti peliä. Jostain syystä häneltä otettiin kakkossyöttö pois avausmaalista. Hutton-Pietrangelo kaksikko oli melko tasapainoinen molempiin suuntiin halliten virtausta. Maalissa Thompson torjui 14/15 kertaa. Hän selvisi helpolla. Paras torjunta oli kakkoserän alussa, kun Nemeth ampui viivasta ja reboundin McBain käänsi Thompsonin patjan kautta ohi maalin. Hill piti puolestaan nollat jälkimmäisellä puolikkaalla, mutta häntä testattiin lähinnä parissa maalinedusruuhkassa.

Hyökkäyksessä Royn ketju vastasi Cassidyn huutoon ja onnistui nyt erinomaisesti, kun päävalmentaja heiltä tasonnostoa oli vaatinutkin. Ketju oli mukana kahdessa 5v5-maalissa ja loi tasaisesti kulmaralleja läpi illan. Vastus ei toki priimaa ollut, mutta lupaava esitys kolmikolta silti nähtiin. Kolesar takakarvasi hyvin ja puolusti hyvin mailallaan. Hänellä oli myös yksi hyvä maalipaikka 3v2-vastaiskusta kakkoserässä Cotterin poikkisyötöstä. Kakkoserän lopussa puolestaan Kolesar itse kiersi puolustajan vasemmassa laidassa ja tarjoili vastaiskun lopuksi rystylätyn maalille, mutta Roy ei ihan syöttöön yltänyt, joten suorissakin hyökkäyksissä ketju oli vaarallinen eikä vain HAHP:ssa.

Mannisen ketju tuli pitkälti perattua yllä, mutta sanotaan näin, että Leschyshyn oli samanlainen energinen puurtaja kuin Manninen ja Dorofeyevin kohokohta oli kakkosylivoimalla kääntö slotista siipeen Marchessaultille, jonka one-timer oli tulokseton. Kärkiketjuista Eichelin koostumus pelasi hyvin yhteen aika ajoin ja varsinkin suorahyökkäyksissä kykeni luomaan vetopaikkoja, mikä oli positiivista. Eichel pelasi myös alivoimaa Smithin kanssa ja väläytteli kertaalleen avauserässä vastaisku-uhkaansa, mutta Moser selvitti lopulta 1v1-tilanteen. Muut alivoimaparit olivat Stone-Stephenson ja Roy-Kolesar. Ykkösylivoima oli puolestaan tutusti Theodore-Eichel-Smith-Stephenson-Stone. Stone oli elementissään maalin kulmalla pari kertaa, muttei saanut käännettyä kiekkoja patjojen läpi sisään. Pienen miinuksen annan kapteenille harhasyötöistä omalta siniseltä eteenpäin, koska ne katkesivat usein vastustajan lapoihin keskialueella. Stephenson teki yhden maalin, josta on annettava plussa ja luistin liikkui tutun ketterästi. Howden puolestaan karvasi kertaalleen kakkoserässä kiekon hyökkäysalueella itselleen ja tarjoili slottiin Stephensonille avopaikan, mutta tämä ampui ohi maalin.

Ylihuomenna kausi sitten jo käynnistyykin. Ketjukoostumuksista varmin on varmaankin Cotter-Roy-Kolesar, koska Carrierin en usko olevan kunnossa kauden avauksessa. Whitecloud sen sijaan oli käynyt kaiketi jo yksinään luistelemassa ja on Cassidyn mukaan lähempänä pelivalmiutta. Hän ilmeisesti sai vammansa blokattuaan alivoimalla laukauksen siivestä viimeisimmässä harjoituspelissään, jonka hän pelasi. Jos Whitecloud on sivussa, varmaankin Korczakille olisi ruutu tarjolla kolmosparissa. Yläkerrassa Karlsson harjoitteli viimeksi Amadion ja Kesselin kanssa, mutta jotenkin uskon, että Kessel palaisi kuitenkin Eichelin vierelle ja Howden Karlssonin ketjuun.

Rondbjerg puolestaan oli lopulta junnukolmikosta se, joka laitettiin eilen waivereihin. Toivottavasti häntä ei poimita. Itse olisin lähettänyt hänen sijastaan Leschyshynin alas, vaikka tämä on kieltämättä näyttänyt paremmalta kuin viime kaudella kertaakaan ja luistelu on mennyt eteenpäin, mutta tehoja hän tuskin tulee tuottamaan, vaan on juurikin köyhän miehen C. Eakin. Mutta joo, veikkaan avausillan kokoonpanoksi seuraavaa:

Howden - Karlsson - Amadio
Marchessault - Stephenson - Stone
Smith - Eichel - Kessel
Cotter - Roy - Kolesar

Martinez - Pietrangelo
McNabb - Theodore
Hutton - Korczak/Whitecloud

Thompson
Hill

Silver Knights on puolestaan pelannut pari harjoituspeliä Tucsonia vastaan. Ensimmäisen se hävisi vieraissa 5-2, mutta voitti kotonaan 2-1. Ensimmäisen pelin molemmat maalit syntyivät ylivoimalla Primeaun ja Corcoranin toimesta. Jälkimmäisessä matsissa osuivat puolustajista Hayes ja Cormier. Morozov ja Ford syöttivät yhdet maalit molemmissa matseissa ja raportin mukaan Primeau oli mukana jälkimmäisen pelin molemmissa osumissa jossain määrin, joten hän on täten ollut mukana kolmessa maalissa neljästä toistaiseksi. Kokoonpanot noissa peleissä olivat:

Primeau – Morozov – Swetlikoff
D'Amato – Ford – Brisson
Guay – Conrad – McCallum
Leppard – Gill – Kallionkieli

Riedell – Corcoran
Estes – Skeoch
Thompson – Gagnon
Chayka

Saville
Papirny

Quinney – Morozov – Rempal
Brisson – Froese – Marushev
Primeau – Conrad – Guay
D'Amato – Ford – McCallum

Hayes – Cormier
Ahac – DiLiberatore
Chakya – Pachal

Patera
Saville








Yöllä tuli tieto, että Swetlikoff, Kallionkieli, Estes, Skeoch ja Papirny on lähetetty ECHL:ään, joten Kallionkieltä ei täten ainakaan alkuun pääse sittenkään näkemään hopearitareissa, pöh. Gill, Thompson, Riedell, Hanson, Leppard ja Gagnon eivät puolestaan saaneet jatkoa try-outteihinsa ja neljä ensin mainittua jatkaa matkaansa myös ECHL:ään Savannah Ghost Piratesin paitaan.
 

NakkiFakiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Charlestown Chiefs
Sellainen ujo toive vieraasta pöydästä että olisiko noita pitkiä ja sinänsä kyllä ihan asiallisia peliraportteja mahdollista pistää spoileritägien sisään? Vegas on kiinnostava joukkue koska aina sattuu ja tapahtuu ja sen kuulumisia on kivata seurata täältäkin, mutta etenkin puhelimella plärätessä noiden läpikäyminen vie tuskastuttavan kauan aikaa.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
No kiva uutinen tuo The Hague:n sopimuksen syntyminen. Eiköhän palkka asettunut tuonne odotettuun haarukkaan, joten miksiköhän siitä piti vääntää noin pitkään? Olisi ollut hyvä saada Nicille vähän harjoituspelejä alle.

Joka tapauksessa, eiköhän tästä seuraa se, että puolustuksessa Korczak putoaa pois NHL-miehityksestä, samoin Bischoff, jos Whitecloud on kunnossa kauden avaukseen. Ja Hutton pidetään ylhäällä? Aktiivisessa rosterissa sitten myös Cotter, Leschyshyn ja Manninen niin kauan kunnes Carrier tervehtyy, jolloin sitten ilmeisesti Manninen siityy AHL:n puolelle jos muut ovat terveitä? Vai onko turvallista pistää Leschyshyn waivereihin?

EDIT: Manninen siis kai AHL:ään ja Leschyshyn kauden avausmiehistössä 23:n pelaajan joukossa. Kuten myös Cotteri. Joten ei yllätyksiä. Eiköhän Manninen nosteta ylös viimeistään loukin sattuessa jollekin ylhäällä olevallle pelaajalle.

@Salming siis pidät Howden - Karlsson - Amadio kolmikkoa Vegasin ykkösketjuna? Eiköhän kaikilla muilla tämä ole kolmonen ja niin edelleen. Se ketju, missä Eichel pelaa on ykkönen. Ymmärsin nostalgialogiikkasi Marchessault-Karlsson-Smith ketjun pitämisessä ykkösketjuna omassa mielessäsi aiemmilla kausilla, mutta mikä on logiikka tuossa yllä olevassa ketjujärjestyksessäsi? Karlssonin ketju on aina ykkösketju? Stone on ollut pidempään Vegasissa kuin Eichel, joten Stonerin ketju on kakkosketju? No tuo sopii, mutta eiköhän ykkönen ja kolmonen tuossa yllä olevassa hahmotelmassasi vaihda paikkojaan päittäin muiden papereissa.
 
Viimeksi muokattu:

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Sellainen ujo toive vieraasta pöydästä että olisiko noita pitkiä ja sinänsä kyllä ihan asiallisia peliraportteja mahdollista pistää spoileritägien sisään? Vegas on kiinnostava joukkue koska aina sattuu ja tapahtuu ja sen kuulumisia on kivata seurata täältäkin, mutta etenkin puhelimella plärätessä noiden läpikäyminen vie tuskastuttavan kauan aikaa.
Kielsin aiemmin jyrkästi spoilerien käytön, koska tämä ei ole TV-/elokuvaketju, vaan tekstit liittyvät automaattisesti Golden Knightsiin, joten miksi piilottaa ne, mutta voin harkita asiaa kesän yli lepyttyäni, vaikkakin nopeastihan 10 sekunnissa nuo pidemmätkin tekstit pystyy ohittamaan halutessaan.

No kiva uutinen tuo The Hague:n sopimuksen syntyminen. Eiköhän palkka asettunut tuonne odotettuun haarukkaan, joten miksiköhän siitä piti vääntää noin pitkään? Olisi ollut hyvä saada Nicille vähän harjoituspelejä alle.
Kolmen vuoden sopimus on järkeenkäypä. Taisin veikata aiemmin kahden vuoden siltasopimusta vähän alle kahdella miljoonalla, joten menkööt tuo reilun kahden miljoonan palkka läpi, kun sopimukseen tuli yksi lisävuosi. Twitterissä viisaammat huomioivat, että Haguen palkka $2,294,150 jättää Vegasin 17 dollaria vajaaksi maksimaalisesta LTIR-summasta, kun pitkäaikaispotilaina ovat Weber, Lehner ja Patrick:





Joka tapauksessa, eiköhän tästä seuraa se, että puolustuksessa Korczak putoaa pois NHL-miehityksestä, samoin Bischoff, jos Whitecloud on kunnossa kauden avaukseen. Ja Hutton pidetään ylhäällä? Aktiivisessa rosterissa sitten myös Cotter, Leschyshyn ja Manninen niin kauan kunnes Carrier tervehtyy, jolloin sitten ilmeisesti Manninen siityy AHL:n puolelle jos muut ovat terveitä? Vai onko turvallista pistää Leschyshyn waivereihin?

EDIT: Manninen siis kai AHL:ään ja Leschyshyn kauden avausmiehistössä 23:n pelaajan joukossa. Kuten myös Cotteri. Joten ei yllätyksiä. Eiköhän Manninen nosteta ylös viimeistään loukin sattuessa jollekin ylhäällä olevallle pelaajalle.
Manninen, Dorofeyev, Rondbjerg (läpäisi waiverit luojan kiitos), Bischoff, Korczak ja Hutchinson tosiaan lähetettiin alas ja 23 pelaajan miehistö avausiltamaan on: Vegas Golden Knights Announce Opening Night Roster

McCrimmon also announced the club's 23-man roster ahead of the first game of the season in Los Angeles against the Kings on Tuesday. The full roster is below.

FORWARDS: Michael Amadio, William Carrier, Paul Cotter, Jack Eichel, Brett Howden, William Karlsson, Phil Kessel, Keegan Kolesar, Jake Leschyshyn, Jonathan Marchessault, Nicolas Roy, Reilly Smith, Chandler Stephenson, Mark Stone

DEFENSEMEN: Nicolas Hague, Ben Hutton, Alec Martinez, Brayden McNabb, Alex Pietrangelo, Shea Theodore, Zach Whitecloud

GOALTENDERS: Adin Hill, Logan Thompson

Aiempi ketjulotto oli muutoin oikein, mutta Howden kuitenkin aloittanee Stephensonin vitjassa ja Marchessault ottaa paikan Karlssonin ja Amadion viereltä. Viimeksi mainittu koostumushan pelasi jo keväällä hyviä pelejä yhdessä analytiikan mukaan ja olen ihan tyytyväinen tuosta, että Marchessault-Karlsson pariskunta on yhdessä, kun sitä jo povasin ennen harjoitusleiriä. Whitecloud puolestaan oli harjoituksissa mukana Huttonin parina, joten eiköhän hän ole kunnossa ensi yönä. Carrier sen sijaan luisteli Leschyshynin ja Mannisen kanssa eilisissä reeneissä ennen rosteripudotuksia, joten Cotter pitänee paikkansa nelosvitjassa Los Angelesissa. Hague liittyy joukkueeseen tänään, muttei vielä pelaa.

Marchessault - Karlsson - Amadio
Howden - Stephenson - Stone
Smith - Eichel - Kessel
Cotter - Roy - Kolesar
+ Carrier, Leschyshyn

Martinez - Pietrangelo
McNabb - Theodore
Hutton - Whitecloud
+ Hague

Thompson
Hill

YV:

Stone
Eichel—Stephenson—Smith
Theodore

Roy
Kessel—Karlsson—Marchessault
Pietrangelo

Itse ehkä muotoilisin ketjut näin:

Marchessault - Karlsson - Roy
Manninen - Stephenson - Stone
Smith - Eichel - Kessel
Carrier
- Howden - Kolesar
+ Amadio, Cotter/Rondbjerg
Yllä ovat tummennettuna spekulaatio-osumat ennen harjoitusleirin alkua. Cassidy päätti peluuttaa Royta ja Mannista alusta asti senttereinä (toki Manninen oli siirretty lopulta laitaan viimeisissä harjoituksissa ja reenipelissä) ja Howdenia laiturina, joten täydellisesti ennustus ei voinut täten osua, mutta kolmen kärkiketjun tutkaparien oikein arvaaminen lämmittää mieltä ja täten luottoluokitukseni Cassidyyn on korkea kauden alkaessa. Nelosketjustakin tummensin toki Carrierin, koska terveenä hän olisi Cotterin paikalla Kolesarin laituriparina.

@Salming siis pidät Howden - Karlsson - Amadio kolmikkoa Vegasin ykkösketjuna? Eiköhän kaikilla muilla tämä ole kolmonen ja niin edelleen. Se ketju, missä Eichel pelaa on ykkönen. Ymmärsin nostalgialogiikkasi Marchessault-Karlsson-Smith ketjun pitämisessä ykkösketjuna omassa mielessäsi aiemmilla kausilla, mutta mikä on logiikka tuossa yllä olevassa ketjujärjestyksessäsi? Karlssonin ketju on aina ykkösketju? Stone on ollut pidempään Vegasissa kuin Eichel, joten Stonerin ketju on kakkosketju? No tuo sopii, mutta eiköhän ykkönen ja kolmonen tuossa yllä olevassa hahmotelmassasi vaihda paikkojaan päittäin muiden papereissa.
Sanotaanko näin, että arvasin, että tartut tuohon, joten kyseessä oli pieni "rapala", mutta nyt kun Marchessault näyttää kuitenkin Howdenin asemesta aloittavan Karlssonin rinnalla, pakkohan tuota koostumusta on historiaan peilaten pitää ykkösnyrkkinä, heh. Muutoin kyllä olisin ollut valmis puhuttelemaan Howden-Karlsson-Amadio kolmikkoa kolmosketjuna. Logiikka olkoot jatkossa siis se, että jos 2/3 vanhasta ykkösketjusta pelaa yhdessä, he ovat paperilla minulle ykkösvitja.

Todetaan lopuksi, että McCrimmonin mukaan Brossoit liittyy kunnolla harjoituksiin lokakuun puolivälissä, kun lääkäriltä heltiää lupa.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
1/82 Los Angeles Kings - Vegas Golden Knights 3-4, 12.10.2022

Kings

Fiala - Kopitar - Kempe
Moore - Danault- Arvidsson
Iafallo - Byfield - Vilardi
Grundström - Lizotte - Kaliyev

Anderson - Doughty
Durzi - Roy
Edler- Walker

Quick
Petersen

Golden Knights

Marchessault - Karlsson - Amadio
Howden - Stephenson - Stone
Smith - Eichel - Kessel
Cotter - Roy - Kolesar

Martinez - Pietrangelo
McNabb - Theodore
Hutton - Whitecloud

Thompson
Hill

YV:

Stone
Eichel Stephenson Smith
Theodore

Roy
Kessel Karlsson Marchessault
Pietrangelo

AV: Karlsson-Roy-Martinez-Pietrangelo, Stephenson-Stone-McNabb-Whitecloud, Smith-Karlsson, Howden-Eichel





1. erä

Tutusti kauden ensimmäinen ottelu oli herättävä katsomaan jopa livenä eikä vain kelata tulospiilosta. Aloituskentälliset olivat Cotter-N. Roy-Kolesar-Martinez-Pietrangelo ja Grundström-Lizotte-Kaliyev-Durzi-M. Roy. Kauden ensimmäisen aloituksen vei Roy, joka kaapi rystypuolelta aloituksen kotiin ja Pietrangelo siirsi kiekon laitaa pitkin Kolesarille, joka jatkoi sen Los Angelesin alueelle. LA kuitenkin purki saman tien ja Vegas haki vauhtia omista. Pietrangelo siirsi päätykiekon ränniin ohi Grunströmin ja Cotter jatkoi sen vasemmasta laidasta keskelle Kolesarille. Tämä ylitti jalalla keskialueen ja käänsi sitten oikeasta laidasta syötön maalille, mutta syöttö ei N. Roylle tai Cotterille koskaan täysin lapaan osunut, vaan Lizotte puolusti hyvin. Irtokiekon kulmasta Kaliyev purki pitkänä toiseen päätyyn. Eichelin vitja hyppäsi askiin, mutta Jack hävisi aloituksen Lizottelle. Hän kuitenkin pysäytti sitten hyökkäyksen punaviivalla. Kessel kamppaili irtokiekosta hyökkäyssinisellä sen jälkeen, mutta hänen mailansa nousi Kempen kasvoihin ja Los Angeles pääsi ylivoimalle.

Vegas aloitti alivoiman nelikolla Karlsson-Roy-Martinez-Pietrangelo. Luulin, että Royn pelaaminen Karlssonin parina johtui siitä, että Smith oli ollut juuri jäällä, mutta myöhemmilläkin alivoimilla Roy oli Karlssonin pari. Roy ja Karlsson purkivatkin nopeasti ja pääsivät vaihtamaan Stephensonin ja Stonen kanssa. Heidän ollessaan jäällä Kopitar haki kertaalleen vasemmalta poikkisyöttöä Kempelle, mutta syöttö oli osoitteeton, kun Stone ja Stephenson olivat lapoineen välissä. He pääsivät jopa puolittaiseen 2v1-vastaiskuun. Stone nosti jalalla vasenta laitaa pitkin ja päätti kuljetuksen heppoiseen rystykutiin Quickin syliin, mutta liike näytti kuitenkin vetreältä eikä hän jäänyt jalkoihin. Alivoiman lopussa puolestaan Martinez otti ison blokin, kun Durzi levitti viivasta siipeen ja Kaliyev ampui suoraan syötöstä. Vegasin alivoimasysteemissä puolustajien tuleekin blokata siivistä tulevat vedot ja kukapa muu kuin Martinez olisi siinä hommassa parempi. Kaliyev sai vielä toisen vastaavan levityksen, mutta ampui silloin yli maalin. Alivoima oli kaikkiaan loistava ja Kings joutui pari kertaa vain dumppaamaan kiekon päätyyn ohi 1-3 alivoimatrapin ja kertaalleen Whitecloud ehti sinne ensin purkaen heti ykkösellä.

Jäähyn jälkeinen erikoisketju oli koossa Marchessault-Stephenson-Stone, kun avauskaudellahan se oli usein Marchessault-Haula-Tuch, joten Joonatan on säilyttänyt erikoisasemansa ja pääsee aina askiin alivoimien jälkeen. Tuo tämänkertainen ketju sai paineen hyökkäysalueelle ja Stone poimi lopuksi mukaan painottomalta puolelta nousseen Whitecloudin, joka ampui oikealta b-pisteeltä Quickin räpylään neljän minuutin kohdalla. Minuutti myöhemmin nelosketju pelasi toisen vaihtonsa. Cotter pyörähti päädyssä irti vartioijastaan ja syötti rystyltä maalille kohti Kolesaria, mutta syöttö ei lapaan pudonnut. Oli silti ilo nähdä se, että Cassidyn aikana saa hakea rohkeasti noita syöttöjä maalin takaakin parhaaseen sektoriin, vaikka seurauksena olisi menetys. 2v2-vastahyökkäyksestä Kings toki loi uhkaa, kun Kopitar heitti kiekon oikeasta laidasta maalille ohi McNabbin kohti Kempea ja se kimposi tätä varjostaneen Whitecloudin luistimesta tolppaan ja siitä Thompsonin alle.

Seuraavassa vaihdossa puolestaan Eichel ja Kessel hävisivät kaksinkamppailun syvällä Kings-alueella ja seurauksena oli 4v3-vastahyökkäys. Doughty syötti siniviivan päällä poikittain Arvidssonille, joka vasemmasta laidasta tarjoili takatolpalle Moorelle, mutta tämä kauhaisi kiekon vain sivurautaan ja täten en saanut kahta pistettä kerralla palstan NHL-fantasyyn ikävä kyllä. Tuo oli vähän heikosti puolustettu Smithilta, kun hän tuijotti kiekkoa miehen sijaan. Kuuden minuutin jälkeen kakkosketjulta nähtiin kiva suorahyökkäys. Stephenson tuki alempana avauspelaamista ja hänet löydettiinkin. Chandler pelasi sitten keskialueella seinän Stonen kanssa ja lopuksi vasemmasta laidasta syötti maalille, jonne ajoi ketjuun suoraviivaisuutta tuova Howden, mutta kiekko ei ikinä perille lapaan tullut. Minuutti myöhemmin puolestaan Hutton pyörähti omalla alueella vasemmassa laidassa karvauksen alta ketterästi pois ja avasi laitaa pitkin eteenpäin.

Kingsilla ei ollut yhtään vetoa kohti maalia mainoksille mentäessä, mutta se muuttui vajaan kymmenen minuutin kohdalla, kun 2v2-vastaiskusta Fiala leikkasi oikeasta laidasta keskelle puoliksi ohi Martinezin ja ampui sitten terävästi ranteella Thompsonin kilpeen, kun Pietrangelo seurasi Kempen ajon maalille. Tuokin vastaisku tuli Eichelin ketjun kiekonmenetyksestä hyökkäysalueella.

Puolivälissä avauserää ykkösketjusta Amadio kärkikarvaajana ajoi päätyyn asti ja taklasi Kings-puolustajista Durzia, jonka siirtokiekko jäi hätäiseksi ja Karlsson pääsi väliin. Tämä löysi keskeltä Marchessaultin, joka pudotti viivaan ja Hutton kokeili ampua tuloksetta. Irtokiekon haki oikeasta laidasta Karlsson, mutta palautus päätyyn katkesi M. Royhin ja Kings pääsi omista ulos. Vilardi pelasi keskeltä vasempaan laitaan Iafallolle ja tämän liimasi kulmaan voimalla Whitecloud. Iafallo ehti kuitenkin siirtää kiekon päätyyn, jonne liikettään jatkoi Vilardi. Tämä kamppaili kiekosta niin väkevästi, että Hutton menetti ensin mailansa ja sitten vielä toisen hanskansa. Kings sai päätypelin käyntiin. Vilardi vieritti kiekon maalin takaa Byfieldille, joka tuli vastaan oikeasta laidasta. Karlsson irtosi sentterin paikalta oikeaoppisesti kamppailemaan kiekosta laitaan, mutta oli myöhässä ja Byfield ehti siirtää kiekon takaisin päätyyn Vilardille. Samalla Amadio oli pudonnut tukkimaan keskustaa, josta Karlsson oli poistunut. Whitecloudkaan ei maalin takana saanut katki Byfieldin syöttöä, joten Vilardi pääsi estelyittä kääntämään kiekon maalin eteen, jonne liikkui Byfield. Hutton oli ilman mailaa, mutta saanut noukittua hanskan käteensä. Se ei auttanut, kun Vilardi syötti hänen lävitseen ja Byfield ampui läheltä päin Thompsonia, joka otti hyvän lähitorjunnan. Entinen kakkosvaraus haki oman laukauksensa irtokiekon vasemmasta kulmasta ja syötti sen vasemmalle yläkaarelle liikkuneelle Vilardille, joka kiskaisi vapaasti rannelaukauksen yläriman alle, kun Amadio oli poissa paikaltaan eikä Hutton saanut blokattua laukausta. Thompson oli voimaton maskin takana ja peli oli 1-0 ajassa 10:36. Laukaukset olivat 4-6 tässä vaiheessa.

12. minuutilla Arvidsson kiskaisi vastaiskun päätteeksi terävän rannelaukauksen puolustajan jaloista Thompsonin räpylään. Hyvin kyllä Los Angeles päätti vastahyökkäyksensä aina laukaukseen tai syöttöön kohti maalia. Tuon tilanteen jälkeen Eichel hävisi oman pään aloituksen ja Kopitarin vitja mylläsi hetken. Fiala syötti päädystä korkealle slottiin ja Kempe tykitti one-timerin noppavitosen ulkopuolelta veskarin syliin. Noilta alueilta Vegas sallii laukaukset ja Thompsonin irtokiekkokontrolli oli kunnossa. Seuraavankin aloituksen Vegas hävisi omissa, kun Danault alisti Stephensonia. Doughty ampui heti hirmuisen lämärin siniviivasta ohi etukulman. 13. minuutilla samassa vaihdossa Pietrangelo antoi harhasyötön omissa yrittäessään siirtää kiekon laidasta maalin taakse, mutta Stephenson paikkasi erheen ollen välissä maalin edessä Kings-pelaajan syötössä. Ajassa 13:30 puolestaan 1-2-2 keskialueen karvaus tehosi, kun avauspeli ohjattiin oikeaan laitaan ja McNabb puolusti eteenpäin jyräten Grundströmin levyksi vaihtoaitioiden edessä. Tämän maila lensi vielä vaihtopenkkien väliin toimittajalle, kun taklaus oli niin voimakas:





Minuutin päästä PAPP puolestaan toimi, kun Roy irtosi sentterinä oikeaan laitaan ja riisti kiekon Fialalta siirtäen sen keskialueelle. Perään nelosketju pääsi vielä hetken aikaa väsyttämään Kingsin kärkiketjua kulmarallillaan, mutta Cotterin rystylätty poikki kentän ei löytänyt tuoretta Eichelia. Seuraavasta hyökkäyksestä kuitenkin Eichel ampui suoraluistelusta oikeasta laidasta kiekon napakasti Quickin hanskaan. Mainosten jälkeen 16. minuutilla kolmosketju teki pari katkoa kiekottomana. Ensin Smith oli esteenä keskialueella ja sitten syvällä Eichel nappasi kiekon vasemmalla b-pisteellä itselleen, kun Doughty ei saanut pysäytettyä rännidumppausta, mutta Eichelin laukaus oli ponneton. Ykkösketju seuraavassa vaihdossaan puolestaan jatkoi vyöryä. Karlsson kaapi aloitusvoiton ja Marchessault liikkui kaarelta oikeaan laitaan ampuen kaukaa päin Quickia. Karlsson noukki päädystä irtokiekon ja kieputti Byfieldin. Sitten hän punnersi maalin eteen, mutta vanhanaikaiskääntö meni ohi takakulman. Ajassa 17:30 puolestaan Stone tarjoili vasemmasta laidasta rystylätyn takatolpalle Howdenille, mutta Quick liukui upeasti patjoineen eteen. Kaikkiaan Stephensonin ketjun hyökkäysalueen hyökkäyspeli kesti vajaan minuutin ja tuo oli sen kohokohta.

Ajassa 18:40 1-2-2 karvauksella keskialue saatiin taas niin tukkoon, että Vegasin nelosketju sai pakotettua vieraat päätydumppaukseen kontrolloidun alueelle viennin sijaan. Painottomalla puolella McNabb voitti kaksinkamppailun Walkeria vastaan ja siirsi kiekon eteenpäin oikeaa laitaa pitkin. Cotter lähetti ristipiston askiin hypänneelle Kesselille, joka jatkoi ykkösellä keskelle niin ikään vaihdosta tulleelle Eichelille ja tämä pääsi läpiajoon tuoreilla jaloilla, mutta ampui seinille. Kesselin yhden kosketuksen jatko oli kyllä tyylikäs ja kemiaa Eichelin kanssa yhä löytyi. Päätösminuutilla Amadio haastoi Andersonin suorahyökkäyksessä ja tämä esti liiaksi puolustamalla kädet ylhäällä niin, että poikittainen maila oli jäähyn syy. Puolen minuutin ylivoimalla Theodore pysäytti heti alkuun purun siniviivassa ilmasta kädellään. Stone syötti vasemmasta siivestä Eichelille maalin kulmalle, jonka kääntö poikittain Smithille katkesi peittoon eikä Stephensonkaan keskeltä saanut sudituksi irtokiekkoa mihinkään. Kings ei kuitenkaan päässyt omista ulos ja summerin soidessa Eichel käänsi uudelleen maalin kulmalta syötön kohti Smithia, joka ampui one-timerin patjaan, mutta kello oli jo nollassa.

Avauserän vedot kirjattin 7-16. Keskialueen trap toimi kivasti ja kotijoukkueen onnistuneet suorat hyökkäykset olivat vähissä. Kingsin paikat syntyivät pitkälti siirtymähyökkäyksistä, kun vastaiskunsa se päätti lähes aina laukaukseen. Erän keskivaiheilla oli hetkellinen suvantovaihe vierailta, mutta se kesti muutaman minuutin ainoastaan. Alivoima oli vahvaa ja pääosin viisikkopuolustaminenkin. HAHP:ssä pakit nousivat syvyyteen aika samoin kuin Deboerin alaisuudessa esim. Whitecloud teki niin avausvaihdossaan ja myöhemmin Martinez-Pietrangelo kaksikkokin eräässä vaihdossa, joka näytettiin lähetyksessä jälkikäteen, joten Cassidynkaan aikana puolustajien ei tarvitse vain seisoa siniviivalla tönkköinä, kun kiekko on hyökkäysalueella. Puolustajista eniten pelasivat Theodore (7:50) ja McNabb (7:30). Eichel pelasi hyökkääjistä ainoana yli kuusi minuuttia (6:19). Marchessault pelasi toiseksi vähiten eli 3:57 (Amadio 3:33). Cotterinkin jääaika oli 4:56 ilman erikoistilanteita. Ahkerimmat laukojat olivat Eichel ja Smith kolmella laukauksella.

2. erä

Toisen erän alku ylivoimalla oli kehno. Kumpikaan viisikko ei saanut edes kuviota kuntoon tai laukauksia kohti maalia puolessatoista minuutissa, vaan ykkösviisikko varsinkin menetti pari kertaa kiekon vaihtoaitioden edessä Eichelin johdolla. Joukkueiden tultua tasalukuisiksi Iafallo nousi oikeaa laitaa ampuen suoraluistelusta kohti etukulmaa, mutta Thompsonin kilpi oli tiellä. Kingsillä oli vaihto kesken, kun Vegas lähti vastahyökkäykseen ja pääsikin ilmaiseksi hyökkäämään kolmella yhtä vastaan. Marchessault pelasi nopean seinäsyötön Karlssonin kanssa ja viimeisteli sitten maalin oikealta kulmalta ohi Quickin 1-1:een ajassa 21:41. Kyseessä oli neljäs kerta kuuteen kauteen, kun Joonatan osui ritareille runkosarjan avauspelissä.





22. minuutilla nelosketju jatkoi hyvää iltapuhdettaan hankkimalla ylivoiman. Roy kiemurteli hyökkäysalueelle kuljettamalla ja Edler taklasi häntä poikittaisella mailalla oikeassa laidassa. Siirretyn rangaistuksen aikana Cotter syötti päädystä vasemmalle b-pisteelle ja Hutton tinttasi vastakiekkolämärin päin Quickia. Ylivoimalla Eichel ampui ranteella ohi peiton Quickin syliin. Stone puolestaan haki kertaalleen päädystä syöttöä slottiin Stephensonille, mutta Andersonin tikku oli välissä. Puolivälissä ylivoimaa Stephenson oli hetkellisesti oikealla ja Smith keskellä. Ensin mainittu syötti keskelle, mutta Smith aikaili ja menetti. Kakkosylivoimassa Kessel pakotti ensin yhden poikkisyötön halki neliön, mutta Roy kamppaili päädyssä kiekon takaisin ritareille. Sitten Pietrangelo levitti viivasta uudelleen Kesselille vasemmalle, joka ampui matalan rannelaukauksen patjaan. 25. minuutilla puolestaan Marchessault ja Karlsson törmäilivät puolustussinisellä ja Danault pääsi vapaasti ampumaan suoraluistelusta vasemmasta laidasta. Thompson sylki korkean vedon eteensä, mutta torjui Danaultin reboundyrityksen. Minuutti myöhemmin puolestaan Durzi suti ohi kiekosta keskialueella ja Stone pääsi vapauttamaan Howdenin läpiajoon vaihtoaitioiden edestä annetulla pystysyötöllä. Howdenilla ei kuitenkaan riittänyt virtaa polkea kunnolla karkuun M. Roylta, joka häiritsi sen verran, että rystysuupaisu oli helppo torjuttava kilvellä Joonatan Nopealle.

Mainosten jälkeen Kopitar livahti oikeasta laidasta hyökkäysalueelle ohi Amadion eikä Martinezkaan saanut irrotettua päädyssä slovenialaista kiekosta. Tämä pudotti viivaan, Doughty levitti ja Anderson viritti lämärin vasemmalta puolelta Thompsonin syliin. Reboundkontrolli toimi. Seuraavan aloituksen Roy voitti Byfieldia vastaan ja painopiste siirtyi toiseen päätyyn. Roy itse tuli kiekon kanssa ulos vasemmasta kulmasta ja pääsi ampumaan maalin edestä, mutta Quick veti pidemmän korren. Aika usein Byfieldin ketju oli jäällä Royn vitjaa vastaan ja viimeksi mainittu oli minusta niskan päällä keskinäisissä vaihdoissa.

29. minuutilla Martinez avasi alhaalta laitaa pitkin Stonelle, joka leikkasi keskustaan ja ampui sitten ruuhkan keskeltä päin Quickia. Pietrangelon laukaus keskeltä irtokiekkoon päätyi Mooren blokkiin. Vastahyökkäyksestä Arvidsson yritti väkisin punnertaa oikeasta laidasta maalille, mutta Kessel puolusti alimpana pelaajana erinomaisesti pitäen vastustajansa ulkokehällä ja napaten lopulta päädyssä kiekon itselleen. Puolivälissä ottelua Vegas sai puolestaan erän toisen 3v1-vastahyökkäyksen, kun Fiala ampui terävästi vasemmasta laidasta ja Thompsonin patjatorjunnan jälkeen Kopitar ja Walker kompuroivat itsekseen keskialueella. Edler ehti juuri pelin alle heittäytyen poikkisyötön eteen, joten Marchessault ampui itse vasemmasta laidasta, mutta Quick piti längit kiinni patjatorjunnalla. Hetkeä myöhemmin toisessa päässä Kopitarin jätöstä Durzi nousi esiin viivasta, mutta syöttö vasemmasta laidasta keskustaan oli epätoivoinen tiiviin viisikon sisään. 31. minuutilla puolestaan Roy katkaisi hyökkäyksen keskialueella pitäen mailansa jäässä stonemaisesti. 2v2-vastaiskusta Cotter loi oman vetopaikkansa viistoluistelullaan, mutta rannelaukaus vasemmasta laidasta oli marja Quickille. Minuutti myöhemmin Vegas pääsi ylivoimalle, kun Kesselin jätöstä Eichel oli päästä pujahtamaan vapaasti maalille, kunnes Arvidsson esti sen lyömällä käsille. Mainiosti hankittu jäähy rohkeudella mennä ahtaaseen väliin. Viime kaudella nuo suoritukset puuttuivat ja Vegas sai koko sarjassa vähiten ylivoimia.

Ylivoimalla Stone piti kertaalleen kiekon näyttävästi hallussaan siniviivan päällä kahta vastustajaa vastaan, mutta se meni hukkaan, kun poikkisyöttöä seurannut laukaus vasemmasta laidasta kiersi saman tien takaisin keskialueelle. Kakkosylivoimakaan ei kuviota saanut rauhoittumaan, joten tuo YV meni hukkaan Kingsin purettua viidesti. Ajassa 34:30 puolestaan Kaliyev pääsi keskialueen katkosta ampumaan siniviivan ylityksen jälkeen, mutta Thompson liimasi tuonkin vedon varmasti. Laukaukset erässä olivat vartin jälkeen 11-11. Neljä minuuttia ennen taukoa vuorostaan nelosketju pelasi vahvan vaihdon hyökkäysalueelle ja toimitti pari kertaa laidoista kiekkoa maalille. Hetkeä myöhemmin Martinezin avaus tavoitti Marchessaultin ja tämä leikkasi stonemaisesti vasemmalta keskustaan ampuen puolustajan jaloista ohi takakulman. Seuraavassa vaihdossa puolestaan Eichel vei kiekon jalalla hyökkäysalueelle, mutta jalkamiinaharhautuksesta kiekko karkasi kulmaan. Smith meni irtokiekon perään ja pääsi väliin siirtokiekkoon. Hän syötti Kesselille, joka pudotti viivaan ja McNabb lämäsi päin lähintä blokkaajaa. Ajassa 38:40 Huttonilta jäi mieleen hyvä transitiopuolustus, kun jalat kävivät alaspäin ja hän oli luistimineen katkaisemassa Vilardin syöttöä. Whitecloudin avaus ei kuitenkaan tavoittanut Cotteria, joten Golden Knights teki pitkän kiekon. Stephenson hävisi aloituksen toistamiseen Danaultille illan aikana ja Arvidsson kiskaisi heti kaarelta rannelaukauksen ohi takakulman. Jatkotilanteesta Whitecloud lähti jäähylle poikkaristaan Danaultiin maalin edessä.

Toisellakin alivoimalla tosiaan Roy-Karlsson aloitti yhdessä jäällä, mutta tuo alivoima oli nopeasti ohi, kun Fialan kyynärpää osui Martinezin naamariin tämän purkaessa kiekkoa toiseen päätyyn. Päätöshetkien tasavajaalla Kempe ampui ensin kaukaa vasemmalta ohi Pietrangelon mailan Thompsonia solisluuhun. Irtokiekko putosi eteen, mutta Kopitarinkin vedon Logan pysäytti ja tauolle mentiin 1-1 lukemissa.

Vegasin PAPP salli vedot kaukaa ja niitä Kings hakikin paljon tässä erässä siniviivasta tai laidoista, kun VGK tukki keskustan noppavitosellaan, mutta Thompson selvitti nuo kaukolaukaukset varmasti, vaikka pari korkeampaa laukausta hän pudottikin eteensä. Minusta erä oli aika tasainen avausvitosen jälkeen. Vedot olivat lopulta 15-14 ja kahden erän jälkeen 22-30. Jääaikakuninkaat olivat Stone ja Eichel, joilla oli kahden erän jälkeen jääaikaa reilut 13 ja 12 minuuttia. Karlsson ja Stephenson olivat uurastaneet vajaat 12 minuuttia. Amadio oli yhä jääaikajumbo peliajalla 6:26 eli toisessa erässä hän pelasi vielä vähemmän kuin avauserässä. Puolustajista Pietrangelon jääaika oli 14:10 ja Theodoren 14:48, mutta tämä oli vastuuseen nähden aika näkymätön eikä tilillä ollut yhtään laukaustakaan. Huttonin jääaika oli puolustajista pienin eli vain kahdeksan minuuttia tässä vaiheessa iltaa. Marchessaultilla oli toisen erän jälkeen seitsemän vetoa, joten hän ampui ahkeraan kakkoserässä.

3. erä

Päätöserän alun tasavajaalla Doughtyn levityksestä Moore ampui one-timerin oikeasta laidasta kohti alakulmaa, mutta Thompsonin räpylä kauhaisi kiekon sisäänsä kuin marjan. Seuraavassa vaihdossa Eichel oli puolestaan löperö puolustussinisellä menettäen kiekon Iafallolle, joka siirsi sen viereen Lizottelle, mutta tämän laukaus Martinezin jaloista päätyi myös Loganin hanskaan. Vegas sai sen jälkeen pelata jämäylivoimaa vajaat puoli minuuttia ja juuri kun se oli umpeutunut, kiekko oli maalissa. Pietrangelo avasi oikeaan laitaan ja Eichel vei kiekon hyökkäysalueelle keskeltä Stonen oltua syöttölautana laidassa. Peliväline karkasi hetkeksi, mutta Eichel ja Stone kamppailivat sen takaisin kulmassa M. Royta ja Kopitaria vastaan. Stone pudotti Kopitarin edestä kiekon viivaan, Theodore levitti ja Smith ampui vasemmasta laidasta ranteella kohti maalia. Laukaus osui M. Royn peittoon, mutta kimposi siitä neliön keskelle Stephensonille, joka kiskaisi kakkoskiekon Quickin patjaan ja kolmoskiekossa oli yksin maalin kulmalla Eichel nostaen sen verkkoon.

Kahden minuutin kohdalla Kings pelasi pitkän kulmarallin, mutta ei päässyt murtautumaan keskustaan ja lopulta McNabb purki. Minuutti myöhemmin puolestaan Stone ja Howden karvasivat kiekon Kingsin alakerralta pois. Stone syötti siniviivan alta maalille ja Howden pääsi nokikkain Quickin kanssa, mutta ajautui liian pieneen kulmaan viimeistelläkseen rystyltä. Seuraavaksi Los Angeles tasoittikin 2-2:een ajassa 44:02. Stephensonin purku jäi Kopitariin siniviivan alla. Tämä löysi keskeltä Fialan, joka jätti kiekon siniviivasta nousseelle Durzille. Tämä ei kuitenkaan ampunut, vaan poimi vasemmalta takakulmalta Kopitarin. Thompson osoitti atleettisuuttaan liukuen eteen, mutta samalla valui ulos maaliltaan, kun Kopitar malttoi ja veikin kiekon maalin taakse, josta hän syötti maalin eteen ohi Whitecloudin polvipeiton ja Kempe puttasi tyhjiin, joten harjoituspeleistä jatkumona maalin takaa tulleiden syöttöjen puolustamisessa oli yhä ongelmia. Sentterina oli alkuun Howden, mutta purun epäonnistuttua näytti siltä, että hän ja Stephenson vaihtoivat lennosta takaisin omille paikoilleen, kun Howden liikkui peittämään Durzin vetoa ja Stephenson liikkui kohti keskustaa, mutta jotenkin Chandler jätti tilanteen kesken eikä Howden ehtinyt enää uudelleen valua suojaamaan keskustaa, joten siksikin Kempe oli niin auki. Ei tuo toki ensimmäinen kerta ollut, kun Stephenson puolusti vähän löysästi omissa. Muistissa on viime kaudelta vähän samanlainen päästetty maali Islandersia vastaan vieraissa.

Ajassa 44:40 VGK katkaisi hyökkäyksen puolustussinisellä. Pietrangelo polki keskikaistaa ylös ja levitti Kesselille, joka jätti kiekon vasemmalla Smithille ja tämä ampui syliin. Seuraavaksi puolestaan Whitecloud puolusti tyylikkäästi 2v2-hyökkäyksen napaten karkin pois Iafallon lavasta ja avaten lasin kautta ulos. 46. minuutilla Durzi puolestaan pujotteli näyttävästi ohi nelosketjun karvauksen ja päätti soolonsa laukaukseen yli maalin siniviivan ylityksen jälkeen. Jatkotilanteessa Moore käänsi kiekon oikeasta laidasta maalille ja Arvidsson ohjasi läheltä Thompsonin syliin, kun Pietrangelo nukahti maalin edessä.

Mainosten jälkeen Stone osoitti kiekkorosvouttaan katkaisemalla M. Royn pakki-pakkisyötön isäntien maalin takana, mutta kääntö maalille ei omia tavoittanut, vaan meni ohi Stephensonin lavan. Heti perään Howden katkaisi avaussyötön ja seurauksena oli ylivoima, kun Pietrangelon noustessa viivasta esiin häntä koukittiin käsille. Ylivoimalla Marchessault ampui heti oikeasta siivestä. Quick torjui, mutta Roy haki irtokiekon päädystä reagoiden siihen ensimmäisenä kuten MM-kisoissa konsanaan. Hän pudotti viivaan Pietrangelolle, jonka lämärisyötön neliön keskeltä ohjasi verkkoon Karlsson ajassa 47:17.

Seuraavassa vaihdossa Roy pääsi kokeilemaan vanhanaikaista ja Cotter ehti melkein reboundiin. 49. minuutlla puolestaan Thompson otti patjatorjunnan Doughtyn one-timeriin siniviivasta ja sen perään Byfield haki poikkisyötöllä takatolpalta Vilardia, mutta syöttö meni liian eteen. Toisessa päässä Amadio haki päädystä vuorostaan syöttöä maalin eteen kultaiselle sektorille, mutta se meni hudiksi, mutta silti hän toteutti sitä, mihin Cassidy rohkaisee. 51. minuutilla puolestaan Eichelin aloitusvoiton seurauksena olivat Pietrangelon ja Martinezin viivavedot. Kessel haki jälkimmäisen irtokiekon ja tarjoili Smithille vasemmalle b-pisteelle. Tämä ampui vastakiekkoon päin Quickin torsoa. Takakarvatessa omiin päin Kessel nappasi kuitenkin toisen jäähynsä huitomisestaan Kempeen. Laukaukset olivat tuossa vaiheessa erää 5-13 kertoen voimasuhteista mainoksille mentäessä.

Aloittava alivoimanelikko oli muuten sama, mutta nyt Smith korvasi Royn Karlssonin parina. Heti alkuun Vegas sai kaksi purkua ja Karlsson irtosi mm. keskeltä terävästi laitaan kertaalleen kamppailemaan. Alivoima näytti jo tapetulta, kunnes juuri sen umpeuduttua Kings tasoitti 3-3:een ajassa 52:58. Danault syötti vasemmasta siivestä syvyyteen maalin kulmalle Vilardille ohi lähimpänä häirinneen Eichelin lavan. Vilardi jatkoi maalin kulmalta ykkösellä keskustaan kohti Moorea, mutta Stephenson oikeaoppisesti alempana hyökkääjänä sai sidottua Mooren mailan niin, ettei tämä päässyt ampumaan suoraan syötöstä. Moore kuitenkin kamppaili irtokiekon Stephensonia vastaan takaviistoon Kaliyeville ja tämä tykitti oikealta puolelta ykkösellä limpun Thompsonin kainalosta sisään. Puolustajan olisi pitänyt tietysti olla blokkaamassa veto, mutta McNabb oli valuneena veskarin syliin ja teki oman maskin vielä Loganille. Mooren syöttöpiste toki kelpasi fantasyyn.

54. minuutilla Arvidsson ampui suoraluistelusta jälleen puolustajan jaloista napakasti, mutta sillä kertaa Martinez peitti sen verran vetokulmaa, että Arvidsson ampui yli. Minuutti myöhemmin Durzin kiekollinen suoritusvarmuus jatkoi ailahteluaan, kun hyökkäysalueella hänen poikkisyöttönsä katkaistiin ja Vegasin kolmonen pääsi vastaiskuun. Kessel jarrutti vasemmassa laidassa ja ampui sitten itse ohi takakulman. Jatkotilanteessa Theodore tanssi sivuttain siniviivassa ja loi itselleen vapaan vetopaikan vasemmalta kaarelta, mutta rannari paukkui päätypleksiin. Kolme minuuttia ennen loppua Stephenson karvasi tehokkaasti hyökkäysalueen kulmassa ja viivatoimitus sen jälkeen meni Quickin haltuun. Toiseksi viimeisellä minuutilla Vegasin Roy katkaisi Los Angelesin Royn avauksen ja seurauksena oli 40 sekunnin HAHP Kingsin alueella. Cotter jätti kiekossa päädyssä Roylle, joka suojasi yhdellä kädellä ja piti toisella Kopitarin selässään. Hän punnersi rystypuolelta b-pisteiden väliin ja ampui sitten lusikkapuolelta jäänuoliaisen patjaan. Vahva suoritus taas eritoten Roy-Cotter kaksikolta.

Päätösminuutin aluksi Vegas palautti kiekon punaviivalta päätyyn ja vaihtoi tuoreet miehet sisään. Durzi seisoi Kings-maalin takana ja Stone odotteli maalin edessä kärsivällisesti kärkikarvaajana puoli minuuttia, kunnes Durzi avasi seisovin jaloin takasiniselle kohti Moorea, mutta Pietrangelo puolusti eteenpäin ja katkaisi passin. Stephenson nappasi irtopalan, kuljetti sen hyökkäysalueelle oikeasta laidasta ja löysi sitten keskelle hakeutuneen Stonen, joka viimeisteli näppärästi yläkulmaan ajassa 59:34. Jälleen kerran VGK haki syöttöä slottiin A-luokan maalipaikkaan ja lopulta yrittäminen palkittiin voittomaalilla. Cassidya penkin päässä puolestaan varmasti hiveli sekin, että 1-2-2 ohjauspeli tuotti jälleen yhden stopin lisää puolustussiniviivalla. Durzin kiekollisen suoritusvarmuuden ailahteli kävi kotijoukkueelle kalliiksi, mutta eiköhän hän opi kokemuksen myötä olemaan entistä luotettavampi:





Viimeiset parikymmentä sekuntia Los Angeles pelasi maalivahditta. Kempen syöttö päädystä oli löytää vielä Vilardin maalin kulmalta, mutta pomppivaan syöttöön tämä ei saanut kunnon osumaa Karlssonin pihdeistä. Noin puolustettiin sentterinä oman maalin edusta miehekkäästi, kun Wiljami taklasi selkään voimalla. Jatkotilanteessa hän vielä siirsi irtokiekon kulmasta eteenpäin Smithille, joka jatkoi sen keskialueelle Roylle. Tämä löysi vielä Pietrangelon oikeasta laidasta, mutta sijoitus tyhjiin meni oikealta ohi ja lopputulos oli 3-4. Viime kaudenkin avausottelun Vegas voitti maalein 4-3 ja silloinhan vastassa oli Seattle.

Aiempi seuraennätys kauden avauspeleissä maalia kohti ammutuissa kiekoissa oli 35, mutta nyt se rikkoutui komeasti, kun Vegas vei vedot peräti 30-51. Voitto oli ansaittu, kun Moneypuckin maaliodottamakin oli Vegasin eduksi 4.95-3.06. Kyseessä oli viides voitto kuudesta avauspelistä. Ainoa tappio on Flyersille parin kauden takaa.


 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Arvosanataulukko
++
+ Cotter, Roy, Marchessault, Karlsson, Stone, Eichel, Thompson, Martinez, Pietrangelo
+/- Theodore, McNabb, Whitecloud, Hutton, Kolesar, Smith, Kessel, Amadio, Howden, Stephenson
-
--

Thompson saa plussan voitosta ja siitä, että irtokiekkokontrolli oli pääosin hyvää. Hän torjui melko varmasti kauempaa sallitut laukaukset ja pudotti eteensä kiekkoja vain silloin, kun laukaukset tulivat kaulan alapuolella solisluiden alueelle. Ylävartalotorjunnoissa on täten hieman petrattavaa, mutta muutoin hän oli mies paikallaan ja otti tutusti pari atleettista lähitorjuntaa mm. Byfieldin ja Arvidssonin yrityksiin. Takaiskuista en moiti. Koppeja oli kaikkiaan 27. Puolustuksesta erottui ykköspari Martinez-Pietrangelo. Alex alusti kaksi osumaa ja oli osua myös tyhjiin. Hän oli kiekollisesti esillä hyökkäysalueella ja puolusti omaa sinistä kiitettävästi kuten voittomaalissakin nähtiin. Lievinä miinuksina olivat nukahdus Arvidssonin ohjuriin ja yksi harhasyöttö avauserässä omalla alueella, mutta muutoin siirtokiekkopelaaminen oli varmaa ja kamppaileminen jämäkkää. Hän pelasi kaikkiaan 22:44, joka oli puolustajista eniten. Rinnalla Martinez oli arvokas palanen ykkösalivoimaa Pietrangelon tavoin ja lisäksi hän kakkoserässä tavoitti pitkillä avauksillaan niin Stonen kuin Marchessaultin kertaalleen takasiniseltä. Blokkeja kertyi kolme 20 minuutissa. Ykkösparin ollessa jäällä Vegas vei laukausyritykset 28-17 halliten virtausta mukavasti.

Yläkerrasta kuusi miestä saa plussaa. Nelosketjun kaksikko Roy-Cotter oli alusta asti vahva hyökkäysalueella rouhimaan. Kolesar jäi vähän heidän pimentoonsa ollen siksi neutraali. Nelosketju myös dominoi jossain määrin taistoaan Byfieldin ketjua vastaan. Kaikkiaan nelosketjun ollessa kehissä Vegas vei laukaukset kohti maalia 7-3 ja maaliodottamaerotus oli kaikista ketjuista paras 0.97. Nelosketju loi odottamaa 1.17 maalia ja salli vain 0.2, joten he jatkoivat siitä, mihin jäivät viimeisessä harjoituspelissä ja vastasivat Cassidyn vaatimukseen tason nostamisesta. Royn ilta huipentui kakkossyöttöön kolmanteen maaliin ylivoimalla, kun tasaviisikoin omat punnerrukset päädystä/kulmasta maalin eteen eivät palkintoa tuoneet. Cotter puolestaan loi itselleen yhden tekopaikan kakkoserässä suoraluistelullaan ja oli kulmaralleissa Royn tapaan elementissään. Hän pyörähti jatkuvasti irti vastustajistaan ja osti lisäaikaa sillä itselleen löytää vapaa pelaaja.

Ykkösvitjasta Marchessault-Karlsson saa plussan myös. Joonatan vastasi avausmaalista ja ampui kaikkiaan seitsemän kertaa vartissa. Taklauksiakin oli viisi ja kamppailupelaaminen hyvää. Karlsson puolestaan siirtyi sisäiseen pörssikärkeen tehoin 1+1 ja vielä loppuhetkillä puolusti Vilardin hyvin irti kiekosta maalin edessä. Lisäksi hän pelasi niin Royn kuin Smithin kanssa erinomaista alivoimaa. Eichel puolestaan oli oman ketjunsa näkyvin yksilö, vaikka hukkasi läpiajon, mutta osui kuitenkin ylivoiman jälkimainingeissa kertaalleen ja hankki haastollaan yhden jäähyn kakkoserässä. Yllätyin, että Eichelin vitjan ollessa jäällä Vegas vei vedot kohti maalia jopa 13-4 ollen siten dominoiva. Nuo muutamat päästetyt kudit tulivat pääosin hyökkäysalueen menetyksiä seuranneista vastaiskuista. Eichel ampui Marchessaultin tapaan seitsemän kertaa. Alivoimavastuutakin tuli aina alivoimien loppuhetkillä joko Stephensonin tai Howdenin kanssa. Kessel oli muutoin ihan OK varsinkin suunnanmuutospelaajana, mutta pari jäähyä jättivät lopullisesti hänet neutraaliin lokeroon. Smith puolestaan ampui kuudesti, mutta aina logoon, joten en voi plussaa antaa, vaikka yhden kakkossyötön hän nappasikin.

Neutraaleista pelaajista Theodore oli tosiaan vastuuseen (22:11) nähden päätöserää lukuun ottamatta pimennossa ylöspäin. Siniviivatanssia sivuttain olisi ollut mukava nähdä enemmän. McNabb puolestaan vähän sekoili 3-3 tasoituksessa valuen veskarin syliin, mutta oli muutoin jämäkkä ja niitti Grundströmiin jäi tietysti mieleen. Kakkosparin ollessa jäällä virtaus oli myös Vegasin hallussa, kun vedot olivat 9-6. Whitecloud kirjasi ruman teholukeman -3, mutta ei häntä voi syyttää kuin osin toisesta takaiskusta, jossa Kopitarin syöttö meni peiton läpi Kempelle. Hyökkäyssuuntaan petrattavaa jäi siinä, että vedot kohti maalia jäivät matkalle vastustajiin liian usein. Plussapuolella oli yksi kiekon riisuminen Iafallolta päätöserässä. Hutton puolestaan oli virheetön pyörähtäen kertaalleen avauserässä karvauksen alta pois näyttävästi ja päätöserässä katkaisi luistimellaan vastahyökkäyksen. Jääaikaa olisi voinut antaa enemmänkin kuin vain 11:02.

Stephenson alusti toki kaksi maalia, mutta en pitänyt lepsuilusta alaspäin 2-2 maalissa (sekä epäonnistuneesta purusta) ja 3-3 tasoituksessakin Mooren mailan sitominen jäi lopulta puolitiehen. Howden puolestaan toi kakkosketjuun suoraviivaisuutta, jota Cassidy häneltä odottaakin Stephensonin ja kikkapoika-Stonen rinnalla, mutta viimeistelyt lähietäisyydeltä Stonen alustuksista olivat jäisiä lusikkapuolelta tällä kertaa. Jääaikaa tuli 12:32 ja siinä ajassa Howden ampui kaikkiaan viidesti, joten plussaa oli se, että ainakin tekopaikoille hän pääsi. Ihan putkeen 5v5-pelaaminen ei Stephensonin ketjulta kaikkiaan mennyt, koska laukaukset kohti maalia olivat sen ollessa jäällä 9-9, mutta maaliodottama miinuksella 0,67 maalia, joten vastustajalla oli paremmat tekopaikat tasaviisikoin Stephensonin koostumusta vastaan. Amadio puolestaan pelasi vähiten jääden ainoana alle kymmeneen minuuttiin (9:46). Eipä hänestä jäänyt käteen kuin yksi epäonnistunut syöttöyritys päädystä slottiin. Karlssonin vitja pelasi kaikkiaan tasaisen matsin kahteen suuntaan, koska se loi maaliodottamaa 0.46 maalia ja salli 0.32.






 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
1/82 Los Angeles Kings - Vegas Golden Knights 3-4, 12.10.2022

Väkevä avauspeli oli kyllä Vegasilta. En uskonut yhtään tällaiseen. Mutta sitten muistin että Bruce Cassidyhän se siellä nyt on. Vaativan itäisen konferenssin koulima valmentaja tulee tekemään kovaa jälkea Pacific-divarin helpompien vastustajien ympäristössä.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Väkevä avauspeli oli kyllä Vegasilta. En uskonut yhtään tällaiseen. Mutta sitten muistin että Bruce Cassidyhän se siellä nyt on. Vaativan itäisen konferenssin koulima valmentaja tulee tekemään kovaa jälkea Pacific-divarin helpompien vastustajien ympäristössä.
Kyllä. Cassidy on myös jo monesti maininnut eri mediatilaisuuksissaan, että apuvalmentaja Stevensin tuntemus läntisen konferenssin joukkueista on suureksi avuksi hänelle. Hitusen tilanne muistuttaa debyyttikautta siinä mielessä, että viime kauden jälkeen aika harva on enää veikannut Golden Knightsia esimerkiksi divisioonansa voittajaksi tai playoffeissa etenemään maaliin asti, joten joukkue pääsee jossain määrin lähtemään samanlaisella altavastaajamentaliteetilla peleihin kuin kaudella 2017-2018 ja todistamaan osaamisensa, josta monet pelaajat toki puhuivat jo kauden päätöshaastatteluissa.

Eilen oli harjoiteltu sellaisilla ketjuilla, että Amadio on putoamassa katsomoon ja Carrier tulossa kokoonpanoon kotiavaukseen. Tämä otti paikkansa Royn ketjusta ja Cotter puolestaan sai ylennyksen Marchessaultin ja Karlssonin rinnalle. Se voisi olla paikka, jossa Manninenkin voisi pelata ideaalitilanteessa, mutta Cotter on roolinsa ansainnut. Meinasinkin itse asiassa kirjoittaa eilen, että jos Carrier tervehtyy kuntoon, Cotteria on aika vaikea pudottaa kokoonpanosta ja Cassidy oli näemmä samaa mieltä. Ja avausottelun peliajatkin toki antoivat osviittaa, että Amadio on ensimmäisenä liipaisimella. Tuosta Carrier-Roy-Kolesar koostumuksesta Cassidy totesi sen, että katsottuaan edellisten kausien nauhoja hän pitää sitä hyvänä identiteettiketjuna heille.

Silver Knights teki eilen vuorostaan vielä muutamia rosteripudotuksia ECHL:ään. Sinne lähtivät Guay, D'Amato, McCallum ja Corcoran, joten eivät @Amerikanihme'en havainnot D'Amaton kaukalon ulkopuolisista asioista välttämättä tuulesta temmattuja olleet, kun nyt tuli käsky hakea vauhtia ECHL:Stä. Toki Silver Knightsissa kirjoilla taitaa olla nyt 14 hyökkääjää (+ loukkaantunut Foo), joten peliajan saaminen olisi ollut tiukassa. Corcoranin YV-tehoilla ei puolestaan vieläkään ansaittu pelipaikkaa puolustuksessa, vaan muutakin hyötyä hänestä tulisi olla. Henderson aloittaa kautensa lauantaiaamuna Suomen aikaa Tucsonia vastaan. Kokoonpano voisi olla jotain tämänsuuntaista:

Rondbjerg - Manninen - Dorofeyev
Quinney - Morozov - Rempal
Primeau - Froese - Brisson
Loewen - Conrad - Marushev

Ahac - Korczak
Hayes - Cormier
Bischoff - Pachal
+ Chayka

Hutchinson
Patera
Saville
 
M

Maplehill

Ensimmäinen viesti palstalle. Toki muutamia vuosia ollaan jo seuraajina oltu taka-alalla. Ensiksi täytyy kiittää @Salming ja @Amerikanihme erittäin mielenkiintoisesta ja kattavasta keskustelusta ja analyysista liittyen Vegasin otteisiin.

Uusi kausi tosiaan saatiin käyntiin edellisyönä Kingsia vastaan ja voitto viime hetken maalilla.
Omaan silmään Vegasilta aika vaatimaton ottelu ja jotenkin tuntui, että koneet eivät käynnistyneet kunnolla ollenkaan. Varsinkin ensimmäinen erä meni ihan ihmetellessä uutta kautta.
Eipä Vegas oikein koskaan ole mitään "highlight"-showta esittänyt, vaan joukkueen pelaaminen perustuu enemmänkin vankkumattomaan joukkuepeliin ja taisteluun. Toki nyt joukkueesta löytyy esimerkiksi Eichel, joka tuo sellaista "x-factorya" kentälle.
Kesselista on aikaisemmin jäänyt vähän laiskan oloinen mieleen, mutta ensimmäisessä ottelussa ainakin polki ihailtavasti myös omiin.
Ensi yönä sitten kotiavaus Chicagoa vastaan.

Onko muuten kellään kokemusta tuosta AHL.tv:stä. Kiinnostaisi Hendersonin ottelut myös Mannisen takia?
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Onko muuten kellään kokemusta tuosta AHL.tv:stä. Kiinnostaisi Hendersonin ottelut myös Mannisen takia?
Tervetuloa vain palstalle. Pari kautta olen AHLTV:tä käyttänyt ja voin sikäli suositella, että pelit sieltä kyllä näkyvät, vaikka joskus jossain yksittäisessä pelissä HSK-feedin äänet eivät olekaan toimineet ja on joutunut kuuntelemaan vastustajan ääniraitaa. Kuvakulmat eivät tietystikään aina myöskään ole ihan priimaa kuten NHL-lähetyksissä, mutta eipä sekään juuri ole haitannut. 65 taalaa on näemmä tämän kauden hinta kaikista yhden joukkueen peleistä eli noin taala per ottelu. Avausviikonlopun pelit näkyvät toki ilmaiseksi, jos palvelua haluaa testata ennen ostopäätöstä.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
2/82 Vegas vs. Chicago

Kotiavaukseen saapui vieraaksi Blackhawks. Hague korvasi alakerrassa Huttonin tehden kausidebyyttinsä. Hyökkäyksessä Amadio tosiaan siirtyi katsomoon, kun Carrier palasi nelosketjuun Royn ja Kolesarin vierelle. Cotter nousi ykkösvitjaan Karlssonin ja Marchessaultin rinnalle.

Arvosanataulukko
++
+ Thompson, Cotter, Marchessault, Karlsson, Stone, Whitecloud, McNabb
+/- Stephenson, Howden, Eichel, Smith, Kessel, Roy, Carrier, Kolesar, Martinez, Pietrangelo, Hague, Theodore
-
--

Viaplay jätti näyttämättä ensimmäiset seitsemän minuuttia, mutta sain kutistettua ottelupimentoa neljällä minuutilla, kun löysin venäläisstriimin, joka toimi kolmannelta peliminuutilta alkaen. Samainen striimi pelasti kakkoserän, josta Viaplay halusi jättää näyttämättä noin kahdeksan minuutin pätkän. Maalittoman avauserän jälkeen Vegas meni johtoon hieman ennen puoliväliä, kun onnistuneen alivoiman jälkeen Whitecloud vapautti pystysyötöllä Cotterin ja Smithin 2v1-hyökkäykseen. C. Jones piti syötön kiinni, joten Cotter ampui itse ranteella oikealta puolelta kiekon ohi Stalockin etuyläkulmaan ja hyppäsi pleksiä päin tuulettamaan Golden Knightsin kauden ensimmäistä maalia kotikaukalossa. Enempää maaleja ei nähtykään, vaan Vegas kuittasi voiton lukemin 1-0. Kaksi viimeistä erää olivat varsinkin kotijoukkueelta kliinistä puolustamista eikä Blackhawks päässyt laatupaikoille toisin kuin avauserässä, jolloin Thompson piti Vegasin pelissä mukana. Toisessa päässä Stalock oli elementissään puolestaan kahdessa viimeisessä erässä pitäen lukemat siistinä. Kahden viimeisen erän vedot olivat Vegasille 28-16 ja koko pelin maaliodottama noin 4.9-1.9.




Thompsonin uran toinen nollapeli irtosi 27 torjunnalla. Kuten todettua, avauserässä hän tienasi nollapelinsä. Viidennellä minuutilla hän pysäytti Athanasioun läpiajon, kun Vegasilla oli vaihto kesken ja tämä pujahti Howdenin ja Martinezin välistä läpiajoon, mutta rystyuitto jäi patjaan. Parin minuutin päästä hän pysäytti aloitustappion jälkeen napakan laukauksen J. Johnsonilta vasemmasta laidasta pitäen etukulman kiinni, kun kenttäpelaajisto tukki tutusti noppavitosella keskustan. 11. minuutilla puolestaan Vegas sai 1-2-2 ohjauspelillään pakotettua vieraat punaviivalta dumppaukseen ja Pietrangelo oli jo ehtinyt painottoman puolen ränniin kiekkoa vastaan, mutta se ottikin oudon kimmokkeen jostakin suoraan maalin eteen Blackwellille, mutta Thompson nollasi tämän avopaikan. Minuutti myöhemmin puolestaan Thompson otti torjunnan patjat päällekkäin kasattuna kylkimyyryssä, kun ensin McNabb puolusti T. Johnsonin irti takatolppasyötöstä ja irtokiekon ampui viivasta kohti maalia Murphy. Päätösminuutilla alivoimalla puolestaan Thompson otti komeimman torjuntansa, kun ensin hän pysäytti S. Jonesin viivalämärin ja heti perään räpylällään T. Johnsonin paluulaukauksen vasemmasta siivestä. Tuollaista atleettisuutta hän esitteli jo Silver Knightsin avauskaudella. Karlsson-Smith oli muuten palautettu ykkösalivoimapariksi alusta asti, joten viime pelin Karlsson-Roy kokeilu oli unohdettu.

Palatakseni Thompsoniin, hän oli avauserän tähti Karlssonin ketjun lisäksi. Kakkoserässä sen sijaan ei venymistä tarvittu, kun Vegas ei sallinut yhtään vaarallista maalipaikkaa. Sama jatkui päätöserässä, jossa mieleenjäänein koppi oli 44. minuutilla J. Johnsonin siniviivalämärin sulkeminen syliin. Irtokiekkoja ei pudonnut eteen juuri yhtään tässäkään ottelussa ja sekin pohjusti nollapelin. Jos Thompson olisi joutunut seisomaan päällään myös kakkos- tai kolmoserässä, olisin antanut kaksi plussaa, mutta nyt hän saa tyytyä yhteen:




Hyökkäyksessä Cotter-Karlsson-Marchessault kombo toimi kaikkein parhaiten. Jo kolmannella minuutilla Karlsson tarjoili rystylätyn oikeasta laidasta takatolpalle, mutta Cotter ei ihan ehtinyt venyttää lapaansa syöttöön. Viisi minuuttia myöhemmin 4v3-vastaiskun päätteeksi Theodore tarjoili takaviistoon ja Cotter ampui keskeltä, mutta Kane sai mailansa tielle. Seuraavaksi Pietrangelon pinchauksesta Marchessault puolestaan ampui slotista päin kassaria. 17. minuutilla puolestaan Marchessault jatkoi keskialueelta avauksen eteenpäin luoden 2v1-tilanteen. Cotter haki lättyä Roosin yli, mutta Stalockin kilpi oli välissä eikä Karlsson saanut passia lapaansa. Toisen erän alussa puolestaan Cotter katkaisi vasemmassa laidassa hyökkäyksen ja irtokiekon saatuaan Karlsson poimi takakulmalta Marchessaultin, mutta tämä ei saanut kunnon laukausta aikaan ahdistettuna. 35. minuutilla Cotter puolestaan riisti hyökkäysalueella kiekon aktiivisella mailalla ja petasi tekopaikan Kesselille slottiin, joka ampui päin Stalockia. Toisen erän lopussa Kessel ja Marchessault vaihtoivat ketjuja, mutta päätöserässä he olivat takaisin omilla paikoillaan. Päätöserän puolivälissä puolestaan suorahyökkäyksessä Marchessaultin puhkoi kentän poikkisyötöllä ja Pietrangelo jatkoi maalin eteen ajaneelle Cotterille, joka kuitenkin pidettiin kurissa. Viimeinen kohokohta oli puolestaan kahdeksan minuuttia ennen loppua, kun Cotter oli yksin hyökkäysalueella muiden mentyä jo vaihtoon, mutta onnistui suojaamaan kiekkoa niin hyvin, että C. Jones roikkui liivissä itsensä jäähypenkille.

Summa summarum, Cotter sai 12 minuutin jääajalla rutkasti asioita aikaan ja teki vielä voittomaalin jäähyltä vapauduttuaan. Ennen peliä kultaisella matolla hän esiintyi erittäin tyylikkäänä ja se kantoi kaukaloon saakka:











Ketjutovereille on annettava myös plussat osallisuudesta maalipaikkoihin. Lisäksi Karlsson uurasti kaksi minuuttia alivoimaa ongelmitta ja toki kultaisen maton puvustakin on annettava tyylipiste. Alivoimahyökkääjien peluutuksesta on todettava se, että tässä pelissä Cassidy kierrätti viitta hyökkääjää. Näyttää siltä, että Karlsson avaa aina alivoiman ja hyppää takaisin askiin heti sen jälkeen, kun Stephenson-Stone kaksikko on käynyt jäällä välissä. Smith ja Roy vuorottelevat Karlssonin parina ensimmäisessä ja kolmannessa AV-parissa.

Kakkosketju Howden-Stephenson-Stone dominoi 5v5-vaihtojaan voittaen laukausyritykset 20-10. Ongelmana oli vain tehottomuus ja siksi palkitsen plussalla vain Stonen, jonka voi jo kahden pelin perusteella todeta olevan oma itsensä. Puolivälissä avauserää Stephenson petasi poikkisyötöllään tekopaikan Theodorelle, mutta laukaus oikealta b-pisteeltä osui Stalockin olkapäähän. 34. minuutilla Howden puolestaan rouhi päädystä kiekon maalin kulmalle Stonelle, joka ampui patjaan ja saman teki irtokiekossa Stephenson. Hetken päästä Stone puolestaan vapautti Stephensonin täyteen vauhtiin vasemmasta laidasta ja tämä punnersi tutusti maalille hakien rystyuittoa längistä, mutta Stalock tiesi, mitä on tulossa. Päätöserän lopussa puolestaan Stone käveli keskeltä sisään ja antoi pehmeän lätyn pakkien selustaan leikanneelle Stephensonille, mutta yhden kosketuksen rystykuti pysähtyi maalivahtiin. Eikä siinä vielä kaikki, vaan Stone lopussa riisti kiekon vierailta Vegasin siniviivan tuntumassa ja tarjosi tekopaikan tyhjiin, mutta punaviivaltakin Chandler onnistui ampumaan ohi maalin. Hyvien 5v5-vaihtojen lisäksi Stone-Stephenson kaksikko oli elementissään alivoimilla. Kakkoserässä he pääsivät peräti kolme kertaa 2v1-vastaiskuihin. Kaksi ensimmäistä kariutuivat Stonen huonoihin syöttöihin ja kolmannella kerralla hän ampuikin itse Stalockin syliin. Kapteenille kirjattiin kaikkiaan neljä riistoa ja sekin tuntuu alakanttiin tilastoidulta, koska hän oli kiekottomana mailoineen jatkuvasti vastustajan syöttöjen välissä.

Nelosketjusta jäi parhaiten mieleen avauserästä se, että Roy petasi 2v1-hyökkäyksestä avopaikan Kolesarille, mutta tämä tykitti ohi puoliavoimen maalin eikä Roykaan saanut päädystä irtokiekon haettuaan käännettyä reboundia verkkoon. Kakkoserässä puolestaan Carrier punnersi kahdesti suoraluistelusta kohti maalia, mutta laukaukset puolustajaan nojaten ulkopuolelta olivat marjoja Stalockille. Kakkoserän lopussa puolestaan ylivoimalla Pietrangelo levitti Kesselille, jonka laukauksen reboundissa oli Roy, mutta uittoyritys etukulmaan pysähtyi Stalockin patjan ja tolpan väliin siten, että kiekko jäi pystyasentoon maaliviivalle. Tuon lähempänä maalintekoa ei oikein voi olla.

Mitä tulee Eichelin ketjuun, sillä oli joitain hajapaikkoja, muttei säännöllisiä pyöritysjaksoja. Yhdeksännellä minuutilla Pietrangelo antoi oivaltavan ristipiston Smithille, kun vierailla oli vaihto kesken, mutta Stalock potki vastaan ja peitti laukauskulman kopaten vedon hanskallaan. 16. minuutilla puolestaan Kessel jarrutti hyvin transitiossa ja poimi Haguen mukaan taustalta. Tämä ajautui päätyyn ja syötti muistaakseni Eichelille, joka pudotti viivaan ja Whitecloud ampui blokkiin painavan lyöntilaukauksen. Kakkoserän alussakin Eichel kaivoi kiekon kulmasta viivaan, mutta Whitecloud ampui sillä kertaa yli maalin. Hetken päästä Kesselin takakarvaus puolestaan johti riistoon, mutta Eichel ei päässyt ampumaan slotista, kun mailoja oli liikaa tiellä. Päätöserässä ylivoimalla Eichel antoi illan kolmannen päätysyöttönsä alaspäin, mutta Karlsson kiskaisi keskeltä Stalockin torsoon. Noista muutamista petauksista huolimatta en palkitse Eichelia plussalla.

Whitecloud sen sijaan saa plussan voittomaalin alustuksestaan. Lisäksi avauserän lopussa hän paikkasi Haguen harhasyötön katkomalla 2v1-tilanteessa vastustajan syötön luistimellaan. Kakkoserän lopussa puolestaan hän puolusti Laffertyn punnerruksen ehjästi ja tämä ajautui epätoivoisesti päin Thompsonia jäähyn arvoisesti. Avausmatsi oli Zachilta vähän haparoiva, mutta nyt hän palasi omalle tasolleen ollen jämäkkä kahteen suuntaan vartin jääajalla. Palkitsen alakerrasta myös McNabbin plussalla, kun hän väläytteli ylöspäin pariin otteeseen. Kakkoserän loppupuolella hän kakkosketjun kulmarallin keskellä pääsi kokeilemaan vanhanaikaista, mutta viimeistely ontui. Päätöserän alussa puolestaan Howden syötti vasemmalta takaviistoon ja McNabb ampui keskeltä päin Stalockia. Kiekottomana hän blokkasi neljä laukausta 20 minuutissa ja oli kliinisen puolustamisen mallioppilas kahdessa viimeisessä erässä. Martinez-Pietrangelo parin eleettömyys oli myös mukavaa seurattavaa, mutta jätän heidät silti neutraaleiksi tällä kertaa. Pietrangelo oli lahjoittaa päätöserässä toki läpiajon Khairalle kompuroinnillaan, mutta paikkasi tilanteen itse.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
1/72 Henderson Silver Knights vs. Tucson Roadrunners - Sakari Mannisen AHL-debyytti

Silver Knights aloitti yöllä kautensa kotiottelulla Roadrunnersia vastaan. Ketjut ja pakkiparit olivat lopulta täysin erilaiset kuin aiemmin veikkasin, mutta Manninen oli ykkössentteri joka tapauksessa. Morozov ja Cormier olivat sivussa jostain syystä, mutta jälkimmäinen oli kuitenkin mukana lämmittelyssä, joten ehkei hän sitten vain mahtunut kokoonpanoon, mikä olisi yllättävää. Ennen ottelua julkaistiin myös tieto kapteenistosta. Pachal jatkaa C rinnassaan. Varakapteenit ovat Bischoff, Quinney ja Froese:

Quinney 72 – Manninen 64 – Rempal 56
Brisson 24 – Froese 51 – Rondbjerg 46
Dorofeyev 16 – Conrad 79 – Foo 37
Primeau 57 – Ford 60 – Marushev 77

Bischoff 45 – Korczak 6
Hayes 65 – DiLiberatore 49
Ahac 44 – Pachal 94

Patera 30
Hutchinson 34

YV:

Froese
Manninen Quinney Rempal
Diliberatore

Rondbjerg
Foo Dorofeyev Brisson
Korczak

AV:

Conrad/Ford-Rempal
Froese-Rondbjerg
Primeau-Marushev

Hayes-Pachal
Bischoff/Ahac-Korczak

1. erä

Aloituskentälliset olivat Quinney-Manninen-Rempal-Bischoff-Korczak ja Carcone-Dea-Dauphin-Dineen-Söderström. Pateran maalivahtipartneri toisessa päädyssä oli Prosvetov. Manninen voitti ensimmäisessä aloituksessa Dean, joten kausi sai positiivisen alun. Bischoff ja Korczak kiekottelivat alhaalla toisilleen pari kertaa, kunnes Bischoff nosti jalalla punaviivalle ja syötti lyhyen syötön vasempaan siniviivan kulmaan Quinneylle ja tämä jatkoi kiekon hyökkäysalueelle. Söderström ehti siirtokiekkoon kuitenkin ennen Mannista ja oikeasta laidasta vastaantullutta Rempalia siirtäen kiekon ränniä pitkin eteenpäin. Carcone oli laidassa vastassa laiturina, mutta Korczakin pinchaus pakotti hänet palauttamaan kiekon oman maalin taakse Söderströmille, joka ehti uudelleen siirtää Mannisen nenän edestä kiekon eteenpäin ja sillä kertaa oikeaa laitaa pitkin keskialueen puolelle. Dauphin jatkoi kiekon keskikaistalle Dealle, mutta tämä menetti sen hyökkäyssinisellä Bischoffin tökättyä mailalla kiekon pois lavasta. Tämän jälkeen Bischoff syötti päätylaudan kautta kiekon Korczakille oikeaan kulmaan ja tämä avasi laitaa pitkin eteenpäin. Rempal jatkoi jäähyaitioiden edestä kiekon syvyyteen ja molemmat joukkueet vaihtoivat ketjuja. Mitään suurenmoista ei kauden 30-sekuntisessa avausvaihdossa siis tapahtunut.

Kakkoskentällisen ensimmäisessä vaihdossa keskialueen tukkiminen toimi. Ensin Brisson oli lapoineen välissä ja sen perään Tucsonin haettua uudelleen vauhtia alhaalta ja yritettyä oikeasta laidasta murtautumista, Hayes jyräsi vastaan puskutraktorina ja pakotti vastustajan dumppaukseen punaviivalta, jonka Diliberatore kävi noukkimassa. Tuttu 1-2-2 karvaus toimi farmissakin eikä vain Golden Knightsilla. Pateran ensimmäinen kosketus kiekkoon tuli puolestaan vajaan kahden minuutin kohdalla, kun Jenikin pitkä avaus karkasi hänelle asti. Oman pään aloituksen jälkeen Dorofeyev haki vauhtia maalin takaa ja yritti sitten harhauttaa kaksi pelaajaa, mutta menetti kiekon kulmassa vaarallisesti. Theisen syötti vasemmasta kulmasta heti keskustaan ja Cracknell ampui terävästi, mutta Patera torjui patjallaan alakulmasta. Toisessa päässä Conrad riisti puolittain maalin kulmalla, muttei saanut käännettyä syöttöä Dorofeyeville. Ahac puolestaan jatkotilanteessa pinchasi hyvin pitäen hetken verran lisää paineen vieraiden alueella. Seuraavassa vaihdossa Theisen oli päästä ampumaan vasemmasta laidasta Korczakin kompuroitua, mutta Bischoff paikkasi ja työnsi mailansa ajoissa laukauksen tielle.

Mannisen toisessa vaihdossa vajaan neljän minuutin kohdalla Hayes hyödynsi hybridipitkää ja löi kiekon päätyyn. Perään luisteli ensimmäisenä Quinney ja tämä löysi viivasta Diliberatoren, joka ampui. Manninen oli korkeassa maskissa saamatta osumaa kiekkoon. Jatkotilanteessa Rempal haki kulmasta limpun ja tavoitteli keskeltä Sakaria, mutta syöttö ei lapaan napsunut ja Tucson pääsi omista ulos pitkän kiekon turvin. Hyökkäyspään aloitukseen tuli kakkosketju, mutta ilo oli lyhyt, kun Froese otti jäähyn maalivahdin estämisestä hävityn aloituksen jälkeen.

Alivoiman aloitti nelikko Conrad-Rempal-Hayes-Pachal, joten Hayes-Pachal oli viime kauden tapaan ykkösalivoimapari puolustuksessa. Conrad voitti ensimmäisen aloituksen ja Hayes purki heti voimalla maalin takaa. Eipä vieraiden ylivoimassa ollut samaa vaarantuntua kuin ennen, kun takakolmiossa Maccellin ja Moserin sijasta olivat Smith vasemmalla, Dineen viivassa ja Carcone oikealla. Dea oli slotissa ja Dauphin päädyssä. Dineen petasi kaksi one-timeria Carconelle, mutta ensimmäinen paukkui yli ja toinen osui Pateran patjaan tämän liu'uttua poikittain. Hayesin olisi edes toinen pitänyt kyetä kuitenkin blokkaamaan, kun hänen tehtävänsä puolustajana alivoimassa on estää siivestä tuleva laukaus. Noiden one-timereiden jälkeen puolestaan Smith sai rauhassa kaventaa vasemmalta keskemmälle ja virittää rannelaukauksen, mutta se meni päin Pateran rintakehää. Pachal oli vuorostaan tuossa vähän vinossa vetolinjalta, mutta se ei ole uusi asia. Hetken päästä kuitenkin hän liikkui ajoissa Smithin painavan one-timerin eteen, jonka tarjoili Dineen levityksellään. Silver Knights ei päässyt missään vaiheessa vaihtamaan nelikkoaan, kun se hävisi järjestäen pääty- ja laitakamppailut irtokiekoista, mutta omissa ei kuitenkaan soinut ja se oli tärkeintä. Rempal meni vähän löysästi yhteen kulmavääntöön ja Conrad puolestaan vain kutitteli mailallaan Dineenia pari kertaa AV-nelikon kärkenä. Pachal puolestaan oli Dauphinia vastaan löysä päädyssä.

Alivoiman jälkeen HSK suorahyökkäsi hyvin. Bischoff avasi maalin takaa eteenpäin Brissonille, joka onnistui vaihtoaitioiden edestä jatkamaan kiekon keskikaistalle Froeselle ja tämä siirsi viereen Korczakille, joka vielä levitti siniviivan päällä oikeaan laitaan Rondbjergille, mutta tämän rannelaukaus kaukaa oli marja Prosvetoville eikä reboundia pudonnut maalille ajaneelle Froese-Korczak kaksikolle. Hetken päästä puolestaan sama ketju palasi jäälle. Rondbjergin siirtokiekko kulmarallin aikana oli huono ja Knot pääsi siihen päädyssä väliin, mutta tämäkin antoi harhasyötön suoraan Brissonille, joka nopeasti maalin oikealta kulmalta yritti viimeistelyä, mutta Prosvetov ehti liukua eteen. Tuo oli hopearitarien toinen laukaus kohti maalia vieraiden viittä vastaan. Minuutti myöhemmin Dorofeyev pelasi yhden vaihdon Rempalin tilalla ykkösessä, kun tämä oli uurastanut alivoimalla niin kauan. Hän sai syötön lapaansa keskialueelle ja kuljetti yli sinisen, mutta laukaus keskeltä blokattiin. Manninen odotteli turhaan syöttöä oikealla.

Ajassa 8:30 vuorostaan nelosketju astui ammeeseen yhdessä ensimmäistä kertaa. Ford kaapi hyökkäyspään aloitusvoiton ja Marushev kilautti ranteella ylärimaan vasemmalta yläkaarelta. Samassa vaihdossa Marushev tarjoili kulmasta syötön viivaan, mutta Diliberatoren rannelaukaus ruuhkan läpi meni niukasti vasemmalta ohi. Hetkeä myöhemmin Hayes pinchasi erinomaisesti ja ampui viivasta maalille, mutta Conradin ohjaus matkalta ei uponnut. Tuplamaski oli tuossakin ehditty pyhätä kokoon maalin eteen. Jatkotilanteessa Conrad oli löperö ja antoi harhasyötön siniviivan tuntumassa. Vastaiskusta Carcone oli päästä ampumaan vapaasti oikeasta laidasta, mutta Korczak kavensi viime hetkellä eteen mailoineen.

Puolivälissä avauserää HSK sai ensimmäisen ylivoimansa. Manninen hävisi oman pään aloituksen Dauphinille siten, että tämä vähän yllätti Mannisen ampumalla suoraan kohti Pateraa. Maalin takaa irtokiekon haki ykköspari ja liikutti sen Rempalille, jonka ristipisto tavoitti vasemmasta laidasta Quinneyn. Knot puolusti tätä sääntöjen vastaisesti roikkuen ja koukkien. Ykkösylivoimaksi jäälle tuli Diliberatore-Manninen-Rempal-Quinney-Froese. Alku oli tahmea ja Rempal vuoti kahdesti oikeassa laidassa. Jälkimmäisellä kerralla toki hän ehti syöttää Manniselle keskelle alueelle viennin jälkeen, mutta syöttö jäi liian taakse eikä Manninen siihen kunnolla siksi yltänyt. Toisella kertaa Rempalin kuljetus hyökkäysalueelle onnistui ja ylivoimaviisikko sai kuvion kuntoon. Diliberatore antoi yhden heikon syötön suoraan Mannisen jalkoihin vasemmalle, mutta tämä sai taisteltua kiekon itselleen. Sitten hän haki lättyä neliön keskelle Quinneylle, mutta se valui läpi toiseen laitaan ja Kolyachonok pääsi purkamaan. Kakkosylivoima tuli kehiin puolivälissä ylivoimaa. Se oli koostumuksessa Korczak-Rondbjerg-Brisson-Dorofeyev-Foo. Sekään ei kuitenkaan kertaakaan saanut kuviota rauhoittumaan millään ja toisessa päässä Patera vielä lahjoitti kiekon kärkikarvaajalle maalin takana, mutta Rondbjerg paikkasi tilanteen syötönkatkollaan oman maalin edessä.

Heti perään tuli uusi ylivoima, kun Dineen nosti kiekon katsomoon ajassa 12:09. Manninen ja Rempal olivat ylöstuontivastuussa, kun Quinney ja Froese päivystivät seisovin jaloin laidoissa siniviivan lähellä. Ensimmäisellä kerralla Mannisen poikkisyöttö keskialueella oli kehno jääden liian taakse, mutta toisella haulla kuvio tuli kuntoon, kunnes Rempalin poikkisyöttö osui luistimeen ja kiekko meni keskialueelle. Ykkösylivoima harkitsi vaihtoa, mutta jäi vielä jäälle. He kamppailivat päätydumppauksen itselleen oikeassa laidassa kolmen pelaajan voimin, kunnes Rempal sai pudotettua viivaan Diliberatorelle, joka syötti takaisin ja Rempal löysi poikkisyötöllään Quinneyn, jonka lämäri vasemmasta siivestä oli jäänuoliainen ja Froese maskiin ehdittyään ohjasi sen Prosvetovin syliin. Kakkosylivoima sai aloitusvoitosta pyörityksen heti käyntiin. Sen aikana Korczak levitti kertaalleen Foolle vasemmalle, jonka rannelaukauksen veskari kuitenkin pysäytti eleettömästi.

Päätösvitosella Patera torjui kilvellä viivatoimituksen ja nelosketju vastahyökkäsi pirteästi. Marushev jatkoi oikeasta laidasta kiekon eteenpäin Primeaulle, jonka heitto maalille tavoitteli Fordia, mutta rystylätty meni liian eteen Prosvetoville asti. 16 minuutin kohdalla HSK joutui toistamiseen alivoimalle, kun Hayes liimasi liiaksi Dean vasempaan laitaan ja tämän maila jäi kainaloon. Silver Knights aloitti alivoiman nelikolla Froese-Rondbjerg-Bischoff-Pachal. Smith petasi alkuun pudotuksellaan vasemmalta vetopaikan vastakiekkoon keskelle Dineenille, mutta Rondbjerg blokkasi mailallaan vedon erinomaisesti ja kuljetti sitten kiekon hyökkäysalueelle asti vasempaan kulmaan, jossa hän hetken aikaa kulutti kelloa upeasti ja taisteli kiekon pari kertaa takaisin itselleen useampaa vastustajaa vastaan samalla, kun muut vaihtoivat. Seuraava nelikko oli Marushev-Primeau-Ahac-Korczak, joten kun viime kaudella Marushev pelasi paljon Jonesin kanssa alivoimaa, kenties tämän kauden hyökkääjäpari on sitten Primeau. Korczakin avauksesta Marushev pääsikin alivoimalla ampumaan vasemmasta laidasta, mutta rannelaukaus meni suoraan syliin. Alivoiman lopussa Rempal blokkasi vielä yhden viivakudin Klokilta. Ford oli tuolloin hänen parinaan eikä avausalivoiman tapaan Conrad. Tucsonin kakkosylivoimassa siivissä olivat nuorukaiset Söderström ja Jenik sekä slotissa Cracknell.

Kaksi minuuttia ennen loppua Manninen voitti aloituksen omissa Barronia vastaan, mutta tuomarin luistin pysäytti pelivälineen ja Tucsonin pelaajat saivat siirrettyä sen viivaan, josta tulleen vedon Patera koppasi. Toisenkin aloituksen Manninen voitti. Korczak avasi alhaalta keskialueelle löytäen Sakarin ja juuri kun tämä dumppasi rystyltä kiekon päätyyn, Crotty ajoi vastaan ja taklasi Mannisen levyksi jäähän, mutta välittömästi Manninen tokeni pystyyn. Kulmarallin aikana Manninen syötti päädystä viivaan ja Korczak ampui maalille, mutta kiekko jäi matkalle. Sen jälkeen Dorofeyev ja Crotty komennettiin yhtä aikaa boksiin huitomisesta ja korkeasta mailasta. Päätösminuutilla tasavajaalla Hayes ampui kerran ranteella blokkiin ja Foo riisui kiekosta Klokin, mutta syöttö oikeasta kulmasta maalille ei löytänyt Bischoffia, joten tauolle mentiin 0-0 lukemissa. Erä oli aika tasaista nyhjäystä vetojen oltua 8-9. Molemmilla oli kaksi YV-tilaisuutta, mutta valmista ei tullut.

2. erä

Toisen erän alussa tasavajaalla Manninen pääsi operoimaan Quinneyn kera. Bischoff ja Korczak olivat takana. Vaihto oli tapahtumiltaan rikas. Ensin Korczak menetti oman maalin edessä Dauphinille limpun, mutta Bischoff paikkasi sen. Sitten Korczak nosti itse jalalla yli keskialueen ja päätti soolon kutiin oikeasta laidasta kilpeen. Dynaaminen suoritus. Lopuksi Dean oli päästä läpiajoon, kun Bischoff lähti vaihtoon ja kukaan ei varmistanut, mutta kiekko karkasi Pateralle asti onneksi. Ajassa 21:30 puolestaan Brisson katkaisi Crottyn avauksen siniviivalla ja pääsi ampumaan vasemmasta laidasta kohti etukulmaa tuloksetta. Heti perään Conradin aloitusvoitosta Foo punnersi vasemmalta maalille ja Conrad nosti irtokiekon rystyltä kohti samaista vasenta etuyläkulmaa, mutta Prosvetovin ruho oli tiellä. Seuraavaksi Ford puolestaan takakarvasi keskialueella mainiosti ja seuranneen hyökkäyksen lopuksi Marushev pudotti viivaan, josta Ahac ampui maalille, mutta Kolyachonokin maila oli välissä. Kolmen minuutin jälkeen puolestaan HSK joutui alivoimalle, kun jäällä oli liikaa miehiä.

Kakkosalivoima Froese-Rondbjerg-Bischoff-Korczak uurasti puolitoista minuuttia ennen vaihtoon pääsyä, vaikka alussa he yhden purun saivat. Pyörityksen aikana Patera torjui kerran mainiosti Söderströmin one-timerin, johon Korczak ei ehtinyt eteen ja lopuksi Bischoff blokkasi Jenikin rannelaukauksen toisesta siivestä. Kuuden minuutin jälkeen Mannisen ketju hyppäsi puolestaan seuraavaksi kehiin. Vieraat olivat saada 2v1-hyökkäyksen, mutta Manninen ja Quinney polkivat hyvin alas estämään sen. Oman alueen täyttö oli toki vähän puutteellista, kun Kelemen pääsi ampumaan vapaasti keskeltä laidasta tulleeseen pudotukseen, mutta sen Patera torjui. Jatkotilanteessa Diliberatore nosti jalalla kiekon lähes omista pois siirtäen limpun Quinneylle, joka kuljetti keskikaistaa hetken matkaa ennen levitystä Rempalille. Tämä haki poikkisyöttöä Manniselle, mutta vastustajan luistin oli taas välissä, joten Rempalista voi jo nyt sanoa sen yhden VGK-harjoituspelin ja tämän matsin perusteella, että luvattoman paljon hän hukkaa kiekkoja hyökkäyssiniviivan tuntumassa laidassa joko harhasyöttöihin tai menetyksiin muuten vain.

Tucson meni 0-1 johtoon ajassa 27:10. Manninen oli ehtinyt jo vaihtoon ja Conrad hypätä tilalle, kun Tucson väisti Quinneyn ja Rempalin loppukarvauksen ja N. Smith sai avauksen oikeaan laitaan. Hän kuljetti ohi Conradin ja Bischoff puolusti huonosti omaa siniviivaa jättäen liikaa etäisyyttä. Ja kun hän yritti taklata, Smith onnistui syöttämään keskikaistalle Hebigille Bischoffin ja Conradin välistä. Korczak jäi yksin maalin eteen 1v2-tilanteeseen. Hebig syötti viereen Kelemenille. Ensimmäisen laukauksen Korczak onnistui blokkaamaan, mutta toisella yrittämällä Kelemen sai kiekon maaliin, kun Patera oli jäissä. Yhdeksännellä minuutilla puolestaan Carcone riisui helpohkosti Rondbjergin kiekosta, kun tämä yritti kuljettaa yli sinisen oikeaa laitaa pitkin. Perään Dineen ampui suorahyökkäyksen päätteeksi keskeltä Ahacin jaloista kiekon päätyverkkoon.

Mainosten jälkeen Tucson teki voittomaalin ajassa 29:10. Ford voitti oman pään aloituksen, mutta Diliberatore hävisi päädyssä kaksinkamppailun Barronille. Tämän syöttö löysi keskeltä Empeyn, joka tykitti yhdellä kosketuksella kiekon ohi Pateran. Ford oli sentterinä oikeaoppisesti mennyt auttamaan laitaväännössä, joten keskusta oli siksi auki. Toki laiturin olisi pitänyt pudota vähän alemmas, mutta Marushev ei niin tehnyt ja omissa kolisi. Maalinjälkeisessä vaihdossa Klokin poikkisyöttö löysi vuorostaan Empeyn, mutta Patera torjui kilvellään rannelaukauksen vasemmalta b-pisteeltä. Puolivälissä ottelua laukaukset olivat 10-13, joten HSK:n hyökkäyspelaaminen oli samaa tervanjuontia kuin kahdella aiemmallakin kaudella Viveiroksen alaisuudessa perustuen yksilöiden kuljetuksiin vuoron perään yli keskialueen ja mitään järkevää rakennetta luomuhyökkäyspelaamisesta on hankala löytää.

Puolivälin jälkeen Mannisen vitja pyöri aika kauan omissa, kunnes Diliberatorella oli mahdollisuus purkaa, mutta hän avasi suoraan keskialueelle Knotille. Manninen oli seisovin jaloin puolustamassa omaa sinistä sen jälkeen eikä jaksanut enää tukkia kunnolla syöttöväylää Kelemenille, joka pääsi vasemmalta puolittain läpi, mutta Patera nollasi hänet hanskansa reunalla. 32. minuutilla Rondbjerg puolestaan kamppaili keskialueella Bischoffin rystypurun Brissonin lapaan ja tämä päätti vastaiskun laukaukseen suoraluistelusta vasemmalta yli maalin. Hetken päästä puolestaan Conrad petasi päädystä tekopaikan maalille, mutta Foo ampui läheltä logoon. Sen perään Foo löysi syötöllään kulmasta slotista Dorofeyevin, joka ampui yli. Toisessa päässä Dea sai päädystä passin maalin eteen, mutta kuti kohti etukulmaa ykkösellä pysähtyi veskariin. Manninen seuraavassa vaihdossaan puolestaan teki hyvän maskin Hayesin viivavetoon ja haki irtokiekonkin kulmasta pudottaen sen Diliberatorelle, mutta tämä ampui sitten päin Sakaria, joka oli liikkunut vaihteeksi korkeaan maskiin.

Silver Knights kavensi ajassa 34:11. Ford vaihdettiin aloituksesta Primeauhun. Tämä hävisi arvonnan, mutta Bischoff katkaisi siniviivan kulmassa Knotin purkuyrityksen lasin kautta. Sitten hän ampui heti kohti maalia ja Ford oli siellä yksin ohjaamassa ilmasta vyötärön korkeudelta kiekon ohi Prosvetovin. DLC-areenan avausmaali kaudella 2022-2023 oli totta. Hienoa, että Bischoff sai AHL-paluupelissään heti syöttöpisteen. Maalinjälkeisessä vaihdossa Ahac siirsi päädyssä kiekon viereen Froeselle, joka antoi harhasyötön oman maalin eteen, mutta Theisenin nopean vedon Patera kuitenkin torjui vastaantulollaan. Päätösvitosella ensin Marushev päätti 2v2-hyökkäyksen matalaan kutiin kilpeen ja toisessa päässä Empey punnersi puoliksi ohi Hayesin syöttäen yhdellä kädellä maalin eteen Dealle, mutta Patera otti torjunnan sivuttaisliikkeessä.

Kolmisen minuuttia ennen taukoa ykkösketjulla oli pari puolittaista paikkaa. Ensin Quinney levitti suorahyökkäyksessä Manniselle, joka jatkoi vasemmalta keskustaan, mutta Rempal ajautui umpikujaan menettäen kiekon jälleen. Sitten puolestaan syntyi 3v2-vastahyökkäys, jossa Manninen ajoi keskeltä maalille avaten syöttölinjan Rempalille, joka poimi Quinneyn oikealta, mutta tämä yritti vielä pudotusta keskelle Ahacille liian ahtaaseen rakoon. Vähän tuollaista liiallista näpertelyä ykkösketjun pelaaminen oli.

Viimeiset 2:30 erästä HSK pelasi ylivoimaa, kun ensin Smith ja sitten Klok lähtivat istunnolle. Ykkösylivoiman alku oli karmea, kun Froese hävisi aloituksen ja sitten Kolyachonok kiersi Mannisen liian helposti luoden 2v1-vastaiskun. Nimihirviö löysi takatolpalta Elynuikin, mutta Patera venytti patjansa uskomattomasti tielle, kun Diliberatore ei poikkisyöttöä katkonut. Sen jälkeen kuvio saatiin kyllä kuntoon, mutta Rempalin rannelaukaukset oikeasta siivestä olivat pehmeitä. Yksi poikkisyöttö jäi puolestaan Mannisen luistimiin, mutta tämä sai pidettyä kiekon omilla. Kakkosylivoima kävi hetken aikaa jäällä ja Klokin kampattua Rondbjergin kulmassa, ykkösmiehet palasivat askiin jauhamaan 5v3-ylivoimaa hetken aikaa. Brisson korvasi viivassa Diliberatoren, mutta muutoin kyseessä oli ykkösylivoimakoostumus. Rempal ja Brisson olivat viivassa, Quinney ja Manninen maalin kulmilla sekä Froese keskelle. Aloitusvoiton jälkeen Brisson kierrätti viivasta syvyyteen Quinneylle, joka syötti maalin takana poikittain Manniselle. Tämä pudotti oikeasta kulmasta alaspäin ja Rempal tinttasi lämärin vastakiekkoon, mutta ohi kehikon. Smithin päästyä kaukaloon jäähyltä Rempal kokeili vielä kahdesti rannelaukausta, mutta molemmat yritykset päättyivät blokkiin, joten tauolle poistuttiin 1-2 lukemissa laukausten oltua 18-22.

3. erä

Päätöserän alun jämäylivoimalla Korczak hukkasi kiekon viivassa Brissonin pudotuksen jälkeen ja jatkoi siten hieman löperöä iltapuhdettaan. Ykkösylivoimakaan ei kuviota saanut kuntoon missään vaiheessa. Joukkueiden tultua täysilukuisiksi Knot viritti lämärin viivasta ohi Marushevin blokin Pateran syliin. Kolmannella minuutilla Hayes avasi tarkasti keskialueelle Rondbjergille, mutta ruuhkabussissa tämä menetti kiekon ennen hyökkäyssinistä. Hetken päästä Primeaukin menetti keskialueella, mutta paikkasi sen häiritsemällä mailallaan takaa päin slottiin uinutta Smithia. Kulmarallin jatkuttua Dineen petasi one-timerpaikan siniviivaan liukuneelle Barronille, mutta tämä ampui vasemmalta ohi maalin.

Viiden minuutin jälkeen HSK pääsi ylivoimalle, kun vierailla oli liikaa ukkoja kaukalossa. Manninen syötti vasemmalta päätyyn Froeselle, joka poimi keskeltä Quinneyn, mutta tämä yritti vielä kääntää rystyltä oikeaan siipeen Rempalille. Syöttö oli huti ja Tucson purki. Manninen toi kiekon jätöstä puhtaasti alueelle ja kuvio oli kunnossa. Hän sai kierrätyksen takaisin takakolmiolta ja jatkoi maalin kulmalle Froeselle, joka taas haki syöttöä keskustaan, mutta se katkottiin. Jatkotilanteessa Manninenkin yritti pientä siirtoa keskelle Quinneylle, mutta mailoja oli liikaa tiellä. Ehkä turhan pakotettu syöttö tuokin oli ja vieraat saivat purun. Kakkosylivoima puolestaan loi Foolle yhden one-timerin, mutta puolustaja blokkasi sen. Lisäksi viime sekunneilla Rondbjerg ampui ranteella vasemmalta tolppaan ja Brisson syöksyi irtokiekon perään vähän myöhässä. Tasoitus oli senttien päässä.

Kahdeksannella minuutilla Ford siirsi puolestaan kiekon siniviivan alta eteenpäin ohi pinchanneen vastustajan ja loi 3v2-hyökkäyksen. Marushevin poikittaissyöttö ei kuitenkaan Hayesia tavoittanut. Puolivälissä erää Dorofeyev kaivoi kiekon laitakahinasta itselleen omissa ja levitti Hayesille, joka jatkoi Rondbjergille ja tämä neppasi punaviivalta kiekon syvään. Dorofeyev ja Rondbjerg rouhivat kulmasta kiekon viivaan Korczakille, joka tanssi sivuttain ja poimi sitten maalin kulmalta Dorofeyevin, joka haltuunoton jälkeen kilautti ylärimaan yrittäessään ampua takakulmaan. Minuutin päästä puolestaan Conrad jatkoi keskialueelta kiekon eteenpäin vauhtiin Brissonille, joka ei lähtenyt 1v1-haastoon, vaan lätytti rystyllä kiekon poikittain Bischoffille, mutta tämän veto pienestä kulmasta vasemmalta ei sentään uponnut, vaikka Prosvetov oli jo liukua liian ajoissa pois etutolpalta. Kahdeksan minuuttia ennen loppua puolestaan Quinney blokkasi viivavedon lähtien nostamaan 3v2-vasturia. Hän jätti kiekon Manniselle, joka levitti Rempalille oikealle. Tämä haki epätoivoista syöttöä mailojen läpi takatolpalle Quinneylle, mutta harhasyöttöhän lopputulemana taas oli. Peli kääntyi omiin, mutta Patera torjui 2v2-vastahyökkäyksestä tulleen kudin pienestä kulmasta. Jatkotilanteessa Rempal vapautti pystysyötöllä ketjutoverinsa 2v1-hyökkäykseen. Manninen teki oman ratkaisun oikeasta laidasta ampuen kohti takakulmaa, mutta Prosvetov veti pidemmän korren patjallaan. Tuo oli Sakarin AHL-debyytin paras maalipaikka:


Manninen ampuu takapatjaan 2v1-hyökkäyksestä.

53. minuutilla Rondbjerg katkaisi hyökkäysalueella Jenikin lepsun syötön. Hän pudotti keskeltä Dorofeyeville oikealle ja tämä haki ykkösellä takatolpalle passia Froeselle, mutta tämä kurottamallakaan ei yltänyt ohjaamaan pelivälinettä. Toisella kerralla Jenik oli huolellisempi siirtäen laitaa pitkin kiekon toiseen päähän, mutta vielä myöhemmin vaihdossa Dorofeyev katkaisi oikeassa kulmassa Theisenin palautussyötön oman maalin taakse ja löysi keskeltä Rondbjergin avopaikasta, mutta jotenkin Kolyachonok ehti tuupata vielä mailan eteen laukaukseen, joka nousi päätyverkkoon. Laukaukset olivat 23-26 tuon tilanteen jälkeen. Minuutin päästä puolestaan Bischoffin avaus tavoitti vasemmalta Foon, joka harhautti keskialueella Carconen ja ampui sitten suoraluistelusta pakin jaloista vain niukasti ohi takakulman. Hyvä yritys kiinalaistaustaiselta rightin pelurilta. Hetkeä myöhemmin Ford katkaisi siniviivassa vieraiden avauksen. Jatkotilanteessa Marushev kiersi maalin ja syötti maalin eteen, mutta Primeau oli pidettynä.

Päätösvitosella Mannisen vitjan päätypeli tuotti ylivoiman, kun Crotty koukki maalin takana Quinneya. Ykkösylivoimaan tuotiin Korczak viivaan Diliberatoren tilalle. Quinney hävisi aloituksen, mutta jatkopaineisti sen verran, että purku jäi löysäksi ja Manninen pysäytti sen vasemmassa laidassa. Kuvion tultua kuntoon Rempal kokeili heti ampua ranteella etuyläkulmaan läpi Froesen maskin, mutta Prosvetov koppasi vedon eikä Manninen saanut kakkossyöttöä takakolmiokierrätyksestä. Seuraavan aloituksen Froese kaapi viivaan, Korczak levitti ja Manninen ampui vasemmalta kaarelta Knotin blokkiin. Heti perään hän sai kokeilla uudestaan ja sai rannelaukauksen maalille asti, mutta Prosvetov oli muuri. Viisikko jäi vielä jäälle tuonkin jälkeen ja voitetun aloituksen jälkeen Korczak taas levitti Manniselle, mutta tämä ei ampunut, vaan jätti takaisin keskelle Korczakille, joka siirsi vastuun Rempalille, mutta tämäkään ei halunnut ratkaista, vaan syötti maalin kulmalle Froeselle, joka ei kuitenkaan vetoa saanut aikaan. Pyörityksen lopuksi Korczak ampui ruuhkan läpi ja Quinney yritti maalin kulmalta veivata irtokiekon etukulmasta sisään, mutta lumienkelinä jäässä ollut Prosvetov torjui pitäen vasemman kätensä etukulman tiellä. Tuo reilun minuutin pätkä oli illan parasta ylivoimaa kuitenkin Silver Knightsilta:


Mannisen kaksi rannelaukausta vasemmasta siivestä.

Loppukiri tyrehtyi siihen kaksi minuuttia ennen loppua, kun Pateran lähdettyä maaliltaan kiekko ajautui juuri vaihtoaition eteen ja askissa oli liikaa miehiä silloin pienen ennakoinnin seurauksena. Alivoiman alkuun Rondbjerg kärkenä blokkasi hyvin Dineenin rannelaukauksen keskeltä siniviivaa. Omalta alueelta Froese-Rondbjerg-Hayes-Pachal nelikko ei kuitenkaan mihinkään päässyt, vaan avauserän tapaan kaksinkamppailuvoitot puuttuivat ja vieraiden ykkösylivoiman pyöritys kesti täten minuutin, kunnes se keskeytyi seuraaviin rangaistuksiin. Patera koppasi Dineenin toisen viivarannarin varmasti ja maalin edessä Dauphin-Pachal kaksikko nahisteli toisilleen siten, että molemmat saivat kakkoset väkivaltaisuudesta ja Pachal myös huitomisesta.

Päätösminuutin 5v3-alivoiman aloitti vähän yllättäen Korczakin ja Hayesin kanssa Manninen, joka ei muutoin alivoima-aikaa saanut, mutta nyt tappiolla hän sai vastuuta ottelun lopussa. Korczak purki heti toiseen päätyyn ja luisteli itse perään kamppailemaan tuloksetta. Sitten hän valui alemmas ja Manninen otti paikkansa kärkikarvaajana. Varmaan häneen luotettiin siksi, että Viveiroskin oli nähnyt hänen kykynsä riistää kiekkoa nälkäisellä mailalla ja tiukalla luistelulla VGK:n harjoituspeleissä ja jotenkin kahden miehen alivoimalla kiekko oli voitettava omalle joukkueelle. Jenik kuitenkin selvitti Mannisen takakarvauksen keskialueella ja vei kiekon hyökkäysalueelle. Viimeiset 30 sekuntia Tucson kiekotteli, mutta myös loi Carconelle pari avointa vetopaikkaa oikeaan siipeen, kun Mannisella oli lisenssi kärkkyä, mutta Korczak tai Hayes eivät voittaneet reboundeja maalin edessä ja täten pystyneet vapauttamaan Mannista läpiajoon. Patera otti pari atleettista torjuntaa vielä viime sekunneilla Smithin ja Jenikin tontteihin maalin edessä pitäen loppulukemat 1-2:ssa. Laukaukset olivat lopulta 30-34. Kyseessä oli ensimmäinen kerta seurahistoriassa, kun Silver Knights hävisi kauden avauspelinsä. Roadrunners puolestaan voitti viidettä kertaa peräkkäin avauspelinsä.
 
Viimeksi muokattu:

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Plussat ja miinukset
++
+ Patera, Ford
+/- Hayes, Bischoff, Korczak, Ahac, Pachal, Manninen, Quinney, Brisson, Dorofeyev, Froese, Foo, Conrad, Rondbjerg, Marushev, Primeau
- Diliberatore, Rempal
--

Patera oli maalissa hyvä venyen useampaan atleettiseen torjuntaan. Koppeja oli lopulta yli 30. Paras torjunta oli ehkä se kakkoserän alivoimalla nähty takatolppapatjavenytys. Puolustuksessa Diliberatore vuoti voittomaalissa niin pahoin, että saa siksi miinuksen. Lisäksi hän antoi yhden pahan harhasyötön, josta vastustaja sai laatupaikan samaisessa erässä. Ykkösylivoimassa viivapelaaminenkin oli keskinkertaista. Rempal puolestaan kirjaa miinuksen ponnettomista rannelaukauksistaan ylivoimalla oikeasta siivestä sekä ennen kaikkea 5v5-kiekonmenetyksistään/harhasyötöistään, joita kertyi taas liikaa. Plussana hän toki toi ylivoimalla pari kertaa hyvin kiekon jalalla hyökkäysalueelle.

Hayes oli lähinnä plussaa puolustajista. Pidin siitä, että hän sai parhaimmalla varmuudella avaussyötöt omien lapaan. Alivoimalla hän oli neutraali, ehkä jokusen blokin enemmän olisin halunnut nähdä. Pachal uurasti viime kauden tapaan ykkösalivoimaparissa Hayesin kanssa, mutta kaksinkamppailuissa irtokiekosta päädyssä hän oli pehmeähkö mm. Dauphinia vastaan ja siksi vieraiden ykkösylivoiman pyöritykset kestivät osaksi niin kauan. Kärkiparista Bischoff oli osasyyllinen avausmaaliin, koska joko kiekko tai mies olisi pitänyt laidassa pysähtyä, mutta Smith onnistui uittamaan kiekon eteenpäin ohi Bischoffin. Toisaalta sitten hän alusti viivatoimituksellaan kotijoukkueen ainoan osuman, joten arvio on neutraali. Alivoimalla hän oli Hayesia myös vähän parempi leftin pakeista sijoittumaan vetolinjalle ja blokkasi mm. yhden Jenikin rannelaukauksen kakkoserässä mainiosti. Paluu AHL-peleihin pitkän tauon jälkeen oli rohkaiseva kokonaisuudessaan. Korczakista jäi mieleen se, että hän oli yllättävän epävarma kiekollisena ja peliväline poltti lavassa 3-4 kertaa siniviivassa tai omissa. Toisaalta sitten luistin kyllä liikkui tutun hyvin ja liukua oli mukava katsella edelleen ja sen ansiosta hän kertaalleen mm. kakkoserässä loi soolonousullaan tekopaikan itselleen oikeasta laidasta. Ylivoimalla päätöserässä hän myös liikutti hyvin kiekkoa päästyään Mannisen koostumukseen. Kolmosparista Ahac tuurasi yhdellä alivoimalla jäähyllä ollutta Hayesia, kun Bischoff pelasi Pachalin parina, niin Ahac oli Korczakin vierellä. Siitä hän selvisi virheittä, Muutoin hän oli aika hajuton ja mauton 5v5-pelissä sen kummemmin säkenöimättä tai pettämättä.

Ykkösketjussa Manninen pääsi vasta päätöserässä tekopaikoille tuhlaten yhden 2v1-hyökkäyksen takapatjakutiin ja ylivoimalla ampuen pari kertaa vasemmalta joko blokkiin tai Prosvetovin räpylään. Muutoin YV-pelaamisesta pitää todeta se, että hän tunnisti oikeat hetket syöttää maalin kulmalle Froeselle, mutta toisaalta pakotti sitten pari kertaa turhan vaikean syötön AV-neliön keskelle Quinneylle. VGK-nutussa harjoituspeleissä nähtyä aktiivista karvausta ei oikein nähty tällä kertaa ja muutenkin olemus oli jotenkin flegmaattinen aika ajoin esimerkiksi oman alueen puolustuspelissä, kun hän oli melkein selkä suorana vain b-pisteiden välissä ja pelivalmius oli jotenkin keskeneräinen. Yhdessä tilanteessa hän vain ojensi mailansa suunnilleen sinne päin ja Bischoffin piti tulla päättäväisemmin katkomaan keskustaan tarkoitettu syöttö. Pääty- ja kulmaralleissa hyökkäysalueella Manninen oli neutraali. Hän pari kertaa katsoi enimmäkseen vierestä, kun laiturit rouhivat pelivälineestä laidassa, mutta muutoin pysyi liikkeessä ja hakeutui korkeaan maskiin, kun kiekko pelattiin viivaan. Keskialueen ylityksissä Manninen syötti kyllä ajoissa kiekkoa, mutta luontaista kemiaa ei oikein ketjukavereiden kanssa löytynyt, mutta sama näkyi tuon kolmikon kesken jo Mannisen VGK-debyyttiharkkapelissä. Kertaalleen avauserässä hän joutui keskialueella jyrän alle, kun Crotty lanasi hänet jäihin, mutta nopeasti Manninen tokeni pystyyn jatkaen vaihtoaan. Summa summarum, hieman valju maku Mannisen AHL-debyytistä jäi. Laukauksia kirjattiin kaksi kohti maalia ja teholukema oli +0. Jääaikoja ei tilastoida, mutta vastuuta tuli ihan hyvin. Aloituksissa hän oli mututuntumalla 50%:n aloittaja.


Tämä oli se tilanne kakkoserän puolivälissä, jossa Manninen oli toki väsynyt pitkän vaihdon myötä, mutta silti vähän turhan flegmaattisesti operoi keskellä seisovin jaloin pääsemättä syötönkatkoihin, vaikka pari kertaa tilaisuus sellaiseen oli. Lopussa sitten hän ei vaivautunut enää edes kääntymään takaisin omiin Diliberatoren harhasyötön jälkeen tai tukkimaan syöttöväylää.

Rempalista onkin sanottu olennainen yllä. Quinney toisella laidalla oli tasapaksu puurtaja ja siinä se. Tiettyä kamppailuvoimaa hän ketjuun tuo ja osaa liikuttaa kiekkoa hyvällä varmuudella, mutta luistelu ei ole niin lennokasta kuin parhaimmillaan se oli pari kautta sitten. Kakkosketjussa Froese oli HSK-debyytissään samanhenkinen kuin Quinney. Kakkosalivoimassa Rondbjergin kanssa hän oli parhaimmillaan peittäen mukavasti vetolinjoja, mutta 5v5-pelin anti oli vähän vajavaista. Ykkösylivoimassa hän oli päädyssä/maalin kulmalla ajoittain ovela ja näppärä. Brisson puolestaan pari kertaa väläytti luoden itselleen suoraluistelusta vetopaikan vasemmasta laidasta. Kakkosylivoimassa tarjoilu ei oikein pelannut ja one-timereita ei nähty. Rondbjerg puolestaan uurasti Froesenin kanssa hyvin alivoimalla yhtä lailla, mutta 5v5-pelissä keskialueen ylityksissä kaipasin vähän dynaamisempaa luistelua. Kamppailupelaaminen oli kuitenkin voitokasta ja yhden jäähynkin hän onnistui hankkimaan sekä ampumaan kertaalleen tolppaan ylivoimalla.

Kolmosketjusta kiinalaistaustainen Foo kiskoi kakkosylivoimassa suurimman osan one-timereistaan vasemmalta blokkiin, mutta väläytti kertaalleen 5v5-pelissä taitojaan harhauttamalla keskialueella Carconen ja ampumalla sitten puolustajan jaloista ohi takakulman. Hän oli vähän samanhenkinen rightin laituri kuin Rempal eli periaatteessa taitoa ja käsiä löytyy sekä luistelu on parempaa keskitasoa, joten oman maalipaikan luonti onnistuu, mutta se jokin jää puuttumaan, että tasainen tuloksenteko onnistuisi. Dorofeyev oli ylivoimalla ilman ruokaa puolestaan slotissa ja jäi mieleen lähinnä muutamasta hyökkäysalueen katkosta sekä ylärimakilautuksesta päätöserässä. Avauserässä toki sattui se yksi paha menetys omalla alueella heti ottelun alussa. Keskellä Conrad pelasi haja-alivoimavaihtoja ja pari kertaa jatkoi hyvin keskialueella kiekon eteenpäin vauhtiin laitureille. Alivoimalla hän olisi vähän terävämmin voinut iskeä laitaan kamppailemaan parissa hetkessä eikä vain kutitella mailalla vierestä. Maalin eteen hän tutusti hakeutui mielellään hyökkäysalueella, mutta yksi reboundnosto kohti etukulmaa kilpistyi kassariin.

Nelosketju oli mielestäni muutoin hyvä, mutta se päästi voittomaalin. Toki se paikkasi sen 1-2 kavennuksella jossain määrin, mutta Marusheville en voi antaa plussaa voittomaalin merkkausvirheen vuoksi, kun hän ei ajoissa pudonnut Fordin paikalle keskustaan. Muutoin Maxim oli hyvä ja kilautti rimaankin kertaalleen. Kamppailuissa fysiikka oli tutusti rautaa ja alivoimalla hän hoiti ruutunsa Primeaun kanssa. Tämä puolestaan oli ainakin viime kautta hyödyllisempi jäällä eikä tyytynyt enää vain siirtokiekkopelaamiseen, vaan uskalsi syöttää keskialueella ahtaisiinkin väleihin omien lapaan. Muutamat syöttövalinnat suorahyökkäyksissä olivat toki epätarkkoja. Ford sentterinä oli kuin köyhän miehen Leschyshyn. Yritteliäisyys ja luisteluvimma olivat plussaa ja Primeaun tavoin nyt hän näytti jopa AHL-pelaajalta viime kevääseen verrattuna. Ihan hyvä nelossentteri ja alivoimapuurtaja hänestä voi kauden edetessä lutviutua yhden ottelun otannalla. Kruununa iltaan oli kavennusmaali ja siksi hän saa plussan Pateran lisäksi pitkän harkinnan päätteeksi, koska Ford ei vain roiskinut siirtokiekkoja päätyyn, vaan pystyi edistämään peliä kiekolla lavasta lapaan aika ajoin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös