Amerikanihme
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Laitetaas ketju alulle, niin voin laittaa kommentteja tänne joukkuekohtaisten ketjujen sijaan.
Kauden 2020-2021 (tai oikeastaan 2021) toisessa välierässä mittelevät lännen paras Vegasin Kultaritarit ja pohjoisen paras (no ainakin playoffseissa) Montrealin Kanadanranskikset (Les Canadiens de Montréal tai le Club de hockey Canadien ja tuttavallisemmin vain Les Habitants tai "Habs", eli Quebecin alkufarmarit tai alkuperäiset ranskisasukit). NHL:n vanhin joukkue (Montreal, perustettu 1909 ja NHL:ään liittynyt 1917) ja NHL:n uusin joukkue (kunnes Seattlen paholaismaiset pedot toisin todistavat) Vegas, lisätty sarjaan 2017.
Joukkueiden tiet välieriin kulkivat seuraavasti: Vegas sai vastaansa ensimmäisellä kierroksella oman kryptoniittinsä Minnesotan, jonka räjäyttämiseen käytettiin täydet seitsemän peliä. Loppujen lopuksi tuskien taipaleen kautta Vegas sai seiskapelissä sen verran tulosta, että pääsi jatkoon. Toisella kierroksella vastassa oli sitten toinen paha, eli liigan parhaan runkosarjatuloksen aikaan saanut Coloradon lumivyöry (tosin vasta kalkkiviivoilla Vegasin ohi samaan pistemäärään päätyessä). Ensimmäisen pelin tässä sarjassa Vegas nukkui ja antoi Coloradon voittaa suosiolla. Sitten kaivettiin esiin taisteluilme, ja vaikka toinen pelikin vielä hävittiin (voitto olisi ollut oikeutettu), seuraavat neljä kairattiin kotiin.
Montreal sai vastaansa rakkaan vihollisensa anglofonisen Toronton, joka oli voittanut pohjoisen divisiooonan runkosarjan. Toronto karkasi jo 3-1 johtoon, mutta sitten vanha kirous iski (eli ekalla kierroksella Leafsit aina laulukuoroon), ja Montreal kaapi voitot seuraavista kolmesta pelistä ja meni jatkoon pikku-Marnerin itkiessä penkillä. Toisella kierroksella tuli vastaan sitten itsensä McDavidin päihittänyt Winnipeg, ja Montreal lähti taas altavastaajana liikkeelle. Vaan kuinkas kävikään. Scheifeleltä katosi järki ja Jake Evansilta taju, ja Montreal sai jostain boostia niin, että Winnipeg lähetettiin sweepin myötä laulukuoroon (4-0).
Kaikkien aikojen keskinäistä pelisarjaa (ei ole kohdattu playoffseissa tätä ennen) johtaa Montreal 5-1, joten tuossa valossa voisi luulla heidän lähtevän sarjaan suosikkeina. Tosin tuohon mahtuu kolme jatkoaika- tai shootout-voittoa. Viimeksi kohdattiin kahdesti kaudella 2019-2020, jolloin voitot menivät Montrealille kahdesti 5-4 (shootout ja jatkoaika).
Tässä parissa on monia mielenkiintoisia historiallisia ja muita taustatekijöitä.
- Vegasin ranskankanadalaiset Fleury, Carrier, Marchessault ja Roy (lausutaan Ruaaaaa). Carrier taitaa jopa olla kotoisin Montrealista ja Fleurykaan ei kovin kaukaa.
- Suomen edustajat Montrealissa, eli Porin pojat Joel Armia ja Jesperi Kotkaniemi, ja Turun (tai Piikkiössä kai syntynyt) Artturi Lehkonen.
- Montrealin silloinen kapteeni Mad Max Pacioretty treidattiin Vegasiin pari vuotta sitten ja vastikkeeksi Montreal sai Vegasista Nick Suzukin ja Tomas Tatarin. Suzuki on kohonnut Montrealissa johtavaksi pelaajaksi, ja Tatar teki pari kautta kovaa tulosta, mutta on nyt vissiin kärsinyt loukkaantumisista ja muutenkin kausi ei sujunut ihan edellisten tavalla. Pacioretty on tietenkin ollut Vegasissa ykkösketjun kamaa tulostaan lähtien, ja varsinkin Mark Stonen (vanhan verivihollisen) tulosta saakka tuo pari on ollut varsinainen dynaaminen duo.
- Vegasin tulisen kuuma pätsi (luvassa ulkona yli +45 varjossa maanantaina pelipäivänä) ja sirkusyleisö (täysi halli) ja Montrealin asiantunteva ranskalais-englantilainen yleisö (sikäli kun nyt porukkaa peleihin päästetään).
- Fleury vastaan Price. Fleurylla 1.91 päästettyjen maalien keskiarvo ja Pricella 1.97. Nämä ovat playoffsien parhaat lukemat jo pudonneen Jack Campbellin jälkeen.
Vegasilla pelityyli tuntuu muuttuvan sarjan mukaan. Minnesota ei inspiroinut pelaamaan kovinkaan yritteliäästi, tai ainakaan siltä se ei näyttänyt, kun taas tosiaan Coloradoa vastaan toisesta pelistä eteenpäin pelattiin hyvällä intensiteetillä suurimman osan ajasta, blokkailtiin kuteja ahkerasti (Vegas johtaa tätä tilastoa jäljellä olevien joukkueiden osalta aika ylivoimaisesti). Montrealia ei ole kauheasti tullut silmäiltyä, ei ollenkaan runkosarjassa, ja playoffsissakin vain väläyksittäin, mutta ilmeisesti peli perustuu pitkälti vastaiskuihin ja vastustajan kiekonmenetyksiin. Vegas tykkää pitää kiekkoa hallussa paljon ja pörrätä suurimman osan ajasta tuloksettomasti. Toistaiseksi kuitenkin maaleja on heille tullut aika hyvin näissä playoffseissa, mutta esim. viime syksyn playoffseissa se maalinteko tuli ylivoimaisen tuskalliseksi vähänkään paremman maalivahdin oltua vastassa. Mitä ilmeisimmin Price on paras tähän asti vastaantulleista maalivahdeista nykyvireessään. Veikkaanpa Vegasin palaavan tuohon Minnesota-sarjan pelityyliinsä, ja puskevan päätänsä Carey Pricen luomaan muoriin.
Vegasilla ratkaisijoita löytyy vähemmän yllättäen ykkös- ja kakkosketjuista, joissa varsinkin Pacioretty (oli pitkään poissa, mutta mukaan tultuaan osoitti heti tehokkuutensa) ja Stone voivat takoa pisteitä, sekä varsinkin Karlsson ja Marchessault kakkosketjussa. Kolmosessa Tuchilla on potentiaalia, mutta se on jäänyt nyt playoffseissa lähinnä vastustajan maalin kiertämiseksi kiekon kanssa. Nelonen rouhii välillä hyvin, vaikka siellä joku Reaves vähän jarruttaakin. Puolustuksessa Pietrangelo on lopultakin lunastamassa niitä toiveita, jotka häneen laitettiin, sekä Martinez on ollut todellinen blokkausihme (osaisi nyt pysyä Weberin kudeista kaukana, muuten voi sattua ihan tosissaan). Theodore sen sijaan on vaellellut jossain unten mailla. Whitecloud on ollut luotettava työmyyrä ja blokannut kuteja hyvin.
Montrealin ilmeisesti ykkös/kakkoskenttä Toffoli - Suzuki - Caufield on ollut pisteiden valossa tuotteliain (varsinkin kaksi ensin mainittua). Puolustavan sentterin Danaultin ketju (Gallagher, Lehkonen) on hoitanut puolustushommansa, mutta tehot ovat jääneet vähäisiksi. Toinen Montrealin tehoketju on ollut "vanhojen partojen" nelonen, Armia - Staal - Rotta Perry, joista varsinkin Armia on yllättänyt positiivisesti. Jesperi Kotkaniemelle annetaan sitten kunniamaininta kolmosketjusta. Puolustajista ei ole Petryn ollessa saikulla paljon pisteapua ollut. Yksi sarjan ratkaisevista asioista saattaakin olla, pääseekö Petry pelaamaan ja kuinka nopeasti ja missä kunnossa.
Valmennuspuolella mennään sitten tilapäis-rookie-coachin Dominique Ducharmen johdolla Montrealissa ja kokeneen Pete(r) DeBoerin alaisuudessa Vegasissa.
Tässä vielä playoffsien joukkueiden sisäisen pistepörssin viisi kärkinimeä:
Vegas
1. William Karlsson 4+7 = 11
2. Max Pacioretty 4+4 = 8
3. Alex Pietrangelo 1+7 = 8
4. Mark Stone 5+3 = 8
5. Jonathan Marchessault 6+2 = 8
Montreal
1. Tyler Toffoli 4+6 = 10
2. Nick Suzuki 4+4 = 8
3. Joel Armia 4+3 = 7
4. Eric Staal 1+6 = 7
5. Corey Perry 3+3 = 6
Otteluohjelma on näillä näkymin
1. peli 14.6. maanantaina 18:00 Las Vegasissa (4 aamulla tiistaina Suomen aikaa)
2. peli 16.6 keskiviikkona 18:00 Las Vegasissa (4 aamulla torstaina Suomessa)
3. peli 18.6. perjantaina 20:00 Montrealissa (3 aamulla lauantaina Suomessa)
4. peli 20.6. sunnuntaina 20:00 Montrealissa (3 aamulla maanantaina Suomessa)
5. peli (jos tarvitaan) 22.6. tiistaina 18:00 Las Vegasissa (4 aamulla keskiviikkona Suomessa)
6. peli (jos tarvitaan) 24.6.torstaina 20:00 Montrealissa (3 aamulla perjantaina Suomessa)
7. peli (jos tarvitaan) 26.6. lauantaina 17:00 Las Vegasissa (3 aamulla Suomessa)
Oma veikkaukseni on Playoffs-veikkausketjussa 4-2 Montrealille. Sen verran "Team of Destiny" -tuntua tuossa Montrealin pelaamisessa nyt tuntuu olevan, että vievät pytyn tänä vuonna. Sori Vegas.
Kauden 2020-2021 (tai oikeastaan 2021) toisessa välierässä mittelevät lännen paras Vegasin Kultaritarit ja pohjoisen paras (no ainakin playoffseissa) Montrealin Kanadanranskikset (Les Canadiens de Montréal tai le Club de hockey Canadien ja tuttavallisemmin vain Les Habitants tai "Habs", eli Quebecin alkufarmarit tai alkuperäiset ranskisasukit). NHL:n vanhin joukkue (Montreal, perustettu 1909 ja NHL:ään liittynyt 1917) ja NHL:n uusin joukkue (kunnes Seattlen paholaismaiset pedot toisin todistavat) Vegas, lisätty sarjaan 2017.
Joukkueiden tiet välieriin kulkivat seuraavasti: Vegas sai vastaansa ensimmäisellä kierroksella oman kryptoniittinsä Minnesotan, jonka räjäyttämiseen käytettiin täydet seitsemän peliä. Loppujen lopuksi tuskien taipaleen kautta Vegas sai seiskapelissä sen verran tulosta, että pääsi jatkoon. Toisella kierroksella vastassa oli sitten toinen paha, eli liigan parhaan runkosarjatuloksen aikaan saanut Coloradon lumivyöry (tosin vasta kalkkiviivoilla Vegasin ohi samaan pistemäärään päätyessä). Ensimmäisen pelin tässä sarjassa Vegas nukkui ja antoi Coloradon voittaa suosiolla. Sitten kaivettiin esiin taisteluilme, ja vaikka toinen pelikin vielä hävittiin (voitto olisi ollut oikeutettu), seuraavat neljä kairattiin kotiin.
Montreal sai vastaansa rakkaan vihollisensa anglofonisen Toronton, joka oli voittanut pohjoisen divisiooonan runkosarjan. Toronto karkasi jo 3-1 johtoon, mutta sitten vanha kirous iski (eli ekalla kierroksella Leafsit aina laulukuoroon), ja Montreal kaapi voitot seuraavista kolmesta pelistä ja meni jatkoon pikku-Marnerin itkiessä penkillä. Toisella kierroksella tuli vastaan sitten itsensä McDavidin päihittänyt Winnipeg, ja Montreal lähti taas altavastaajana liikkeelle. Vaan kuinkas kävikään. Scheifeleltä katosi järki ja Jake Evansilta taju, ja Montreal sai jostain boostia niin, että Winnipeg lähetettiin sweepin myötä laulukuoroon (4-0).
Kaikkien aikojen keskinäistä pelisarjaa (ei ole kohdattu playoffseissa tätä ennen) johtaa Montreal 5-1, joten tuossa valossa voisi luulla heidän lähtevän sarjaan suosikkeina. Tosin tuohon mahtuu kolme jatkoaika- tai shootout-voittoa. Viimeksi kohdattiin kahdesti kaudella 2019-2020, jolloin voitot menivät Montrealille kahdesti 5-4 (shootout ja jatkoaika).
Tässä parissa on monia mielenkiintoisia historiallisia ja muita taustatekijöitä.
- Vegasin ranskankanadalaiset Fleury, Carrier, Marchessault ja Roy (lausutaan Ruaaaaa). Carrier taitaa jopa olla kotoisin Montrealista ja Fleurykaan ei kovin kaukaa.
- Suomen edustajat Montrealissa, eli Porin pojat Joel Armia ja Jesperi Kotkaniemi, ja Turun (tai Piikkiössä kai syntynyt) Artturi Lehkonen.
- Montrealin silloinen kapteeni Mad Max Pacioretty treidattiin Vegasiin pari vuotta sitten ja vastikkeeksi Montreal sai Vegasista Nick Suzukin ja Tomas Tatarin. Suzuki on kohonnut Montrealissa johtavaksi pelaajaksi, ja Tatar teki pari kautta kovaa tulosta, mutta on nyt vissiin kärsinyt loukkaantumisista ja muutenkin kausi ei sujunut ihan edellisten tavalla. Pacioretty on tietenkin ollut Vegasissa ykkösketjun kamaa tulostaan lähtien, ja varsinkin Mark Stonen (vanhan verivihollisen) tulosta saakka tuo pari on ollut varsinainen dynaaminen duo.
- Vegasin tulisen kuuma pätsi (luvassa ulkona yli +45 varjossa maanantaina pelipäivänä) ja sirkusyleisö (täysi halli) ja Montrealin asiantunteva ranskalais-englantilainen yleisö (sikäli kun nyt porukkaa peleihin päästetään).
- Fleury vastaan Price. Fleurylla 1.91 päästettyjen maalien keskiarvo ja Pricella 1.97. Nämä ovat playoffsien parhaat lukemat jo pudonneen Jack Campbellin jälkeen.
Vegasilla pelityyli tuntuu muuttuvan sarjan mukaan. Minnesota ei inspiroinut pelaamaan kovinkaan yritteliäästi, tai ainakaan siltä se ei näyttänyt, kun taas tosiaan Coloradoa vastaan toisesta pelistä eteenpäin pelattiin hyvällä intensiteetillä suurimman osan ajasta, blokkailtiin kuteja ahkerasti (Vegas johtaa tätä tilastoa jäljellä olevien joukkueiden osalta aika ylivoimaisesti). Montrealia ei ole kauheasti tullut silmäiltyä, ei ollenkaan runkosarjassa, ja playoffsissakin vain väläyksittäin, mutta ilmeisesti peli perustuu pitkälti vastaiskuihin ja vastustajan kiekonmenetyksiin. Vegas tykkää pitää kiekkoa hallussa paljon ja pörrätä suurimman osan ajasta tuloksettomasti. Toistaiseksi kuitenkin maaleja on heille tullut aika hyvin näissä playoffseissa, mutta esim. viime syksyn playoffseissa se maalinteko tuli ylivoimaisen tuskalliseksi vähänkään paremman maalivahdin oltua vastassa. Mitä ilmeisimmin Price on paras tähän asti vastaantulleista maalivahdeista nykyvireessään. Veikkaanpa Vegasin palaavan tuohon Minnesota-sarjan pelityyliinsä, ja puskevan päätänsä Carey Pricen luomaan muoriin.
Vegasilla ratkaisijoita löytyy vähemmän yllättäen ykkös- ja kakkosketjuista, joissa varsinkin Pacioretty (oli pitkään poissa, mutta mukaan tultuaan osoitti heti tehokkuutensa) ja Stone voivat takoa pisteitä, sekä varsinkin Karlsson ja Marchessault kakkosketjussa. Kolmosessa Tuchilla on potentiaalia, mutta se on jäänyt nyt playoffseissa lähinnä vastustajan maalin kiertämiseksi kiekon kanssa. Nelonen rouhii välillä hyvin, vaikka siellä joku Reaves vähän jarruttaakin. Puolustuksessa Pietrangelo on lopultakin lunastamassa niitä toiveita, jotka häneen laitettiin, sekä Martinez on ollut todellinen blokkausihme (osaisi nyt pysyä Weberin kudeista kaukana, muuten voi sattua ihan tosissaan). Theodore sen sijaan on vaellellut jossain unten mailla. Whitecloud on ollut luotettava työmyyrä ja blokannut kuteja hyvin.
Montrealin ilmeisesti ykkös/kakkoskenttä Toffoli - Suzuki - Caufield on ollut pisteiden valossa tuotteliain (varsinkin kaksi ensin mainittua). Puolustavan sentterin Danaultin ketju (Gallagher, Lehkonen) on hoitanut puolustushommansa, mutta tehot ovat jääneet vähäisiksi. Toinen Montrealin tehoketju on ollut "vanhojen partojen" nelonen, Armia - Staal - Rotta Perry, joista varsinkin Armia on yllättänyt positiivisesti. Jesperi Kotkaniemelle annetaan sitten kunniamaininta kolmosketjusta. Puolustajista ei ole Petryn ollessa saikulla paljon pisteapua ollut. Yksi sarjan ratkaisevista asioista saattaakin olla, pääseekö Petry pelaamaan ja kuinka nopeasti ja missä kunnossa.
Valmennuspuolella mennään sitten tilapäis-rookie-coachin Dominique Ducharmen johdolla Montrealissa ja kokeneen Pete(r) DeBoerin alaisuudessa Vegasissa.
Tässä vielä playoffsien joukkueiden sisäisen pistepörssin viisi kärkinimeä:
Vegas
1. William Karlsson 4+7 = 11
2. Max Pacioretty 4+4 = 8
3. Alex Pietrangelo 1+7 = 8
4. Mark Stone 5+3 = 8
5. Jonathan Marchessault 6+2 = 8
Montreal
1. Tyler Toffoli 4+6 = 10
2. Nick Suzuki 4+4 = 8
3. Joel Armia 4+3 = 7
4. Eric Staal 1+6 = 7
5. Corey Perry 3+3 = 6
Otteluohjelma on näillä näkymin
1. peli 14.6. maanantaina 18:00 Las Vegasissa (4 aamulla tiistaina Suomen aikaa)
2. peli 16.6 keskiviikkona 18:00 Las Vegasissa (4 aamulla torstaina Suomessa)
3. peli 18.6. perjantaina 20:00 Montrealissa (3 aamulla lauantaina Suomessa)
4. peli 20.6. sunnuntaina 20:00 Montrealissa (3 aamulla maanantaina Suomessa)
5. peli (jos tarvitaan) 22.6. tiistaina 18:00 Las Vegasissa (4 aamulla keskiviikkona Suomessa)
6. peli (jos tarvitaan) 24.6.torstaina 20:00 Montrealissa (3 aamulla perjantaina Suomessa)
7. peli (jos tarvitaan) 26.6. lauantaina 17:00 Las Vegasissa (3 aamulla Suomessa)
Oma veikkaukseni on Playoffs-veikkausketjussa 4-2 Montrealille. Sen verran "Team of Destiny" -tuntua tuossa Montrealin pelaamisessa nyt tuntuu olevan, että vievät pytyn tänä vuonna. Sori Vegas.
Viimeksi muokattu: