Vastakohdat täydentävät toisiaan?

[Noitarumpu]

Olen miettinyt paljon tuota vanhaa hokemaa, kuinka vastakohdat parisuhteessa toisiaan täydentäisivät. Itse seurustelen parhaillaan miehen kanssa, joka on Kokoomuksen jäsen ja itse olen vasemmistolainen. Mielenkiintoisia yhteenottoja kieltämättä tulee, mutta olen itse vähän jyrkempi, kun en ole suostunut kokkareiden bileisiin menemään. Hän on useampana Vappuna käynyt laulamassa kanssani työväenlauluja.

Luupäitä olemme silti molemmat ja välillä riidat ovat kovia politiikassa. Siitäkin huolimatta on-off-suhteemme edelleen elää. Väliin tekisi mieli lyödä hanskat tiskiin ja sanoa äijälle, että painu helevettiin Turun paskiainen! Sitten taas ollaan puhumatta ja erillään jonkin aikaa ja taas löydetään yhteen.

En usko ikinä hänen kanssaan muuttavani saman katon alle, liian paljon kuitenkin ristiriitoja, mutta vaikea jättääkään. Hän olisi kyllä kevyestikin muuttamassa yhteen, mutta olen ikäni saanut taistella, joten kaipaisin jo jotain rauhallisempaakin ajanjaksoa elämääni.

Kuinka teillä muilla asiat sujuvat, vai sujuvatko ollenkaan? Mikä siinä vastakohdassa viehättää? Itse en oikein ole saanut vieläkään selville.

 

[benicio]

Turkulainen kokoomuksen jäsen ja on/off-suhde. Tietääkö Elina?

Anteeksi, ihan hyvä ketjunavaus.

 

[Pavlovin Koira]

Hän on useampana Vappuna käynyt laulamassa kanssani työväenlauluja.

Olen kuullut että työväenlaulut ovat aina olleet varsin yleinen ohjelmanumero Kokoomusnuorten bileissä. Tietynlaista (itse)ironiaa.

Ketjun avaukseen muuten: 15 vuotta tulee tänä vuonna avioliittoa saman naisen kanssa ja voin sanoa että niin kiinnostuksen kohteiden kuin arvojen suhteen ollaan aika "samiksia." Varmaan sekin pitää meidän kohdalla paikkansa että pitkässä suhteessa ihmiset alkavat yhä enemmän muistuttaa toisiaan eli ollaan myös hiljalleen omaksuttu toisen juttuja ja näkemyksiä.

Tietyllä tavalla on myös helpompaa että molemmat ollaan esim. kiinnostuttu matkailusta, urheilusta jne. Helppo keksiä yhteistä tekemistä ja puhumista. Ja kun vaimo vanhana tamperelaisena symppaa nyt Tapparaa (fanittaa toki eniten Bluesia) niin kyllähän tuo Niemisen porukka minultakin sympatiaa nyt saa. Aina kivempi kun siippa on hyvällä mielellä.

 

[Leelian Lepotuoli]

Kuinka teillä muilla asiat sujuvat, vai sujuvatko ollenkaan? Mikä siinä vastakohdassa viehättää?

Onneksi ei meillä olla kiinnostuneita politiikasta, se tästä vielä puuttuisi. Täällä asuu kaksi niin täysin erilaista ihmistä, järki ja tunteet. Toinen on korkeasti koulutettu neropatti, joka osaa kaiken ja tietää kaikesta kaiken. Toinen silivatiseilaa duunari vaaleassa tukassa puhaltelee purkkapalloja. Ja kun kumpikaan ei ole erityisen periksiantavaa sorttia, arki on joskus hieman haasteellista. Yhdistäviä tekijöitä tulee lähinnä mieleen; samanlainen, huippuhyvä huumorintaju, suosikki TV- sarjat ja vapaa-iltoina perskännit ja Trivial Pursuitia aamuyöhön. Ja onhan tuo todistettavasti ainakin kaksi kertaa saanut, joten ei pitäis olla silläkään saralla valittamista.

Ei se auta muutakuin kokeilla, kipinää kohti :)