Samaan aikaan Vihreät rynnivät etelän suurissa taajamissa ja vievät äänestäjiä siellä etenkin demareilta. Vihreille samoin kuin RKP:lle ja vasureille Persut ovat paha uhka (eri tavoin tosin, harva äänestäjä varmaan aprikoi kalkkiviivoilla äänestäisikö vihreitä jai Persuja). Perussuomalaisia vastaan on sopivan tilaisuuden tullen hyökättävä Soinin omilla aseilla, eli vaikkapa protestihengellä ja herravihan voimavarasta vipua ottamalla, omaan tyyliin sovitettuna.
Hassin eduskunnanhajotuspuheet olivat mielestäni sukua tämän tyyppiselle profiilin ottamiselle ainakin osittain. Taas suhteessa demareihin Vihreiden poliittisessa pelissä on leimallista se, että Vihreät ovat hallituksessa ja SDP on oppositiossa.
Ettei mene vallan OT:ksi, Vasemmistoliitto on tässä poliittisessa teatterissa jäänyt paperinsa hukanneen kuiskaajan rooliin. Poliittisten tasapainopisteiden uusjaossa Vasurit ovat jäämässä osattomiksi, jos he eivät kykene nappaamaan miltään suunnalta uusia äänestäjiä taakseen. Vasurien perälauta on vuotanut ainakin Persujen ja nukkuvien laariin, mutta mistään suunnasta ei ole ollut erityistä imua sisäänpäin. Tähän pitää Arhinmäen saada aikaan iso muutos jos Vasemmistoliitto mielii olla edes näivettymättä muutaman kansanedustajan ynnä muut -vastarintajengiksi, kannatuksen merkitsevästä kasvusta puhumattakaan.
Fiksua pohdintaa puoleltasi:
Kiinnittää kyllä huomioni, ettet tunnu panevan juurikaan painoa tälle kaikkein suurimmalle ryhmälle, teatteriin kokonaan kyllästyneisiin, jotka näkevät poliittisen vaikuttamisen kusipäitten ahneiluksi, johon eivät halua ottaa osaa suurin surminkaan. Se tulee vielä vaikuttamaan, tavalla tai toisella ja isosti.
Mielestäni nämä molempien vihermeppien ajatukset kumpusivat tämän todellisuuden tajuamisesta, ei niinkään puoluekähminnästä ja kyynäröinnistä suhteessa joihinkin tuleviin vaaleihin. Tai ainakin olisi pitänyt.
Vasemmiston ei mielestäni voi sanoa jääneen kuiskaajan roolin, koska se on todellisuudessa tällä hetkellä kykenemätön kuiskaamaan mitään todellista vaihtoehtoa edes itselleen. Aate on enemmänkin tilassa, jossa vanha ruumis olisi poltettava kokonaan roviolla, jotta tuhkasta jotain uutta voisi syntyä. En olisi ihan satavarma, onko Arhinmäestä katalyytiksi sille, että kaikki vanha murskataan, jotta uusi voi syntyä.
Toisaalta kaikkialla ihmiset ovat jääneet talouden panttivangeiksi tilaan, jossa mikään inhimillinen ei toimi, tai voihan kilpailua ja kasvua pitää inhimillisenä, mutta ilman tasapainottavaa voimaa se vie kaikki turmioon.
Yksi oleellinen tulevaisuuden yhteiskunnallisen rakentamisen rajaviiva ei tangenteeraa kuin osaltaan perinteistä oikeisto/vasemmisto asetelmaa ja se on kysymys siitä, rakennetaanko poliittisilla valinnoilla tasa-arvo, vai luokkayhteiskuntaa. Ennustan sen, joka tämän kysymyksen osaa nostaa framille, menestyvän tulevaisuudessa, koska ns. "kansan syvissä riveissä" tälle arvokysymykselle on selvä vastaus. Tietysti asialle pitää siis jotain tehdäkin, eikä vain pajattaa, siksi persujen tulevaisuus on pikku protestointien jälkeen jo selvästi nähtävissä. Smp:n tie on heidänkin tiensä.
Kiinnostaa myös, ettet katso vihreiden lainkaan rokottavan kokkareita näissä suurissa taajamissa? Taidan epäillä, että kyllä tulevat rokottamaan vielä raskaastikin, aatteellisesti kun ovat niin läheisiä heidän kanssaan. Jatkossa nuori kokkariväki väistämättä punnitsee nimenomaan vihreiden ja kokkareiden välillä ja heti kun myös vihreiden kautta pääsee suojatyöpaikkoihin kunnon palkoilla, elttaantunut taantumuksen imago vaihtuu puhtoiseen vihreään "viattomuuteen" lennossa. Persut eivät missään nimessä uhkaa vihreitä, koska siellä on erittäin selkeä mentaali raja välillä, persu ei koskaan menisi vihreisiin ja päinvastoin, paitsi tietysti, jos hinnoista sovitaan(=poliitiikan nykyrealismia).
Kepu on jotenkin kuitenkin se turvatuin otus politiikan eläintarhassa, heillä tupaillat jatkuu maailman tappiin, eikä omia hylätä minkään asian takia, peruskannatus siis on aina, oli rosvoja tai ei hanikoissa.