Athleticin Harman Dayalin artikkeli Juolevista:
Benning;
***
Craig Button Podkolzinista;
Podkolzinin peliä hyvin kuvaava vaihto KHL:ssa:
***
Sportsnetin Iain MacIntyren artikkeli Edlerista;
Edler aloitti uransa Vancouverissa 2006 ja nyt toiseksi pisimpään seurassa pelannut pelaaja on vuonna 2014 uransa aloittanut Horvat. Seurassa nähty myllerrys on ollut Benningin aikana suurta ja Edlerille lähteneiden pelaajien siirtymiset muualle tulivat pienenä yllätyksenä;
Canucks on jälleen nuorentunut siirtorintamalla. Markström paikattiin saman ikäisellä Holtbylla (selvästi nuorempi Demkokin saattaa ottaa ykkösvahdin paikan), Tanev paikattiin pari vuotta nuoremmalla Schmidtilla ja Stecheria joukkue pyrkii paikkaamaan luultavasti Juolevilla mikäli hän pystyy nyt paikan ottamaan. Nykyisessä joukkueessa ei ole Edleria lukuun ottamatta enää ketään, joka pelaamassa Vigneaultin tai Tortorellan aikana.
Edler muistelee jutussa hänen ensimmäistä peliään Coloradoa vastaan 14 vuotta sitten. Tuolloin Edler pelasi paljon toisen ruotsalaispakin Mattias Öhlundin parina ja täytyy sanoa, että hänen pelistään huomasi heti ensimmäisestä ottelusta lähtien että edessä on NHL-tulevaisuus. Tuossa pelissä Vancouverin kolmosparina olivat muuten Rory "melkein-All-Stars-pakki" Fitzpatrick ja nuorena kuollut lupaava puolustaja Luc Bourdon.
Nyt hänellä saattaa olla edessään viimeinen kausi Vancouverissa (riippuen varmaan Calgaryn tarjouksesta?), vaikka kyllä hän vielä uskoakseni pari hyvää kautta pystyisi pelaamaan. Tosin viime kaudella pelin taso laski vähän kauden aikana ja liikkeessä alkaa ikä jo muutenkin näkyä, joten eihän sitä tiedä miten nopeasti tämä nykyinen taso tästä tulee laskemaan. Nälkää riittäisi kyllä vielä;
Why the Canucks believe Olli Juolevi’s time is now
'I think we’re going to see a real steady, smart player that can move the puck up ice,' says GM Jim Benning.
theathletic.com
Benning;
There’s a reason for that (difference) for sure. Because when players like Olli that are smart, high hockey sense guys, they read the play and when you’re playing at the NHL level it’s more organized. Everyone’s in position, you actually have more time. In the AHL, there’s more running around, it’s scrambly, so sometimes for a smart player that reads the play, it’s easier to play at the NHL level.
The biggest difference between the NHL level and the AHL level is two things. One, it’s the speed of the play and then the size and strength of the players.
Olli’s a guy because he’s such a smart player that when he plays with better, faster, stronger players he can adapt because he thinks the game so well. It’s almost like he gets more confidence because he can get back and get his head up, he knows where everybody’s at. He can snap the puck up the ice and get it to the forwards.
As he’s playing with better players, he looks better.
These last couple of years he had a knee injury, hip injury, a lower back injury so I think it was hard to get a gauge on how he could play or what he could look like. Being in the bubble, I think that really helped him too because he practiced with the team and against NHL players every day so he’s seen their size and strength and didn’t look out of place.
I don’t know if people saw the scrimmages last summer but he looked good, he’s ready to play. I think with him, he’s had some setbacks with injuries. He’s never been able to really train in the summer because it’s always been rehabbing from injuries so he has that ability now to train and keep moving forward in his game.
Every player has their own path. Some guys can step right in and play right away, he’s taken a little bit longer.
When he’s on top of his game, he’s going to be a good, smart two-way player that can move the puck up the ice. He’s not going to be a flashy player where he takes the puck and skates through the whole other team and makes plays. He’s going to be using his hockey sense, his ability to read the play and his competitiveness to help the team win.
If he’s playing his best hockey, even at the junior level, you never noticed him. He was safe, did all the right things with the puck, he was good defensively stick-on-puck, stick in the lanes, defensive angles. When he was at the Memorial Cup in Red Deer, he was like a one-man breakout machine, he’d go back, have his head up and fire it down the ice.
Now that he’s healthy and training — I talked to his agent last week and he feels really good — we’re excited to see what he can do with the team this year. I think we’re going to see a real steady, smart player that can move the puck up ice.
***
Craig Button Podkolzinista;
Podkolzinin peliä hyvin kuvaava vaihto KHL:ssa:
***
Sportsnetin Iain MacIntyren artikkeli Edlerista;
Alex Edler experiencing deja-vu as last of a generation of Canucks
The recent free-agent departures have made Alex Edler understand keenly that he is the last of a generation of Vancouver Canucks. But just like the team he joined in 2006, he sees similarly exciting times ahead for this group.
www.sportsnet.ca
Edler aloitti uransa Vancouverissa 2006 ja nyt toiseksi pisimpään seurassa pelannut pelaaja on vuonna 2014 uransa aloittanut Horvat. Seurassa nähty myllerrys on ollut Benningin aikana suurta ja Edlerille lähteneiden pelaajien siirtymiset muualle tulivat pienenä yllätyksenä;
Sometimes you see it coming, sometimes you get a little surprised over it,” Edler said Wednesday in an interview from his Vancouver home. “Those three players, personally, they’ve all been very good friends of mine. I played with Tanny a long time on the same team (since 2011), playing a lot together. So it was hard to see him leave. Also with Troy, we’ve built a relationship off the ice as well as on the ice. And then, of course, Marky, I’ve been very close with since he came here, and he’s close with my family — my kids and my wife.
You lose an all-star goalie and you lose two key defencemen, obviously that’s a big blow and a big void to fill. That’s three players I was really sad to see leave, and three key guys for our team.
We’ve added some good players, too, and that’s exciting. I understand there’s a lot of thinking and planning and everything and it’s harder times now and it’s not easy to build a team and make all the pieces fit with the salary cap. I get that part that you probably couldn’t fit all three of them. But I was a little bit surprised that all three of them are gone. But that’s the business.
Canucks on jälleen nuorentunut siirtorintamalla. Markström paikattiin saman ikäisellä Holtbylla (selvästi nuorempi Demkokin saattaa ottaa ykkösvahdin paikan), Tanev paikattiin pari vuotta nuoremmalla Schmidtilla ja Stecheria joukkue pyrkii paikkaamaan luultavasti Juolevilla mikäli hän pystyy nyt paikan ottamaan. Nykyisessä joukkueessa ei ole Edleria lukuun ottamatta enää ketään, joka pelaamassa Vigneaultin tai Tortorellan aikana.
Before the twins (Daniel and Henrik Sedin) retired a couple of years ago, I never felt close to being one of the older guys on the team,” Edler said. “It’s been a big change over the last few years and we’re so much younger, and now I feel I am so much older than most guys. They joke me about it every day, too.
Edler muistelee jutussa hänen ensimmäistä peliään Coloradoa vastaan 14 vuotta sitten. Tuolloin Edler pelasi paljon toisen ruotsalaispakin Mattias Öhlundin parina ja täytyy sanoa, että hänen pelistään huomasi heti ensimmäisestä ottelusta lähtien että edessä on NHL-tulevaisuus. Tuossa pelissä Vancouverin kolmosparina olivat muuten Rory "melkein-All-Stars-pakki" Fitzpatrick ja nuorena kuollut lupaava puolustaja Luc Bourdon.
Nyt hänellä saattaa olla edessään viimeinen kausi Vancouverissa (riippuen varmaan Calgaryn tarjouksesta?), vaikka kyllä hän vielä uskoakseni pari hyvää kautta pystyisi pelaamaan. Tosin viime kaudella pelin taso laski vähän kauden aikana ja liikkeessä alkaa ikä jo muutenkin näkyä, joten eihän sitä tiedä miten nopeasti tämä nykyinen taso tästä tulee laskemaan. Nälkää riittäisi kyllä vielä;
I’m definitely proud of what I’ve accomplished and what I’ve done, that I’ve been able to stay with the same organization and be an important player, an important part, of the team every year. But you still want more. I still want more. I think that’s what drives everyone, maybe especially when you get older and realize you don’t have that much left. You want to be in the playoffs again, want to play those big games. I’m proud of what I’ve done so far, but I don’t feel like I’m satisfied yet.