Aloitetaan uusi kausiketju nyt jo tässä vaiheessa, kun uutisia alkaa tulla.
Viime kausi meni monelta osin ehkä paremmin kuin suurin osa faneista osasi odottaa "ensimmäiseltä kaudelta jälkeen Sedinien". Suuri "syyllinen" tuohon oli kaikkien aikojen parhaan tulokaskauden Vancouverissa pelannut Elias Pettersson, mutta myös Vancouverin arvokkaimmaksi pelaajaksi valittu maalivahti Jacob Markström oli isossa roolissa.
Pudotuspelit jäivät kuitenkin yhdeksän pisteen päähän ja lopulta joukkue oli sarjassa yhdeksänneksi huonoin. Jälleen kerran sijoitus myös heikkeni lopulta draft-arvonnassa ja Canucks pääsee varaamaan sijalta 10. kesän kotidraftissaan. Vancouverilla on käynyt koko NHL:n huonoin arpaonni arvonnoissa viimeisten neljän kauden aikana. Sijalta 10. on kuitenkin mahdollista varata tulevaisuuden avainpelaaja ja tänä kesänä ei ole hirveän suuri merkitys tuolle vuorolle 4-10 vuorojen välillä.
Travis Green on valmentanut Vancouveria nyt kaksi kautta ja kumpanakin kautena seura on jäänyt playoffien ulkopuolelle. Green on aika pidetty valmentaja fanien keskuudessa ja pelaajatkin tuntuvat suurimmaksi osaksi kunnioittavan systeemiä. Toki Greenillakin on ajoittaisia omituisuuksiaan peluutuksissa, mutta toisaalta aika vaikea valmentajaa on lähteä syyttämään joukkueen tämän hetkisestä menestymättömyydestä.
Sen sijaan voisi katsoa tilannetta siten, että Greenin kahden kauden aikana seura on mennyt todella paljon nuorten pelaajien kannattelemaksi. Hyökkäyksessä nuoret Bo Horvat, Brock Boeser ja Pettersson ovat johtamassa hyökkäystä. Puolustuksessa loppukaudella mukaan tullut ja hienoja lupauksia antanut Quinn Hughes sai heti ison roolin. Toinen nuorempi puolustaja Troy Stecher meni eteenpäin ja hän pelasi vahvan kauden.
Vancouverin ja Greenin suurimpina ongelmina ovat olleet kokeneemman kaartin otteet sekä loukkaantumiset. Loui Eriksson ja Erik Gudbranson (siirtoonsa saakka) olivat lähinnä kuollutta painoa ja top6-hyökkääjistä Sven Bärtschi sekä kolmosketjun arvostettu puolustava sentteri Brandon Sutter eivät näytä pysyvän kunnossa. Puolustuksessa ykköspari Alex Edler ja Chris Tanev on menettänyt kahden viime kauden aikana yli 100 peliä loukkaantumisiin. Vaikea on oikein minkään joukkueen pärjätä jos kokeneelta kärjeltä tulee näin vähän tukea.
Vancouverin onneksi nuoret ovat kehittymässä koko ajan ja näin lupaavaa nuoren kärjen ryhmää Vancouverissa ei ole nähty, joten tilanne ei ole tulevaisuuteen katsottuna huono. Aikaa ja kärsivällisyyttä se kyllä tällä hetkellä vielä vaatii. Lisäksi kurssin nopeampi kääntyminen olisi saattanut vaatia ehkä edes vähän onnea draft-arvonnoissa, mutta tuota ei ole tullut.
Manageri Jim Benning on saanut faneilta paljon kritiikkiä osakseen ja osan kyllä ihan aiheesta. Etenkin Benningin isoimmat hankinnat Erikssonin, Gudbransonin ja Sutterin johdolla veteraanipuolelle ovat olleet heikkoja. Benning on toisaalta pistänyt seuran varaustoimintaa uusiksi ja tuo näyttää nyt toimivammalta kuin ennen. Tuo onkin ollut seuran tilanteelle nyt tärkeämpi asia kuin menestyksen luominen tässä hetkessä.
Viime kaudella Benningin tekemät hankinnat olivat melko onnistuneita. Kesän vapaista agenteista Antoine Roussel oli yllättävän hyvä. Veteraanisentteri Jay Beagle täytti paikkansa, mutta kausi oli rikkonainen. Josh Leivo oli Torontosta kelvollinen hankinta, Erik Gudbransonista saatu Tanner Pearson oli loppukauden noin 20 pelin aikana yksi joukkueen parhaista pelaajista ja puolustuksessa Luke Schenn yllätti ainakin minut täysin.
Hyökkäyksessä nähtiin kolmen selkeä kärki Petterssonin, Horvatin ja Boeserin toimesta. Pettersson rikkoi Pavel Buren tulokasennätyksen tehden 66 pistettä 71 peliin. Pistemäärä oli myös paras Vancouverissa sitten kauden 2014-15 ja paras ei-Sedinien tekemä pistemäärä kahdeksaan vuoteen Canucksissa. Canucks saattaa saada Petterssonista pelaajan, jota joukkue on jahdannut pitkään tuloksetta. Eliaksella on kaikki mahdollisuudet kasvaa vuosiksi eteenpäin ykkössentteriksi saakka.
Tuon nuorisokolmikon jälkeen olikin sitten lähes 30 pisteen matka neljänneksi tehokkaimpaan hyökkääjään Rousseliin. Kärkikolmikon tueksi pitäisi löytää tukipelaaja tai kaksi, sillä Rousselilta ei voi odottaa jatkossa hyökkäyksen yhtenä veturina olemista. Roussel voi olla pätevä syvyyshyökkääjä, mutta hänen ei pitäisi olla seuran ihan tehokkaimpia pelaajia.
Puolustuksessa Quinn Hughesin ja Troy Stecherin otteet ovat olleet lupaavia. Hughes on lupaavin Vancouverin pakkiprospecti pitkään aikaan ja näytti pärjäävän hyvin jo NHL:ssä loppukaudella. Stecher on yksi kovimmista työntekijöistä, joita Canucksissa on nähty ja palkittiin ansaitusti Kanadan maajoukkuepaikalla. Nuorista puolustajista etenkin Olli Juolevi ja Jett Woo ovat tulossa, mutta eivät ehkä vielä ensi kaudella.
Veteraanipuolelta Tanev saattaa olla kaupan. Ikävä kyllä hänen kolme viimeistä kautta ovat olleet erittäin rikkonaisia, joten vastinekaan tuskin nousisi sille tasolle, mikä on Tanevin pelillinen taso. Kauppahuhuja on ollut myös viime kesänä itseään niskasta ottaneen Ben Huttonin ympärillä. Hughes ja prospecteista Olli Juolevi pelaavat samalla puolella kuin Hutton, joten tuo kauppa saattaa riippua siitä, miten Canucks näkee Juolevin kehityksen selkä- ja polvivammojen jälkeen.
Maalilla Jacob Markström pelasi uransa parhaan kauden viime kaudella - uransa toisella ykkösmaalivahtikaudella. Uusi maalivahtivalmentaja Ian Clark teki Markströmin kanssa hyvää työtä ja ruotsalainen oli NHL:n top15 maalivahteja kauden jälkimmäisen puolikkaan. Markström on tullut pidempää reittiä ykkösvahdiksi saakka ja juuri nyt tuo työnteko näyttää kannattaneen.
Kakkosvahdiksi Canucks ajoi viime kauden aikana Thatcher Demkon, jota monet odottivat näkevän jo vähän aiemmin kakkosena. Demkolla on hyvin pitkälle samanlainen historia nyt 23 vuotiaana kuin Cory Schneiderilla aikanaan. Ensi kaudella Demko saattaa ottaa jo vähän isompaa roolia maalilla, kuten teki Schneiderkin silloin 24 vuotta täytettyään.
Palkkakattotilanne:
Hyökkääjät:
Loui Eriksson $6,000,000 / UFA 2022
Bo Horvat $5,500,000 / UFA 2023
Brandon Sutter $4,375,000 / UFA 2021
Tanner Pearson $3,750,000 / UFA 2021
Sven Bärtschi $3,366,000 / UFA 2021
Ryan Spooner $3,100,000 / UFA 2020
Antoine Roussel $3,000,000 / UFA 2022
Jay Beagle $3,000,000 / UFA 2022
Tim Schaller $1,900,000 / UFA 2020
Markus Granlund $1,475,000 / RFA 2019
Jake Virtanen $1,250,000 / RFA 2020
Tyler Motte $0,925,000 / RFA 2019
Josh Leivo $0,925,000 / RFA 2019
Elias Pettersson $0,925,000 / RFA 2021
Brock Boeser $0,925,000 / RFA 2019
Adam Gaudette $0,916,666 / RFA 2020
Nikolai Goldobin $863,333 / RFA 2019
Puolustajat:
Alexander Edler $5,000,000 / UFA 2019
Chris Tanev $4,450,000 / UFA 2020
Ben Hutton $2,800,000 / RFA 2019
Troy Stecher $2,325,000 / RFA 2020
Derrick Pouliot $1,100,000 / RFA 2019
Quinn Hughes 0,916,666 / RFA 2021
Alex Biega $0,825,000 / UFA 2020
Luke Schenn $0,800,000 / UFA 2019
Maalivahdit:
Jacob Markström $3,666,667 / UFA 2020
Thatcher Demko $1,050,000 / RFA 2021
Capgeek ilmoittaa tällä hetkellä Vancouverin pelaajamateriaalin laajuudeksi 31 pelaajan sopimukset. Lopullista palkkakattotilaa tuolla määrällä tulee reilu kahdeksan miljoonaa dollaria. Tuosta on aika paljon karsittavaa tarvittaessa.
Kesän tärkein sopimus on ilman muuta Brock Boeserin kanssa tehtävä sopimus. Tuo saattaa venyä loppukesälle kuten teki Horvatinkin kanssa. Boeser olisi rikkonut kokonaisen kauden pelatessaan kumpanakin pelaamallaan NHL-kaudella 30 maalin rajan, mutta hänkin on kärsinyt vähän vammoista.
Ehkä tärkeintä Boeserin kanssa oli menneellä kaudella kokonaispelin kehitys kauden aikana ja nyt tuo näyttää siltä, että hänestä on saatavissa enemmän kuin pelkkä maalintekijä. Tuo halu kehittyä kokonaispelissä sopimuskautena kertoi myös pelaajasta ja Boeser kuuluu ehdottomasti joukkueen tulevaisuuteen yhtenä tärkeänä pelaajana. Ehkä joku kuuden vuoden ja 7.5 miljoonan sopimus voisi olla aika lähellä.
Tämän hetkisillä sopimuksilla (mukana RFA-pelaajat) joukkue voisi näyttää tältä;
Bärtschi - Pettersson - Boeser
Pearson - Horvat - Virtanen
Roussel - Sutter - Leivo
Eriksson - Beagle - Motte
Hughes - Tanev
Hutton - Stecher
Pouliot – Biega
Markström
Demko
Hyökkäyksessä Gaudette, Granlund, Goldobin, Spooner, Schaller sekä farmin puolelta MacEwen ja Gaunce kisaavat joukkueeseen. Tuosta ryhmästä etenkin vuoden 2018 Hobey Baker -voittaja ja yliopistossa kaikki palkinnot voittanut Gaudette kuuluisi mukaan, mutta hänen voi olla vaikea syrjäyttää veteraaneja Sutteria tai Beaglea keskellä.
Puolustuksessa Edler ja Schenn ovat rajoittamattomia vapaita agentteja. Noista kumman tahansa näkisi täyttämässä Pouliotin paikkaa. Juolevikin olisi ehkä mahdollista ajaa sisään kolmosparissa, jos hänen pelinsä kehittyy farmissa ja etenkin jos Olli pysyy nyt terveenä. Luultavasti minuutteja olisi tullut ylhäällä viime kaudella jos kausi ei olisi katkennut polvileikkaukseen.
Hyökkäyksessä kummassakin kärkiketjussa on parivaljakot, joiden pelityylit sopivat viime kauden aikana hyvin yhteen. Petterssonin ja Boeserin voisi hyvin kuvitella jatkavan yhdessä. Horvat ja Pearson löysivät myös toisensa hienosti viime kaudella Pearsonin tultua joukkueeseen. Pearsonin kanssa kyse saattoi tosin olla myös loppukauden näytöistä huonon kauden lopulla. Toisaalta vasta parhaaseen peli-ikään tulleella hyökkääjällä oli taustalla kaksi yli 40 pisteen kautta ennen mennyttä kautta. Hyvinkin mahdollista, että hän ei ole vielä pelannut uransa parhaita kausia.
Kolmosketjun sentteri saattaa vaihtua Sutterista Gaudetteen, mikäli Sutterilla saadaan aikaan järkevä kauppa. Roussel jatkaa puolestaan kolmosketjun laidalla ja Leivo tai Virtanen lienevät toisella laidalla. Viime kaudella höntyilyjään vähentänyt Virtanen teki 15 maalia, joista 13 maalia tasakentin. Hänen peli on mennyt koko ajan eteenpäin ja Jake on joukkueen paras riistämään kiekkoja, mutta saa nähdä missä on 22 vuotiaan hyökkääjän katto NHL-pelaajana.
Kahden ensimmäisen ketjun laitureista etenkin Bärtschin tilalle hakisin nyt kesällä parannusta. Bärtschi on ollut melko tehokas hyökkääjä terveenä ollessaan. Maaleja/60 minuuttia -tilastossa hän on ollut kahden viime kauden aikana suunnilleen samoissa lukemissa kuin Chris Kreider tai Jason Zucker. Kaudet ovat olleet vain liian rikkonaisia ja nyt siellä on aivotärähdystaustakin olemassa.
Toiveissa oleva hyökkäyksen kokoonpano:
"brocknelson" - Pettersson - Boeser
Pearson - Horvat - Virtanen
Roussel - Gaudette - Leivo
Granlund - Beagle - Motte
* Sutter, Goldobin ja Bärtschi kaupattaisiin varausvuoroihin
* Joku seura ottaisi vastaan Erikssonin sopimuksen (tiedän, että on helpompi sanoa kuin toteutua)
Puolustuksen lähitulevaisuus on tällä hetkellä hyökkäystä enemmän auki. Viime kausien ykköspariin joukkueen ei kannattaisi liikaa luottaa Edlerin ja Tanevin vammahistorioilla. Lisäksi kun Edler on UFA, hän saattaa hyvinkin liikkua toiseen seuraan. Vapaiden agenttien markkinoilta ei tänäkään vuonna taideta saada ketään merkittävää hankintaa puolustukseen.
Karssonin perässä Vancouver'kin varmaan on, mutta tuskin Karlsson tämän hetken Vancouveria näkee kiinnostavimpana seurana. Ja kun ei välttämättä kiinnosta, sopimuksen rahamäärässäkään tuskin saadaan suurta eroa aikaan muiden kanssa. Pituudella voisi sitten ehkä kilpailla, mutta tuskin kannattaa.
Ylipäänsä vapaiden agenttien markkinoilta on luultavasti vaikea löytää puolustajaa, jolla hinta kohtaisi laadun. Karlssonille tulee luultavasti massiivinen palkka, mutta samalla häntä seuraavat puolustajat tullaan ehkä myös kapean tarjonnan vuoksi hinnoittelemaan niin korkealle, että Vancouverilla pysyy toivottavasti maltti käsissä. Joku Tim Heedin tyylinen puolustaja voisi tulla ehkä kyseeseen syvyyspaikoille.
Mikäli Tanev pysyy vielä mukana ja pysyisi terveenä lähikausia paremmin, hän voisi olla Hughesille hyvä opastaja NHL-uran alussa. Toiseen kärkipariin menee Stecher ja hän saanee parikseen joko viime kaudelta tutun Huttonin tai sitten Edlerin jos Vancouverin ja Edlerin yhteistyö jatkuu. Myös jonkun "tylermyersin" näkeminen tuossa olisi ihan mahdollista jos Canucks näkee kannattavaksi sittenkin markkinoille rientämisen. Kolmospariin pistäisin Schennin lyhyen jatkosopimuksen jälkeen ja hänen pariksi "Heed", Biega tai Schennille tuttu Sautner. Juolevi olisi sitten farmissa odottamassa vuoroaan.
Hughes - Tanev
Hutton - Stecher
Sautner/Biega/Heed - Schenn
Puolustus on luultavasti ensi kaudellakin NHL:n huonoimpia. Tuosta kun Tanev vielä taas loukkaantuu, niin tilanne näyttää samalta miltä se on nyt viime kausina näkynyt. Hughesilla, Stecherilla, Juolevilla, Woo'lla ja ehkä Sautnerilla sekä Briseboisilla voisi olla mahdollisuuksia tulevaisuuden pakkirunkoon. Pelkästään tuo ei tuollaisena tule riittämään, vaan lisää laadukkaita nuoria kaivataan mukaan ja toivottavasti sinne kärkipäähän.
Toivottavasti noita saadaan tämän kesän kotidraftista, jossa Canucksilla on kaikilta kierroksilta vähintään yksi vuoro (kuudennelle kolme vuoroa).
Ja kun tässä nyt tuosta kesän draftista on puhetta, niin omat suosikkini tuohon kesän varaustilaisuuteen Canucksin vuorolle ovat tällä hetkellä järjestyksessä:
Philip Broberg:
Isokokoisella ruotsalaispuolustajalla on kaikki mahdollisuudet kehittyä ykkösparin pakiksi saakka NHL:ssä. Broberg on hyvin liikkuva ja kahteen suuntaan pelaava älykäs puolustaja, jonka pelissä moni osa-alue on korkealla tasolla. Jos Hughesilla on kykyjä olla tulevaisuuden avainpuolustaja hyökkäyssuuntaan, Broberg voisi olla sitä kahteen suuntaan.
Payton Krebs
Kahteen suuntaan tunnollisesti pelaava johtajatyyppi on hyvä luistelija ja hän osaa tehdä peliä. Krebs oli kapteenina sekä seurajoukkueessaan että maajoukkueessa kauden aikana. Teki vaikutuksen pelisilmällään. Tulevaisuuden pelipaikka sentterin ja laiturin välillä on vielä auki, mutta Krebs pystynee pelaamaan missä tahansa. Vaikuttaa voittajatyypiltä, joita jokainen joukkue kaipaa.
Matthew Boldy
Isokokoinen jenkkihyökkääjä on monipuolinen laituri. Boldy on vahva luistelija ja hyvä laukoja, joka pystyy voittamaan tilanteet voimalla tai taidolla. Boldylla on rahkeita kehittyä nykyaikaisen voimahyökkääjän prototyypiksi saakka ja hän voisi olla sopiva pala Petterssonin ja Boeserin ketjun vasempaan laitaan.
Ainakin yksi tuon kolmikon pelaajista jää luultavasti Vancouverin vuorolle.
***
Loppuun vielä pari uutista ja seurattavaa kun en näistä omaakaan ketjua viitsi tehdä:
**
Jett Woo kaupattiin WHL:ssa Moose Jaw Warriorsista Calgary Hitmeniin. Vaihdossa toiseen suuntaan menivät puolustaja Vladislav Yeryomenko, hyökkääjä Ryder Korczak, 11. varaus tämän vuoden WHLn Bantam draftissa ja toisen kierroksen varaus kevään 2021 draftissa.
**
Maalivahti Michael DiPietro on joukkueensa Ottawan kanssa OHL:n finaalisarjassa parhaillaan. Ottawa johtaa sarjaa 1-0 Guelphia vastaan ja DiPietro oli tuossa avauspelissä ottelun tähdillä. DiPietron tilastot OHL:n playoffeista ovat nyt 13-0-0, 2.24 ja 91.7%.
**
Suuri suru-uutinen putosi toissa päivänä, kun kuultiin Athleticin loistavan Canucks-kirjoittajan Jason Botchfordin kuolleen vain 48 vuotiaana. Kaipaamaan jäivät vaimo, kolme lasta, muut läheiset sukulaiset ja tuttavat sekä valtava joukko kiekkofaneja, joille Botchford antoi intohimoisella kirjoitustyylillään aina hyvin paljon luettavaa. Viime syksynä Botchford liittyi kunniakkaan Vancouver Provincen -toimittajauran jälkeen Athleticin kirjoitusrinkiin ja hänen peliraporttejaan odotti aina innolla.
Athleticin artikkeli kuoleman jälkeen: Remembering Jason Botchford (1971-2019)
Tämä artikkeli jäi Botchfordin viimeiseksi: "How Ian Clark reinvented Jacob Markstrom, and why people believe it’s sustainable"
Ikävä tulee Botchfordin kirjoituksia. Lepää rauhassa Botch.
***
Avausviestin loppu ensi kaudelle on suru-uutisen sisältämä. Toivottavasti tämä ketju päättyisi tällä kertaa kuitenkin valoisemmissa merkeissä.
Viime kausi meni monelta osin ehkä paremmin kuin suurin osa faneista osasi odottaa "ensimmäiseltä kaudelta jälkeen Sedinien". Suuri "syyllinen" tuohon oli kaikkien aikojen parhaan tulokaskauden Vancouverissa pelannut Elias Pettersson, mutta myös Vancouverin arvokkaimmaksi pelaajaksi valittu maalivahti Jacob Markström oli isossa roolissa.
Pudotuspelit jäivät kuitenkin yhdeksän pisteen päähän ja lopulta joukkue oli sarjassa yhdeksänneksi huonoin. Jälleen kerran sijoitus myös heikkeni lopulta draft-arvonnassa ja Canucks pääsee varaamaan sijalta 10. kesän kotidraftissaan. Vancouverilla on käynyt koko NHL:n huonoin arpaonni arvonnoissa viimeisten neljän kauden aikana. Sijalta 10. on kuitenkin mahdollista varata tulevaisuuden avainpelaaja ja tänä kesänä ei ole hirveän suuri merkitys tuolle vuorolle 4-10 vuorojen välillä.
Travis Green on valmentanut Vancouveria nyt kaksi kautta ja kumpanakin kautena seura on jäänyt playoffien ulkopuolelle. Green on aika pidetty valmentaja fanien keskuudessa ja pelaajatkin tuntuvat suurimmaksi osaksi kunnioittavan systeemiä. Toki Greenillakin on ajoittaisia omituisuuksiaan peluutuksissa, mutta toisaalta aika vaikea valmentajaa on lähteä syyttämään joukkueen tämän hetkisestä menestymättömyydestä.
Sen sijaan voisi katsoa tilannetta siten, että Greenin kahden kauden aikana seura on mennyt todella paljon nuorten pelaajien kannattelemaksi. Hyökkäyksessä nuoret Bo Horvat, Brock Boeser ja Pettersson ovat johtamassa hyökkäystä. Puolustuksessa loppukaudella mukaan tullut ja hienoja lupauksia antanut Quinn Hughes sai heti ison roolin. Toinen nuorempi puolustaja Troy Stecher meni eteenpäin ja hän pelasi vahvan kauden.
Vancouverin ja Greenin suurimpina ongelmina ovat olleet kokeneemman kaartin otteet sekä loukkaantumiset. Loui Eriksson ja Erik Gudbranson (siirtoonsa saakka) olivat lähinnä kuollutta painoa ja top6-hyökkääjistä Sven Bärtschi sekä kolmosketjun arvostettu puolustava sentteri Brandon Sutter eivät näytä pysyvän kunnossa. Puolustuksessa ykköspari Alex Edler ja Chris Tanev on menettänyt kahden viime kauden aikana yli 100 peliä loukkaantumisiin. Vaikea on oikein minkään joukkueen pärjätä jos kokeneelta kärjeltä tulee näin vähän tukea.
Vancouverin onneksi nuoret ovat kehittymässä koko ajan ja näin lupaavaa nuoren kärjen ryhmää Vancouverissa ei ole nähty, joten tilanne ei ole tulevaisuuteen katsottuna huono. Aikaa ja kärsivällisyyttä se kyllä tällä hetkellä vielä vaatii. Lisäksi kurssin nopeampi kääntyminen olisi saattanut vaatia ehkä edes vähän onnea draft-arvonnoissa, mutta tuota ei ole tullut.
Manageri Jim Benning on saanut faneilta paljon kritiikkiä osakseen ja osan kyllä ihan aiheesta. Etenkin Benningin isoimmat hankinnat Erikssonin, Gudbransonin ja Sutterin johdolla veteraanipuolelle ovat olleet heikkoja. Benning on toisaalta pistänyt seuran varaustoimintaa uusiksi ja tuo näyttää nyt toimivammalta kuin ennen. Tuo onkin ollut seuran tilanteelle nyt tärkeämpi asia kuin menestyksen luominen tässä hetkessä.
Viime kaudella Benningin tekemät hankinnat olivat melko onnistuneita. Kesän vapaista agenteista Antoine Roussel oli yllättävän hyvä. Veteraanisentteri Jay Beagle täytti paikkansa, mutta kausi oli rikkonainen. Josh Leivo oli Torontosta kelvollinen hankinta, Erik Gudbransonista saatu Tanner Pearson oli loppukauden noin 20 pelin aikana yksi joukkueen parhaista pelaajista ja puolustuksessa Luke Schenn yllätti ainakin minut täysin.
Hyökkäyksessä nähtiin kolmen selkeä kärki Petterssonin, Horvatin ja Boeserin toimesta. Pettersson rikkoi Pavel Buren tulokasennätyksen tehden 66 pistettä 71 peliin. Pistemäärä oli myös paras Vancouverissa sitten kauden 2014-15 ja paras ei-Sedinien tekemä pistemäärä kahdeksaan vuoteen Canucksissa. Canucks saattaa saada Petterssonista pelaajan, jota joukkue on jahdannut pitkään tuloksetta. Eliaksella on kaikki mahdollisuudet kasvaa vuosiksi eteenpäin ykkössentteriksi saakka.
Tuon nuorisokolmikon jälkeen olikin sitten lähes 30 pisteen matka neljänneksi tehokkaimpaan hyökkääjään Rousseliin. Kärkikolmikon tueksi pitäisi löytää tukipelaaja tai kaksi, sillä Rousselilta ei voi odottaa jatkossa hyökkäyksen yhtenä veturina olemista. Roussel voi olla pätevä syvyyshyökkääjä, mutta hänen ei pitäisi olla seuran ihan tehokkaimpia pelaajia.
Puolustuksessa Quinn Hughesin ja Troy Stecherin otteet ovat olleet lupaavia. Hughes on lupaavin Vancouverin pakkiprospecti pitkään aikaan ja näytti pärjäävän hyvin jo NHL:ssä loppukaudella. Stecher on yksi kovimmista työntekijöistä, joita Canucksissa on nähty ja palkittiin ansaitusti Kanadan maajoukkuepaikalla. Nuorista puolustajista etenkin Olli Juolevi ja Jett Woo ovat tulossa, mutta eivät ehkä vielä ensi kaudella.
Veteraanipuolelta Tanev saattaa olla kaupan. Ikävä kyllä hänen kolme viimeistä kautta ovat olleet erittäin rikkonaisia, joten vastinekaan tuskin nousisi sille tasolle, mikä on Tanevin pelillinen taso. Kauppahuhuja on ollut myös viime kesänä itseään niskasta ottaneen Ben Huttonin ympärillä. Hughes ja prospecteista Olli Juolevi pelaavat samalla puolella kuin Hutton, joten tuo kauppa saattaa riippua siitä, miten Canucks näkee Juolevin kehityksen selkä- ja polvivammojen jälkeen.
Maalilla Jacob Markström pelasi uransa parhaan kauden viime kaudella - uransa toisella ykkösmaalivahtikaudella. Uusi maalivahtivalmentaja Ian Clark teki Markströmin kanssa hyvää työtä ja ruotsalainen oli NHL:n top15 maalivahteja kauden jälkimmäisen puolikkaan. Markström on tullut pidempää reittiä ykkösvahdiksi saakka ja juuri nyt tuo työnteko näyttää kannattaneen.
Kakkosvahdiksi Canucks ajoi viime kauden aikana Thatcher Demkon, jota monet odottivat näkevän jo vähän aiemmin kakkosena. Demkolla on hyvin pitkälle samanlainen historia nyt 23 vuotiaana kuin Cory Schneiderilla aikanaan. Ensi kaudella Demko saattaa ottaa jo vähän isompaa roolia maalilla, kuten teki Schneiderkin silloin 24 vuotta täytettyään.
Palkkakattotilanne:
Hyökkääjät:
Loui Eriksson $6,000,000 / UFA 2022
Bo Horvat $5,500,000 / UFA 2023
Brandon Sutter $4,375,000 / UFA 2021
Tanner Pearson $3,750,000 / UFA 2021
Sven Bärtschi $3,366,000 / UFA 2021
Ryan Spooner $3,100,000 / UFA 2020
Antoine Roussel $3,000,000 / UFA 2022
Jay Beagle $3,000,000 / UFA 2022
Tim Schaller $1,900,000 / UFA 2020
Markus Granlund $1,475,000 / RFA 2019
Jake Virtanen $1,250,000 / RFA 2020
Tyler Motte $0,925,000 / RFA 2019
Josh Leivo $0,925,000 / RFA 2019
Elias Pettersson $0,925,000 / RFA 2021
Brock Boeser $0,925,000 / RFA 2019
Adam Gaudette $0,916,666 / RFA 2020
Nikolai Goldobin $863,333 / RFA 2019
Puolustajat:
Alexander Edler $5,000,000 / UFA 2019
Chris Tanev $4,450,000 / UFA 2020
Ben Hutton $2,800,000 / RFA 2019
Troy Stecher $2,325,000 / RFA 2020
Derrick Pouliot $1,100,000 / RFA 2019
Quinn Hughes 0,916,666 / RFA 2021
Alex Biega $0,825,000 / UFA 2020
Luke Schenn $0,800,000 / UFA 2019
Maalivahdit:
Jacob Markström $3,666,667 / UFA 2020
Thatcher Demko $1,050,000 / RFA 2021
Capgeek ilmoittaa tällä hetkellä Vancouverin pelaajamateriaalin laajuudeksi 31 pelaajan sopimukset. Lopullista palkkakattotilaa tuolla määrällä tulee reilu kahdeksan miljoonaa dollaria. Tuosta on aika paljon karsittavaa tarvittaessa.
Kesän tärkein sopimus on ilman muuta Brock Boeserin kanssa tehtävä sopimus. Tuo saattaa venyä loppukesälle kuten teki Horvatinkin kanssa. Boeser olisi rikkonut kokonaisen kauden pelatessaan kumpanakin pelaamallaan NHL-kaudella 30 maalin rajan, mutta hänkin on kärsinyt vähän vammoista.
Ehkä tärkeintä Boeserin kanssa oli menneellä kaudella kokonaispelin kehitys kauden aikana ja nyt tuo näyttää siltä, että hänestä on saatavissa enemmän kuin pelkkä maalintekijä. Tuo halu kehittyä kokonaispelissä sopimuskautena kertoi myös pelaajasta ja Boeser kuuluu ehdottomasti joukkueen tulevaisuuteen yhtenä tärkeänä pelaajana. Ehkä joku kuuden vuoden ja 7.5 miljoonan sopimus voisi olla aika lähellä.
Tämän hetkisillä sopimuksilla (mukana RFA-pelaajat) joukkue voisi näyttää tältä;
Bärtschi - Pettersson - Boeser
Pearson - Horvat - Virtanen
Roussel - Sutter - Leivo
Eriksson - Beagle - Motte
Hughes - Tanev
Hutton - Stecher
Pouliot – Biega
Markström
Demko
Hyökkäyksessä Gaudette, Granlund, Goldobin, Spooner, Schaller sekä farmin puolelta MacEwen ja Gaunce kisaavat joukkueeseen. Tuosta ryhmästä etenkin vuoden 2018 Hobey Baker -voittaja ja yliopistossa kaikki palkinnot voittanut Gaudette kuuluisi mukaan, mutta hänen voi olla vaikea syrjäyttää veteraaneja Sutteria tai Beaglea keskellä.
Puolustuksessa Edler ja Schenn ovat rajoittamattomia vapaita agentteja. Noista kumman tahansa näkisi täyttämässä Pouliotin paikkaa. Juolevikin olisi ehkä mahdollista ajaa sisään kolmosparissa, jos hänen pelinsä kehittyy farmissa ja etenkin jos Olli pysyy nyt terveenä. Luultavasti minuutteja olisi tullut ylhäällä viime kaudella jos kausi ei olisi katkennut polvileikkaukseen.
Hyökkäyksessä kummassakin kärkiketjussa on parivaljakot, joiden pelityylit sopivat viime kauden aikana hyvin yhteen. Petterssonin ja Boeserin voisi hyvin kuvitella jatkavan yhdessä. Horvat ja Pearson löysivät myös toisensa hienosti viime kaudella Pearsonin tultua joukkueeseen. Pearsonin kanssa kyse saattoi tosin olla myös loppukauden näytöistä huonon kauden lopulla. Toisaalta vasta parhaaseen peli-ikään tulleella hyökkääjällä oli taustalla kaksi yli 40 pisteen kautta ennen mennyttä kautta. Hyvinkin mahdollista, että hän ei ole vielä pelannut uransa parhaita kausia.
Kolmosketjun sentteri saattaa vaihtua Sutterista Gaudetteen, mikäli Sutterilla saadaan aikaan järkevä kauppa. Roussel jatkaa puolestaan kolmosketjun laidalla ja Leivo tai Virtanen lienevät toisella laidalla. Viime kaudella höntyilyjään vähentänyt Virtanen teki 15 maalia, joista 13 maalia tasakentin. Hänen peli on mennyt koko ajan eteenpäin ja Jake on joukkueen paras riistämään kiekkoja, mutta saa nähdä missä on 22 vuotiaan hyökkääjän katto NHL-pelaajana.
Kahden ensimmäisen ketjun laitureista etenkin Bärtschin tilalle hakisin nyt kesällä parannusta. Bärtschi on ollut melko tehokas hyökkääjä terveenä ollessaan. Maaleja/60 minuuttia -tilastossa hän on ollut kahden viime kauden aikana suunnilleen samoissa lukemissa kuin Chris Kreider tai Jason Zucker. Kaudet ovat olleet vain liian rikkonaisia ja nyt siellä on aivotärähdystaustakin olemassa.
Toiveissa oleva hyökkäyksen kokoonpano:
"brocknelson" - Pettersson - Boeser
Pearson - Horvat - Virtanen
Roussel - Gaudette - Leivo
Granlund - Beagle - Motte
* Sutter, Goldobin ja Bärtschi kaupattaisiin varausvuoroihin
* Joku seura ottaisi vastaan Erikssonin sopimuksen (tiedän, että on helpompi sanoa kuin toteutua)
Puolustuksen lähitulevaisuus on tällä hetkellä hyökkäystä enemmän auki. Viime kausien ykköspariin joukkueen ei kannattaisi liikaa luottaa Edlerin ja Tanevin vammahistorioilla. Lisäksi kun Edler on UFA, hän saattaa hyvinkin liikkua toiseen seuraan. Vapaiden agenttien markkinoilta ei tänäkään vuonna taideta saada ketään merkittävää hankintaa puolustukseen.
Karssonin perässä Vancouver'kin varmaan on, mutta tuskin Karlsson tämän hetken Vancouveria näkee kiinnostavimpana seurana. Ja kun ei välttämättä kiinnosta, sopimuksen rahamäärässäkään tuskin saadaan suurta eroa aikaan muiden kanssa. Pituudella voisi sitten ehkä kilpailla, mutta tuskin kannattaa.
Ylipäänsä vapaiden agenttien markkinoilta on luultavasti vaikea löytää puolustajaa, jolla hinta kohtaisi laadun. Karlssonille tulee luultavasti massiivinen palkka, mutta samalla häntä seuraavat puolustajat tullaan ehkä myös kapean tarjonnan vuoksi hinnoittelemaan niin korkealle, että Vancouverilla pysyy toivottavasti maltti käsissä. Joku Tim Heedin tyylinen puolustaja voisi tulla ehkä kyseeseen syvyyspaikoille.
Mikäli Tanev pysyy vielä mukana ja pysyisi terveenä lähikausia paremmin, hän voisi olla Hughesille hyvä opastaja NHL-uran alussa. Toiseen kärkipariin menee Stecher ja hän saanee parikseen joko viime kaudelta tutun Huttonin tai sitten Edlerin jos Vancouverin ja Edlerin yhteistyö jatkuu. Myös jonkun "tylermyersin" näkeminen tuossa olisi ihan mahdollista jos Canucks näkee kannattavaksi sittenkin markkinoille rientämisen. Kolmospariin pistäisin Schennin lyhyen jatkosopimuksen jälkeen ja hänen pariksi "Heed", Biega tai Schennille tuttu Sautner. Juolevi olisi sitten farmissa odottamassa vuoroaan.
Hughes - Tanev
Hutton - Stecher
Sautner/Biega/Heed - Schenn
Puolustus on luultavasti ensi kaudellakin NHL:n huonoimpia. Tuosta kun Tanev vielä taas loukkaantuu, niin tilanne näyttää samalta miltä se on nyt viime kausina näkynyt. Hughesilla, Stecherilla, Juolevilla, Woo'lla ja ehkä Sautnerilla sekä Briseboisilla voisi olla mahdollisuuksia tulevaisuuden pakkirunkoon. Pelkästään tuo ei tuollaisena tule riittämään, vaan lisää laadukkaita nuoria kaivataan mukaan ja toivottavasti sinne kärkipäähän.
Toivottavasti noita saadaan tämän kesän kotidraftista, jossa Canucksilla on kaikilta kierroksilta vähintään yksi vuoro (kuudennelle kolme vuoroa).
Ja kun tässä nyt tuosta kesän draftista on puhetta, niin omat suosikkini tuohon kesän varaustilaisuuteen Canucksin vuorolle ovat tällä hetkellä järjestyksessä:
Philip Broberg:
Isokokoisella ruotsalaispuolustajalla on kaikki mahdollisuudet kehittyä ykkösparin pakiksi saakka NHL:ssä. Broberg on hyvin liikkuva ja kahteen suuntaan pelaava älykäs puolustaja, jonka pelissä moni osa-alue on korkealla tasolla. Jos Hughesilla on kykyjä olla tulevaisuuden avainpuolustaja hyökkäyssuuntaan, Broberg voisi olla sitä kahteen suuntaan.
Payton Krebs
Kahteen suuntaan tunnollisesti pelaava johtajatyyppi on hyvä luistelija ja hän osaa tehdä peliä. Krebs oli kapteenina sekä seurajoukkueessaan että maajoukkueessa kauden aikana. Teki vaikutuksen pelisilmällään. Tulevaisuuden pelipaikka sentterin ja laiturin välillä on vielä auki, mutta Krebs pystynee pelaamaan missä tahansa. Vaikuttaa voittajatyypiltä, joita jokainen joukkue kaipaa.
Matthew Boldy
Isokokoinen jenkkihyökkääjä on monipuolinen laituri. Boldy on vahva luistelija ja hyvä laukoja, joka pystyy voittamaan tilanteet voimalla tai taidolla. Boldylla on rahkeita kehittyä nykyaikaisen voimahyökkääjän prototyypiksi saakka ja hän voisi olla sopiva pala Petterssonin ja Boeserin ketjun vasempaan laitaan.
Ainakin yksi tuon kolmikon pelaajista jää luultavasti Vancouverin vuorolle.
***
Loppuun vielä pari uutista ja seurattavaa kun en näistä omaakaan ketjua viitsi tehdä:
**
Jett Woo kaupattiin WHL:ssa Moose Jaw Warriorsista Calgary Hitmeniin. Vaihdossa toiseen suuntaan menivät puolustaja Vladislav Yeryomenko, hyökkääjä Ryder Korczak, 11. varaus tämän vuoden WHLn Bantam draftissa ja toisen kierroksen varaus kevään 2021 draftissa.
**
Maalivahti Michael DiPietro on joukkueensa Ottawan kanssa OHL:n finaalisarjassa parhaillaan. Ottawa johtaa sarjaa 1-0 Guelphia vastaan ja DiPietro oli tuossa avauspelissä ottelun tähdillä. DiPietron tilastot OHL:n playoffeista ovat nyt 13-0-0, 2.24 ja 91.7%.
**
Suuri suru-uutinen putosi toissa päivänä, kun kuultiin Athleticin loistavan Canucks-kirjoittajan Jason Botchfordin kuolleen vain 48 vuotiaana. Kaipaamaan jäivät vaimo, kolme lasta, muut läheiset sukulaiset ja tuttavat sekä valtava joukko kiekkofaneja, joille Botchford antoi intohimoisella kirjoitustyylillään aina hyvin paljon luettavaa. Viime syksynä Botchford liittyi kunniakkaan Vancouver Provincen -toimittajauran jälkeen Athleticin kirjoitusrinkiin ja hänen peliraporttejaan odotti aina innolla.
Athleticin artikkeli kuoleman jälkeen: Remembering Jason Botchford (1971-2019)
Tämä artikkeli jäi Botchfordin viimeiseksi: "How Ian Clark reinvented Jacob Markstrom, and why people believe it’s sustainable"
Ikävä tulee Botchfordin kirjoituksia. Lepää rauhassa Botch.
***
Avausviestin loppu ensi kaudelle on suru-uutisen sisältämä. Toivottavasti tämä ketju päättyisi tällä kertaa kuitenkin valoisemmissa merkeissä.