Vancouver Canucks 2018–2019

[nuck]

Flyersia vastaan pelattu peli ei ollut niin selvä mitä numerot (5-1) antavat kertoa. Tosin Vancouverin onnistuttua alkuun pääsemään 3-0 johtoon ensimmäisessä erässä, pelin luonne muuttui. Aika paljon Flyers pääsi tuon jälkeen maalipaikoille ja voitti lopulta pelin maalipaikat sekä corsit. Tuo pelin alun Canucksin rynnistys oli pitkälle myös Flyersin huonoutta. Kun Tanev ja Eriksson onnistuvat erään maalinteossa, tuo kertonee jotain.

Positiiviset:

- Tanevilta ehkä hienoin maali minkä hän on tehnyt NHL:ssä. Kun puolustaja tekee yhden maalin viimeisiin 69 peliin, niin eihän tuossa toisaalta hirveästi ole vertailupohjaa. Tuosta huolimatta Tanev on ollut nyt viime peleissä joukkueen kolmen parhaan pelaajan joukossa lähes joka peli ja niin nytkin. Blake Pricen twiitissä oli tuosta minkä huomasi hänen pelaamisestaankin marraskuun aikana; "Green says Tanev got hurt a while back and played through it. Likes the directions he's headed now."

- Gaudette oli mielestäni joukkueen paras pelaaja nyt Flyersia vastaan vaikka ei tulosta vieläkään tullut maalien muodossa. Vähän muistuttaa hänen pelaamisensa Horvatin uran alkua NHL:ssä. Peli on hyvää, mutta tulosta ei tule. Horvat aloitti aikanaan NHL:ssä pelaamalla 30 ensimmäistä peliä 2+5 tehoilla. Gaudettella on nyt 26 peliin 1+4 tehot. En tosin usko hänen koskaan pääsevän Horvatin tasolle ihan siitä syystä että Gaudette on nyt vanhempi ja Horvat oli huomattavasti lahjakkaampi, mutta tuolla pelillä pisteitä on Gaudettelle vielä luvassa. Hyvin hän pelaa oman pään pelinsä ja tarjoaa puolustajille helpon lyhyen avauksen.

- Markströmiltä jälleen vahva peli. Kolmessa viime pelissä hänen torjuntaprosenttinsa on ollut yli 94% joka ilta. Juuri nyt hän tarjoaa joukkueelle mahdollisuuden voittaa ilta illan jälkeen, mutta katsellaan kuinka kauan tuo jatkuu.

- Eriksson(!) teki maalin ja pelasi hyvää alivoimaa. Ehkä hän syttyi tuosta alun maalistaan, mutta jos hän pystyisi pelaamaan noin jatkossa niin hänestä olisi joukkueelle paljonkin hyötyä. Mitään isoa luottoa tuon varalle ei kuitenkaan valitettavasti ole.

- Boeser (1+1) jatkoi maalitehtailuaan. Tuo ei ollut kauden hienoin, mutta samalle pelaajalle osuu usein nuo onnistumiset jostain syystä. Hänellä on nyt 22 pelin jälkeen 11 maalia, 20 pistettä ja 65 laukausta. Viime kaudella hän oli tehnyt 22 pelin jälkeen 11 maalia, 22 pistettä ja laukonut 59 kertaa. Tämä vuosi alkoi nihkeästi ja ensimmäisiin 12 peliin tuli vain kaksi maalia. Nyt on tullut viimeisiin 10 peliin yhdeksän maalia.

- Motte pelasi vahvan pelin puolustussuuntaan.

- Hutton kellotti 22 minuuttia eikä häntä huomannut - positiivinen peli puolustajalle.

- Alivoima on toiminut nyt hyvin, oltuaan pitkään todella surkea. Viimeisistä 12 alivoimasta Canucks on onnistunut tappamaan kaikki.

Negatiiviset:

- Horvatilta hänen normaaliin tasoon nähden melko vaatimaton peli. Yksi syöttö sieltä tuli silti ja aloitukset 64% (11-6), mutta nyt ei ollut ihan tuttua Horvatia kuitenkaan. Taisi olla kauden ensimmäinen peli, missä laitan Horvatin tänne. Eikä tuokaan oikeasti huono ollut, mutta ei ollut vain hänelle ihan normaali mielestäni.

- "Yllättäen" Pouliotia vietiin Flyersin maalissa. Hänen aikana tehdään usein pelien hienoimmat maalit. Harmi vaan, että omaan päähän.

- Ylivoima ei saanut mitään aikaan.

***

Canucks vahvisti prospectiosastollaan puolustuksen oikeaa puolta tekemällä sopimuksen Mitch Eliotin kanssa. Eliot pelaa OHL:n Sarniassa ja on OHL:n pakkien pistepörssissä seitsemäntenä, kun 34 pelissä on tullut 28 (7+21) pistettä. Joukkueen prospectipuolella vasemmalla on Quinn Hughes, Olli Juolevi, Jack Rathbone, Guillaume Brisebois ja Toni Utunen. Oikealle puolella sitten Jett Woo ja longshotit Jalen Chatfield ja Matt Brassard. Eliot menee myös tuonne longshotteihin, mutta on yksi arpa sinne lisää.

Eliot on saanut tällä kaudella tehoja ensimmäistä kertaa kunnolla esiin ja tuo voisi antaa hänelle edes vähän toivoa. Viime kaudella hän teki OHL:ssa 16 peliin 2+1 pistettä kun nyt on siis melkein piste/peli tahti menossa. Toki tuo johtuu iästä, mutta silti ainakin tilastojen perusteella kehitys näyttää menevän eteenpäin. Elite Prospectin pelaajakuvaus Eliotista on seuraava;

A physical two-way defenceman that plays a structured competitive game. Smooth skating complements his ability to control the puck at higher speeds. Displays a pretty hard shot and crisp tape-to-tape passing ability, but is actually relied on more in the defensive zone. Battles very hard for puck possession and sees the game in lanes. Very strong positionally and is poised in his own end. As he continues to grow, he will become a more well-rounded defenceman with each game, as he recognizes and learns from his mistakes. Can play long shifts.

 

[nuck]

"Anytime you get to go up against the best player in the world, you’ve gotta raise your game, you gotta raise your level. My line knew that, Tanny and Eagle knew that, so I thought we did a great job against that line tonight. It’s not easy, you know I’m glad we got the job done." - Bo Horvat

Canucksin suunnitelmana kuumaa Edmontonia vastaan oli pysäyttää Oilersin ykkösketju ja toivoa parasta. McDavid oli tehnyt 14 pistettä seitsemään peliin ennen peliä. Tuota tehtävää varten Vancouver peluutti vahvasti Horvatin ketjua (laidoilla Roussel ja Eriksson) sekä pakkiparia Tanev-Edler. Horvat pelasi McDavidia vastaan 5-5 -peliä 15 minuuttia. Canucks voitti laukaukset tuon aikana 11-2 ja Oilersin ykkösketju sai pelissä kaksi laukausta. Horvatille jälleen yli 20 minuuttia (21:11), kuusi laukausta ja 1+1 tehot.

Samaan aikaan kun Horvatin ketju lähes pimensi mcdavidit, nuoret Boeser ja Pettersson käyttivät saamansa tilaisuuden hyödykseen ylivoimalla. Oilers sortui pariin tyhmään jäähyyn ja Vancouver onnistui tekemään kolme maalia ylivoimalla. Boeserilla (pelissä 1+2) on nyt kuusi maalia viimeisistä viidestä ja 10 maalia viimeisistä 11 pelistä. Petterssonilla on menossa seitsemän pelin pisteputki. Noissa peleissä on tullut 13 (4+9) pistettä. Nuoret hyökkääjät nousivat esiin, mutta Horvatin ketju teki voiton eteen vähintään yhtä vahvan pohjatyön.

Canucksilla on nyt viisi voittoa viimeisistä kuudesta pelistä. Joukkue alkaa näyttää kasvaneen isojen vaikeuksien jälkeen yhteen. Paljon tuossa on kiinni siitäkin, että nyt joukkue on viimein ollut melko terve. Riveistä ei puutu kuin pitkäaikaispotilaat Brandon Sutter ja Sven Bärtschi. Markström on pelannut maalilla vahvaa jaksoa, puolustus on ollut omassa päässä riittävällä tasolla, nuoret hyökkääjät ovat saaneet onnistumisia ja roolipelaajista esimerkiksi Roussel on noussut hienosti esiin.

Yllättäen Vancouver on päästänyt joulukuun aikana NHL:n vähiten maaleja yhdessä Nashvillen kanssa. Eihän tuossa ole kuin reilun parin viikon mittainen jakso reilun 10 viikon mittaiselta tältä kaudelta, mutta kertoo kuitenkin juuri tästä hetkestä jotain. Joukkueen peli toimii nyt paremmin kuin varmaan kukaan uskalsi toivoa. Katsellaan miten kausi tästä menee eteenpäin. Tämän hetkinen Oilers oli joukkueelle kova mittari ja seuraavasta pelistä Tampaa vastaan on tulossa samanlainen.

 

[Mr. Smith]

Kaksi hienoa peliä viikonloppuna ja Markström pelasi sittenkin kummatkin. Ja hyvin pelasikin. Kuten toki pelasi suurin osa joukkuetta.

Horvat pelaa kyllä tällä hetkellä todella korkealla tasolla. Ei tuossa viime yön pelissä McDavid paljoa juhlinut vaikka toki lopussa nopeudellaan tekikin esityön Edmontonin kavennukseen. Viimeiseen 9 peliin Horvat on jäänyt pisteittä vain kahdesti ja tehnyt samalla 10 pistettä (5+5). Todella tasaista suorittamista sen ohella, että nollaa vastustajan parhaat ketjut. Horvat on tuon puolustusvelvoitteen ohella nyt tehnyt jo 16 maalia ja on enää kuuden päässä ennätyksestään. Toki tehot varmaan tippuvat, kun nyt laukaisuprosentti on 17 ja peliaikaakin lähes 21 minuuttia peliä kohden. Kyllä tuon peliajan pitää tuntua jossain vaiheessa ja laukaisuprosenttikin luultavasti tippuu tuonne alle 15% lukemiin.

Pettersson se jatkaa ennätysten tekemisiä, on se melkoinen velho. Ihan parhaassa liidossa Elias ei tällä hetkellä ole, mutta tehoja tulee varsin mukavasti. Kuten myös Boeserin osalta. Boeserillä on käynyt nyt hyvä munkkikin noissa maaleissa, mutta otetaan kaikki vastaan.

MDZ on nyt sitten istunut 6 matsia putkeen poppareilla. Ja Biega palasi nopeasti katsomoon, kun Gudbranson palasi kehiin. Itse olisin valmis laittamaan Gudbransonin eteenpäin jos nyt kohtuullisten otteiden jälkeen joku olisi kiinnostunut hänestä ja tuosta massiivisesta sopparista. Kyllähän Gudbranson ihan kohtuullinen fyysinen pakki on, mutta kyllä tuolla omassa päässä noita virheitä liikaa sattuu. Nyt kahdessa edellisessä pelaamassaan matsissa Gudbranson on katsellut kaikkia neljää omiin mennyttä maalia vierestä. Koko kauden saldo on karu -11. Samaan aikaan kun on vielä ongelmia pysyä ehjänä niin mielestäni olisi oiva aika päästää Gudbranson tavoittelemaan cuppia muualle.

Seuraavat pelit ovat aika optimaalisesti joka toinen päivä ja vielä kotona kaikki. Joukkueen pitäisi olla tuoreena kentällä ja jatkamaan hyvää peliä. Itseluottamuskin on nyt varmaan korkeammalla tasolla myös muilla kuin Petterssonilla.

 

[nuck]

Toki tehot varmaan tippuvat, kun nyt laukaisuprosentti on 17 ja peliaikaakin lähes 21 minuuttia peliä kohden. Kyllä tuon peliajan pitää tuntua jossain vaiheessa ja laukaisuprosenttikin luultavasti tippuu tuonne alle 15% lukemiin.

Luultavasti ainakin tuo laukaisuprosentti tulee tuosta tosiaan putoamaan. Peliaikakin putoaa varmaan siinä vaiheessa kun Sutter palaa kentille (ellei sitten tule senttereille uusia loukkaantumisia). Toisaalta Horvatia varmaan aletaan käyttää alkuperäisen suunnitelman(?) mukaisesti enemmän hyökkäävillä minuuteilla.

Uskon tuon roolin muutoksen kompensoivan laukaisuprosentin laskemista. Käytännössä tuossa ei ole maalien määrässä juurikaan eroa onko prosentti 17% vai 15-14% tasolla. Samoin hänelle tekisi hyvää saada Bärtschi takaisin laitaan. Eriksson ja Roussel tekivät hienoa työtä puolustushommissa Oilersia vastaan, mutta eihän kumpaakaan pisteiden tekijäksi voi sanoa.

Varmaan tuossa loppukauden pisteissä pääosaa tulee näyttämään joukkueen menestys. Jos Canucks pelaa joukkueena näin tai edes lähelle tätä tasoa, kärjelle tulee onnistumisia. Esimerkiksi se on ollut vaikuttamassa Horvatin tehoihin nyt, että Beaglen paluu pudotti Horvatin alivoimasta (ja tuo alivoima on ollut toimivaa). Beagle ei mitään otsikoita ole kerännyt, mutta Horvatin pistekeskiarvo on noussut hieman Beaglen paluun jälkeen. Energiaa on vapautunut muualle enemmän.

Pettersson se jatkaa ennätysten tekemisiä, on se melkoinen velho. Ihan parhaassa liidossa Elias ei tällä hetkellä ole, mutta tehoja tulee varsin mukavasti.

Pettersson tekee joka pelissä pieniä asioita jotka erottavat hänet muista Canucksin hyökkääjistä. Hän pystyy henkilökohtaisella taidollaan kääntämään pelejä ja hänellä on jo viisi voittomaalia (NHL:n jaetulla kakkossijalla noissa). Viime kaudella Canucksin ykkönen voittomaaleissa oli Daniel Sedin viidellä maalilla. Eliaksella on nyt sama määrä uransa ensimmäisten 30 pelin jälkeen. Tuskin tuo tulee noin jatkumaan, mutta toistaiseksi hänen kädenjälki on näkynyt kyllä hyökkäyspäässä monessa pelissä käänteen tekevänä asiana.

Kuten myös Boeserin osalta. Boeserillä on käynyt nyt hyvä munkkikin noissa maaleissa, mutta otetaan kaikki vastaan.

Boeserin kausi on ollut vähän erikoinen sikäli, että alkukausi on ollut rikkonainen loukkaantumisten vuoksi eikä peli ole näyttänyt aina niin hyvältä, mutta tehoja sieltä tulee koko ajan. Hänellä on kyky löytää kohdat joista rokottaa. Boeser on marraskuun alusta lähtien NHL:n toisena maaleja/60minuuttia -tilastossa yli 10 peliä pelanneista pelaajista. Pisteitä/60minuuttia tilastossa hän on marraskuun alun jälkeen NHL:n kolmas.

Itse olisin valmis laittamaan Gudbransonin eteenpäin jos nyt kohtuullisten otteiden jälkeen joku olisi kiinnostunut hänestä ja tuosta massiivisesta sopparista. Kyllähän Gudbranson ihan kohtuullinen fyysinen pakki on, mutta kyllä tuolla omassa päässä noita virheitä liikaa sattuu. Nyt kahdessa edellisessä pelaamassaan matsissa Gudbranson on katsellut kaikkia neljää omiin mennyttä maalia vierestä. Koko kauden saldo on karu -11. Samaan aikaan kun on vielä ongelmia pysyä ehjänä niin mielestäni olisi oiva aika päästää Gudbranson tavoittelemaan cuppia muualle.

Olen myös tuon kauppaamisen kannalla noiden loukkaantumisten vuoksi, mutta uskoisin Canucksin näkevän hänet Huttonin parina jatkossakin. Tuo pakkipari on pelannut nyt hyvin. Pitkällehän tuo menee tasoaan nostaneen Huttonin ansioksi, mutta Gudbranson on ollut hänen vakituinen pakkiparinsa ollessaan pelissä. Huttonilla on myös -9 saldo ja tuo ei kyllä kuvaa hänen peliään. Ottelukohtainen peliaika kuvaa tuota paremmin ja peliajassa hän on tasakentin joukkueen puolustuksen kärjessä.

Mutta tuo on kyllä ihan totta, että Gudbransonille tulee noita alakerran lipsahduksia ehkä keskiarvoa enemmän. Tuossa Oilers-pelissä olin muuten ensin näkevinäni Petterssonin mokanneen tuon ensimmäisen maalin, mutta uusinta kertoi, että juuri Gudbranson löi kiekkoon Petterssonin ollessa viemässä sitä pois.

 

[nuck]

Hyvä peli NHL:n tämän hetken kärkijoukkuetta Tampaa vastaan viime yönä, vaikka tappio tulikin. Canucks oli kolmannen erän lopussa maalin päässä ja joukkueella oli paikkansa tasoittaa peli, mutta Stamkosin iskettyä vastahyökkäyksestä 2-4 maali erän lopussa (Canucksin maalilla pelanneen Nilssonin avustuksella), loppu oli kosmetiikkaa. Canucks pelasi kuitenkin hyvin joukkueena ja loi saman määrän maalipaikkoja kuin nyt kymmenestä pelistä yhdeksän voittoa ottanut Tampa.

Peli oli kokonaisuutena sellainen mitä toivoisi näkevän useamminkin nykypäivänä usein vähän tylsiksi jääneiden pelien joukossa. Yleisökin eli kauden parhaiten mukana juuri tässä pelissä. Toki syy tuohon lähti illan tuomareista, jotka eivät pistäneet Tampan Martelia ulos tämän (taklattua Stecheria päähän (youtube-video). Noita ei toivoisi näkevän enkä ymmärtänyt lainkaan myös Cooperin läpyä Martelin kanssa tuon jälkeen.

Canucks vastasi tuohon likaiseen Tampan kääpiön antamaan taklaukseen kuitenkin joukkueena ja tuosta pitää antaa pisteet. Nämä tällaiset pelit saavat usein joukkueen hitsautuneeksi entistä paremmin yhteen ja toivottavasti tälläkin kerralla. Toki tuo joukkueen vastaama reaktio tuohon tilanteeseen kertoi siitä, että Canucks oli jo hitsautunut joukkueeksi. Nyt tuollaista tilannetta ei vaan katseltu läpi toisin kuin kauden ensimmäisissä peleissä Pettersson jouduttua Mathesonin kohteeksi.

Gudbranson sanoi tuosta taklauksesta; “I saw it. It was directly in my line of vision. It was dirty, really dirty. I think that’s pretty much standard when it comes to blindside, high hit and direct head contact. That checks all the boxes, honestly.” Helppo olla tuosta samaa mieltä, vaikka en suoralla näkölinjalla ollutkaan. Toivottavasti Canucksin nuorin puolustaja palaa pian takaisin peliin. Edler missasi kuusi peliä päävamman vuoksi Reaverin ajettua häntä takaapäin päähän. Bärtschi on edelleen samasta asiasta sivussa lokakuisen Hykan noudon jäljiltä.

Toisaalta pitää sanoa tuosta pelistä sekin, että en pitänyt lainkaan myös Rousselin tyylistä murjoa tälläkin kertaa vastustajaa (Gourde) tämän vedettyä kilpikonnat. Tietyllä tavalla ymmärrän Rousselia tuossa, kun Gourde oli se joka tuli haastamaan Rousselin antaman vaarallisen taklauksen jälkeen, pudotti ensin hanskansa (tuomareilta tuossakin erikoinen vihellys antaa Rousselille aloittamisesta jäähy) ja vetäytyi kuitenkin heti kilpikonnaksi, mutta lyöminen saisi loppua siinä vaiheessa kun toinen on jo luovuttanut.

Muuten tuosta pelistä voisi sanoa sen, että suurin ero joukkueiden välillä oli maalilla. Nilsson pelasi ihan kelvollisen pelin, mutta Vasilevski oli parempi. Tuo neljäs Tampan maali meni Nilssonille vähän helposti ja katkaisi lopulta Canucksin selkärangan. Toinen ero joukkueiden välillä oli se, että Tampan nelosketju iski kaksi maalia ja osoitti joukkueen syvyyden. Canucksiltakin toisaalta jälleen hyvin pelannut Motte onnistui tuolta nelosesta maalinteossa, mutta kahteen maaliin syvyys ei kyennyt.

Puolustuksessa Hutton-Gudbranson pari oli jälleen ottamassa vastaan kolmea maalia. Noista maaleista tosin vain tuo toinen maali oli sellainen, missä voidaan sanoa puolustajien pelanneen tilanteen huonosti, mutta yhtä lailla tuossakin vastuu oli kuitenkin koko viisikolla, sillä tilanteessa oli kyllä aikaa järjestyä puolustuskuvioon. Gudbransonin tehopörssilukemat alkavat kyllä muistuttaa takavuosien Edlerin lukemia. Pisteet hänelle siitä, että hän oli joukkueen kärkijoukoissa antamassa fyysisellä osastolla takaisin. Kärkipari Edler-Tanev on noussut hienosti esiin ja niin nytkin. Edler joutui kantamaan Stecherin loukkaantumisen vuoksi yli 30 minuutin peliajan mutta selvisi positiivisin lukemin pelistä.

Hyökkäyksessä Petterssonin pisteputki katkesi seitsemään peliin eikä hän ollut terävimmillään. Boeser oli myös vähän pimennossa. Hieno oli nähdä Boeserin vastaavan kuitenkin Petterssonille tulleeseen taklaukseen. Sedinit eivät koskaan puuttuneet noihin toisen kaksosen telomisiin, vaikka aihetta olisi ollut. Ehkä tuo kärjen pieni vaisuus oli seurausta Tampan kovien puolustajien kuten Hedman ja McDonagh pelaamisesta. Mielestäni Virtanen ja Roussel olivat joukkueen parhaat hyökkääjät tuossa pelissä.

Alivoima pelasi jälleen hienon pelin ja on pelannut itse asiassa sen jälkeen kun Eriksson meni sinne. Jos hänestä jotain apuja on, niin alivoimissa hän on ollut kyllä nyt hyvä.

***

Juolevin kausi on ohi polvileikkauksen vuoksi. Ei tuo hyvältä näytä hänen suhteen, kun parikymppisenä on takana jo selkä- ja polvileikkaukset. Tärkeitä kehitysvuosia tässä menee nyt ja tämä tulee kyllä vaikuttamaan tulevaisuuden suunnitelmiin joukkueen puolustuksen rakentamisessa. Hughesille varmaan suunnitellaan puolustuksen vasemmalla puolella Pouliotin paikkaa Edlerin ja Huttonin takaa, mutta Juolevin tilanne sillä puolella on nyt täysi kysymysmerkki.

Farmissa on nyt kolme tärkeää puolustajaa pitkien loukkaantumisten vuoksi sivussa, kun Juolevin lisäksi myös Sautner ja Chatfield ovat sivussa. Hyökkäyksessä Dahlen on aivotärähdyksen vuoksi myös ulkona kuvioista tällä hetkellä. Hän joutui Eric Tangradin ajon kohteeksi. Tangradi huilaa/huilasi tuosta tempustaan kolme peliä. Hän oli myös murjomassa tällä kaudella Sautnerin ulos kokoonpanosta ja sai siitä yhden pelin pelikiellon aikaisemmin.

 

[Mr. Smith]

Peli oli kokonaisuutena sellainen mitä toivoisi näkevän useamminkin nykypäivänä usein vähän tylsiksi jääneiden pelien joukossa. Yleisökin eli kauden parhaiten mukana juuri tässä pelissä. Toki syy tuohon lähti illan tuomareista, jotka eivät pistäneet Tampan Martelia ulos tämän (taklattua Stecheria päähän (youtube-video). Noita ei toivoisi näkevän enkä ymmärtänyt lainkaan myös Cooperin läpyä Martelin kanssa tuon jälkeen.

Canucks vastasi tuohon likaiseen Tampan kääpiön antamaan taklaukseen kuitenkin joukkueena ja tuosta pitää antaa pisteet. Nämä tällaiset pelit saavat usein joukkueen hitsautuneeksi entistä paremmin yhteen ja toivottavasti tälläkin kerralla. Toki tuo joukkueen vastaama reaktio tuohon tilanteeseen kertoi siitä, että Canucks oli jo hitsautunut joukkueeksi. Nyt tuollaista tilannetta ei vaan katseltu läpi toisin kuin kauden ensimmäisissä peleissä Pettersson jouduttua Mathesonin kohteeksi.

Toisaalta pitää sanoa tuosta pelistä sekin, että en pitänyt lainkaan myös Rousselin tyylistä murjoa tälläkin kertaa vastustajaa (Gourde) tämän vedettyä kilpikonnat. Tietyllä tavalla ymmärrän Rousselia tuossa, kun Gourde oli se joka tuli haastamaan Rousselin antaman vaarallisen taklauksen jälkeen, pudotti ensin hanskansa (tuomareilta tuossakin erikoinen vihellys antaa Rousselille aloittamisesta jäähy) ja vetäytyi kuitenkin heti kilpikonnaksi, mutta lyöminen saisi loppua siinä vaiheessa kun toinen on jo luovuttanut.

Muuten tuosta pelistä voisi sanoa sen, että suurin ero joukkueiden välillä oli maalilla. Nilsson pelasi ihan kelvollisen pelin, mutta Vasilevski oli parempi. Tuo neljäs Tampan maali meni Nilssonille vähän helposti ja katkaisi lopulta Canucksin selkärangan.

Kyllä laittoi vituttamaan tämä peli, vaikka hyvä peli sinällään olikin. Vauhtia, tapahtumia, fyysisyyttä, maaleja... kaikkea mitä voi toivoa. Mutta tuo Martelin törkeä tähtäys suoraan päähän vei kyllä makua pelistä. Tässä vielä ylhäältä päin tilanne: Phenomenon on Twitter Onhan tuo nyt surkeaa, että tästäkään ei lennä pihalle kuin se taklattu pelaaja ja lopulta myös DoPS toteaa taklauksen olevan ihan ok. Linja on kyllä taas pahasti hakusessa DoPS:lla.

Gourden hermostumisen puhtaan taklauksen jälkeen ei itseä haitannut yhtään, että Roussel oli antanut muutaman ylimääräisen Gourdelle. Eikä muuten haitannut, että pelikatkolla Gudbranson kävi antamassa yhden moukarin Martelille vaikka tuomarit olivat jo välissä. Normaalisti noi todellakin tulee jättää pois, mutta tällä kertaa tuosta vaan plussaa Rousselille ja Gudbransonille (sekä Virtaselle). Roussel on muutenkin päässyt ihan hyvään pelivireeseen ja mielestäni Vancouverin ensimmäinen maali meneekin osaltaan myös Rousselin ansioksi, kun edellisessä vaihdossa herätteli joukkuetta fyysisellä pelillään.

Nilssonilta olisi tosiaan tarvittu nyt selvästi parempi peli. Tällä hetkellä Markstrom ottaa ne game saverit ja vastaavasti Nilsson päästää jonkun softin maalin.

Itse toivoisin vielä vähän lisää oikeanlaista kovuutta Vancouverin rosteriin. Tuo pakisto sitä suorastaan huutaa, mutta ei nyt haittaisi vaikka nelosessakin olisi yksi derekdorsett. Tuskin se noita hyökkäyksiä Pettersonin kimppuun estäisi, mutta ehkä ainakin kuittivihko olisi paremmin tiedossa.

 

[nuck]

Tässä vielä ylhäältä päin tilanne: Phenomenon on Twitter Onhan tuo nyt surkeaa, että tästäkään ei lennä pihalle kuin se taklattu pelaaja ja lopulta myös DoPS toteaa taklauksen olevan ihan ok. Linja on kyllä taas pahasti hakusessa DoPS:lla.

[URL='https://cdn.theathletic.com/app/uploads/2018/12/19141132/ezgif.com-gif-to-mp43.mp4?_=3']Tuossa vielä yksi kulma tuosta taklauksesta Jos tuo takaa päin päähän tuleva taklaus kerran on ok, niin ehkä Canucksin kannattaa nostaa myös farmista vaikka Archibald ajamaan vastustajilta pakkiryhmää ulos? Green muistaa heittää sitten yläfemmaa kun vastustajan kaveri on pimeässä huoneessa. No ei, mutta alkaa riittämään tältä kaudelta jo nuo päähän tulleista taklauksista tulleet aivotärähdykset.

Gourden hermostumisen puhtaan taklauksen jälkeen ei itseä haitannut yhtään, että Roussel oli antanut muutaman ylimääräisen Gourdelle. Eikä muuten haitannut, että pelikatkolla Gudbranson kävi antamassa yhden moukarin Martelille vaikka tuomarit olivat jo välissä. Normaalisti noi todellakin tulee jättää pois, mutta tällä kertaa tuosta vaan plussaa Rousselille ja Gudbransonille (sekä Virtaselle).

Ihan samaa mieltä noista muuten, mutta tuo Rousselin tappelu tapahtui kuitenkin ennen tuota Martelin taklausta. Tuossa tilanteessa en pitänyt tuosta.

Roussel on muutenkin päässyt ihan hyvään pelivireeseen ja mielestäni Vancouverin ensimmäinen maali meneekin osaltaan myös Rousselin ansioksi, kun edellisessä vaihdossa herätteli joukkuetta fyysisellä pelillään.

Roussel on ollut toistaiseksi hyvä ja parempi kuin odotin. Hän pukee pelistä toiseen työhaalarit päälle, on vahva karvauksissa, pelaa kovaa ja fyysistä peliä ja luo liikkeellään paikkoja muille. Hän on pelannut hyvää kiekkoa ketjusta huolimatta toistaiseksi. Ainoastaan maalipaikoilla toivoisi parempaa viimeistelyä, mutta tuollaiseksi roolipelaajaksi hän on ollut tehokas ja on nyt 36 pisteen tahdissa. Kokeilisin häntä Petterssonin ketjussa (Leivon peli voisi sopia Horvatin ketjuunkin).

Nilssonilta olisi tosiaan tarvittu nyt selvästi parempi peli. Tällä hetkellä Markstrom ottaa ne game saverit ja vastaavasti Nilsson päästää jonkun softin maalin.

Noinhan se on nyt ollut. Markström on pelannut korkealla tasolla kun Nilssonille menee joskus vähän helpompikin. Tärkeä peluuttaa kumpaakin, mutta ehkä sarjakärkeä vastaan olisi kannattanut laittaa ykkönen maaliin.

Itse toivoisin vielä vähän lisää oikeanlaista kovuutta Vancouverin rosteriin. Tuo pakisto sitä suorastaan huutaa, mutta ei nyt haittaisi vaikka nelosessakin olisi yksi derekdorsett. Tuskin se noita hyökkäyksiä Pettersonin kimppuun estäisi, mutta ehkä ainakin kuittivihko olisi paremmin tiedossa.

Kyllä minäkin Dorsettin takaisin ottaisin, mutta ei hänenkään pelaamisensa tosiaan noita kärkipelaajiin tulleita likaisia temppuja estänyt. Jos tuollainen pelaaja tulisi, niin melkein se tarkoittaisi Motten tai Granlundin paikan ottamista. Enkä tiedä onko sellaista pelaajaa realistisesti saatavilla, jonka pari tappelua kaudessa rankattaisiin korkeammalle kuin Granlundin monikäyttöisyys tai Motten puolustuspeli/liikkeen lisäys joukkueeseen. Kyllähän tuo kokoonpano enemmän kovuutta kuitenkin kaipaisi, vaikkei se olekaan suurin puute tämän hetken joukkueessa.[/URL]

 

[nuck]

Itse toivoisin vielä vähän lisää oikeanlaista kovuutta Vancouverin rosteriin. Tuo pakisto sitä suorastaan huutaa, mutta ei nyt haittaisi vaikka nelosessakin olisi yksi derekdorsett. Tuskin se noita hyökkäyksiä Pettersonin kimppuun estäisi, mutta ehkä ainakin kuittivihko olisi paremmin tiedossa.

Sanon tuosta kohdasta sen verran vielä (jos nyt puhutaan pelkistä tappeluista), että kyllä vastustajilla on tiedossa jo nyt, että Gudbranson ja Roussel ovat nykyjoukkueesta niitä joiden kanssa saattaa tulla nokkakahinat mikäli noita likaisia temppuja harrastetaan. Roussel on aika aktiivinen noissa eikä pelkää kuittivihon käyttöä mikäli tulee paikka. Tappelijana Gudbranson on parempi eikä ole hävinnyt NHL:ssä tappelua viiteen vuoteen. Hän tappeleekin tosin harvemmin, mutta on siellä tilillä mm. Tom Wilson, Zack Kassian, Matt Martin ja Dalton Prout.

Ei minua haittaisi jos joukkueeseen hankittaisi vielä yksi tuolle puolelle, mutta minään itseisarvona en tuota nykykiekossa pidä. Siellä on yhden käden sormilla laskettavissa ahkerampien tappelijoiden myllyt tällä kaudella. Dorsettin tyylisen pelaajan hankinnassakin pitäisi mielestäni olla muut syyt painamassa kun tuo tappelutaito. Kyllä nuo kaksi pelaajaa noihin törkeyksiin riittävät tällä nykytahdilla ihan hyvin jos joukkue joutuu pelissä sellaiseen tilanteeseen, että pitää tuolla puolella antaa takaisin. Toinen juttu on sitten tuo muu fyysinen peli. Kokonaisuutena Canucks kaipaisi vähän lisää särmää tuonne. En vain tiedä kenen tilalle ellei Pouliotia lasketa (ja Hughes on tulossa hänen paikalle).

***

Maksullisella Athleticilla oli Canucksin prospect-asiantuntijoiden J.D Burken ja Ryan Biechin "keskusteluartikkeli" Quinn Hughesista ja Jack Rathbonesta.

Burke:

It’s been an absolute treat to watch and track Hughes’ progress this season. When Hughes is at his best, he can take over hockey games. The Canucks want speed and skill? They’re going to get both in bunches with Hughes. I’m not sure that I’ve ever seen a better skater than Hughes at his age. The first two steps, top gear, edges — it’s all there. They’re also getting someone who can hold his own in the defensive zone far better than most give credit.

There’s no denying Rathbone’s skating ability. There’s fluidity in his stride, a great first two steps and a solid top gear due to the long strides Rathbone takes. All the right stuff. This is obviously useful in transition but I think it’s an underrated component of Rathbone’s defensive ability, too.

Hughes will likely be in the Canucks lineup at some point in the near future, while Rathbone’s timeline extends a little longer. But both are clearly excellent skaters who transition the puck extremely well. Based on how they’ve drafted recently, it’s clear the Canucks’ amateur scouting is targeting those types of defenders and I think it should pay off in the long run.

 

[nuck]

Markström jatkoi kuumaa jaksoaan St. Louisia vastaan ja piti Canucksin ensimmäisessä erässä pelissä mukana aamun 5-1 voitossa. Tuon jälkeen Vancouver onnistui karkaamaan toisessa erässä Horvatin ja Gaudetten osumilla 2-0 johtoon ja lopulta numeroiden perusteella aika selvään voittoon. Markström loi kuitenkin pohjat tälle(kin) voitolle ja hänet palkittiin ansaitusti pelin parhaaksi pelaajaksi. Horvat jakoikin kiitosta maalivahdille pelin jälkeen;

"It definitely wasn't the prettiest first from us by any means. But Marky came up huge for us and made some unbelievable saves."

"It's great that we came back out and got ready to play in the second period there. And I think that's when our game changed."

Blues oli paljon parempi kuin siinä edellisessä pelissä pari viikkoa sitten, vaikka numerot olivat nyt (5-1) melkein samat kuin viimeksi (1-6). Varmaan tuo kolme voittoa neljästä (ennen peliä) näkyi. Vancouverillakin onneksi näkyi ja joukkue on ollut pisteillä seitsemässä pelissä viimeisistä kahdeksasta. Joulukuun loppupuolella Canucks on enää pisteen päässä pudotuspeliviivasta.

Asetin tavoitteeksi tältä kaudelta korkean varausvuoron saamisen ja tuo ei kyllä näytä nyt toteutuvan. Toisaalta Canucks on ykkösenä NHL-seuroista kun lasketaan alle 23 vuotiaiden tekemien maalien osuus koko joukkueen osumiin, joten jos nuoret kerran kantavat seuraa noin, antaa mennä vaan. Pitää vaan toivoa, että Benning ei lähde tässä vaiheessa hankkimaan menestyksen toivossa pelaajia tulevaisuutta uhraamalla. Tämän joukkueen parhaat vuodet ovat vielä edessä.

- Markström pelaa juuri nyt uransa parasta kiekkoa. Joulukuun saldo on 6-0 ja torjuntaprosentti 94.2%. Kauden aikana oli isoja ongelmiakin (jotka ilmeisesti tulivat peliruuhkasta Nilssonin ja Demkon ollessa sivussa), mutta nyt tuo peli on ollut jälleen samalla tasolla kuin viime kauden lopulla. Onko tuo merkki kehityksestä lopulta hyväksi ykkösvahdiksi NHL:ssä vai ohimenevästä kuumasta jaksosta, selviää kauden aikana.

- Horvatille (1+1) kauden kahdeksas useamman pisteen peli. Joulukuun 10 pelissä on tullut nyt 6+4 tehot ja hän on edelleen menossa sinne lähemmäs 40 maaliin ja yli 70 pisteeseen.

- Pettersson ja Boeser loistivat pari viikkoa sitten Bluesia vastaan, mutta nyt kumpaakaan ei juuri huomannut. Petterssonilta tosin hyvä syöttö avausmaaliin. Vaikeampi jakso menossa kummallakin.

- Leivolla on nyt yhdeksästä pelistä Canucks-paidassa neljä maalia. Bluesia vastaan tuli erikoinen maali (maalin takaa laukaus Allenin selästä maaliin), mutta tuo oli taas osoitus hänen hyvästä pelisilmästä. Green on kehunut häntä älykkääksi pelaajaksi ja sen myös huomaa monista pienistä asioista. Vielä en tiedä onko hänestä pidemmän päälle top6-rooliin kuitenkaan, mutta alku on ollut hyvä ja kaikesta päätellen hän on pidetty persoona joukkueessa.

- Virtaselle kauden 11 maali ja yhdeksäs maali tasakentin. Hän on tasoissa maalien määrässä Bluesin Tarasenkon kanssa. Tuo kyllä kertoo enemmän Bluesin alkukaudesta, mutta joka tapauksessa Jake on nyt yli 20 maalin vauhdissa. Hän on näyttänyt osaavansa tulla omiin hyvin ja ajattelevansa myös silloin kun hänellä on kiekko hallussa. Toissa kaudella olin jo heittämässä mullat hänen koko uransa päälle, kun hän pelasi farmissa syvyyshyökkääjän roolissa ja nyt on ollut tuo tahti.. Hyvä esimerkki jälleen, että nuorten pelaajien kanssa kannattaa olla kärsivällinen.

- Miinuspuolella Bluesia vastaan Goldobin, joka hävisi tasakentin laukaukset 1-9 eikä saanut myöskään sitten kunnolla peliaikaa. Myös Gaudetten puolustuspeli oli nyt normaalia heikompaa. Hänelle plussa kuitenkin kauden toisesta maalista ja yhdestä "läheltä piti -maalista". Vaikka hän on pelannut ihan hyvin ja oli pari peliä sitten mielestäni joukkueen paras pelaaja, niin lähtö farmiin isommille peliajoille on edessä kun Sutter palaa takaisin.

- Vancouver on tappanut kahdeksassa pelissä peräkkäin vastustajan ylivoimat. Tuo on ollut iso asia viime aikojen voitoissa. En tiedä kuinka paljon tuosta voi laittaa yhdelle pelaajalle vastuuta kun tuo on usein koko joukkueen asia, mutta Beagle palasi yhdeksän peliä sitten.

Seuraavaksi Jets, jolle Canucks yleensä häviää vastustajan vireestä huolimatta.

 

[nuck]

Seuraavaksi Jets, jolle Canucks yleensä häviää vastustajan vireestä huolimatta.

Niin hävisi tälläkin kertaa, kun Jets kävi viemässä pisteet Scheifelen toiseksi viimeisellä minuutilla tekemällä maalilla 0-1 lukemin. Kuitenkin hyvä peli jälleen Vancouverilta ja Green kertoi pelin jälkeen ihan ansaitustikin olevansa ylpeä joukkueesta. Canucks vei maalipaikat Läntisen konferenssin kärkijoukkuetta vastaan selvästi ja vedot 40-24, mutta ei saanut kiekkoa Winnipegin Laurent Brossoitin taakse. Näin Jets säilyy edelleen mörköjoukkueena Vancouverille.

- Markströmiltä jälleen vahva peli. Ehkä hän hävisi Brossoitille, mutta ei tarvitse hävetä tätäkään esitystä lainkaan. Useimmiten kun maalivahti päästää yhden maalin, pelistä tullaan voittajana ulos. Markströmin kuuden pelin mittainen voittoputki meni nyt poikki.

- Edlerilla on jo kaikkien aikojen eniten pisteitä Canucks-paidassa puolustajana. Jetsiä vastaan hän nousi myös pelien määrässä kärkeen ohi Harold Snepstsin. Maaleissa hän on kuuden osuman päässä Mattias Öhlundista. Edler ja Tanev pelasivat jälleen hienon pelin. Tuo kaksikko on elintärkeä joukkueelle. Edlerin peliä katsellessa tulee mieleen, että voisiko hän pelata vielä tällä tasolla myös tämän sopimuskautensa jälkeen.

- Kärkiparin ohella Biegalta hyvä peli. Erinomainen syvyyspakki, kun pystyy pelaamaan tuolla tasolla päästessään pelaamaan. Taistelee kaikissa tilanteissa loppuun saakka ja tuo jalkoja puolustukseen.

- Hyökkäyksessä Petterssonilla ei ole nyt onnea mukana hyökkäyspäässä, mutta tasakentin laukaukset tulivat kotiin 22-11. Lainetta vastaan laukaukset tulivat tasakentin kotiin 9-1 ja Connoria 11-1.

- Virtaselta jälleen myös vahvaa tekemistä. Toisessä erässä hän oli järjestelemässä Horvatille kahta maalipaikkaa ja toisessa päässä pelasti mm. Scheifelen läpiajon nopeudellaan. Yhdeksän laukausta pelissä, joista viisi kohti Brossoitia. Hänen kehityksensä on ollut yhdessä Petterssonin tulon kanssa suurin joukkuetta tälle kaudelle auttanut tekijä mielestäni. Voittomaalissa Virtanen ei tosin pelannut tilannetta loppuun ja siitä videopalaveria.

- Alivoima toimi jälleen ja nyt NHL:n parasta ylivoimajoukkuetta vastaan. Vancouver on nollannut nyt 22 peräkkäistä vastustajan ylivoimaa yhdeksässä pelissä peräkkäin.

- Tuomarit olivat jälleen epätasaisia. Ihmeellistä esimerkiksi ettei Chiarotia ei saanut jäähylle kolmannessa erässä vähän ennen Jetsin maalia tämän pelistä Mottea vastaan.

Vancouver menee joulutauolle tappiosta huolimatta kauden parhaassa terässään. Toivottavasti joulutauko ei vie virettä, mutta joukkue on ansainnut nyt hyvän lepotauon ja rennon joulun vieton. Omalta osalta hyvää joulua kaikille jotka tätä lukevat! :)

 

[nuck]

Tyler Madden pääsi mukaan USA:n nuorten joukkueeseen nuorten MM-kisoihin. Hieno homma! Jenkkien valmentaja Mike Hastings tuota jo vähän avasikin pari päivää sitten sanomalla Maddenista; "The kid is a competitor. You like being around guys like that. I think he's going to be an important piece for us." Ja nyt se on sitten virallista.

Quinn Hughes on luonnollisesti myös mukana. Hän oli pistänyt show'ta pystyy tsekkejä vastaan harjoituspelissä ja keräsi pari syöttöä. Ei ehkä niin järkevästi, Quinn lähti tappelemaan harjoituspelissä ennen kisoja. Tuo tosin johtui siitä että hänen pikkuveljeään Jackia telottiin hänen edessä, joten ymmärtäähän tuon. Onneksi Quinnille ei käynyt tuossa mitään ja toivottavasti myös Jack olisi kunnossa.

Kanadalla DiPietro on edelleen mukana kuvioissa ja Suomella Utunen on mahdollisesti pelaamassa.

 

[Mr. Smith]

- Markströmiltä jälleen vahva peli.

- Tuomarit olivat jälleen epätasaisia. Ihmeellistä esimerkiksi ettei Chiarotia ei saanut jäähylle kolmannessa erässä vähän ennen Jetsin maalia tämän pelistä Mottea vastaan.

Tuossapa @nuck tiivisti ne tärkeimmät. Markström oli tosiaan hyvä tai erinomainen, mutta maaleja ei saatu ylivoimista huolimatta aikaiseksi. Tuskin tuo lopun yv olisi mitään muuttanut, mutta oli kyllä erikoinen tuomio jättää tuo Motten telominen rankaisematta. Tuossa vaiheessa korpesi aika hyvin ja pari minuuttia myöhemmin vielä enemmän.

Taklaus Boeseriin näytti vähän pahalta, mutta toivottavasti siinä ei käynyt pahemmin. Ei tarvitsisi nyt yhtään loukkaantumista tulla.

Mielenkiintoista nähdä miltä peli näyttää pienen tauon jälkeen. Hyvää joulua @nuck, muut Canucks-fanit ja ketjua lukevat!

 

[nuck]

Quinn Hughes toimii jenkkien varakapteenina ensi yönä alkavissa nuorten MM-kisoissa. Kapteenin kirjaimen sai Mikey Anderson. Hänen veljensä Joey Anderson oli jenkkien kapteeni viime vuoden kisoissa, joten tuolle perheelle jo tuttua hommaa.

Muuten Canucks-prospectit eivät nyt joukkueiden kapteenistoihin päässeet. Neljä Canucks-prospectia kisoissa nähdään, kun Hughesin lisäksi USA:lla on Tyler Madden, Suomella Toni Utunen ja Kanadalla Michael DiPietro. Toissa kesän varaukset DiPietron ohella Kole Lind, Jonah Gadjovich ja Elias Pettersson ovat -98 ikäluokkaa ja näin ollen pari kuukautta liian vanhoja kisoihin. Gadjovich ja Pettersson olivat viime vuoden kisoissa ja Lind putosi kalkkiviivoilla silloin ulos. Nyt Canucks ei tietenkään olisi päästänytkään Petterssonia kisoihin jos hän olisi kaksi kuukautta vanhempi.

 

[nuck]

Nuorten kisojen avauspelistä USA-Slovakia pari lyhyttä poimintaa Canucks-pelaajista:

- Hughes pelasi hyvän pelin, vaikka ei pisteille päässytkään. Käytti hienoa liikettään hyväksi ja järjesteli paikkoja muille. Pelasi hyvin oman pään ja otti mm. hienosti yhden ylivoimahyökkäyksen iskemällä kiekolliseen pelaajaan juuri oikeaan aikaan kiinni. Hän oli jenkkien puolustuksen peliajoissa ykkönen. Hyökkäyspäässä suurin ongelma on edelleen lämäri. Vaikka tuon arvotankin itse puolustajilla muihin taitoihin verrattuna aika kauas kärjestä, tuossa olisi edelleen kehittämisen kohdetta.

- Madden pelasi toisessa USA:n parhaista ketjuista. Hyvää ja energistä kahden suunnan peliä häneltä ja hän nousi ketjunsa kanssa joukkueessa ansaitusti ohi vaisun pelin pelanneen Jack Hughesin kentän. Minun mielestä Madden oli joukkueensa parhaimmistoa yhdessä Quinn Hughesin, MIkey Andersonin, Evan Barrattin, Josh Norrisin, Jason Robertsonin ja maalivahti Kyle Keyserin ohella. Jenkkien parhaaksi pelaajaksi valittiin Maddenin ketjukaveri Barratt, joka teki pelin voittomaalin kolmannessa erässä Maddenin syötöstä.

Edit: Michael DiPietro pelasi nollan Kanadalla uransa ensimmäisessä nuorten MM-kisapelissä. Kanada voitti pelin peräti 14-0 ja DiPietrolle tuli 12 torjuntaa sekä yksi syöttö. Eipä tuosta voi vetää mitään johtopäätöksiä mihinkään suuntaan. Paitsi ehkä miettiä että kun jakoja ei voi vaihtaa, pitäisikö turnausmuotoa muuttaa?

 

[nuck]

Hughesin kisojen avauspeliä on perattu numeroillakin;

Darryl Keepingin twitteri

Quinn Hughes put on a show during day one of the #WJC controlling the play at full speed w/ 17 primary shot contributions and a team leading 70% controlled exit rate!

Ja tuosta Kanadan maalivahtitilanteesta Canucks-laseille hyviä uutisia; "Tim Hunter on Canada goaltending situation: “Mikey [DiPietro] is our guy.” Noted that they believe in Ian Scott as well and he will play tomorrow, but Hunter said it’s not an evaluation anymore."

 

[nuck]

Onnekas voitto Oilersista. Jos Vancouver oli edellisessä pelissä Jetsia vastaan parempi joukkue ja hävisi pelin, nyt Canucks oli heikompi joukkue ja voitti. Ensimmäisessä erässä päästiin vähän varkain 1-4 johtoon ja tuota puolustettiin sitten loppuun saakka. Markström, ykköspari Edler-Tanev ja tuuri (Oilersilla oli pari tolppaa) toivat alun jälkeen voiton.

Pelin kokonaislaukaukset menivät Oilersille 68-38 lukemin ja tuo kertoo ottelusta olennaisen. Toki peli olisi luultavasti ollut erilainen ilman tuota Canucksin 1-4 johtoa ensimmäisessä erässä. Ja lisäksi tuo pelin kulku toi lopulta Vancouverille enemmän "High Danger Chances -tilanteita". Varsinaisia maalipaikkoja Oilersille tilastoitiin neljä enemmän.

- Markström jatkoi vahvaa peliään ja uransa parasta kiekkoa tähän mennessä. On kehittynyt kiekonkäsittelyssä ja pelaa varmasti ilman notkahteluja. Nyt hän on ollut kuuma jo aika kauan. Onkohan tuo taso nyt vakiintumassa tuohon lopulta?

- Ykköspari Edler-Tanev pelaa myös erinomaisella tasolla. Edlerille 25 minuuttia, 11 taklausta, kuusi blokkia ja +2 tehomerkintä hänen pelatessa lähinnä McDavid-Draisaitl -kaksikkoa vastaan. Vancouver oli vain liikaa tuon kärkiparinsa varassa.

- Petterssonille maali taas maailmanluokan laukauksella, yksi ykkössyöttö ja pelin ykköstähti. Muutaman kerran sortui kuskaamaan kiekkoa vaarallisilla vesillä, mutta oli vaarallinen koko pelin. Boeserille tuli maali kolmen maalittoman pelin jälkeen.

- Sarjassa "erikoista peluutusta"; Beagle pelasi yli 20 minuuttia kun Pettersson pelasi reilu 14 minuuttia. Toki pelin tilanne (Canucksin johto) oli syynä tuohon, mutta ehkä niille kiekollisesti parhaille pelaajille voisi antaa myös johtoasemassa kunnolla peliaikaa.

- Motte pelaa Fred J. Hume Awardin arvoista kautta. Uurastaa väsymättä joka puolella kenttää, loistaa puolustustehtävissä, pelaa fyysisesti ja teki jo kauden kuudennen maalinsa. Hän on yli 10 maalin tahdissa ja hänestä on tullut arvokas pala kahta alempaa ketjua. Silti hänenkään ei kuuluisi pelata lähemmäs 20 minuuttia.

Ensimmäinen peli tästä tämän kertaisesta kuuden vieraspelin sarjasta päättyi voittoon. Seuraavaksi Calgaryyn sunnuntaiaamuksi ja siitä heti seuraavana iltana pelataan New Jerseyssä. Nuorten MM-kisat kun saadaan päätökseen Vancouverissa, joukkue pääsee palaamaan taas kotiin parin viikon päästä.

 

[nuck]

Tyler Madden teki aamun pelissä uransa ensimmäisen maalin nuorten MM-kisoissa (twitter-tilin video). En tuota Jenkkien Kazakhstan-peliä muuten katsellut, mutta läpikävely siitä taisi tulla kun katsoo numeroita (8-2) ja laukauksia (66-13). Kuvaavaa, että kaksi USA:n Canucks-prospectia Quinn Hughes (9 laukausta) ja Tyler Madden (5) laukoivat enemmän kuin koko Kazakhstanin joukkue.

Hughesille tuli jälleen puolustuksen suurimmat minuutit yhdeksän laukauksen lisäksi, mutta vain yksi syöttöpiste. Tässä sinänsä merkityksettömässä pelissä niitä tilastoja oltaisiin voitu kaunistella. Tulihan hänen kautta kuulemma taas paljon paikkoja (tässä hän pelasi esimerkiksi Maddenille tilanteen nousullaan), mutta ei maistunut.

Maddenille tuli tuo yksi maali ja hänen ketjunsa oli ainoa USA:n ketju johon ei tehty muutoksia. Jenkkien joukkueessa Quinnin veli Jack puuttui riveistä. Hän loukkaantui harjoituspelissä ennen kisoja, pelasi mielestäni hänelle vaisun pelin Slovakiaa vastaan jenkkien kolmossentterinä ja jätti nyt pelin väliin. Jotain siellä saattaa olla vähän rikki, mutta eiköhän hän kisat loppuun pelaa ja toivottavasti parantaa.

***

Jett Woo'lle kaksi syöttöä WHL:ssä yön kierroksella ja hänellä on nyt 28 pistettä 28 pelistä. Viime kauden piste-ennätys on mennyt jo rikki. Viime kaudella Woo teki 25 pistettä 44 peliin. Viimeisissä 10 pelissä hänellä on 15 (3+12) pistettä.

 

[nuck]

Gaudette laitettiin farmiin. Syynä tuohon on Bärtschin palaaminen kentille Flamesia vastaan pitkään kestäneiden aivotärähdysoireiden jälkeen. Bärtschi oli sivussa yli kaksi kuukautta saatuaan alkukaudesta Vegasia vastaan Hykan taklauksen päähänsä. Alkukaudella sveitsiläinen ehti pelaamaan 10 peliä ja teki noissa kuusi (3+3) pistettä. Luultavasti Bärtschi tulee taas pelaamaan Horvatin laiturina.

Gaudettelle farmikutsu tekee ehkä ihan hyvää. Hän saa pelata isompia minuutteja alhaalla ja pystyy paremmin keskittymään ammattilaistason kiekollisen pelin kehittämiseen. Gaudetten nopeus, taito ja työnteko riittävät NHL:ssä pelaamiseen, mutta hänen pitää oppia paremmin tekemään tilaa itsensä ja puolustajan väliin. Nyt hän oli usein liian lähellä ja pelattiin monta kertaa vain mailalla puolustamalla kiekko pois. Hän näytti joka tapauksessa NHL-pelaajalta, mutta tulevaisuuden katto on vain kysymysmerkki.

Uticalle tämä siirto on ainakin toivottu. Joukkue on ollut liian kapealla keskustalla liikenteessä lähes koko kauden.

 

[nuck]

Samanlainen ryöstö vieraspelistä Flamesia vastaaan kuin edellisessä pelissä Oilersia vastaan. Pelin ensimmäinen puolikas oli heikkoa pelaamista (Flamesilla puolestaan hyvää) ja vain Markström, ykköspakkipari Edler-Tanev ja tehokkuus maalipaikoissa piti joukkueen mukana. Toinen puolikas pelistä oli jo parempi ja Canucks vei pelin laukaukset toisen erän puolivälin jälkeen. Silti tuo peli olisi hyvin voinut ratketa ja ensimmäisen pelin puolikkaan aikana - niin paljon parempi Flames sen aikana oli.

- Markström jatkoi tuota huippuvirettään. Hänellä on joulukuusta saldo 8-1-0, 94.3% torjuntaprosentti ja hän on päästänyt taakseen peliä kohden vain 1.6 maalia.

- Troy Stecher palasi puolustukseen aivotärähdysoireiden hävittyä onneksi näinkin nopeasti. Hän aloitti pelin heikosti ja otti heti alkuun kakkosen, mutta paransi vähän pelin edetessä. Hänen pelistä huomasi silti tuon pelaamattomuuden.

- Pouliot on ollut nyt pari peliä ihan kelvollinen. Ehkä tuo peliaika (11:34) oli kuitenkin selityksenä tuohon.

- Edler teki pelin voittomaalin ja pelasi 27:45, joista paljon Flamesin ykköstä vastaan. Flamesin ykkönen ei tehnyt pisteitä, Edlerille sen sijaan tuli 1+1 ja hän oli jäällä kaikkien Canucksin maalien aikana. Tuosta huolimatta Edler ei ollut pelin tähdillä.

- Tanevilta myös erinomainen peli. Erittäin vakuuttavaa työtä omissa ja hieno esityö Pettersson tasoitusmaaliin.

- Petterssonilta jälleen yksi huippupeleistä, Hänestä on kehittynyt hyökkäyspään taitojen ja tehojen lisäksi yllättävän nopeasti myös hyvä hyökkääjä omaan päähän. Ei ihmekään, kun Green sanoi ettei ole nähnyt tuolla tasolla koko jään aluetta pelaavaa tuon ikäistä pelaajaa pitkään aikaan. Maalin lisäksi häneltä nähtiin pelin paras puolustussuoritus kun hän pelasti jatkoajalla Flamesin 2-1 hyökkäyksen ja ehkä Flamesin voittomaalin.

- Boeserille 1+1 (pelin avausmaali ja syöttö voittomaaliin jatkoajalla), 21 minuuttia peliaikaa, +2 ja kahdeksan laukausta (lisäksi kaksi vetoa ohi). Viimeisiin 10 peliin on tullut kahdeksan maalia.

- Sven Bärtschi palasi takaisin peliin. Hän pelasi Leivon ja Granlundin kanssa, kun Eriksson ja Virtanen pelasivat Horvatin kanssa. Bärtschi pääsi pisteille, mutta jäi aika näkymättömäksi.

- Flames iski pelissä kummatkin maalit alivoimalla. Kumpikin tuli Canucksin kakkosylivoimaa vastaan. Calgary on NHL:n tehokkain tekemään maaleja alivoimilla.

***

Nuorten MM-kisoista viime yön peleistä lyhyesti:

- Kanadalla Michael DiPietro oli vakuuttava maalilla Tsekkiä vastaan. Hän otti 23 torjuntaa ja päästi taakseen yhden maalin, mille hän ei mahtanut mitään.

- Toni Utunen pelasi noin 15 minuuttia Slovakiaa vastaan (Suomen puolustuksen peliajoissa neljäs) ja laukoi neljä kertaa. Ihan hyvä peruspeli Utuselta.

- Quinn Hughes oli jälleen pelin eniten pelannut pelaaja, kun USA kohtasi Ruotsin. Hän sai pelissä yhden syötön, mutta tuossa pelissä oli kuitenkin näkyviä ongelmia omassa päässä kun Ruotsin kolmas maali meni suoraan Hughesin piikkiin. Hyökkäyspäässä kiekko pyöri jälleen hänen ollessa jäällä lähinnä toisessa päässä.

Darryl Keepingin twitterista;

"Quinn Hughes continued his strong play tonight - he had a 64% controlled exit rate to go with another 15 primary shot contributions.

He's now exiting the zone with control 75% of the time and has put up an absurd 56 primary shot contributions through three games!

Noista pahoista kiekonmenetyksestä pitää päästä eroon, mutta toisaalta kai se vaan hyväksyttävä noiden tuleminen ainakin jollain tasolla kun kiekko kulkee niin paljon Hughesin kautta. Tuota menetystä ennen Hughes petasi paikan toisessa päässä, mutta ei kelvannut.

- Tyler Madden oli ehkä vähän yllättäen USA:n eniten pelannut hyökkääjä Ruotsia vastaan. Madden jäi kuitenkin pisteittä, mutta pelasi hyvin kahden suunnan pelinsä.

 

[Mr. Smith]

- Petterssonilta jälleen yksi huippupeleistä, Hänestä on kehittynyt hyökkäyspään taitojen ja tehojen lisäksi yllättävän nopeasti myös hyvä hyökkääjä omaan päähän. Ei ihmekään, kun Green sanoi ettei ole nähnyt tuolla tasolla koko jään aluetta pelaavaa tuon ikäistä pelaajaa pitkään aikaan. Maalin lisäksi häneltä nähtiin pelin paras puolustussuoritus kun hän pelasti jatkoajalla Flamesin 2-1 hyökkäyksen ja ehkä Flamesin voittomaalin.

- Flames iski pelissä kummatkin maalit alivoimalla. Kumpikin tuli Canucksin kakkosylivoimaa vastaan. Calgary on NHL:n tehokkain tekemään maaleja alivoimilla.

Hieno voitto tosiaan Calgarystä. Pettersson tosiaan oli taas hyvä, mutta kyllähän häntä tunnuttiin taas metsästävän vastustajan toimesta. Oliko se Bennett, joka polvitaklausta haki, mutta tällä kertaa meni riittävästi ohitse. Noi pitäisi mielestäni ottaa pois, kun osuessaan se on kausi sitten siinä. Pettersson noita iskuja kävi itse vähän kuittailemassa, mutta kyllähän tuossa ketjussa voisi olla joku muukin joka noista muistuttaisi.

Kakkosyv:lle on pakko tehdä jotain, kun omissa soi enemmän kuin ylivoimalla tulee tehoja. Granlund tuossa ylivoimalla oli lähellä tehoja, mutta sitten ehkä vähän löysää pelaamista ja omissa soi.

Tänään olisikin yksi kauden parhaista mahdollisuuksista katsoa peliä livenä, kun Devilsiä vastaan pelataan jo illalla Suomen aikaa. Siinähän sitä on hyvä odotella vuoden vaihtumista peliä katsellen.

 

[Uniquewn]

Oliko se Bennett, joka polvitaklausta haki, mutta tällä kertaa meni riittävästi ohitse.

Ihan oikeastiko olet sitä mieltä, että tuossa tilanteessa Bennett yritti vetää ruotsalaistähden polvella? Suosittelen pesemään silmät ja katsomaan uudelleen.

 

[nuck]

Kautta on pelattu jo puoliväliin, joten voisi laittaa pienen välitodistuksen joukkueesta. Kokonaissaldo Canucksilla on yllättävän hyvä 19-18-4 ja kun ottaa vielä huomioon normaalia raskaamman kauden alun sarjaohjelman (kolmas kuuden pelin mittainen vieraspelijakso menossa parhaillaan) ja marraskuun monet loukkaantumiset, Canucksin voi sanoa ylittäneen itsensä ja valmennuksen saaneen joukkueesta irti sen mitä tästä on nyt saatavilla. Canucks taistelee playoff-paikasta joulukuun lopussa.

Yksilöiden kauden puolivälin todistukset:

Elias Pettersson - A+

Pettersson on yllättänyt minut täysin noin nopealla sopeutumisella NHL-kiekkoon ja siinä vielä sentteripeliin. Hän tekee hyökkäyspäässä asioita joista muut Canucks-pelaajat voivat vain unelmoida ja on kehittynyt askelin koko kentän pelissäkin ensimmäisen kauden puolikkaan aikana. Loistava pelaaja ja tärkein yksittäinen parannus aikaisemmasta joukkueen alkukaudessa. Ura on vielä ihan alussa, joten tätä saadaan seurata onneksi kauan tulevaisuuteen.

Bo Horvat - A+

Vähemmän näyttävä kuin Pettersson, mutta Horvat on ollut ehkä joukkueen tärkein pelaaja kokonaispelissä. Kantoi joukkuetta Beaglen ja Sutterin poissa ollessa puolustussuuntaan ja on 70 pisteen tahdissa hyökkäyspäähän. Ottanut NHL:n eniten aloituksia ja myös oman pään aloituksia. Mennyt taas eteenpäin pelissään. Ajan kysymys milloin pukee kapteenin kirjaimen rintaan.

Brock Boeser - A-

Alkukaudella on ollut loukkaantumisia ja kokonaispelissä on ollut välillä hakemista (toinen NHL-kausi on monelle haastava), mutta olisi kuitenkin noin 40 maalin vauhdissa jälleen mikäli olisi pelannut ehjää kautta. Muodostanut Petterssonin kanssa hienon kaksikon näin nopeasti ja tuon kaksikon varassa koko joukkueen on hyvä mennä tulevaisuuteen.

Alex Edler - B+

On kärsinyt taas loukkantumisista, mutta pelatessaan hänen panoksensa joukkueelle on ollut erittäin iso. Kantanut isoa kuormaa pelaten fyysistä puolustuspeliä ja tehoissa olisi noin 50 pisteen vauhdissa tuolla tahdilla mikäli olisi pelannut ehjän kauden. On ykkösenä NHL:n puolustajista blokkeja/peli -tilastossa. Sopimuskausi näkyy.

Jacob Markström - B+

Jos mittarina olisi pelkkä joulukuu, Markström olisi samoissa arvioissa kuin Pettersson-Horvat -kaksikko. Marraskuu oli kuitenkin raskas kun joutui Nilsson-Demko -kaksikon loukkaatumisten vuoksi kantamaan liian isoa kuormaa vaikeassa hyvin vieraspelipainotteisessa jaksossa. On pelannut joulukuussa selvästi koko uransa parasta kiekkoa. Täytyy toivoa tuon olevan seurausta uuden maalivahtivalmentajan Ian Clarkin opeista enemmän kuin pelkästä kuumasta jaksosta.

Chris Tanev - B+

Vaikea alkukausi loukkaantumisten vuoksi, mutta on ollut nyt jo pitkään alakerran toinen selkeä johtava puolustaja. Pelaa erinomaista puolustuspeliä, mutta ei tee ihan samalla lailla tehoja kuin Edler. Silti elintärkeä puolustaja joukkueelle kunnossa ollessaan. Huonoja iltoja ei ole tullut pitkään aikaan.

Jake Virtanen - B

Mennyt selkeästi eteenpäin sekä kokonaispelissä että hyökkäyspäässä ja on nyt yli 20 maalin vauhdissa, vaikka ei ole ykkösylivoimaan kuulunut. Otti itseään niskasta kiinni toissa kaudella ja tuo urheilijaksi kasvaminen näkyy. Nyt hänellä on koko ajan enemmän aikaa kentällä tuon kokonaispelin kehittymisen vuoksi. Fyysisesti joukkueen hyökkäyksen kärkeä. Tärkeä pelaaja tulevaisuudessa ja jos peli kehittyy jatkossakin noin, Jaken "upside" voi olla kovalla tasolla. Tasaisuutta tullut otteisiin huomattavasti lisää mutta pelaa edelleen silti välillä huonompia iltoja.

Antoine Roussel - B

Peli muistuttaa parhaiden aikojen Jannik Hansenia, mutta Roussel on viihdyttävämpi pelaaja. Pukee työhaalarit päälle joka ilta ja on ollut odotuksia parempi. On tällä hetkellä noin 40 pisteen ja 170 jäähyminuutin vauhdissa ilman ylivoima-aikaa. Hän on ottanut joukkueen eniten kakkosia, mutta myös hankkinut eniten niitä (Petterssonin kanssa) vastustajille. Ottanut roolin alivoimilla.

Ben Hutton - B

On kasvanut urheilijaksi vähän pidemmän reitin kautta ja ollut tärkeä puolustaja. Jos hän oli vielä viime kaudella Greenin sylkykuppina, nyt Huttonille on tullut tällä kaudella joukkueen eniten tasakenttäjääaikaa peliä kohden. Kaikki on lähtenyt pelaajasta, mutta häntä tarvitsi ilmeisesti ravistella ensin kunnolla, ennen kuin tuo ammattilaisuus löytyi. Viime aikoina pelin taso on vähän laskenut, mutta toivottavasti tuossa on ollut kyse vain normaalista tason heittelystä, mitä nähdään useimmilla pelaajilla.

Tyler Motte - B-

Ennen kauden alkua Motten pelipaikka NHL:ssä oli kiven alla kaikissa rosterikaavailuissa, mutta on nyt vakiinnuttanut paikkansa alempien ketjujen työjuhtana. Hyökkäyksen ahkerin taklaaja ja arvokas alivoimapelaaja, jonka nopeus työntekoon yhdistettynä on ollut usein myrkkyä vastustajille. Motte ei tee paljon pisteitä, mutta on ollut tärkeä pelaaja kokonaisuudelle.

Jay Beagle - B-

Kausi alkoi surkeasti pitkällä loukkaantumisella, mutta on ollut kunnossa ollessaan arvokas pelaaja. Valtava apu alivoimissa ja vapautti Horvatin jälleen muihin tehtäviin. Blokkailee kuteja ja raastaa kulmissa työhaalarit päällä. Henkisesti ilmeisen tärkeä pelaaja. Aloituksissa ei ole ollut yhtä hyvä vielä kuin normaalisti uralla, mutta ehkä tuohon on tulossa kehitystä.

Nikolai Goldobin - B-

Goldobin on kehittynyt kokonaispelissä selvästi viime kaudesta. Menee ruuhkiin ja pyrkii pelaamaan puolustuspeliäkin. Väläyttelee aika ajoin hyökkäyspäässä taitavana syöttäjänä, mutta saisi olla tasaisempi. Suurin puute edelleen kiekottomassa pelissä. Silti noin 50 pisteen vauhdissa, mikä on kyllä paljon enemmän mitä hänelle kaavailtiin ennen kautta - olkoonkin, että on päässyt pelaamaan top6-ryhmässä. Näyttää tällä hetkellä tulevaisuuden NHL-hyökkääjältä ja tuo on kaiketi se tärkein asia hänen kohdalla.

Troy Stecher - C+

Kova taistelija on nyt reilun 20 pisteen vauhdissa ja on puolustuksen tehokkain puolustaja tasakentin. Jostain syystä ei ole kuitenkaan saanut Greenilta tällä kaudella sitä luottoa mihin peli olisi mielestäni oikeuttanut. Toisaalta onhan Stecher Greenin papereissa DJ MDZ:n edellä ja tuokin on jo jotain. Stecherista ei ehkä koskaan tule pysyvää top4-puolustajaa NHL:ään, mutta kovan luokan kolmosparin pakki hänestä voi hyvinkin tulla.

Alex Biega - C+

Stecherin kanssa alakerran kovin taistelija. Syvyyspuolustaja pystyy pelaamaan hyvää kiekkoa NHL:ssä ja tuo fyysisyyttä lyhyestä varrastaan huolimatta. Kuuluisi monen mielestä pelaavaan kokoonpanoon, mutta on jatkanut katsomossa istumista enemmän kuin pelaamista.

Adam Gaudette - C

Tuotto jäi laihaksi, mutta Gaudette näytti pystyvän pelaamaan NHL:ssä. Pari seuraavaa kautta näyttää, onko paikkana kaksi ensimmäistä- vai kaksi alempaa ketjua. Työnteon asenteesta tulevaisuuden rooli ei ainakaan jää kiinni. Ehkä hänelle tekisi hyvää siirtyminen laitaan? Petterssonin, Horvatin, Sutterin ja Beaglen ohi voi olla vaikea päästä.

Markus Granlund - C

"Suomen armeijan linkkari", eli pelaaja jota on peluutettu vähän kaikissa rooleissa ja tehtävissä. Joutunut fanien hampaisiin, mutta on valmennuksen luottopelaajia - tällä hetkellä pelaavista hyökkääjistä vain Pettersson, Boeser ja Horvat ovat pelanneet peliä kohti enemmän.

Anders Nilsson - C-

Kärsinyt loukkaantumisista, mutta kunnossa ollesaan ollut parempi kuin viime kaudella. Nyt Nilssonia ei hirvitä heittää maalille, mutta on jäänyt Markströmin tasosta aika paljon ja Demkoa toivoisi jo hänen tilalle. Silti ihan kelvollinen kakkosvahti tällä kaudella ja antanut joukkueelle mahdollisuuden voittaa vaikeitakin vastustajia vastaan.

Loui Eriksson - C-

Sopimuksesta saatava hyöty surkeaa luokkaa, mutta on pelannut sentään ihan hyvää puolustuspeliä ja paransi alivoimaa sen jälkeen kun hän sinne meni. Kokemus näkyy usein monissa pienissä asioissa ja pystyy edelleen olemaan kolmosketjun hyökkääjä. Sopimuksessa on vain viisi miljoonaa liikaa tuottoon nähden.

Erik Gudbranson - C-

On pelannut tehosaldosta huolimatta mielestäni parempaa kautta kuin tähän saakka Vancouverissa, mutta pelaa silti mielestäni vähän liian suuressa roolissa ja vaihtaisin Stecherin ja Gudbransonin rooleja. Pystyy pelaamaan hyvää fyysistä peliä, mutta saisi puuttua aktiivisemmin tilanteisiin kun Canucksin nuoria tähtiä yritetään ottaa pois pelistä.

Michael Del Zotto - D+

Puolustuspäässä on ongelmia, joiden vuoksi joutunut istumaan katsomossa aika pitkään. Pelannut silti välillä ihan hyviäkin jaksoja. Aktiivinen taklaaja, mutta tekee liikaa tyhmiä ratkaisuja.

Derrick Pouliot - D

Pouliotin täytyy olla Greenin selänpesijä, muuten en ymmärrä miksi hän on roikkunut noinkin pitkään pelaamassa ja miksi hänelle tyrkytettiin pitkään ylivoimapakin roolia, vaikka tulos jäi nollille. Pienellä jääajalla hän on pystynyt olemaan kuitenkin ihan hyväkin puolustaja ajoittain. Mitä enemmän tulee peliaikaa, sitä enemmän myös ongelmia. Nuorten kisojen ollessa parhaillaan menossa, tuli mieleen Pouliotinkin pelaaminen niissä. Käsittämätöntä, että tuolloin hän vaikutti vielä esimerkiksi Dumbaa lahjakkaammalta.

Tim Schaller - D

Surkea hankinta joukkueelta kesällä. Ehti pelaamaan 29 peliä tekemättä maaliakaan, eikä tuonut oikein muutakaan peliin.

Sutteria, Bärtschia tai Leivoa en vielä arvioi heidän vähäisten pelien vuoksi.

 

[nuck]

Katselin Devils-pelin vasta tänään aamulla Suomen pelin jälkeen, vaikka olisihan tuo saanut jäädä katsomattakin näin Canucks-fanina. Sinänsä ihan hyvä vieraspeli kun laukaukset olivat kahden erän jälkeen Vancouverille 21-13 ja pelin maalipaikat tulivat kokonaisuutena kotiin 21-15, mutta ne tärkeimmät, eli pelin maalit olivat tylyt 4-0 Devilsille.

Isoin tekijä pelin kulussa oli maalivahtipeli, vaikka en Nilssonia lähde syyttämään tappiosta jos joukkue ei saa maaleja. Kuitenkin kolme maalia meni suorilla laukauksilla ja kahdessa osumassa ei ollut maskia (yhdessä taisi Hutton peittää vähän näkökenttää). Nuo pitäisi kyllä ottaa jos aikoo voittaa. Ehkä yhden tuollaisen voi päästää joskus sisäänkin, mutta samaan peliin annettiin nyt liikaa tasoitusta.

Devilsilla Mackenzie Blackwood oli sen sijaan vakuuttava toisessa päässä. Kyllä pelaa Mackenzie hienoa uran alkua NHL:ssä; neljästä aloittamastaan pelistä kaksi nollapeliä ja kahdessa muussakin päästänyt vain kaksi maalia pelissä. Devils saattoi saada hänestä tulevaisuuden ykkösvahdin NHL:ään. Iso ja nopea maalivahti, jonka pelistä on näin lyhyellä sohvascouttauksella vaikea löytää heikkouksia.

Hänen tilastonsa ovat muuten lähes identtiset Demkon kanssa farmin puolelta tältä kaudelta ja varmasti Binghamtonissa on parempi puolustus kuin Utican rikkinäinen alakerta suurimman osan kautta on ollut. Viime pelinkin raaputuksina Uticassa tuo tuttu kolmikko (Olli Juolevi, (out for regular season) Jalen Chatfield, (month-to-month) Ashton Sautner, (out indefinitely)) puolustuksessa. Toivoisi sitä Demkolle tulevan myös näyttöpaikkaa ylhäällä, mutta ilmeisesti Canucks ratsastaa nyt Markström-Nilsson -kaksikolla tämän kauden ellei tule loukkaantumisia. Toki tuo oli luultavasti alunperin suunnitelmanakin kun Nilssonin kanssa tämä kaksivuotinen sopimus tehtiin.

Pitää kyllä sanoa Devilsin puolesta sekin, että joukkue pelasi tiiviisti oman päänsä ja blokkaili kiitettävästi kuteja. Canucksin puolelta he saivat kuriin Vancouverin vaarallisimmat laiturit Brock Boeserin ja Jake Virtasen, jotka eivät saaneet laukaustakaan tilastoihin. Virtasella oli tosin kolmannessa erässä tolppa. Devilsin puolustus toimi hienosti myös alivoimilla ja siellähän joukkue on ollut koko kauden vahva (sijoitus NHL:n alivoimatilastossa on toinen).

Niin, Canucksista voisi sanoa jotain muutakin kuin Nilssonista.. Ei tule nyt mieleen, kun Devils nollasi joukkueen niin hyvin. Ehkä Greenin sanominen Petterssonista; “Pettersson was far and away our best player tonight. That was one of his best games of the year, man he was good, and he didn’t get any points.”

Elias laukoi pelissä kolme kertaa (kaikki laskettiin maalipaikoiksi) ja voitti corsinsa 15-7 tasakentin. Mutta eipä tuo paljon tuntunut lämmittävän Petterssoniakaan pelin jälkeen.

***

Nuorten MM-kisoissa maalivahti Michael DiPietro valittiin Kanadan parhaaksi pelaajaksi Venäjää vastaan Kanadan hävitessä kuitenkin pelin 1-2 lukemin. Tyler Madden palkittiin puolestaan jenkkien parhaana pelaajana Suomea vastaan. Madden teki kaksi maalia pelissä ja toisen kerran peräkkäin hän pelasi jenkkien hyökkäyksessä eniten. Nuorten kisoissa hän ei näytä olevan takamatkalla noihin isompiin viime kesänä ensimmäisellä kierroksella varattuihin nimiin. Tuohon kun saa vielä voimaa lisää (kasvunvaraa on ainakin paljon kun nyt mitat ovat 180cm ja 68kg), niin hyvä tuosta voi vielä tulla.

 

[Mr. Smith]

Ihan oikeastiko olet sitä mieltä, että tuossa tilanteessa Bennett yritti vetää ruotsalaistähden polvella? Suosittelen pesemään silmät ja katsomaan uudelleen.

En nyt jaksa etsiä tilannetta uudestaan, mutta varmaan voit lyhyesti briiffata mitä tilanteessa tapahtui kun itse ilmeisesti näin sen täysin väärin.

Viime yön peli olisi saanut jäädä näkemättä, mutta tulihan se katsottua vuoden vaihdetta odotellassa. Taisi olla täysi ohi peli koko joukkueelta, kun oikein mitään ei saatu aikaiseksi. Ylivoima oli taas kerran heikkoa vaikka mahdollisuuksia oli. Nilsson vastaavasti päästi vähän helpolla vedot sisään.

Kolmannen eräs alussa vedot oli luokkaa 21-15 Vancouverille ja tilanne 0-4. Tuon jälkeen ottelu oli enemmän pelailua ja laukauksetkin tasoittuivat. Mutta eihän tuo 11/15 ole häävi suoritus Nilsson ilta.

Sinällään taas erikoista, että Nilsson laitettiin tähän peliin kun seuraavat pelit ovat peräkkäisinä päivinä. Vedetäänkö taas sitten riskillä kummatkin Markströmillä? Ellei niin sitten Markström pelaa 12 päivään vain kaksi peliä. Lepo toki tekee hyvää, mutta olisi Markström voinut varmaan pelata myös kolme peliä 12 päivään.

 

[Toby Dammit]

Devilsilla Mackenzie Blackwood oli sen sijaan vakuuttava toisessa päässä. Kyllä pelaa Mackenzie hienoa uran alkua NHL:ssä; neljästä aloittamastaan pelistä kaksi nollapeliä ja kahdessa muussakin päästänyt vain kaksi maalia pelissä. Devils saattoi saada hänestä tulevaisuuden ykkösvahdin NHL:ään. Iso ja nopea maalivahti, jonka pelistä on näin lyhyellä sohvascouttauksella vaikea löytää heikkouksia.

Hänen tilastonsa ovat muuten lähes identtiset Demkon kanssa farmin puolelta tältä kaudelta ja varmasti Binghamtonissa on parempi puolustus kuin Utican rikkinäinen alakerta suurimman osan kautta on ollut.

En ole katsonut yhtään Binghamtonin ottelua, mutta kaiken lukemani perusteella puolustus on ollut AHL-Devilsin suurin ongelma koko kauden ajan. Tai aika usein, kun olen lukenut Binghamtonin otteista HFBoardsilta, siellä on valiteltu Devilsin heikkoa puolustuspeliä, av-pelaamista sekä maalivahti Cam Johnssonin otteita. Eikä ihme, sillä Binghamtonin pakisto on kyllä varsin heikkolaatuinen, etenkin kun Yakovlevkin on ollut ison osan kaudesta NHL-Devilsin rosterissa.

Blackwoodin ekan nollapelin jälkeen Rick Kowalsky, joka toimi viime kaudella Binghamtonin päävalmentajana ja tällä kaudella NHL-Devilsin apulaisvalmentajana, kommentoi, että NHL:n organisoidumpi puolustuspeli sopii Blackwoodille paremmin kuin AHL:n kaoottisempi ja vaikeammin luettava peli. Toisaalta kenellepä ne nyt eivät sopisi paremmin?

Tämä nyt pikaisena huuteluna Vancouver-ketjuun. Muuten samansuuntaiset ajatukset Devilsin ja Canucksin välisestä ottelusta. Devilsin kommentaattori Danokin kommentoi kolmannen erän alussa (?), että Vancouverin pelaajien mielestä he olisivat varmasti ansainneet pelistä enemmän, mutta maalivahtipeli tosiaan ratkaisi ottelun. Pettersson oli kyllä koko ajan vaarallinen ottelussa, ja Devilsin päällystakkiketju Coleman-Zajac-Quenneville oli aika usein pulassa hänen ketjuaan vastaan.