Tänä iltana pelataan ensimmäinen välieräottelu ja huomenna toinen, joten let the speculations begin.
Hollanti - Uruguay
Hesari jo viritteli tänä aamuna taisteluparia Sneijder-Forlan, ja mikäpä siinä on viritellessä. Sen verran tärkeitä hemmoja joukkueilleen kun ovat. Wesleylle merkitty neljä maalia tähän mennessä, Diegolle kolme. Lisäksi molemmat ovat kunnostautuneet tilanteiden luojina.
Hollannilta huilaavat van der Wiel ja de Jong korttitilin täyttymisen vuoksi, joten puolustusta joudutaan oranssissa leirissä rakentamaan uusiksi. Uruguayn tilanne on vielä huonompi; maalitykki Suarez huilaa "Jumalan käden" ansiosta, Fucile ja Lodeiro ovat myös varmasti poissa ja kapteeni Diego Luganon pelikunto on vielä epävarma.
Poissaolot kääntävät vaakaa hieman Hollannille, joka lienee suosikki muutenkin. Voittoputki on jo pitkä, ja silmissä siintää varmasti ensimmäinen maailmanmestaruus. Uruguay on kaksinkertainen mestari ajoilta, jolloin Kekkonen oli ministeri vain - sen jälkeen on ollut hiljaisempaa. Nyt on kuitenkin päästy pitemmälle kuin kertaakaan 40 vuoteen, eikä se ole sattumaa. Huono joukkue ei etene MM-kisoissa välieriin, ja Uruguay kykenee kyllä panemaan kampoihin Hollantia - ja ihan ketä tahansa - vastaan.
Hyökkäävää peliä toki toivon. Surullista olisi nähdä 120 minuuttia nyhjäystä ja pilkut, mutta siihen tuskin mennään. Toivon Uruguayn menevän finaaliin, jo ihan Suarezin vuoksikin, mutta pelkään että Hollanti vie. Tässä vaiheessa kuitenkin kaikki on mahdollista, ja Forlanilla voi olla vielä ässä hihassaan...
Saksa - Espanja
Tässäpä kaksi joukkuetta, jotka ovat edenneet välieriin hieman eri tavoin. Saksa on jyrännyt läpi kisojen hurjilla tehoilla (paitsi Serbia-matsi) ja tyylillä, jossa vanha, konemainen teutonidiesel on yhdistynyt yksilötaitoon, nopeuteen ja tehokkaisiin vastahyökkäyksiin. Korttitilinsä täyttänyt Müller on ollut hurjassa vedossa ainakin minun yllätyksekseni, Schweinsteiger on hallinnut keskikenttää varmaotteisesti, Özil on väläytellyt, Klose viimeistellyt kliinisen, saksalaisen tehokkaasti ja puolustus on ollut Saksan puolustus - luja kuin Berliinin muuri.
Berliinin muuri kuitenkin murtui, ja niin voi murtua Saksan puolustusmuurikin. Tehoton ja luovuuden puutteesta kärsinyt Englanti ei siihen pystynyt, ei myöskään Argentiina, mutta Espanja ja etenkin David Villa saattaa pystyäkin. Viiden maalin Villa johtaa kisojen maalipörssiä, ja on käytännössä lähes yksin raahannut Espanjan tänne asti, kun muuta joukkuetta on vaivannut näpertelyrokko ja krooninen tehottomuus. Varsinkin Torres kärjessä on ollut valtaisa pettymys, mutta peluutus ei vaan muutu vaikka mikä olisi. Xavi, Iniesta ja kumppanit yrittävät kyllä, mutta ehkä Fabregasin olisi aika astua jo avaukseen? Toinen muutos voisi olla Llorente kärkeen - Saksan tornimaisia toppareita vastaan on turha pelata keskityspalloilla, jos pienikokoinen Villa ja tuhlaajapoika Torres pyörivät maalin edessä. Yli 190-senttiselle baskille olisi käyttöä nimenomaan tässä matsissa, jos Ramosin keskitysten kautta aiotaan yrittää.
Saksan jyrätessä kovat maat tieltään isoin numeroin on Espanja ottanut pudotuspeleissä niukat 1-0-voitot Portugalista ja Paraguaysta. Euroopan mestari on näyttänyt olevan jopa ahdingossa välillä, vaikka pallonhallinta on ollutkin selvää. Toivottavasti kyse on ollut vain lievistä käynnistysvaikeuksista, mikä lieneekin todennäköistä. Ainakaan minkäänlaista tuskaa ei joukkueen otteista ole ollut havaittavissa. Nyt on kuitenkin aika herätä. Nähdyillä otteilla ei Saksa kaadu, päinvastoin. Kaunis syöttöpeli keskikentällä ei riitä, tehoja on tultava. Torresilta niitä ei tule, joten muutoksia olisi tehtävä.
Tämän turnauksen perusteella Saksa lienee suosikki, mutta Espanjalla on avaimet kaataa jättiläinen. Se vaatii tason nostoa, johon kyllä on edellytykset. Hurja taistelu tulossa (niinhän piti tosin tulla Saksa-Argentiinastakin...) eikä kumpikaan taatusti kävele finaaliin puolivaloilla. Sydän toivoo Espanjaa, mutta aivot pelkäävät Saksan voittavan. Onhan tuo jalkapallon ZSKA näyttänyt usein ennenkin venymiskykynsä. Nyt voisi jo vaihteeksi vanua... Viva España!
Hollanti - Uruguay
Hesari jo viritteli tänä aamuna taisteluparia Sneijder-Forlan, ja mikäpä siinä on viritellessä. Sen verran tärkeitä hemmoja joukkueilleen kun ovat. Wesleylle merkitty neljä maalia tähän mennessä, Diegolle kolme. Lisäksi molemmat ovat kunnostautuneet tilanteiden luojina.
Hollannilta huilaavat van der Wiel ja de Jong korttitilin täyttymisen vuoksi, joten puolustusta joudutaan oranssissa leirissä rakentamaan uusiksi. Uruguayn tilanne on vielä huonompi; maalitykki Suarez huilaa "Jumalan käden" ansiosta, Fucile ja Lodeiro ovat myös varmasti poissa ja kapteeni Diego Luganon pelikunto on vielä epävarma.
Poissaolot kääntävät vaakaa hieman Hollannille, joka lienee suosikki muutenkin. Voittoputki on jo pitkä, ja silmissä siintää varmasti ensimmäinen maailmanmestaruus. Uruguay on kaksinkertainen mestari ajoilta, jolloin Kekkonen oli ministeri vain - sen jälkeen on ollut hiljaisempaa. Nyt on kuitenkin päästy pitemmälle kuin kertaakaan 40 vuoteen, eikä se ole sattumaa. Huono joukkue ei etene MM-kisoissa välieriin, ja Uruguay kykenee kyllä panemaan kampoihin Hollantia - ja ihan ketä tahansa - vastaan.
Hyökkäävää peliä toki toivon. Surullista olisi nähdä 120 minuuttia nyhjäystä ja pilkut, mutta siihen tuskin mennään. Toivon Uruguayn menevän finaaliin, jo ihan Suarezin vuoksikin, mutta pelkään että Hollanti vie. Tässä vaiheessa kuitenkin kaikki on mahdollista, ja Forlanilla voi olla vielä ässä hihassaan...
Saksa - Espanja
Tässäpä kaksi joukkuetta, jotka ovat edenneet välieriin hieman eri tavoin. Saksa on jyrännyt läpi kisojen hurjilla tehoilla (paitsi Serbia-matsi) ja tyylillä, jossa vanha, konemainen teutonidiesel on yhdistynyt yksilötaitoon, nopeuteen ja tehokkaisiin vastahyökkäyksiin. Korttitilinsä täyttänyt Müller on ollut hurjassa vedossa ainakin minun yllätyksekseni, Schweinsteiger on hallinnut keskikenttää varmaotteisesti, Özil on väläytellyt, Klose viimeistellyt kliinisen, saksalaisen tehokkaasti ja puolustus on ollut Saksan puolustus - luja kuin Berliinin muuri.
Berliinin muuri kuitenkin murtui, ja niin voi murtua Saksan puolustusmuurikin. Tehoton ja luovuuden puutteesta kärsinyt Englanti ei siihen pystynyt, ei myöskään Argentiina, mutta Espanja ja etenkin David Villa saattaa pystyäkin. Viiden maalin Villa johtaa kisojen maalipörssiä, ja on käytännössä lähes yksin raahannut Espanjan tänne asti, kun muuta joukkuetta on vaivannut näpertelyrokko ja krooninen tehottomuus. Varsinkin Torres kärjessä on ollut valtaisa pettymys, mutta peluutus ei vaan muutu vaikka mikä olisi. Xavi, Iniesta ja kumppanit yrittävät kyllä, mutta ehkä Fabregasin olisi aika astua jo avaukseen? Toinen muutos voisi olla Llorente kärkeen - Saksan tornimaisia toppareita vastaan on turha pelata keskityspalloilla, jos pienikokoinen Villa ja tuhlaajapoika Torres pyörivät maalin edessä. Yli 190-senttiselle baskille olisi käyttöä nimenomaan tässä matsissa, jos Ramosin keskitysten kautta aiotaan yrittää.
Saksan jyrätessä kovat maat tieltään isoin numeroin on Espanja ottanut pudotuspeleissä niukat 1-0-voitot Portugalista ja Paraguaysta. Euroopan mestari on näyttänyt olevan jopa ahdingossa välillä, vaikka pallonhallinta on ollutkin selvää. Toivottavasti kyse on ollut vain lievistä käynnistysvaikeuksista, mikä lieneekin todennäköistä. Ainakaan minkäänlaista tuskaa ei joukkueen otteista ole ollut havaittavissa. Nyt on kuitenkin aika herätä. Nähdyillä otteilla ei Saksa kaadu, päinvastoin. Kaunis syöttöpeli keskikentällä ei riitä, tehoja on tultava. Torresilta niitä ei tule, joten muutoksia olisi tehtävä.
Tämän turnauksen perusteella Saksa lienee suosikki, mutta Espanjalla on avaimet kaataa jättiläinen. Se vaatii tason nostoa, johon kyllä on edellytykset. Hurja taistelu tulossa (niinhän piti tosin tulla Saksa-Argentiinastakin...) eikä kumpikaan taatusti kävele finaaliin puolivaloilla. Sydän toivoo Espanjaa, mutta aivot pelkäävät Saksan voittavan. Onhan tuo jalkapallon ZSKA näyttänyt usein ennenkin venymiskykynsä. Nyt voisi jo vaihteeksi vanua... Viva España!