Uutiset suomessa, Luetko? Luotatko?

[Mosku]

Aihe on tullut mieleeni aikaisemminkin, mutta unesta herättyäni päätin kysyä: Mistä palstakumppanit lukevat uutisia? minkä uutislähteen olette kokeneet luotettavaksi ja puolueettomaksi? Mistä uutiset saa nykyään uutisina, eikä sensaatiohakuisina otsikkoina?

Mielestäni molemmat iltapäivälehdet voi työntää nykyään samaan tuubiin kuin julkaisut nimeltään: 7 päivää tai HYMY. Kilpailu lukijoista on mielestäni ajanut molemmat Iltapäivälehdet turmion tielle, ei voida puhua arvostettavasta mediasta kun lehti markkinoi itseään lööpeillä tyyliin:

-Tony Halme SAIRAALAAN!! ..tästä aiheesta siis kannessa ja lööpeissä juttu, isot kuvat höysteenä (Ja samassa numerossa käsitellään esim. serbian tai turkin pyrkimistä EU:hun ja prosessin etenemistä vain muutamassa sarakkeessa)

-Keravan surmaaja oli syrjäytynyt, PELASI TIETOKONEPELEJÄ!!!!!!!!!!! (Niin, itsekin pelailen mm. lätkää ja jopa sotapelejä mutta ei minulla ole ikinä tullut mieleeni alkaa puukolla huiskimaan ketään tuntemattomia. Mitähän edesmennyt nimim. Master Chief toteaisi aiheesta..?)

Esimerkkejä edellisestä löytyisi niin paljon kuin haluaisi. Onko jossain media joka ei ole lähtenyt markkinakilpaan lööppien voimalla.. itse luen mm. irakin tilannetta koskevat uutiset mm. NBC:ltä CBC:ltä ja Al Jazeeralta jotta saisi edes suht puoluettoman kuvan.

Eli kysymys eri muodosssa: Onko suomessa puolueetonta ja neutraalia uutisointia? Jos on niin missä?

 

[Ramchester]

Kyllä minä pidän Helsingin Sanomia yhtenä Suomen luotettavimmista ja puolueettomimmista tietolähteistä. Sieltä saa uutiset lukea myös ilman sensaationhakuisia otsikoita.

 

[J.Grönvall]

Minä luotan Aamulehden ja Hesarin uutisointiin, Iltapulut luen aina mielenkiinnosta mutta tietyllä kriittisyydellä. Tosin täytyy sanoa että mielestäni nämä keltaiset lehdet ovat mainioita tällaisissa isommissa kriiseissä, ja tiedottavat hyvään tahtiin uusista asioista. Vaikka keinot ovat välillä ilmeisesti kyseenalaisia (vrt. Jokelan haastattelut).

Tampereella sattuneesta formulakuskin kolarista sen sijaan kuulin lisätietoja, ja se pisti taas median luotettavuuden vaakalaudalle. Tosin, mitäs ne asiat minulle toisaalta kuuluu.

 

[Evil]

Hesarin luen päivittäin, uutiset katselen Yleltä. Internetistä tutkailen lisäksi erinäisiä koti- ja ulkomaisia uutissivustoja. Pyrin noudattamaan tervettä mediakritiikkiä lukemani suhteen, sen aste vaihtelee lähteestä riippuen. Mitään en silti niele suoraan ja kakistelematta, sillä onhan päivänselvää että NE manipuloivat kaikkea, yrittävät syöttää meille muunneltua totuuttaan, piilovaikuttaa...

 

[Vanha Len]

Turun Sanomat, MTV3:n teksti-tv sekä eri nettisivut. Lätkäuutiset tietenkin täältä Jatkoajasta. Muutenkin päivän polttavista ja isoimmista uutisista saa aika hyvän kuvan jatkiksen sivuilla. Esim. tuo Awen aukaisema ketju Radovanin pidätyksestä. Sieltä saa melko hyvän tiivistelmän tapahtumista kun muutamat nimimerkit päivittävät niitä tietoja. En ole niinkään kyseenalaistanut vaikkapa Ylen ja maikkarin uutisten luotettavuutta.

 

[msg]

Kyllä minä pidän Helsingin Sanomia yhtenä Suomen luotettavimmista ja puolueettomimmista tietolähteistä. Sieltä saa uutiset lukea myös ilman sensaationhakuisia otsikoita.

Hesari on puutteistaan huolimatta lehti, joka tulee kotiin kannettuna joka päivä luettua. Ja eiköhän normaali sanomalehdistö yleensäkin vältä tätä raflaavaa uutisointia? Tämä siis satunnaisella suomalaisen sanomalehdistön selaamisella. Vieraalla paikkakunnalla liikkuessa pyrin aina lukemaan paikallista sanomalehdistöä.

Ja vaikka Yleisradiollakin on puutteensa, niin sähköisistä medioista lähes ainoa, joka myös taustoittaa tapahtumia. Tämä tosin edellyttää, että keskittymiskyky riittää kuuntelemaan radiosta lähetystä ilman musiikkia yli 3 minuuttia, joka siis lienee kaupallisen radion uutisten maksimimitta?

 

[Rixa]

Kattavan tarjonnnan (pl. urheilu) tarjoaa seuraava mainoksista vapaa sivusto:

http://uutiset.hapate.com/

Suosittelen, toki jos ircnetissä roikutte niin #uutiset

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Lukemalla muutamia kotimaisia lehtiä ja uutissivustoja saa yleensä melko oikeellisen käsityksen asioista, varsinkin jos käyttää omaa järkeään ohessa. Riippuu tietenkin mitä uutisoitava asia käsittelee. Yhteiskunnallisia asioita ja politiikkaa koskettavissa kysymyksissä lähdekritiikkiin on keskimäärin enemmän aihetta kuin mm. sekalaisten uutistapahtumien ja urheilun kohdalla.

Varsinkin vaalien alla tiedotusvälineiden toimitukset näyttävät herkästi karvansa. Tämän huomaa jos luetun ymmärtäminen on edes auttavasti hallussa, mutta konkreettista näyttöä voi kerätä yksinkertaisen verbianalyysin avulla:

Poimi muutama viikko ennen vaaleja niin monta eri poliitikkojen sanomisia käsittelevää artikkelia kuin jaksat. Tee taulukko, jossa eri poliitikot ovat riveillä ja eri tiedotusvälineet omilla sarakkeillaan. Listaa näin muodostuviin soluihin ne verbit, joilla toimittajat kuvaavat eri tiedotusvälineissä eri poliitikkojen kannanottoja, kuten esim. seuraavasti:

- ".., voivotteli Vanhanen"
- "Soini puolestaan jaksoi rutista..."
- ".., lausui Lipponen"
- ".., ärähti Tuomioja"
- "Yhteenvedossaan Väyrynen linjasi..."

Tässä analyysissa kiinnostavia ovat toimittajasta riippuvat verbivalinnat, eivät esimerkiksi suorat sitaatit. Verbien lisäksi analyysiin voi toki kerätä muitakin sanaluokkia edustavia ilmaisuja, jos toimittajalla on näitä käyttämällä mahdollisuus luoda artikkelissa haluamaansa kuvaa poliitikosta. Jatkoanalysoinnissa poimitut verbit ja muut sanat voi pisteyttää jonkin sopivan asteikon mukaan, vaikkapa +2:sta -2:een, riippuen siitä onko toimittaja käyttänyt myönteistä, neutraalia vaiko kielteistä kielikuvaa.

Olen joskus tehnyt ihan harrastelijapohjalta tuollaista analyysia pienehköön uutismäärään perustuen. Voisin joskus tehdä hieman laajemmankin läpikäynnin jos tsemppiä riittää. JA:n yhteiskuntatieteilijät voivat varmaan syventää lähestymistavan metodiikkapuolta. Privaattikäyttöön tällainen klubiaskitiede on täysin riittävä osoittamaan, mihin suuntaan eri tiedotusvälineillä on taipumus olla kallellaan.

 

[moby]

On vain yksi ja ainoa Lehti

 

[mjr]

Ulkomaiden uutisia tulee seuratuksi lähinnä anglo-amerikkalaisesta mediasta. Tämä kai sai alkunsa, kun 80-luvulla kuuntelin lyhytaalloilta säännöllisesti BBC World Serviceä, joka ulottuvuudellaan ja asiantuntemuksellaan pesi silloisen (ja nykyisen) YLE:n noin 12-0. Meiltä lehdistöstä puuttuvat myös sikäläisen pitkän ja yksityiskohtaisen reportaasin ja tutkivan journalismin perinteet. Kai piirit ovat liian pieniä ja kulttuuri liian konsensus-hakuinen, jotta media pääsisi vastaavaan asemaan. (Toki USA:sta välillä näkyy, että se on "sotaa" käyvä maa, mitä valtamediaan tulee, mutta sen vastineeksi siellä on loisteliaita blogeja ja aikakausilehtiä. Meiltä ei löydy mitään, mitä voisi verrata vaikka New Yorkerin ja New York Review of Booksin pitkiin artikkeleihin.) Kotimaan uutisten suhteen on tietysti täkäläisen median varassa, mutta kovin aggressiivista ja eliitit haastavaa raportointia meillä ei yksinkertaisesti esiinny. YLE on suvereeni television puolella ja valtakunnallisia lehtiähän ei surullisesti löydy kuin yksi. Kanava on ehkä pirtein ja laadukkain yleiseen keskusteluun pyrkivä aikakausilehti.

 

[Viljuri]

Kansainvälisessä tarkastelussa kummatkin iltapäivälehdistämme ovat itse asiassa ihan jopa kelvollisilla rypistyksiä, ei niissä siis mitään lukemista ole, mutta kuitenkin.

Helsingin Sanomien toimituksellista valtavirtaa voi kuvata lausahduksella, että "näköalatonta taistelua hyvän puolella pahaa vastaan". Miksi paha kulloinkin käsitetään, riippuu hieman toimittajan rekrytoinnista kuluneesta ajasta ja ilmeisesti ylätasolla Erkon masinoineista, mutta asiaosaamisen ja edes auttavan journalistisen ammattitaidon ja etiikan tilalle on tullut puhdas fiilistely ja mutuilu.

Näyttää esimerkiksi siltä, että tietyistä laajaa näkemystä ja asiantuntemusta kaipaavista asioista on kirjoitettu juttuja tavalla, jossa "leadin" tarjoaa asiantuntijarooliin keinotekoisesti istutettu kansalaisjärjestön edustaja (joskus vielä toimittajan tai tämä tuttujen intressipiiristä), mikä valitettavasti asiaosaamisen puuttumiseen liittyvässä varsin suppeassakin katsannossa laskee auttamatta rimaa alle lukukelpoisen jutun perusedellyksiä, edes keskustelun merkityksessä, kun juttu kuin juttu muistuttaa enemmän postmodernistista pamflettia.

Kuvatunkin kaltaiselle journalismille on vapaassa maassa paikkansa, mutta meillä on jo lehtiä, jotka tekevät moista journalismia sittenkin autenttisemmin ja ennen kaikkea halvemmalla.

 

[finnjewel]

- ".., voivotteli Vanhanen"
- "Soini puolestaan jaksoi rutista..."
- ".., lausui Lipponen"
- ".., ärähti Tuomioja"
- "Yhteenvedossaan Väyrynen linjasi..."

......Privaattikäyttöön tällainen klubiaskitiede on täysin riittävä osoittamaan, mihin suuntaan eri tiedotusvälineillä on taipumus olla kallellaan.

Aikoinaan, muistaakseni Persian shaahin Suomen-vierailun aikoihin pidetyt mielenosoitukset antoivat vuosikausiksi esimerkin tästä kallellaan olosta:

Poliisi pamputti mielenosoittajia (julisti Kansan Uutiset)

Kahnausta poliisin ja mielenosoittajien kesken (totesi Helsingin Sanomat)

Poliisi joutui turvautumaan voimakeinoihin rauhoittaakseen mielenosoittajat (kauhisteli Uusi Suomi)

 

[Viljuri]

Yksi osin historiallinen ja osin ihan kurantti esimerkki "laajaa näkemystä ja asiantuntemusta" vaativasta asiasta olisi esimerkiksi tämä: The Exploitation of Aids / The Guardian

Jollekin kunnianhimoiselle journalistiikan (tai vastaavan) opiskelijalle olisi varmasti ihan hyvä seminaari- ja graduaihe kerätä Helsingin Sanomista artikkelit tähän asiaan liittyen sopivalta ajalta, ja tutkia, että miten Helsingin Sanomat on asian tiimoilta "onnistunut".

Lähestymiskulmiahan on useampiakin, joten siitä saisi koko seminaariryhmälle hommaa vaikka syventäviin opintoihin.

 

[Eino_Mies]

Tunnustaudun jonkin sortin uutisfriikiksi. Aamulla esimmäisenä on avattava YLE:n teksti-tv. Ulkomaan tapahtumat täytyy myös tsekata samantien, sillä tarjolla ovat mm CNN, Euronews ja BBC World. Printattua mediaa tulee seurattua myös, mutta lähinnä oman talousalueen ja maakunnan sanomalehdistä.

Onhan sitä jossain tutkittukin, että suomalaiset luottavat uutisoinnissa eniten Yleisradioon. Maikkarin ja Nelosen ei mielestäni tarvisi tehdä uutisia ollenkaan.

 

[Ruutiveijari]

Ampparista bongailen kiinnostavia uutisotsikoita ja muokannut asetuksista pahimmat tauhkalehdet/-sivustot pois.

 

[vili19]

Aikoinaan, muistaakseni Persian shaahin Suomen-vierailun aikoihin pidetyt mielenosoitukset antoivat vuosikausiksi esimerkin tästä kallellaan olosta:

Poliisi pamputti mielenosoittajia (julisti Kansan Uutiset)

Kahnausta poliisin ja mielenosoittajien kesken (totesi Helsingin Sanomat)

Poliisi joutui turvautumaan voimakeinoihin rauhoittaakseen mielenosoittajat (kauhisteli Uusi Suomi)

Hyvä esimerkki siitä, miten tiedotusvälineet väristä riippumatta eivät välttämättä pysty välittämään tapahtuman todellisia taustoja ja tapahtumia. Mielikuvituksellinen tilanne:
Ruotsinsuomalainen (tunnettu nimellä finnjävel, suomalaisten suussa hurri mikä hurri) kävelee Porissa Jazzkadulla, jonka turvallisuutta valvoo remmi nimeltä Black Wear Guys (tästä lähtien vain BWG). BWG:n edustaja erinäisissä höyryissään pistää Poria ja sen järjestämiä jazzeja ruotsalaisen äänekkäästi kannustanutta finnjäveliä turpaan murtaen tämän isohkon klyyvarin.
Tiedotusvälineiden ja muiden perskärpästen populaatio kerääntyy tapahtumapaikan ympärille.
Seuraavan aamun Satakunnan Kansa kertoo BWG:n työntekijän taltuttaneen Jazzkadulla riehuneen ruotsalaisen; BWG:n johtajan kommentti on muotoa: "emme välttämättä noudata kaikissa tapauksissa lakia, mutta olemme silti kaikissa tilanteissa ehdottoman oikeudenmukaisia".
Vasuri- ja viherlehdistö kauhistelevat stereoidihirmujen väkivaltaa vanhassa sivistyskaupungissa, ja mikä kauheinta, kohteena on ollut ulkomaalainen.

Onko totuus jommassa kummassa päässä poliittisen lehdistön jatkumoa / janaa (?) vai kokonaan toisella akselilla? Ja mikä tätä toista akselia edustaa?

 

[tahtookirjoittaa]

Maikkarin ja Nelosen ei mielestäni tarvisi tehdä uutisia ollenkaan.

Olen tuosta kyllä täysin toista mieltä. Tuskin Ylekään valtio-omisteisena tahona täysin neutraali on. Mielestäni on hyvä "vastapaino", että myös nämä yksityiset firmat julkaisevat uutisia. Kun lukee saman uutisen esim. ensin Yleltä, sitten Maikkarilta ja Neloselta, saa jo kenties jonkinlaisen kuvan siitä, miten asia todellisuudessa on. Mitään uutislähdettä en pidä absoluuttisen puolueettomana tai luotettavana, jokaisen uutisen takana on aina joku ihminen tai muu taho omine ajatusmaailmoineen ja maailmankatsomuksineen.