Hesarissa oli juttua jääkiekon harrastamisen kustannuksista ja Suomen hallikannasta. Muutama uusi energiatehokas halli on rakennettuna, mutta lähes koko kanta on vanhaa ja vähintään reilumpaa korjausta vaativaa. Siitä en ihan saanut kiinni (ehkä luin huonosti) mistä se energiatehokkuus tulee, mutta jutussa arvioitiin että kustannukset vähenee merkittävästi 20% oli tossa esimerkin tapauksessa ja mahdollisuudet jopa 30-40% säästöihin siis jäävuoromaksuissa nimenomaan. Kuten sanoin en tiedä mitä tuo vaatii ja voisiko toimia isommassa monitoimiareenassa, mutta kyllähän se ainakin kannattaisi selvittää.
Energiatehokkaat jäähallit nähdään merkittävänä keinona kalliiden harrastuskustannusten pienentämiseksi. Kuntaliitto torjuu kritiikin ”pelkkien korulauseiden” esittämisestä energiarakentamisessa.
www.hs.fi
Sitä on tullut tässä mietittyä, että jos nyt Kisapuiston kulu on x, niin mistä koostuu uuden hallin kulu 2x, 3x tai jotain sellaista? Pelkästään rakennuksen oma energiatehokkuus on todella heikko nykystandardeihin nähden. Ilmatiiveys on heikko ja eristettä on nimeksi. Talotekniikkaa on uusittu, mutta sekään ei ole tuoretta, saati kovin älykästä nykypäivänä. Kylmätekniikka on myöskin uusittu, mutta jään alla ei ole ollenkaan eristeitä.
Jos ajatellaan, että suunnilleen samankokoinen rakennus tehdään ja ns kunnolla, niin muodostuuko tuo kulu ainoastaan siitä, että esim SaiPa tai joku muu käyttäjä joutuu kuolettamaan koko hallin rahoituksen kaupungille? Miten on huomioitu tuo, että uuden rakennuksen
on pakko kuluttaa aivan merkittävästi vähemmän energiaa, kuin vanha lato?