Se, että tohtorit eivät jotain osaa selittää, ei vielä tee siitä ihmettä tai todista yliluonnollisen olemassaolosta.
Ei varmaankaan, kuten kirjoitin, aina voi varmasti jotenkin yrittää selittää kaiken jotenkin luonnollisena tapahtumana. Mutta ainakin se käsittääkseni tarkoittaa sitä, että tapahtui jotain täysin odottamatonta, jotain mitä ennen ei oltu koettu tai nähty.
Eikö niitä ihmeitä sitten tapahdu enää nykypäivänä? Jumala meni piiloon kun ihminen keksi kameran ja muut tallennusväilneet?
Tapahtuu tietääkseni, mutta pyhien määrä lähestyy asymptoottisesti nollaa, jos nyt noin voisi sanoa. Näin olen ymmärtänyt. Mutta tietääkseni noita ihmeitä on tapahtunut ihan meidän päiviimme saakka.
Enkä tiedä olisiko ihmettä edes mahdollista todentaa, jos sellainen oikeasti tapahtuisi. Mutta en näe syytä uskoa ihmeisiin ennen kuin niin tapahtuu.
OK, tuo lienee useimpien ihmisten asenne. Siinä ei uskolle anneta edes mahdollisuutta. Kaikki on varmaa ja tietoa. Tuolla tavalla kai läntinen maailma on ainakin kehittynyt viimeisten vuosisatojen aikana. Rationaalisuus on kaiken aa ja oo. Ennen käytettiin tietääkseni sekä logiikkaa ja kuunneltiin sydäntä.
On luonnollista etsiä vastauksia. Mutta jos väittää löytäneensä vastauksia vaikka väitteelle ei ole mitään perustetta, on mielestäni älyllisesti epärehellinen.
No mielestäni on perustetta, jos sydän sanoo niin. Mutta joo, rationaalisuuden alaisuudessa ei varmastikaan ole, ja jos se logiikka, äly ja rationaalisuus määrää kaiken, niin sitten on noin kuin kirjoitit.
Mitä hyötyä uskosta (siis siinä merkityksessä kuin sitä uskontojen yhteydessä käytetään, vrt. engl. faith) on?
Et kai ole tutkinut mitään esim. kristillisyyden kirjoituksia. Ensinnäkään uskoa ei lähestytä asenteella "mitä hyötyä tästä on minulle?". Se on jotakin, jota sydämen pitäisi ohjata. Mutta ei se sieltä ehkä heti ja pakottamalla löydy. Ensin pitäisi puhdistautua kaikenlaisesta saastasta, jota sinne sydämeen on pesiytynyt jne. Ymmärrän, että suurella osalla ihmiskunnasta ei ole kiinnostusta, kärsivällisyyttä tai ehkä yksinkertaisesti edes halua lähteä tutkimaan, mitä siellä sydämen sopukoissa oikeastaan pohjimmiltaan on.
Jos jokin on selittämätöntä, se on (toistaiseksi) selittämätöntä. Siinä kohtaa on kolme vaihtoehtoa, voi joko a) mielenrauhan takaamiseksi tarttua jonkun tarjoamaan hataraan selitykseen, vaikka se ei lopulta selitäkään mitään, b) hyväksyä että kaikkia selityksiä ei välttämättä löydy, mutta yrittää silti etsiä niitä, tai c) olla välittämättä koko asiasta.
Tuosta olen suurin piirtein samaa mieltä, paitsi minusta usko on enemmän kuin vain mielenrauhan takaamista.
Kyllä, kyseessä on nimenomaan logiikan termein antiteesi. "Antiteesi on sanojen tai lausekkeiden vastakkaisuuteen perustuva tekstinrakentamisen keino: sanat tai lauseet kuvaavat siis päinvastaisia asioita, eli ovat toistensa vastakohtia."
Näköjään kyseisellä tieteenalalla logiikan opinnot eivät ole edellytys valmistumiselle tai työssä suoriutumiselle. Sen sijaan tuo logiikan opintojen skippaaminen näyttäisi johtavan ainakin siihen, että "todisteiden" määritelmän ymmärtäminen jää melko hataralle pohjalle, mikä on tietysti huolestuttavaa, jos tekee työkseen tutkimusta.
Loogisesti joo, ja joo, mitään puhdasta logiikan kurssia en käynyt, mitä nyt matematiikassa tuli vastaan jne. Tarkoitin nyt lähinnä sitä että jos asetetaan kaksi täysin vastakkaista väitettä, niin ne kuuluisivat "Kaikki valehtelevat" ja "Kaikki puhuvat totta". Mutta joo, loogisesti jo yhden totta puhuminen kumoaa "kaikki valehtelevat" väitteen. Kai tämä nyt on selvä kaikille, ehkä ei?
Jos hyväksytään @Amerikanihme :n määritelmä "todisteille", on myös kristinuskon jumalan olemassaolemattomuus helppo perustella "todisteiden" avulla: Olen lukenut monia kirjoja, joissa sanotaan, että kristinuskon jumalaa ei ole olemassa. Olen myös lukenut sekä kuullut monien viisaiden (ei pyhien) kokemuksia ja kertomuksia siitä, kuinka he ovat saaneet tiedon siitä, että kristinuskon jumalaa ei ole olemassa. Toki he ovat kaikki voineet valehdella, mutta jos edes joku osa heistä ei valehtele, silloin nuo heidän kertomuksensa olisivat kaiketi totta?
Kai jollain puhtaalla logiikalla voi noinkin yrittää päätellä. Mutta nuo lukemasi kirjat ovat sitten täynnä pelkkään aivojen käyttöön ja rationaalisuuteen perustuvia väitteitä. Uskossa sinne sijoitetaan se, että tieto tuleekin Jumalalta, eikä omalta itseltään (tai muilta ihmisiltä). Varmastikin nuo lukemasi viisaiden kirjat ovat kirjoittajien omasta mielestä rehellisesti kirjoitettu, mutta eivät ole jumalallisen alkuperän inspiroimia, jos nyt noin voisi sanoa. Ne ovat puhtaita aivojen päättelyketjujen tuloksia.
Lisäksi muiden uskontojen piireistä löytyy todistettavasti valtavat "cloud of witnesses" sekä pyhien joukot, jotka kaikki vannovat oman uskontonsa jumalan olevan olemassa ja ovat kokeneet/nähneet/kuulleet/maistaneet/haistaneet/tunteneet pyhien uskomattomia tekoja ja kirjoittaneet niistä. Näin ollen Amerikanihmeen kriteereillä on uskottava, että todellisia olemassaolevia jumalia onkin useita. Sitten varmaankin jää jokaisen itse päätettäväksi, että mitä näistä "todisteiden" perusteella olemassaolevista jumalista päättää palvoa? Vai kuuluuko valita se, jota omassa synnyinkulttuurissa satutaan yleisimmin palvomaan?
Noista muiden uskontojen pyhistä ja heidän teoistaan ja ihmeistään olisi kiva kuulla lisää. Onko sinulla jotain vastaavia esimerkkejä kuin minä kerroin (esim. sairaiden parantaminen, onnettomuuksista ihmeen kaupalla pelastuminen, rukouksien avulla pitkän matkan takaa suojeleminen, jne.)? Ja nimenomaan viime vuosisadoilta. Niitä olisi mielenkiintoista lukea.
Muistaakseni @Amerikanihme itse valitsi jotenkin niin, että yhden tietyn uskonnon pyhät ja heistä kertovat cloud of witnesses vaikuttivat uskottavammilta kuin muiden uskontojen pyhät ja heistä kertovat cloud of witnesses? Ei nyt ihan suoranaisesti noudata Bayesilaisen päättelyn periaatteita ainakaan tämä ajatusmalli.
En nyt suorastaan valinnut, paitsi ortodoksiuskoon siirryin. Jonkinlainen uskon siemen minulla on kai ollut pienestä pitäen. Tuliko se sitten esim. pienenä opetetusta iltarukouksesta, vai oliko se vain jotakin, joka minulla vain aina oli, en tiedä. Ortodoksiusko sitten alkoi jotenkin enemmän "make sense" kun siitä kertovia kirjoja luin. Tykkäsin sen selityksestä monelle asialle. Ei kai siinä sen kummempaa. Ehkä "koska sydän sanoi niin", kuten Pelle Miljoona kai totesi aikoinaan laulussaan. Ei uskoa kai voi löytää jos vain jotain Bayesilaista päättelyä harrastaa.