Kun evoluutiolla ei ole päämäärää ja tarkoitusta niin miten siitä näkökulmasta lisääntyminen voi olla elämän tarkoitus?
Toki evoluution näkökulmasta elämän tarkoitus on nimenomaan lisääntyä, mutta jos tarkastellaan asiaa enemmänkin yksilön näkökulmasta, niin jokainen joko luo elämälleen jonkun tarkoituksen tai elää elämää vailla tietoisuutta omasta tarkoituksestaan.
Kyllähän ihmislajin evoluutiolla on aina ollut vähintään yksi tarkoitus, elämän jatkuvuus samalla kun lajimme jatkaa kehittymistään. Toki nykyisin lienee jo paikallaan pohtia, onko tietoisuutemme maailmasta ja universumista lisääntynyt internetin valtakauden myötä liikaakin? Onko saatavilla jo liikaa tietoa ja tekeekö se meistä oikeastaan viisaampia vai onko asia juuri päinvastoin? Ja onko tämä valtaisa tietoisuus lajillemme uhka vai mahdollisuus?Kun evoluutiolla ei ole päämäärää ja tarkoitusta niin miten siitä näkökulmasta lisääntyminen voi olla elämän tarkoitus?
Kyllähän ihmislajin evoluutiolla on aina ollut vähintään yksi tarkoitus, elämän jatkuvuus samalla kun lajimme jatkaa kehittymistään.
Se että onko siellä mitään ei ole se mitä pitäisi kysyä. Avaruus on niin ääretön että siellä jo matemaattisten todennäköisyyksien mukaan on jotain. Oikea kysymys on: Mitä siellä on. Onko siellä elämää? Tai jotain mitä me miellämme elämäksi? Tai jotain joka on ihmiskunnan käsityskyvyn yläpuolella? Ajattelumaailma jossa koko avaruus on tyhjä lukuunottamatta ihmisrotua on äärimmäistä ylimielisyyttä ja itsekkyyttä.Nämä tarkoituskeskustelut on pohjimmiltaan vähän samanlaisia kuin vaikkapa keskustelut siitä onko avaruuden tuolla puolen mitään vai ei. Uskovaiseksi paljastuu jos toteaa, että on siellä oltava jotain ikäänkuin ei olisi mahdollistakaan ettei vain ole mitään. Tila, jossa ei ole mitään, ei mahdu heidän kaaliinsa.
Ihminen on ainoa elävä olento maan päällä jonka päämäärä ei ole pelkästään lisääntyminen. Evoluutiolla ei ole päämäärää siinä olet oikeassa koska se ei lopu koskaan. Mutta tarkoitus sillä on: Saada aikaiseksi mahdollisimman hyvin ympäristöönsä sopeutunut eliö.Kun evoluutiolla ei ole päämäärää ja tarkoitusta niin miten siitä näkökulmasta lisääntyminen voi olla elämän tarkoitus?
Se että onko siellä mitään ei ole se mitä pitäisi kysyä. Avaruus on niin ääretön että siellä jo matemaattisten todennäköisyyksien mukaan on jotain. Oikea kysymys on: Mitä siellä on. Onko siellä elämää? Tai jotain mitä me miellämme elämäksi? Tai jotain joka on ihmiskunnan käsityskyvyn yläpuolella? Ajattelumaailma jossa koko avaruus on tyhjä lukuunottamatta ihmisrotua on äärimmäistä ylimielisyyttä ja itsekkyyttä.
Ihminen on ainoa elävä olento maan päällä jonka päämäärä ei ole pelkästään lisääntyminen.
Evoluutiolla ei ole päämäärää siinä olet oikeassa koska se ei lopu koskaan. Mutta tarkoitus sillä on: Saada aikaiseksi mahdollisimman hyvin ympäristöönsä sopeutunut eliö.
No ainakaan mun päämäärä ei ole lisääntyminen. Jos olen oikein tuon koiran juttuja tulkinnut, sitä kiinnostaa ylivoimaisesti eniten syöminen. Nukkuminen tulee kakkosena. Palliton uros, tuskin lisääntyy.Ihmisen päämäärä ei ole lisääntyminen ja muista eläimistä emme tiedä.
Niinhän minä sanoinkin. Vai kirraako sana "pelkästään"? Lisäsin sen koska geneettisellä ja vaistollisella tasolla ihminen on hardcodettu jatkamaan sukuaan. Olemme vain kehittynyt yli sen pisteen että se olisi elämäämme ohjaava prinsiippiIhmisen päämäärä ei ole lisääntyminen ja muista eläimistä emme tiedä.
Se juuri on tarkoitus. Evoluutio ei vain "etene" se muuttuu ja mukautuu ympäristöön, kun hyödylliset geneettiset piirteet siirtyvät sukupolvelta toiselle ja haitalliset poistuvat.Ei ole tarkoitustakaan. Noin vain käy, kun evoluutio etenee.
Niinhän minä sanoinkin. Vai kirraako sana "pelkästään"? Lisäsin sen koska geneettisellä ja vaistollisella tasolla ihminen on hardcodettu jatkamaan sukuaan. Olemme vain kehittynyt yli sen pisteen että se olisi elämäämme ohjaava prinsiippi.
Se juuri on tarkoitus. Evoluutio ei vain "etene" se muuttuu ja mukautuu ympäristöön, kun hyödylliset geneettiset piirteet siirtyvät sukupolvelta toiselle ja haitalliset poistuvat.
Ja kun kerran siinä olet niin vastaatko samalla viimeiseen kysymykseeni tuolla PV ketjussa.
No ainakaan mun päämäärä ei ole lisääntyminen.
Tuo on jo aika verrattomasti sanottu. "Niin ääretön että". Menee vähän OT:ksi, mutta menköön. Joko avaruus on ääretön tai se ei ole ääretön. Ei käsittääkseni ole mitään välimuotoa "sen verran ääretön että...". Ja kukaan tällä maapallolla ei tietääkseni tiedä, onko se avaruus ääretön vai ei, vai olemmeko kenties videopelissä.Avaruus on niin ääretön että...
Mielestäni esitit toisentyyppisiä näkemyksiä pari vuotta sitten alla linkitetyssä ketjussa, vai tulkitse nko väärin?Ei elämällä ole tarkoitusta ihmiselle, ei yksilönä eikä lajina. Ei yksilön eikä koko lajin tarvitse huolehtia lisääntymisestä. Jos haluaa huolehtia, saa ihan vapaasti huolehtia, mutta ei ole mitään syytä, miksi ihmislajin pitäisi jatkaa eloaan. Ihmislai voi jatkaa eloaan tai olla jatkamatta. Maapallo jatkaa elämäänsä vaikka ihmislajia ei täällä olisi.
.
Mielestäni esitit toisentyyppisiä näkemyksiä pari vuotta sitten alla linkitetyssä ketjussa, vai tulkitse nko väärin?
Onko ihminen eläin?
Jos oletamme maailmankaikkeuden olevan äärellinen, mutta laajentuvan valoa nopeudella emme voi saavuttaa sen rajoja koskaan ja samalla saada tietää mitä on maailman rajojen ulkopuolella. Ellemme onnistu löytämään tapoja säilyttää massamme matkustaessamme samalla valonnopeutta tai sitä nopeammin. Tällöin keskustelu aiheesta on lähinnä arvuuttelua. Vaikka olisimme simulaatiossa, niin tämän kaltaisen maailmankaikkeuden luominen vaatisi niin suurta tehoa, että maailmankaikkeuden rajoja voisi venyttää.Tuo on jo aika verrattomasti sanottu. "Niin ääretön että". Menee vähän OT:ksi, mutta menköön. Joko avaruus on ääretön tai se ei ole ääretön. Ei käsittääkseni ole mitään välimuotoa "sen verran ääretön että...". Ja kukaan tällä maapallolla ei tietääkseni tiedä, onko se avaruus ääretön vai ei, vai olemmeko kenties videopelissä.
On myös hyvä pitää mielessä, että rajaton ja ääretön ovat eri asioita. Nykyään tuskin monikaan tiedemies käsittääkseni uskoo, että maailmankaikkeus olisi rajallinen, joten se käsitetään rajattomaksi. Se, onko maailmankaikkeus ääretön vai äärellinen, ei kai ole kaikille tiedemiehillekään selvinnyt (tai siis käsittääkseni kenellekään). Mutta OT:ta taas.Jos oletamme maailmankaikkeuden olevan äärellinen, mutta laajentuvan valoa nopeudella emme voi saavuttaa sen rajoja koskaan ja samalla saada tietää mitä on maailman rajojen ulkopuolella.
Jos jokin laajenee nopeammin kuin voimme ylittää sen rajan se on käytännöllisesti katsottuna ääretön. Kysymys on siitä huolimatta mielenkiintoinen ainakin metafyysisessä mielessä. En silti koe pohdinnalla olevan mitään merkittävää arvoa, kun emme vieläkään ole varmoja onko elämällä tarkoitusta, tai onko elämän leviäminen yhdeltä planeetalta toiselle millään tasolla hyvä asia.On myös hyvä pitää mielessä, että rajaton ja ääretön ovat eri asioita. Nykyään tuskin monikaan tiedemies käsittääkseni uskoo, että maailmankaikkeus olisi rajallinen, joten se käsitetään rajattomaksi. Se, onko maailmankaikkeus ääretön vai äärellinen, ei kai ole kaikille tiedemiehillekään selvinnyt (tai siis käsittääkseni kenellekään). Mutta OT:ta taas.
Tuo vaan johtaa helposti siihen tiettävästi väärään kuvaan, että avaruus laajenisi johonkin muuhun. Siksi rajasta puhuminen on mielestäni vähän harhaanjohtavaa. Mutta ääretön joo. Sellaista on vaikea ihmisaivojen kuvitella. Esim. pallon pinta on rajaton, mutta äärellinen. Ja inflaatioteorioiden mukaanhan avaruus laajeni monta kertaa valon nopeutta vikkelämmin silloin alkusekunnin aikoina, mutta ne on teorioita ne.Jos jokin laajenee nopeammin kuin voimme ylittää sen rajan se on käytännöllisesti katsottuna ääretön.
Tuo kuulostaa mielenkiintoiselta, miksi elämän leviäminen ei olisi millään tasolla hyvä asia?En silti koe pohdinnalla olevan mitään merkittävää arvoa, kun emme vieläkään ole varmoja onko elämällä tarkoitusta, tai onko elämän leviäminen yhdeltä planeetalta toiselle millään tasolla hyvä asia.
Noh jos ihmiskunta matkustaa jollekin elinkelpoiselle planeetalle, tuhoammeko sen tulevan biodiversiteerin kuolemaan automaattisesti. Tämä voi tapahtua ihan hengittämällä ulos ilmaa tai pahimmassa tapauksessa tuomalla vieraita lajeja planeetalle. Nämä kaksi ovat molemmat merkittäviä syitä vastustaa elettävien planeettojen asuttamista itsessään.Tuo kuulostaa mielenkiintoiselta, miksi elämän leviäminen ei olisi millään tasolla hyvä asia?
Jos jokin laajenee nopeammin kuin voimme ylittää sen rajan se on käytännöllisesti katsottuna ääretön. Kysymys on siitä huolimatta mielenkiintoinen ainakin metafyysisessä mielessä. En silti koe pohdinnalla olevan mitään merkittävää arvoa, kun emme vieläkään ole varmoja onko elämällä tarkoitusta, tai onko elämän leviäminen yhdeltä planeetalta toiselle millään tasolla hyvä asia.
Käsitepari hyvä - paha on hyvä esimerkki sosiaalisesta konstruktiosta, jota uudelleen määritellään pääosin vallanpitäjien eduksi. Elämän kehittyminen ja leviäminen ei ole hyvää tai pahaa. Se on yksi ilmiö universumissa siinä missä kvanttimekaniikka tai materian liike.