Uskotko Jumalaan?

[Rod Weary]

Uskon erittäin vahvasti siihen, että minun elinaikanani tiede ei pysty tarjoamaan selitystä sille, mistä kaikki tämä materia on syntynyt. Vielä vahvemmin uskon siihen, että minkään jumalolennon olemassaoloa ei myöskään pystytä todistamaan. Mitäpä väliä noilla oikeastaan onkaan. Toisten elämä kuluu tutkiessa ja tutkiskellessa, itse ajattelin kuluttaa aikani elämällä elämääni. Toistan nyt kuitenkin vielä, että minusta on aika kornia olettaa, että ihminen on luotu kenenkään tai minkään kuvaksi. Evoluution alkeetkin riittää kumoamaan tuon väitteen.

 

[Klose16]

Katoin mäkin eilen Armania pohjantähden alla.

 

[godspeed]

On siellä varmasti syntynyt melko pysyviä, jopa perustavanlaatuisia, näkemyksiäkin, mutta usein myöhemmin selviää, että joku itseään viisaampi on jo keksinyt ne samat näkemykset ja muotoillut ne tavalla, johon oma sanavalmius ei välttämättä riittäisi. Maailmassa ei kuitenkaan ole kovin montaa näkemystä, mitä joku ei olisi jo keksinyt.

Tärkeintähän ei ole se, että sinä olisit keksinyt ne näkemykset ensin, vaan että sisäistät ne. Ihmiset ovat jo aikojen alusta vuosituhansia sitten keksineet kaikki näkemykset joita me vieläkin mietimme. Minua surettaa ihmiset, jotka luulevat keksineensä kaiken ensi kertaa, ja siksi olen jopa vihainen miten yksinkertaista näsäviisautta tämä ketju on täynnä.

PS. Uskovaisilla on aina todistustaakka. Ei kenelläkään muulla. Siksi uskovaiset kysyvät, mutta eivät vastaa.

 

[kahden suunnan sentteri]

Uskon erittäin vahvasti siihen, että minun elinaikanani tiede ei pysty tarjoamaan selitystä sille, mistä kaikki tämä materia on syntynyt.

Riippuu miten määrittelet materian. Perinteisen määritelmän mukaan materia on sellaisia maailmankaikkeuden rakenneosia joilla on massa sekä tilavuus levossa. Esim. protoni, neutroni, elektroni.

Alkuräjähdyksen hetkellä aine ja energia olivat yhtä, erottamattomat. Kaikki maailmankaikkeuden "tavara", josta sitten myöhemmin oli syntyvä tämä mainittu materia, oli kvarkki-gluoniplasmaa, energian ja varautuneiden alkeishiukkasten muodostamaa homogeenista mössöä. Kun universumi oli tarpeeksi jäähtynyt, eli n. 0,00001-0,00010 sekunnin kuluttua alkuräjähdyksestä, perusvuorovaikutukset järjestivät kvarkkeja ja gluoneja materiaksi, eli protoneiksi ja neutroneiksi. Nämä puolestaan sitten jatkoivat törmäilyä sekä keskenään että alkeishiukkasten kanssa muodostaen erinäisiä atomiytimiä, ja tätä jatkui 380 000 vuotta kunnes lämpötila oli laskenut tarpeeksi elektronien kiinnittymiseen ytimiin, kokonaisiksi vety- ja heliumatomeiksi, joista kaikki muut maailmankaikkeuden alkuaineet ovat peräisin.

--

Jonkun toisen määritelmän mukaan massattomatkin alkeishiukkaset, siis nämä kvarkit sun muut higgsin bosonit, pienimmät tällä hetkellä tunnetut maailmankaikkeuden rakenneosat, ovat materiaa. Ja jos teesi kuuluu, että elinaikana (50v?) tiede ei pysty selvittämään mistä tämä taso on syntynyt, niin rohkenen olla eri mieltä.

Atomia teoriassa ehdotettiin antiikin kreikassa n. 400v eaa. Tieteellistä pohjaa alkoi löytyä noin v. 1800.
Atomia pienempi rakenneosa (elektroni) löytyi 'ennustamatta' n. v. 1900 atomin ominaisuuksia tutkimalla, protoni 1911, neutroni 1932.
Gravitaatioaaltoa (vrt. sähkömagneettinen aalto) ehdotti suhteellisuusteoria 1905, aalto löytyi 2015, gravitoni (vrt. fotoni) vielä löytymättä.
Alkeishiukkaset kuvaava ja mm. higgsin bosonin ennustava hiukkasfysiikan standardimalli valmistui n. 1970, higgsin bosoni löytyi 2012.

Perustuen tasojen keksimisen ja löytymisen kiihtyvyyteen pidän ihan mahdollisena ja todennäköisenä että 50v sisään nähdään ihan kokeellisia todistuksia myöten uusi "kaiken teoria" joka liittää painovoiman hiukkasfysiikkaan ja selittää niitä alkuräjähdyksen ensimmäisiä sekunin murto-osia ja nykytiedon valossa pienimpien rakenneosien syntyä.

--

Kenties materiaksi luetaan myös ensimmäisen kerran v. 1933 ehdotettu pimeä aine, jonka massa mitattiin n. 2010, ja jonka alkuperästä tuorein uutinen on tältä päivältä.
Astrophysicist Suggests Link between Dark Matter, Universe’s First Black Holes | Astronomy | Sci-News.com

 

[Amerikanihme]

Luonnossa joko löytyy jotain tai sitten ei mitään, kun siellä itse käppäilee tai sen kokee, tai sitten luotetaan vain kaikkeen mitä muut viisaammat meille opettavat ja voimme sitten toistaa niitä opetuksia muita vastaan kaikissa keskusteluissa joihin me osallistumme, jolloin olemme vain sätkynukkeja.

Mitä pahaa tuossa on, että luotetaan viisaampien ja vanhempien opetuksiin? Sehän opettaa nöyryyttä, joka on ainakin ortodoksikristillisyydessä niitä suurimpia hyveitä. Minusta on ihan hyväkin mennä viisaampien ja vanhempien oppien mukaan. Toki niin, ettei vaan oteta jotain yksittäistä pyhää miestä ja hänen opetuksiaan, vaan jos sadat, ehkä tuhannet viisaat ja vanhat opettavat samalla tavalla, niin sitten ehkä siinä jotain on perääkin.

Kenties materiaksi luetaan myös ensimmäisen kerran v. 1933 ehdotettu pimeä aine, jonka massa mitattiin n. 2010, ja jonka alkuperästä tuorein uutinen on tältä päivältä.
Astrophysicist Suggests Link between Dark Matter, Universe’s First Black Holes | Astronomy | Sci-News.com

Wikipedian "ehdottomassa totuudessa" sanotaan, että jo 1932 olisi ehdotettu pimeää ainetta (Oort). Mitä sitten mitattiin 2010 ja miten? Tuo on mennyt ihan ohi itseltäni, kiitos valaisemisesta jo etukäteen.

Laitetaan nyt tähän ketjuun sitten lisää tiedeuutisia, kun sitä tiedeketjua ei näy eikä kuulu. Tänään kävin Jet Propulsion Laboratoryssä yhden 2011 fysiikan Nobel-palkinnon voittaneen tiedemiehen, entisen käytäväkaverini Adam Riessin luennolla, ja opin, että Hubblen parametrin tämän hetkinen arvo, Hubblen vakio, on Planck-teleskoopin mittauksista ekstrapoloituna Lambda-CDM -teorian mukaan noin 67 km/s/Mpc. En ollut tajunnut, että tuo arvo on ekstrapoloitu tulos ja mallinnettu nimenomaan Lambda-CDM:n mukaan. Ja koska puolestaan Hubblen avaruusteleskoopin mittauksista saadaan parhaaksi Hubblen vakion arvoksi noin 73,24 km/s/Mpc, niin niissä on ihan huomattava ristiriita (ns. 3.4-sigma merkittävyys muistaakseni), ja syyksi ristiriitaan Adam ehdotti jotain uutta relativistista partikkelia, jota ei tunneta, ja joka olisi lisännyt maailmankaikkeuden säteilyn energiantiheyttä maailmankaikkeuden alkuaikoina, ja sitten hajonnut muiksi partikkeleiksi, josta johtuen sitten alkoi maailmankaikkeuden laajenemisen kiihtyminen. En sitä paremmin ymmärtänyt, eli joku toinen saa korjata tai täsmentää. Joskin ehdotettiin myös, että Planckin avulla tehdyistä mittauksista eri kulmaskaalojen alueista saadaan eri tulokset, ja oliko se nyt pienempien kulmaskaalojen tulos on lähempänä tuota Hubblen avaruusteleskoopin mittausten tulosta. Mielenkiintoista kuitenkin, että CERNissä on kai löydetty viitteitä taas uudesta hiukkasesta, mutta en tiedä onko noilla kahdella mitään tekemistä keskenään. Ja tästä päästään Jumalaan vaikka sen kautta, että viimeisin löydetty merkittävä uusi hiukkanen on lempinimeltään "God particle", Higgsin bosoni. Ehkä totuus on alkeishiukkasissa?

 

[Rod Weary]

Alkuräjähdyksen hetkellä aine ja energia olivat yhtä, erottamattomat. Kaikki maailmankaikkeuden "tavara", josta sitten myöhemmin oli syntyvä tämä mainittu materia, oli kvarkki-gluoniplasmaa, energian ja varautuneiden alkeishiukkasten muodostamaa homogeenista mössöä. Kun universumi oli tarpeeksi jäähtynyt, eli n. 0,00001-0,00010 sekunnin kuluttua alkuräjähdyksestä, perusvuorovaikutukset järjestivät kvarkkeja ja gluoneja materiaksi, eli protoneiksi ja neutroneiksi. Nämä puolestaan sitten jatkoivat törmäilyä sekä keskenään että alkeishiukkasten kanssa muodostaen erinäisiä atomiytimiä, ja tätä jatkui 380 000 vuotta kunnes lämpötila oli laskenut tarpeeksi elektronien kiinnittymiseen ytimiin, kokonaisiksi vety- ja heliumatomeiksi, joista kaikki muut maailmankaikkeuden alkuaineet ovat peräisin.

Mulle on päivänselvää, että alkuräjähdys on tapahtunut. Ja yhtä päivänselvää on, että sitä ensimmäistä sekunnin gaziljoonasosaa selvitetään kovaa vauhtia. Alkuräjähdyksen syy ei taida olla vielä selvitetty, vaikka seuraukset ovatkin jo tiedossa? Se on nimenomaan se osuus, minkä en usko selviävän elinaikanani.

 

[Mr. Penguin]

En usko Jumalaan, ja olen aina ihmetellyt miten joku voi olla niin helkkarin typerä uskoakseen vielä nykypäivänä satuolentoihin ja raamattuun, joka on täynnä kamaluuksia ja ristiriitaisuuksia.

Tosin näin vanhempana ja viisaampana asioita syvällisemmin miettiessäni olen kyllä tajunnut, että kun pienestä lapsesta asti sinua on aivopesty ja kasvatettu jumalanpelolla, ja vielä lisäksi kaikki sukulaisesi ja ystäväsi ovat kovin uskonnollisia, niin eihän sitä uskoa ole niin helppo hylätä. Arvostankin todella paljon ihmisiä, jotka ovat heränneet todellisuuteen ja jättäneet uskontohömpän taakseen välittämättä siitä mitä sukulaiset tai ystävät ajattelevat.

Moni ateisti ajattelee että on aivan sama mihin kukin uskoo, kunhan ei tule tuputtumaan uskoaan muille. Eihän se vaikuta keneenkään mitenkään jos joku kotona palvoo vaikkapa hattivatteja tai Zeusta. Näinhän sitä voisi ajatella. Itse en kuitenkaan tyydy tähän että pitävät uskonnon vain omana tietonaan. Uskonnoista täytyisi päästä kokonaan eroon. Uskonto tyhmentää ihmisiä. Miettikääpä kuinka paljon parempi paikka maailma olisi ilman uskontoja... Olisi vähemmän sotia, vähemmän homofobiaa, vähemmän lasten seksuaalisia hyväksikäyttöjä... järjelle jäisi enemmän sijaa. Se olisi varsinkin riemuvoitto tieteelle. Miettikää miten paljon potentiaalisia neroja menetämme, kun lapsi pienestä asti opetetaan olemaan kyseenalaistamatta mitään ja pakotetaan uskomaan raamattuun ainoana totuutena.

Onneksi uskonnot kuolevat pikkuhiljaa pois. Hitaasti mutta varmasti, eivät kuitenkaan tarpeeksi nopeasti.

 

[kahden suunnan sentteri]

Wikipedian "ehdottomassa totuudessa" sanotaan, että jo 1932 olisi ehdotettu pimeää ainetta (Oort). Mitä sitten mitattiin 2010 ja miten? Tuo on mennyt ihan ohi itseltäni, kiitos valaisemisesta jo etukäteen.

Viittaan niihin WMAP- ja planck-luotainten kosmisen taustasäteilyn mittauksiin. Mutta nyt kun asiaa lähemmin tarkastelen niin varmaankin 2dFGRS:n mittaukset v. 2000 jo tuottivat riittävän tarkkuuden joten oikea vuosiluku tuohon kohtaan olisi 2000.

 

[BileTooth]

Ja tästä päästään Jumalaan vaikka sen kautta, että viimeisin löydetty merkittävä uusi hiukkanen on lempinimeltään "God particle", Higgsin bosoni. Ehkä totuus on alkeishiukkasissa?

Tiedän, että kyseessä oli lähinnä heitto ja linkitys ketjun aiheeseen, mutta silti kaikki eivät varmaan tiedä tätä ainakin omasta mielestäni mielenkiintoista seikkaa kyseisestä lempinimestä:

Its theistic nickname was coined by Nobel-prize winning physicist Leon Lederman, but Higgs himself is no fan of the label. "I find it embarrassing because, though I'm not a believer myself, I think it is the kind of misuse of terminology which I think might offend some people."

It wasn't even Lederman's choice. "He wanted to refer to it as that 'goddamn particle' and his editor wouldn't let him," says Higgs.

Monet huippufyysikothan siis erikseen vetoavat siihen, että kyseisen lempinimen käyttö lopetettaisiin, koska se on syntynyt täysin vahingossa, ei liity mitenkään löydettyyn ilmiöön ja sen käyttö esim. otsikoissa on puhdasta klikkihuorausta ja kirjamyynnin edistämistä. Goddamn particle olisi kyllä ollut hieno nimi.

Linkki vie lähteeseen, The Guardianin uutiseen: Meet Peter Higgs, father of the 'God Particle' | Science | The Guardian

Edit: kirjoitusvirhe + tässä vielä lähde viimeiselle väitteelleni National Postin sivuilta: Higgs boson: Why scientists hate that you call it the ‘God particle’ | National Post

 

[kahden suunnan sentteri]

Goddamn particle olisi kyllä ollu hieno nimi.

Kyllä. Myös fysikaalinen suure "outous" (strangeness) on ihan hauskasti nimetty.
Outous – Wikipedia

 

[Klose16]

PS. Uskovaisilla on aina todistustaakka. Ei kenelläkään muulla. Siksi uskovaiset kysyvät, mutta eivät vastaa.

Mikä ihmeen taakka? Miksi sovellat tieteen keinoja ihan eri kontekstissa? Uskovaiset eivät vastaa?! Höpöjä taas.

Kyllähän väite Jumalan olemattomuudesta on niin kova että vaatisi jos ei nyt todisteita niin kovia perusteluja.

 

[Klose16]

Mielenkiintoista kuitenkin, että CERNissä on kai löydetty viitteitä taas uudesta hiukkasesta, mutta en tiedä onko noilla kahdella mitään tekemistä keskenään. Ja tästä päästään Jumalaan vaikka sen kautta, että viimeisin löydetty merkittävä uusi hiukkanen on lempinimeltään "God particle", Higgsin bosoni. Ehkä totuus on alkeishiukkasissa?

Ihminen yrittää aina takertua, suorastaan haetaan erikseen kaukaakin jotain riepua joka selittäisi oman ahdistuksen (olemassaolon). Nyt se on sitten jokin naurettava hitunen.
Kaiken tieteen, edistyksen ja sivistyksen jälkeen onko moista naurettavampaa olemassakaan? Yhtä viisasta lieneisi tuijottaa peiliin teleskoopilla.

Nykyajan pastoreita ovat öykkäritieteen poptähdet.

 

[kahden suunnan sentteri]

Kyllähän väite Jumalan olemattomuudesta on niin kova että vaatisi jos ei nyt todisteita niin kovia perusteluja.

Todistustaakka on positiivisen väitteen (jumala on) esittäjällä. Olematonta ei voikaan todistaa olemattomaksi. Minusta tuntuu että tämä kyllä on sulle jo kerrottu.

Mutta miksi edes olisimme kiinnostuneita jumalan olemassaolon tai -olemattomuuden todistelusta? Nähdäkseni sitä ei mihinkään tarvita. Uskoo siihen jos uskoo tai sitten ei usko.

 

[Kulkija]

Ihminen yrittää aina takertua, suorastaan haetaan erikseen kaukaakin jotain riepua joka selittäisi oman ahdistuksen (olemassaolon). Nyt se on sitten jokin naurettava hitunen.

Nykyään pystytään sentään näitä hiukkasia ja vastaavia tutkimaan ja todentamaan ja päästään kenties lähemmäs tuota selitystä (olemassaoloa). Ennen vain uskottiin, että Jumala se loi kaiken ja on olemassa. Kumpi sitten on naurettavampaa.

 

[MustatKortit]

Hiukkas-asiat ja maailman synnyn pohtiminen on asia, joka ei ratkea koskaan. Se on selvää, että aina löydetään uusia selityksiä, päästään pidemmälle tutkimuksissa, mutta tämä ei oikeastaan juuri vie lähemmäksi ratkaisua, vaan pikemminkin paljastaa taas uusia salaisuuksia ja pohdinnan aiheita.

Ylipäänsä maailman synty taitaa olla sellainen aihe, jota ei oikein järjellisesti voi ihmisille selittää.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Ihminen yrittää aina takertua, suorastaan haetaan erikseen kaukaakin jotain riepua joka selittäisi oman ahdistuksen (olemassaolon).

Tämä on kyllä niin totta. Mikäli pelkoa minuutensa jatkuvuudesta/jatkumattomuudesta ei olisi, ei olisi näin montaa uskontoakaan. Liekkö olisi yhtään. Vaan pakko se on johonkin tukeutua, kun itsetietoisuus on ollut niin vähän aikaa vasta olemassa, että sitä vieläkin pelätään.

 

[Klose16]

Nykyään pystytään sentään näitä hiukkasia ja vastaavia tutkimaan ja todentamaan ja päästään kenties lähemmäs tuota selitystä (olemassaoloa). Ennen vain uskottiin, että Jumala se loi kaiken ja on olemassa. Kumpi sitten on naurettavampaa.

Tällainen vastakkainasettelu, joka ei pidä paikkaansa.

 

[Stigu]

Hiukkas-asiat ja maailman synnyn pohtiminen on asia, joka ei ratkea koskaan. Se on selvää, että aina löydetään uusia selityksiä, päästään pidemmälle tutkimuksissa, mutta tämä ei oikeastaan juuri vie lähemmäksi ratkaisua, vaan pikemminkin paljastaa taas uusia salaisuuksia ja pohdinnan aiheita.
.

Samaa mieltä. Olisi kiva tietää tänne kirjoittavien arvio siitä, kuinka paljon absoluuttisesta totuudesta tiedämme tänä päivänä. Tuntuu siltä, että joidenkin mielestä luku on lähellä sataa prosenttia.

Itse mietin sitä, tulemmeko ikinä tietämään absoluuttista totuutta, jos sellaiseksi katsotaan (edes) kaikkien maailmankaikkeuden ilmiöiden ymmärtäminen. Joka tapauksessa uskon, että nykytiede tietää ainoastaan murto-osan maailmankaikkeuden salaisuuksista ja ilmiöistä. Jos mietitään, että tiedettä on harjoitetttu vaikkapa 2000 vuotta, ja maailmankaikkeuden ikä on 15 miljardia vuotta, on tuo suhde sama kuin 4 sekuntia vuodesta.

Itse odotan ihmiseltä tulevaisuudessa (siis satojen/tuhansien vuosien aikaskaalalla) jonkinnäköistä henkistä kehitystä. Tuntuu, että ihminen on lähinnä ottanut takapakkia henkisessä kehityksessä, jos verrataan nykyihmistä vaikkapa alkuperäiskansojen toimintaan. Niin tiede kuin maailmanuskonnotkaan eivät ole aikaansaaneet ihmisessä minkäännäköistä valaistumista tai tietoisuuden kehittymistä.

Mutta miksi edes olisimme kiinnostuneita jumalan olemassaolon tai -olemattomuuden todistelusta? Nähdäkseni sitä ei mihinkään tarvita. Uskoo siihen jos uskoo tai sitten ei usko.

Juuri näin. Uskohan on nimenomaan tunnepohjainen asia, sisäinen kokemus. Mielestäni uskovan ei tarvitse todistaa kenellekään mitään: Hänelle (pitäisi) riittää että hän uskoo. Uskon pelisääntöihin ei kuulu (kuten tieteen), että asiat pitää todistaa.

 

[Klose16]

Hiukkas-asiat ja maailman synnyn pohtiminen on asia, joka ei ratkea koskaan. Se on selvää, että aina löydetään uusia selityksiä, päästään pidemmälle tutkimuksissa, mutta tämä ei oikeastaan juuri vie lähemmäksi ratkaisua, vaan pikemminkin paljastaa taas uusia salaisuuksia ja pohdinnan aiheita.

Ylipäänsä maailman synty taitaa olla sellainen aihe, jota ei oikein järjellisesti voi ihmisille selittää.

Kuvaamasi tutkiva optimistisuus on epäilemättä olennaista, hyödyllistä kävi miten kalliiksi tahansa. Tosiaan tässä voi käydä niin että meiltä kaikilta menee lopulta pää pyörälle kun tajutaan liikaa miten ei tajuta.
Vaikea sitäkään sanoa, missä kohtaa tutkimukset olisi parasta lopettaa. Tarjoavathan nuo kaikenlaista viihdettä.

 

[MustatKortit]

Kuvaamasi tutkiva optimistisuus on epäilemättä olennaista, hyödyllistä kävi miten kalliiksi tahansa. Tosiaan tässä voi käydä niin että meiltä kaikilta menee lopulta pää pyörälle kun tajutaan liikaa miten ei tajuta.
Vaikea sitäkään sanoa, missä kohtaa tutkimukset olisi parasta lopettaa. Tarjoavathan nuo kaikenlaista viihdettä.

Niin siis kaikki tällainen tutkimus on kyllä mielestäni ehdottoman tarpeellista ja hyödyllistä.

Mutta tavallaan maailmankaikkeuden synnyn mysteerin ratkaiseminen on mahdoton tehtävä. Aina löydetään ja keksitään uutta, asia x tapahtuu reaktion y:n takia. Mutta eihän tämä ole vastaus mihinkään, vaan syntyy aina vaan seuraava kysymys.

 

[BileTooth]

Juuri näin. Uskohan on nimenomaan tunnepohjainen asia, sisäinen kokemus. Mielestäni uskovan ei tarvitse todistaa kenellekään mitään: Hänelle (pitäisi) riittää että hän uskoo. Uskon pelisääntöihin ei kuulu (kuten tieteen), että asiat pitää todistaa.

Tällöin ei myöskään kannata väittää muille, että on "oikeassa" ja muut "väärässä", kuten jotkut uskovat tekevät. Harvassa ovat ne keskusteluun osallistuvat uskovaiset, jotka myöntävät, että uskon pelisäännöillä mitään ei tarvitse todistaa eikä tarvitse olla faktuaalisesti oikeassa. Heitäkin toki on, suurin osa varmaankin pitää uskonsa yksityisenä asiana, eikä näin ajattelevien kanssa yleensä mitään väittelyitä synnykään.

Olen siis samaa mieltä, että uskovan ei tarvitse todistaa kenellekkään mitään, kunhan hän ei myöskään väitä tietävänsä "totuutta" tai että hänen sisäinen kokemuksensa jotenkin korreloisi todellisen maailman kanssa. Myös tieteellistä menetelmää ja sen kykyä arvioida todellisuutta arvostelevat uskovaiset todellakin ovat todistustaakan alaisia. Jos arvostelet jotakin, olet mielestäni myös velvollinen perustelemaan miksi oma kantasi on oikea ja parempi. Paitsi jos olet perussuomalainen.

 

[MustatKortit]

Tällöin ei myöskään kannata väittää muille, että on "oikeassa" ja muut "väärässä", kuten jotkut uskovat tekevät...

Tätä ketjua lukiessa käy kyllä selväksi, että on myös toinen taho, kuin uskis-yhteisö, joka erityisesti korostaa tätä oikeassa ja väärässä olemista. Siinä mielessä uskontoasioissa näyttää pätevän sama totuus kuin poliittistenkin liikkeiden äärilaidoilla, eli kun tarpeeksi kauan mennään eri suuntiin, niin aletaankin olemaan jo aika lähellä toisiaan.

 

[BileTooth]

Tätä ketjua lukiessa käy kyllä selväksi, että on myös toinen taho, kuin uskis-yhteisö, joka erityisesti korostaa tätä oikeassa ja väärässä olemista. Siinä mielessä uskontoasioissa näyttää pätevän sama totuus kuin poliittistenkin liikkeiden äärilaidoilla, eli kun tarpeeksi kauan mennään eri suuntiin, niin aletaankin olemaan jo aika lähellä toisiaan.

Sellainen ero löytyy, että poliittiset näkemykset ovat käytännössä aina mielipiteitä, mutta esimerkiksi maapallon ikä ei ole. Jos toinen sanoo, että maapallo on 6000 vuotta vanha ja toinen sanoo, että se on miljardeja vuosia vanha, on toinen tällöin oikeassa ja toinen väärässä. Kaikissa kysymyksissä näin ei tietenkään ole, eikä varmaan kukaan niin ole väittänytkään. Isossa osassa kysymyksistä näin kuitenkin on.

Vastauksen pointtina olikin nimimerkin @Stigu kyseinen lause: "Uskon pelisääntöihin ei kuulu (kuten tieteen), että asiat pitää todistaa." Tieteen pelisääntöihin kuuluu, että asiat todistetaan. Kun jokin asia on todistettu, se on kaikista eri vaihtoehdoista lähimpänä totuutta, kunnes toisin todistetaan. Tällöin todistetun asian puolestapuhuja voi sanoa olevansa oikeassa. Rehellinen henkilö voi myös sanoa olevansa eri mieltä, mutta että ei pysty perustelemaan tai todistamaan mielipidettään. Tämäkin on ihan ok, kunhan ei perään kerro olevansa oikeassa, todisteiden puuttumisesta huolimatta.

Tiivistettynä: Jos rehellisesti luo mielipiteensä tunnepohjalta ja sisäiseen kokemukseen perustuen, tällöin ei tarvitsekaan todistaa kenellekään mitään, kuten @Stigu mainitsi. Tällöin pitäisi myöskin kyetä myöntämään, että mielipide perustuu sisäiseen kokemukseen eikä faktoihin tai evidenssiin. Jos sen sijaan todistat jonkin asian oikeaksi, voit myös sanoa olevasi oikeassa, kunnes sinut todistetaan vääräksi.

Viestistäsi saa vähän sellaisen käsityksen, että mielestäsi kukaan ei koskaan voi olla oikeassa tai väärässä, vaan kaikki väitteet ja mielipiteet ovat yhtä arvokkaita. Sanat "oikeassa" ja "väärässä" ovat siis täysin turhia ja ne voisi poistaa kaikista kielistä? Sovitaan vain, että kaikki ovat aina yhtä oikeassa kaikesta, osoitti todistusaineisto mihin suuntaan tahansa.

 

[Tarinankertoja]

Ihminen yrittää aina takertua, suorastaan haetaan erikseen kaukaakin jotain riepua joka selittäisi oman ahdistuksen (olemassaolon).

niin... ja tämän tajusi jo 2500 vuotta sitten yx tyyppi. Tyyppi ihmetteli, että miksi Ihminen on aina tyytymätön, haluaa aina enemmän ja siksi ahdistuu ja kärsii. Tää jäbä miätti näitä jutskia kuus vuotta ja tuli tulokseen, että ahistumisesta ja kärsimyksestä pääsee eroon vaan lopettamalla haluamisen ja alkaa ottaa asiat sellasina kun ne on. Eli jos kärsii, niin kärsii toivomatta sen lppumista, jos on onnelinen, on onnelinen toivomatta sen jatkuvan. Jäbä huomas, että keskittymällä siihen mitä on tässä ja nyt, eikä toivomalla ja miettimällä mitä on huomenna.. eli yksinkertaisesti lopetta haluamisen ja kas olemisne kärsimys on poissa.

Helpox jäbä ei tätä väittäny, mutta sen ajattelumallin saavutettuaan no..ihmisenä olemisen kärsimys oli ratkastu.. jo siis paljon ennen jessevainaata.

Tää jäbä oli nimeltään Siddharta Gautama.

 

[Klose16]

Joo, buddhalaisuudessa on puolensa. Mikäs se oli tämä suomalainen jäbä joka yritti kahdesti muuntautua munkiksi, ja lähti kuitenkin aina kotimatkallekin. Ei sovi kaikille se ei.