Unissakävelijät

  • 5 962
  • 17

krobbe

Jäsen
Unissakävely on mielenkiintoinen ja hieman pelottavakin ilmiö, sen sain havaita viime yönä.

Nykyisellään 13 -vuotias poikamme on pienen ikänsä suorittanut pienimuotoisia unipromenaadeja. Tähän asti ne ovat olleet melko harmittomia, jopa huvittavia pikku tepasteluja ympäri asuntoamme. Useasti olemme havahtuneet siihen kun juniori seisoo sänkymme päässä selittäen mitä eriskummallisimpia asioita, ja täydessä unessa tietty. Nuo ovat olleet kuten kerroin täysin harmittomia, eivätkä ole aiheuttaneet mitään vaaratilanteita. Varotoimena olemme asentaneet jo aika päiviä turvalukon ulko-oveemme, jottei poika pääse selittelemään naapurustoon näkemyksiään maailmanmenosta.

Iän myötä poika on, kuten kaikki ikäisensä saanut luvan mennä kavereilleen yökylään. Tähän asti ei siinäkään asiassa ole tullut mitään ongelmia. Viime yö sitten muuttikin kaiken, onneksi mitään vakavampaa ei sattunut, mutta kyllä se säväytti meitä vanhempia kun yöllä kello kolmen aikaan eteiseen ilmestyi itkevä nuorimies. Angsti oli juniorillamme melkoinen kun hän alkoi selvittää mitä oli tapahtunut.

Hän oli illalla lähtenyt, kuten usein ennenkin, pyörällään kaverilleen yökylään noin kolmen kilometrin päähän. Ilta oli mennyt kivasti yhteisissä, railakkaissakin leikeissä. Nukkumaan olivat menneet hieman puolenyön jälkeen.

Poika oli herännyt voimakkaaseen autontorven ääneen keskellä tietä polkupyöränsä selästä noin kilometrin päässä kotiamme. Pelästyminen oli ollut melkoinen, kuten arvata saatatte. Meni melkoinen tovi ennen kuin saimme pojan rauhoittumaan hänen selvittyään kotiin asti. Suuri tuska ja pelko oli nuorella miehellä siitä, että mitä jos hän olisi jäänyt auton alle yöllisellä unipoljentamatkallaan,

No, nyt ei auta muu kuin infota perheitä johon poika, jos vielä uskaltaa, menee yökylään asiasta ja pyytää heitä ryhtymään varotoimiin asian suhteen. Barrikaadi ulko-ovelle auttaa asiassa varmaan melkoisesti.

Kuten sanoin, aiemmin unireissut ovat jääneet pieniin ja harmittomiin tepasteluihin sisätiloissa, mutta tämä tapaus pisti kyllä miettimään asiaa aivan uudesta vinkkelistä, varotoimiin on ryhdyttävä, lähistöllä virtaa mm. vuolas joki, hyi helvetti kun puistattaa.

Onko muilla vastaavia kokemuksia, jos näin kertokaa ihmeessä.
 
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko. /HC Tallinna !
Täällä unissakävelyn mestari veini terve, pikkujätkänä tuli käveltyä pitkiäkin matkoja unissaan. Kerran vetäisin talviajalla ulos ulko-ovesta jossa oli sähkölukko , ulkona oli pakkasta noin -12 astetta, heräsin ulkona ja aloin paiskia kiviä ikkunaan. No pääsin sisälle, kun kuudentoista ikäisenä lähdin suomen kauppalaivaston palvelukseen äitini suurin huolenaihe olikin kävelisinkö mereen viikon vai kahden sisällä.

Ajaessamme Neuvostoliittoon ja Batumin satamaan mustallemerelle olin kuunnellut vanhempien merimiesten juttuja kuinka munat tarkistetaan ennen lähtöä, (ettei ole tauteja, :) ). Passin tarkistus tapahtui yöllä ja jokaisen piti olla paikalla kun asia tehtiin, minutkin "herätettiin" kello neljä aamuyöllä, olin kömpinyt toisten perässä täysin nukkuvassa tilassa passin tarkistuspisteeseen laivan messiin ja laskenut housut alas, alkoholilla ei tässä asiassa ollut mitään tekemistä. Elikkä alitajunta toimi ja teki niinkuin olin kuullut. Sain asiasta kuulla koko merimiesurani ensimmäisen laivan ajan ( Wihurin Bresto).

En kuitenkaan koskaan joutunut minkäälaisiin vaaratilanteisiin asian suhteen, muita pikkutapahtumia on ollut myöskin lapsuudessa yllin kyllin, palmun juureen pissiminen ym, ilmeisesti harjoitelin jo kotona tulevaa kaukomatkailua varten miltä se tuntuu. Lisäksi unissa puhuminen on ollut erittäinkin yleistä, kerran tuli ex-avioliittoni aikana selostettua kaikki töppäilyt sängyn reunalla istuen, onneksi kaikki meni unen piikkiin, vaikka asiat olivat juuri kuin kerron. Hu hu.
 

Gunners

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arsenal, Washington
Minullakin oli pienempänä taipumusta kävellä unissani. Ukissani oli pienenä samaa vikaa eli kai sieltä se on peräisin. Pahempia töppäilyä ei ole unissaan tullut tehtyä, paitsi kerran 12-vuotiaana olin lähtenyt omasta huoneestani ja painellut alakertaan(alakerrassa on mm.sauna ja suihku), isä oli herännyt siihen kun alakerran ovi kävi. Oli seurannut minua alakertaan ja olin ollut pissimässä suihkun lattialle.. Kerran kokeilin kun menin nukkumaan että otin sanomalehden(Veikkaaja) viereeni ja katsoin mistä se aamulla löytyisi. Löytyi sitten keittiön työpyödältä.

Minulla on myös yksi kaveri joka kävelle unissaan, kerran ollessani heillä yötä, meni hän unissaan äidilleen selittämään että missä minun peittoni? Eihän siinä mitään mutta kun hän oli itse kääriyteneenä peittoonsa. Luokkaretkellä kun olimme menossa Ruotsiin, laivalla tämä kaveri yritti lähteä painelemaan laivan käytävälle. Onneksi saatiin olkapäästä kiinni.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Olen joskus lukenut lehdestä tarinan suuressa ja mahtavassa Amerikan valtiossa tapahtuneesta tapauksesta. Eräs mieshenkilö oli kuulemma unissaan ajanut autolla noin 50 km:n matkan vaimonsa vanhempien (tms.) luokse ja ampunut heidät. Oli kuulemma herännyt vasta toisen tuskanhuutoihin. Oikeus vapautti miehen syytteestä, koska tämä oli tehnyt teon todistettavasti unissaan.

Ehkä tuossa on selitys myös Bodomin-järven murhiin.

Itse en ole tietääkseni kävellyt unissani kuin joskus ihan pienenä ja silloinkin vaan pari kertaa. Toisella kertaa taisi olla kova kuume päällä, niin se sekoitti nuppia.
 

Gags

Jäsen
Suosikkijoukkue
Charlestown Chiefs
Sistis kirjoitti:
Oikeus vapautti miehen syytteestä, koska tämä oli tehnyt teon todistettavasti unissaan.
Onko mitään muistikuvaa siitä, miten todistettiin miehen tehneen tämän unissaan?

Itse olen pienenä kävellyt unissani, mutta en ole ehtinyt kerrostalon rappukäytävää pidemmälle. Omalla kohdallani unissakävely loppui 13-14 vuotiaana, joka tiedoksi krobbelle. Unissapuhumista harrastan tietääkseni vielä tänäkin päivänä satunnaisesti ja ihan yhtä huonosti on käynyt kuin herra suurvisiirillekin.
 

Lukkoseppä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Muutaman kerran tuli pikkupoikana 12-14v sekoiltua unissani, kovin tikki oli kun kävelin ulos talvipakkaseen saappaat ja kalsarit jaloissa. Heräsin ulko-oven lukon rasahdukseen ja tajusin että olin ulkona ja ilman avainta sekä vaatteita. Onneksi asuimme kerrostalon 1-kerroksessa, joten sain helposti väkeä hereille koputtelemalla lumiharjalla ikkunaan. Muuten en olisikaan tiennyt mitä tehdä. Toisinaan huomaan vieläkin tyynyjen tai peitteiden siirtyneen yön aikana sohvalle, pyykkikoriin tai jonnekin muualle epämääräiseen paikkaan. Taitaa olla niin että unissakävely on juuri teini-ikäisten ihmisten puuhaa?
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

krobbe

Jäsen
Mukava kuulla ettemme ole ainoita joiden perheessä tossu viipottaa nukumatin käskystä. Mukava lueskella erilaisista kommelluksista, erityisesti tuo suurvisiirin "tunnustukset" huvitti kovasti, no rehellinen on rehellinen, unissaankin.

Kiitos kaikille jotka jaksoivat asiaan ottaa kantaa ja Nahkaparturille erityiskiitos linkistä, joka valotti asiaa hyvin.

Keskustelu jatkukoon, unikommeluksia peliin!
 

Himos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blues, Kiekko-Espoo
Täällä kanssa yksi unissakävelijä.

Asun kerrostalon ekassa kerroksessa. Muutama vuosi sitten olin kävellyt unissani avaamaan makuuhuoneesta parvekkeelle menevän oven ja sitten mennyt takaisin sänkyyn. Aamulla oli varmaan hyvä ilme kasvoilla, kun huomasin parvekkeen oven olevan auki. Tiesin, että ovi oli ollut illalla kiinni.

Pari yötä sitten yritin mennä porraskäytävään, mutta onneksi ovessa oleva varmuusketju esti oven avaamisen. Heräsin siihen ja menin takaisin sänkyyn.
 

Flou

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ravens
Itsehän harrastin myös unissakävelyä pienenä. Pari kertaa olin jo menossa ulko-ovella, kun vanhemmat saivat puhuttua järkeä. Muutaman kerran kävin kurkkimassa ikkunasta keskellä yötä, että milloin se naapurin poika oikeen tulee. Yleensä kylläkin löytyi vain peitto/tyyny hieman eri paikasta tai löysin itseni nukkumasta vanhempieni sängystä. Tuli toki unissakäveltyä kerran myös tätini luona ja oli hieman outo fiilis herätä tädin ja tämän miehen välistä, kun itsellä ei ole mitään muistikuvaa tapahtumasta.

Alakertaan johtava portti meillä oli aina yöllä kiinni, jotta en ihan suoraan ainakaan kävele portista alas. Alkujaan kukaan ei uskonut, kun väitin, että kävelen unissani, mutta sitten nuo pari kertaa jolloin meinasin lähteä ovesta pihalle sai vanhempanikin tajuamaan, että en vain keksi asioita. Onneksi tuo unissakävely loppui joskus ala-asteen puolessa välissä enkä ole ainakaan todistetusti tämän jälkeen liikuskellut yöllä. Tosin sängyssä kyllä pyörin aivan järkyttävän paljon edelleenkin ja siinä on sivulliset sekä irtaimisto vaarassa, kun jalat ja kädet heiluvat.
 

wazuke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Slovakia
Muutaman kerran tullu pikkupoikana käveltyä, monesti vain harmitonta kävelyä sinne tänne ja vanhempien ohjatessa takaisin sänkyyn uni on taas maittanut sängyssä. Roskakoriin tullu ainakin kerran kustua ja kerran muistan heränneeni kahden ison vaatekasan vierestä. Olin nääs leikkinyt fudismolaria. Hauskin tarina liittyy kun eräänä yönä ilmeisesti olin vessaa etsimässä mutta aina kävelin keittiöön asti ja sieltä takaisin makkariin. Äitikin oli hereillä ja oli muutaman edestakasin reissun jälkeen tajunnu mistä on kysymys. 26:n kerran jälkeen päätti sitte ohjata minut vessaan ja sain taas rauhan.. Eipä tota ois uskonut aamulla todeksi jos ei olis ollu muitakin todistajia.
 

Iso-Olli

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Viime yönä tuli taas harrastettua unissakävelyä. Tiedä sitten olisiko lämmin ilma aiheuttanut vai mikä. Normaalisti nukun ilman vaatteita, varsinkin näin lämpimillä keleillä ja niin tein myös eilen. Aamulla herätessäni minulla olikin sitten bokserit ja t-paita päällä, jotka olin jättänyt sohvalle huoneen toiselle puolelle. Nuorena sisarukset laittoivat huoneiden oviin lukot yöksi, kun eivät halunneet herätä siihen, että minä seison heidän sängyn vierellä. Yksin asuessani saan touhuta kaikessa rauhassa. Pitäisi varmaan asentaa joku kamera asuntoon, että näkisi mitä kaikkea tulee tehtyä yön aikana.
 

eriatarka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Itse olen harrastanut unissakävelyä pienenä, seuraavana päivänä näistä sai aina kuulla. Joskus teini-ikäisenä alkoi käydä niin, että heräsin kesken unissakävelyn. Yleensä en tehnyt asiasta sillä hetkellä numeroa, vaan menin takaisin sänkyyn ja nukahdin heti. Ikimuistoisin tapaus oli, kun oltiin asuntoautolla Ruotsissa ja jossain Luulajan lähellä, mihin oltiin pysähdytty, heräsin ulkoota asuntoauto takana.

Jossain vaiheessa alkoi tulla sellaisia, että heräsin ja kuvittelin esim. että kädet ovat tulessa ja selitin asiasta puoliunessa sille, joka sattui paikalla olemaan. Muistin ja muistan nuo tilanteet jälkeenpäin ja uskoakseni kyseessä on ollut hypnoosin kaltainen tila, jossa aivot kertoo toista.

Nykyään herään silloin tällöin unesta niin, että olen puoliunessa ja näen olemattomia esim. isoja hämähäkkejä sängyssä tai seinillä. Vaimo on tähän jo tottunut ja tiedostaa, että turha alkaa väittämään vastaan, koska siinä tilassa en tajua/usko olevani puoliunessa ja aamulla aina muistan tapahtuneen.
 

Tinke-80

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Haukat
Unissakävelyä en harrasta, mutta aika useasti herään keskellä yötä ja avovaimon mukaan "sekoilen". Pari kertaa laittanut makkarin valot päälle keskellä yötä, jokusen kerran herättänyt avokin keskellä yötä koska lattialla on "jotain". Viime yönä heräsin taas keskellä yötä, kävelin ulos makkarista ja aloin paniikissa etsimään portaita yläkertaan jotta pääsisin takaisin nukkumaan. Kai on sanomattakin selvää että meillä ei ole yläkertaa talossa. Onneksi muistan noista vain pienen osan.
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Muksulla oli alta kymmenen ikäisenä joskus tapana kävellä unissaan aina sama reitti. Ensin petiltä keittiöön ja sieltä pesuhuoneeseen jonne jäi seisomaan silmät raollaan. Olihan tuo vähän spooky juttu.
 

Zibbazubba

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Nuorempana olen haahuillut pelimatkalla hotellin käytävillä pelkissä boksereissa.

Toisella kerralla mummolassa olessani kävelin yöllä setäni autoon, jossa oli ovet auki. Tästä on pieniä muistikuvia myös itselläni, vaikkakaan en aamulla ollut varma oliko se totta vai unta. Totta oli.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös