heikkik, vaikka kuinka mietin (jopa vuositolkulla) näitä samoja asioita, niin aina sitä jotakin unohtuu. Nytkin lahjakkaasti unohdin yhden tärkeimmistä motivoijista eli rahan. Rahalla eli palkalla on suuri merkitys pelaajille, missä ei tietenkään ole mitään ihmeellistä, eipä pieni tai suurikaan palkankorotus tekisi hallaa itsellenikään.
Ymmärtääkseni nuorten palkka muodostuu varsin puhtaasti heidän kyvyistään neuvotella itselleen sopimus. Satunnaisesti seura haluaa sitoa nuoren pelaajan tarjoamalla hyvä sopimus, tämä lähinnä niissä tapauksissa, joissa pelaaja on poikkeuksellisen lahjakas. Kärpät on muistaakseni moiset sopimukset tehnyt sekä Pitkäsen että Jokisen kanssa. Liiga-status takaa nuorille pelaajille tietyn palkkatason, ainakin se antaa pelaajille suhteellisen hyvät lähtöasemat sopimusneuvotteluihin. Liigakokemusta omaava pelaaja houkuttelee myös muita seuroja, mikä on suuri etu pelaajalle. Seurat eivät voi tinkiä palkasta sellaisten pelaajien kohdalla, jotka takuulla saavat sopimuksen jonnekin muualle. Tästä syystä liigatason meriitti on pelaajille erittäin arvokasta. Ymmärtääkseni pelattujen ottelujen määrä ei vaikuta palkkaan, paitsi ohjeellisesti. SM-liigan pelaajayhdistys ei ymmärtääkseni ole organisaationa niin vahva, että olisi onnistunut määrittämään tietyt palkkakriteerit. Kyse on ennemminkin ohjepalkoista tai tavoitepalkoista eli palkka määräytyy pelaajan ja seuran välisistä sopimuksista.
A-nuorten pelit on muuten oikeaa luovan kiekon herkkua. SM-liigan kurinalaisuus ei ole vielä voimassa nuorten peleissä, joten varsin usein A-nuorten peleissä näkee varsin pitkälle sitä jääkiekkoa, jota toivoisi liigassakin näkevän enemmän. Ainakin Oulussa A-nuorten peleissä on vauhtia, taklauksia, luovuutta ja iloista kiekollista pelaamista enemmän kuin edustuksen peleissä. Kahva-kiekko loistaa poissaolollaan ja A-nuorten pelit alkavatkin olla jääkiekkoa parhaimmillaan, sillä taidoiltaanhan pelaajat ovat jo varsin lähellä liigatasoa. Oulussa varsin usealla pelaajalla jo onkin liigakokemusta. Eräs nimimerkki sanoi maksavansa 3000mk kausikortista A-nuorten peleihin ja samaan rahaan hän näkee kaupan päälle liigapelitkin. Itselläni on muuten välillä sama meininki. Enemmän minä olen A-nuorten peleistä nauttinut ja tämä lähinnä siksi, että nyky-kiekko liigatasolla on erittäin tarkkaa vastustajan virheiden kyttäämistä, mikä ei useinkaan tarjoa ensimmäistäkään elämystä.
Viuhkolan tapaus on muutenkin mielenkiintoinen, samoin kuin Kärppien viime kauden loppukin. Silloin tehdyt ratkaisut sai ainakin itseni pohtimaan asioiden merkitystä uudelta kantilta. Viuhkola oli viime kaudella Kärppien nelos-sentteri (edellä Lievers, Palsola ja Fandul). Heikkilä päätti poistaa joukkueesta ulkomaalaisista Fandulin ja Romanovin (molemmat pelaa Salt Lake Cityssä, ja mainiosti) Näin Fandulia paremmin motivoitunut Viuhkola pääsi kolmoseen ja neloseen nousi sentteri nuorista. Kärppien peli parani, mikä ainakin minua kummastutti. Tälläkin palstalla usein vaaditaan vahvistuksia joukkueeseen, mutta joukkue voi parantua muutenkin. Kun kokoonpanosta poistetaan riippakivet, niin joukkue voi paremmin motivoituneena nostaa tasoaan, vaikka taitoa olisikin kadonnut. Tämä ratkaisu oli onnistunut myös pitemmällä aikavälillä. Kehityksessä eteenpäin harpannut Viuhkola on tällä kaudella esiintynyt todellakin edukseen ja kehitys jatkuu edelleenkin. Tästä syystä itse pidän joukkueen kannalta kärsivällistä pitkän linjan mallia parempana, usein tämä on myös pelaajien etu.
Ehkäpä meidän pitäisi alkaa yhä enemmän lanseerata tuota kestävän kehityksen mallia kiekkoseuroillekin. TPS on ymmärtääkseni mestaruutensa saanut hyvin pitkälle kokoonpanon rungon jatkuvuuden takia. Vaikka TPS on kärsinyt paljon varsin pahojakin menetyksiä joka kesä, niin siitä huolimatta pelaajien jatkuva kehitys on taannut tietyn pelillisen tason, jolla on menestytty. Myös Tapparan tämän kauden dominointi johtuu kärsivällisestä työstä. Kun joukkueen kanssa ollaan kärsivällisiä ja pidetään runko kasassa, niin menestys löytää lopulta pitkäjännitteisen työn. Samaan perustuu minusta myös Kärppien liiganousu ja viime kevään yllätykset.
Anteeksi aiheesta lipsuminen, mutta onpa mukava vaihteeksi käydä asiallistakin keskustelua, mistä kiitos muille ketjuun kirjoittaneille. Kaiken maailman turhaa inttämistä tai väittelyä olenkin saanut kylliksi. Siihen verrattuna hyvä keskustelu, josta saa uusia näkökulmia, antaa todella paljon enemmän, siitä iso kiitos.