Ulkomaalaiset korvautuvat kehäraakeilla?

  • 1 190
  • 11

Oiva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
"Omat pojat"-keskustelussa virisi ajatuksia siitä, kuinka "omille pojille" voidaan taata kehitys ja pelipaikka. Monien mielestä ulkomaalaiskiintiön supistaminen kolmeen pelaajaan voisi toimia ratkaisuna.

Mikä kuitenkaan lopulta takaisi sen, että ulkomaalaisilta vapautuvien tilalla nähtäisiin junnuja? Minua pelottaa, että näille tyhjille paikoille, joita siis syntyisi parisenkymmentä, astuisivat "kehäraakit". Liigan taso ainakin lyhyellä tähtäimellä saattaisi hivenen laskea, kun kovan tason pelimiehiä virtaisi ulos. Jos kauhuskenaarion mukaisesti näillä paikoilla nähtäisiin Helmisen ikäisiä, Niemisen innokkuudella varustettuja pelaajia, niin tämä on minusta pahempi uhka kuin se, että maassa on tusina tai pari ulkomaalaiskiekkoilijaa enemmän.

Tietysti junnuillekkin voisi peliaikaa tulla jonkin verran enemmän, mutta jaksan epäillä, että ei kovinkaan paljon.

Minusta ulkomaalaiset tuovat kivaa väriä liigaan, kun saa ennakkon jo spekuloida, kuinka hyvä hankinta on kyseessä. Ulkomaalaisten tasokin on mielestäni hyvä tällä kaudella. Jokereissakaan ei ole nähty yhtään "turistia". Muualla tosin muutama.
 

Oiva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Ja muuten

Anteeksi Ilves-fanit. Ei mitään antipatioita sinne suuntaan. Esimerkkejä olisi voinut tulla muualtakin.

Toiseksi: annettakoon tässä nyt vahva jaa-ääni viiden pelaajan ulkomaalaiskiintiön puolesta.
 

railwayman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät (& Devils)
Olen tästä aiheesta aikanaan Kärppä-palstalla kättä vääntänyt. Taisinpa jäädä pahasti alakynteen mielipiteeni kanssa. Minä vastustan ulkomaalaiskiintiötä. Minusta jokaisen seuran tulisi saada vapaasti palkata niin monta ulkomaalaista pelaajaa, kuin joukkue tarvitsee.

Kärpissä on neljä ulkolaista pelaajaa, mikä on minusta riittävä määrä. Tulevaisuudessa arvioisin Kärppien tarpeen olevan 2-3 ulkomaalaisvahvistusta. Minä olen täsmälleen samaa mieltä siitä, että ulkomaalaiset tuovat väriä liigaan, samalla pääsemme nauttimaan eri kulttuureista tulevien kiekkoilijoiden tavasta pelata jääkiekkoa.

Ymmärtääkseni ulkomaalaisten peelaajien palkkavaatimukset ovat varsin kovat, ainakin vähänkin nimeä saaneilla, joten se taitaa rajoittaa ulkomaalaisten palkkaamista enemmän kuin kiintiöt.
 

Ghost

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Pittsburgh Penguins
Itse olen aivan samoilla linjoilla kuin Oiva. Mikään ei todellakaan takaa sitä, että nuo vapautuvat paikat menisivät omille junnuille. Tai edes toisten junnuille. Kuinka moni joukkue on playoff-paikan varmistuttua lähtenyt liikkeelle taktiikalla "Koitamme nuorentaa joukkuetta ratkaisupeleihin"? Minä en muista yhtäkään. Sen sijaan joukkueeseen koitetaan hakea kokemusta. Mikäli ulkomaalaiskiintiö on jo täytetty, täytyy paikka täyttää kotimaisella pelaajalla. Tietenkin liigan ollessa suljettu tämän kotimaisen pelaajan voi hankkia myös liigassa viimeisille sijoille valahtaneilta joukkueilta, jotka puolestaan voivat hyvinkin nostaa junnuja mukaan, jotta talous elpyy.

Kun siis juniorimäärän lisääminen on ainakin huippujoukkueiden osalta melkoisen vaikeaa, miksi lähteä peliin, jossa vahvistusta ei voisi hankkia ulkomailta.

Ja jos ulkomaalaisten määrää vähennettäisiin, tulisi se tuntumaan kaikkein kovimmin häntäpään joukkueisiin. Jäisikö heille laadukkaita kotimaisia, mikäli rahakkaat joukkueet tarvitsisivat heitä täyttämään paikkoja, jotka jäävät kun ei voida ulkomaalaisia hankkia?
 

Oiva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
kokemus on yliarvostettua

Juuri niinkuin Ghost sanoi: joukkueet pyrkivät hankkimaan kokemusta. Lähes mikä tahansa rivimies tuntuu jostain ihmeellisestä syystä seurapomojen mielestä vahvistukselta kunhan pelaajalla on ikää 35. Jokereissa tällaisesta vahvistuksesta paras esimerkki lienee Pikkari Virtanen, joka vaihdettin erääseen Santalaan. Kyllä kokemuksesta taatusti hyötyäkin voi olla, mutta ei sen merkitystä pidä liioitella. Ja eivät pelkäästään kolmenkympin ohittaneet ole kokeneita. Kyllä sitä monille nuoremmillekin on kertynyt.

Jos ulkomaalaisten alta vapautuisi pelipaikkoja, niin kokemustako niihin sitten haettaisiin tilalle? Luultavasti.
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Kaksikin riittäisi

Viestin lähetti Ghost Mikään ei todellakaan takaa sitä, että nuo vapautuvat paikat menisivät omille junnuille. Tai edes toisten junnuille.

Juu, ei takaakkaan jollei liiigaan tehdä vielä erillistä kiintiötä nuorille pelaajille.

Tosin se että seuran toimitusjohtaja hankkii joukkueeseen mielummin vanhan ja väsyneen, kallispalkkaisen veteraanin kuin nuoren ja innokkaan kehityskelpoisen nuorukaisen, kertoo paljon toimitusjohtajan ammattitaidosta. Ja voihan kokemusta joukkueeseen vaatinut valmentaja vielä tuplata vahingon peluuttamalla haluttomasti surffailevaa, nimekästä veteraania nuorten sijaan.

Ulkomaalaiskiintiön koko on monimutkainen asia, joten en kommentoi kuin mahdollista vaikutusta nuorten peliaikaan. Teesit on varmasti kaikille ennestään tuttuja, mutta kerrataan ne kuitenkin.

Ei nuorille pelaajile pidä etukäteen TAATA pelipaikkaa, vaan heille pitää antaa siihen nykyistä paremmat mahdollisuudet. Jääkiekkoliitossa kehutaan että Suomessa on maailman paras järjestelmä teini-ikäisten pelaajien kehittämisessä. Jostakin kumman syystä monilla suomalaisilla pelaajilla parikymppisenä kehitys hidastuu - tai jopa pysähtyy. Tietenkin asiaan on monia syitä, mutta minusta yksi keskeisimmistä on nuorten jumittuminen tärkeässä iässä penkin päähän tuppea järsimään.

Ulkomaalaiskiintiön laskeminen kahteen antaisi entistä useammalle 18-20 vuotiaalle pelaajalle paremman näyttöpaikan vakituisen pelipaikan hankkimiseen ja antaisi lahjakkaimmille 21-23 vuotiaille peliaikaa hyökkäävistä ketjuista + ylivoimalla. JOS nuoret pelaajat näilläkään näyttöpaikoilla pysty ottamaan itselleen pelipaikkaa viriileiltä veteraaneilta, niin eivät he silloin pelipaikkaa SM-liigassa ansaitsekkaan.

Itse asiassa muutos (ulkomaalaispelaajien määrän pudottaminen) olisi ollut hyvä tehdä samassa yhteydessä kun liiga suljettiin ja pelko putoamisesta poistui ainakin hetkeksi aikaa. Onneksi pienistä seuroista Lukko on käyttänyt tarjottunutta mahdollisuutta hyväkseen ja satsannut nuoriin suomalaisiin pelaajiin. Toivottavasti raumalaiset saavat pidettyä porukan koossa kolmen kauden ajan ja pääsevät näyttämään närhen munat muille liigaseuroille.
 

railwayman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät (& Devils)
heikkik, minusta divari on usein oikea paikka nuorelle pelaajalle. Toki ulkomaalaisia karsimalla näille saadaan enemmän jääaikaa, mutta monessa tapauksessa taidot ei edellytä pelipaikkaa liigajoukkueessa. Minä olen sitä mieltä, että vuosi tai kaksi divarissa vastuullisessa roolissa antaa enemmän kuin liigassa mahdollinen marginaalirooli. Nuorten pelaajien edellytykset vaihtelee rajusti, minkä on nähnyt esimerkiksi Kärpissä varsin hyvin. Viime kaudella Pekka Saarenheimo tuntui olevan Kärppien A-nuorissa ykkössentteri. Kuitenkin liigan tunkeutui ohi senttereistä Jokinen ja Pyörälä, tosin Jokinen on pelannut laidassa, mutta kuitenkin tämäkin jo kertoo sen ettei pelaajien kehitys ole yhdenvertaista.

Toisaalta keskustelu ulkomaalaisten korvautumisesta kehäraakeilla on hieman hassua, sillä melkoisia kehäraakkeja nuo ulkomaan epelitkin ovat monessa tapauksessa.
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Viestin lähetti railwayman
heikkik, minusta divari on usein oikea paikka nuorelle pelaajalle.

Paljolti samaa mieltä, mutta jakaisin nuoret pelaajat teineihin ja armeijan käyneisiin nuoriin pelaajiin.

Divarissa pelaaminen voi edellyttää teini-ikäiselle pelaajalle hankalaa paikkakunnan vaihtoa. Jos pelaaja on koulussa (esim. urheilulukio) ja asuu kotona niin vaikea siinä lähteä "hermekseen" pelaamaan, vaikka se olisi pelaajan urheilullisen kehityksen kannalta paras siirto. Muistankohan oikein pelaajayhdistyksen tutkimusta, mutta eikös sen mukaan liigajoukkueissa ollut enemmän teini-ikäisiä pelaajia kuin mestisporukoissa. Tosin monet teineistä taitavat olla liigajoukkueessa vain paperijäsenenä, mutta pystyyhän seura tällä tavalla sitouttamaan potentiaalista huippupelaajaa omaan organisaatioon. Armeijan käyneelle kaverille divari on varmasti paras vaihtoehto, siis jos pelaaja haluaa satsata kiekkoon, ei mahdu vielä liigaan eikä ole työ/opiskelupaikkaa.

Toisaalta keskustelu ulkomaalaisten korvautumisesta kehäraakeilla on hieman hassua, sillä melkoisia kehäraakkeja nuo ulkomaan epelitkin ovat monessa tapauksessa.

Kerrankin hymiö on paikallaan.:)
 

Jussih

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Viisi ulkomaalaista ok

Minä puolestani en ymmärrä mitä vikaa viiden ulkomaalaispelaajan kiintiössä on. Se jättää joukkueeseen (pelaaviin kentällisiin) tilaa vielä kolmeen kentälliseen ja kahteen maalivahtiin. Näin ollen mitään vaaraa ns. DEL-liigailmiöön ei mielestäni ole.

Ulkomaalaiskiintiön pudottamisen vaikutukset olisivat seuraavat:

1. keskitason liigajyrien palkkojen (ja sitä kautta liigan palkkatason ylipäätään) räjähdysmäinen kasvu.

2. mestaruus olisi mahdollista käytännössä enää Jokereille, IFK:lle, Tepsille ja Tapparalle. Muut (lue köyhemmät) joukkeet olisivat armotta ulkona. Nyt satunnainen muu mestari on mahdollinen hyvän skouttauksen avulla.

Henkilökohtaisesti en mielelläni näkisi tilannetta, jossa 20 pinnaa kaudessa tekevälle liigajyrälle maksetaan puoli milliä kaudessa. Tietysti ymmärrän, että ajatusta kannattavat ne, joiden joukkeet vuodesta toiseen käyttävät ulkomaalaiskiintiönsä Ryan Duthie, Frank Frederick, Patrick Hucko etc. sarjan pelaajiin. Olisihan se kivempaa hoitaa rahalla kotiin parhaat kotimaiset pelaajat ja jättää HPK:t ja Ilvekset paikkaamaan tappionsa a-junioreilla.
 

railwayman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät (& Devils)
heikkik, oman näkemykseni mukaan nuorille, jotka vielä ikänsä puolesta mahtuvat A-nuoriin, oikea paikka on nimenomaan A-nuorten joukkue, mikäli eivät edustukseen vielä mahdu. A-nuorten SM-sarja on tasokas, joten oman ikäisten kanssa pelaaminen takaa paremman kehityksen kuin edustuksen kokoonpanossa penkin päässä istuen. Edustuksen ringissä voi toki harjoitella, jolloin tuntuma ja valmiudet SM-liigaa varten kasvaa.

Tarkoitin divaria, anteeksi Mestistä, juuri niille pelaajille, jotka ovat A-nuoriin liian vanhoja, mutta eivät kuitenkaan mahdu liigajoukkueeseen. Näille pelaajille Mestis on hyvä paikka kehittyä ja liiga todennäköisesti kutsuukin heitä ennemmin tai myöhemmin. Jokainen lajia kauemmin seurannut tietää, että mitään sääntöjä pelaajien kehityksen suhteen ei ole olemassakaan. Pelaajat ovat yksilöitä ja mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovikaan toiselle.

Olen Kärppien edustuksen pelien lisäksi käynyt seuraamassa myös A-nuorten pelejä. Todelliset kyvyt erottaa helposti, mutta siltikin on vaikea sanoa missä tahdissa lahjakkuus kehittyy esimerkiksi liiga-pelaajaksi. Toisilla se on ennemmin, toisilla myöhemmin ja kehityksen vauhtiin vaikuttaa suuresti jääaika, mitä edustuksen riveissä saa. Jari Viuhkola on hyvä esimerkki nuoresta, jonka kehitys tuntui jämähtäneen paikoilleen, mutta joka on tällä kaudella pelannut mainiosti Kärppien ykkössentterinä. Joka tapauksessa kärsivällisyys omien lupausten kanssa palkitaan aina. Nykyajan piirteisiin kuuluu välittömän menestyksen vaatiminen. Kaikki-Mulle-Heti-Tänne-Nyt asenne on vallannut monen kiekkokannattajankin mielen. pelaajien kasvuun ei uskota, saati luoteta, vaan pelaajat leimataan turhan hanakasti luusereiksi, joista seuran toivotaan hankkiutuvan eroon.
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
rautatiemiehelle:

Kirjoittamassasi oli paljon asiaa.

Olisi mielenkiintoista tietää nuorten pelaajien ja heidän agenttiensa käsitys tuosta "parempi aikuisten <-> nuorten SM-liiga"-asiasta. Nuorten pelaajien haastatteluja lukiessa tulee usein mieleen että he näkevät A-nuorissa pelaamisen eräänlaisena rangaistuksena - varsinkin jos ovat päässeet "pelaamaan" parissa miesten pelissä. Tuntuu siltä että miesten SM-liigaan pääsemisellä olisi jo sinällänsä statusarvoa vaikkei peliaikaa / vastuuta tulisikaan. Mitenköhän nuorten pelaajien palkka muotoutuu? Saavatkohan he täppiä sen mukaan miten monessa aikuisten pelissä ovat pukeneet? Kuinkahan moni liigajyrä suostuisi pelaamaan samalla palkalla ja peliajalla kuin juniori? Jos joku tietää tarkemmin niin olisi mielenkiintoista kuulla nuorten pelaajien palkan muodostumisperusteista.

Tuohon nuorten SM-sarjan tasokkuudesta en tarkemmin tiedä, kun ei ole nähnyt A-ikäisiltä muita kuin maajoukkuepelejä. Ainakin nuorten maajoukkueen pelaajien kommenteista päätellen A-nuorten SM-sarja ei ole riittävän kova sarja kehittämään lupaavimpia pelaajia. Ilmeisesti viimeistään 19-vuotiaana nuoren pitäisi päästä, ainakin heidän omasta mielestään, edustuksen pelaavaan rinkiin - tai ainakin pelaamaan Mestikseen. Muista että nuorten SM-sarjassa pelaavista kenttäpelaajista ei yksikään mahtunut tämän vuoden kaksikymppisten MM-kisamiehistöön.

Westerlund taisi jossakin haastattelussa - olikohan Veikkaajan vai Jatkoajan - mainita että tällä kaudella nuorille pelaajille tuli paljon näyttöpaikkoja, kun useita pelaajia lähti Pohjois-Amerikkaan. Jos parillekymmenelle ulkomaalaiselle annettaisiin monoa, niin yhä useampi nuori pelaaja saisi kunnon tilaisuuden näyttää liigakelpoisuutensa ja lisätä peliaikaansa. EHKÄ Viuhkolankin kehitys olisi nopeutunut, jos hän olisi jo aiemmin saanut edustuksessa peliaikaa ykkös-kakkkoskentässä.

Mutta perustotuushan on että "siltikin on vaikea sanoa missä tahdissa lahjakkuus kehittyy esimerkiksi liiga-pelaajaksi". Alle kaksikymppisillä tulee noihin samoihin aikoihin armeijan käynnit, opiskelupaikan valinnat ja parinmuodostusrituaalit. Kaikki sellaisia asioita, jotka saattavat vaikuttaa enemmän nuoren kehittymiseen kuin peliajan saaminen miesten SM-liigassa. Ja onhan siinä vielä valmentajillakin sormensa pelissä. Jos naama ei miellytä, niin penkin pää saattaa olla nuorukaisen vakiopaikka vaikkei siihen pelillisistä syistä olisi aihettakaan.

Kyllä ulkomaalaiskiintiön kiristäminen johtaisi liigan tason laskuun, sitä ei kiistäne kukaan. Mutta en ole lainkaan varma että johtaisiko se liigan palkkatason räjähdysmäiseen kasvuun. Liigaseurojen yhtiöittäminen vaikuttaa palkkakuluja hillitsevästi, samoin liigan sulkeminen.

Itse olen tykönäni miettinyt että yksi vaihtoehto olisi käytössä olevien pelaajien määrän rajoittaminen yhdeksääntoista (2 mokea + 17 kenttäpelaajaa). Tällä muutoksella olisi joukkueisiin suuria vaikutuksia, esim. nuorten sisäänajo edustukseen todennäköisesti hidastuisi, mutta palkkakuluja se hillitsisi varmasti.

Tuohon Jussin väittämälle kakkosvaikutukselle "mestaruus olisi mahdollista käytännössä enää Jokereille, IFK:lle, Tepsille ja Tapparalle" en näe perusteita. Bluesilla, Ilveksellä ja Kärpillä on ihan yhtä hyvät resurssit voittaa mestaruus lähimmän viiden vuoden aikana kuin Tapparalla . Se että tämän joukon ulkopuolella ei ole vakavastiotettavia mestariehdokkaita, ei minusta riipu siitä onko edustusjoukkueilla täytettävänä kaksi, viisi vai viisitoista ulkomaalaispaikkaa.
 

railwayman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät (& Devils)
heikkik, vaikka kuinka mietin (jopa vuositolkulla) näitä samoja asioita, niin aina sitä jotakin unohtuu. Nytkin lahjakkaasti unohdin yhden tärkeimmistä motivoijista eli rahan. Rahalla eli palkalla on suuri merkitys pelaajille, missä ei tietenkään ole mitään ihmeellistä, eipä pieni tai suurikaan palkankorotus tekisi hallaa itsellenikään.

Ymmärtääkseni nuorten palkka muodostuu varsin puhtaasti heidän kyvyistään neuvotella itselleen sopimus. Satunnaisesti seura haluaa sitoa nuoren pelaajan tarjoamalla hyvä sopimus, tämä lähinnä niissä tapauksissa, joissa pelaaja on poikkeuksellisen lahjakas. Kärpät on muistaakseni moiset sopimukset tehnyt sekä Pitkäsen että Jokisen kanssa. Liiga-status takaa nuorille pelaajille tietyn palkkatason, ainakin se antaa pelaajille suhteellisen hyvät lähtöasemat sopimusneuvotteluihin. Liigakokemusta omaava pelaaja houkuttelee myös muita seuroja, mikä on suuri etu pelaajalle. Seurat eivät voi tinkiä palkasta sellaisten pelaajien kohdalla, jotka takuulla saavat sopimuksen jonnekin muualle. Tästä syystä liigatason meriitti on pelaajille erittäin arvokasta. Ymmärtääkseni pelattujen ottelujen määrä ei vaikuta palkkaan, paitsi ohjeellisesti. SM-liigan pelaajayhdistys ei ymmärtääkseni ole organisaationa niin vahva, että olisi onnistunut määrittämään tietyt palkkakriteerit. Kyse on ennemminkin ohjepalkoista tai tavoitepalkoista eli palkka määräytyy pelaajan ja seuran välisistä sopimuksista.

A-nuorten pelit on muuten oikeaa luovan kiekon herkkua. SM-liigan kurinalaisuus ei ole vielä voimassa nuorten peleissä, joten varsin usein A-nuorten peleissä näkee varsin pitkälle sitä jääkiekkoa, jota toivoisi liigassakin näkevän enemmän. Ainakin Oulussa A-nuorten peleissä on vauhtia, taklauksia, luovuutta ja iloista kiekollista pelaamista enemmän kuin edustuksen peleissä. Kahva-kiekko loistaa poissaolollaan ja A-nuorten pelit alkavatkin olla jääkiekkoa parhaimmillaan, sillä taidoiltaanhan pelaajat ovat jo varsin lähellä liigatasoa. Oulussa varsin usealla pelaajalla jo onkin liigakokemusta. Eräs nimimerkki sanoi maksavansa 3000mk kausikortista A-nuorten peleihin ja samaan rahaan hän näkee kaupan päälle liigapelitkin. Itselläni on muuten välillä sama meininki. Enemmän minä olen A-nuorten peleistä nauttinut ja tämä lähinnä siksi, että nyky-kiekko liigatasolla on erittäin tarkkaa vastustajan virheiden kyttäämistä, mikä ei useinkaan tarjoa ensimmäistäkään elämystä.

Viuhkolan tapaus on muutenkin mielenkiintoinen, samoin kuin Kärppien viime kauden loppukin. Silloin tehdyt ratkaisut sai ainakin itseni pohtimaan asioiden merkitystä uudelta kantilta. Viuhkola oli viime kaudella Kärppien nelos-sentteri (edellä Lievers, Palsola ja Fandul). Heikkilä päätti poistaa joukkueesta ulkomaalaisista Fandulin ja Romanovin (molemmat pelaa Salt Lake Cityssä, ja mainiosti) Näin Fandulia paremmin motivoitunut Viuhkola pääsi kolmoseen ja neloseen nousi sentteri nuorista. Kärppien peli parani, mikä ainakin minua kummastutti. Tälläkin palstalla usein vaaditaan vahvistuksia joukkueeseen, mutta joukkue voi parantua muutenkin. Kun kokoonpanosta poistetaan riippakivet, niin joukkue voi paremmin motivoituneena nostaa tasoaan, vaikka taitoa olisikin kadonnut. Tämä ratkaisu oli onnistunut myös pitemmällä aikavälillä. Kehityksessä eteenpäin harpannut Viuhkola on tällä kaudella esiintynyt todellakin edukseen ja kehitys jatkuu edelleenkin. Tästä syystä itse pidän joukkueen kannalta kärsivällistä pitkän linjan mallia parempana, usein tämä on myös pelaajien etu.

Ehkäpä meidän pitäisi alkaa yhä enemmän lanseerata tuota kestävän kehityksen mallia kiekkoseuroillekin. TPS on ymmärtääkseni mestaruutensa saanut hyvin pitkälle kokoonpanon rungon jatkuvuuden takia. Vaikka TPS on kärsinyt paljon varsin pahojakin menetyksiä joka kesä, niin siitä huolimatta pelaajien jatkuva kehitys on taannut tietyn pelillisen tason, jolla on menestytty. Myös Tapparan tämän kauden dominointi johtuu kärsivällisestä työstä. Kun joukkueen kanssa ollaan kärsivällisiä ja pidetään runko kasassa, niin menestys löytää lopulta pitkäjännitteisen työn. Samaan perustuu minusta myös Kärppien liiganousu ja viime kevään yllätykset.

Anteeksi aiheesta lipsuminen, mutta onpa mukava vaihteeksi käydä asiallistakin keskustelua, mistä kiitos muille ketjuun kirjoittaneille. Kaiken maailman turhaa inttämistä tai väittelyä olenkin saanut kylliksi. Siihen verrattuna hyvä keskustelu, josta saa uusia näkökulmia, antaa todella paljon enemmän, siitä iso kiitos.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös