Olipa mukava tapaaminen kahden vanhemman ukrainalaisherran kanssa, kun kävimme lasten kanssa virvelöimässä ja jaoimme mato-onkivien ukkojen kanssa laiturin. Vanhemmalla oli saapuessamme kovasti jotain asiaa, mutta yhteistä kieltä ei tahtonut löytyä, kun heppu ei tahtonut ymmärtää edes sanaa fish.
Slava Ukrainin toki toivotin ja sain odotetun vastauksen kera iloisen hymyn. Teki sen verran mieli aiheuttaa hyvää mieltä, että opettelin jigiä vaihtaessa toisenkin lyhyen lauseen ja kävin lähtiessä toivottelemassa mukavat päivän jatkot - harnoho dnya. Lausuminen meni varmaan ihan perseelleen, mutta vähät väliä. Ymmärsivät yskän ja paiskattiin kättä. Jäi oikein kiva fiilis itsellekin.