Työ ennen, nyt ja tulevaisuudessa

  • 29 961
  • 185

Byvajet

Jäsen
Kivikaudella työtä tehtiin vähän. Vähimmillään muutamana päivänä viikossa kuusi tuntia päivässä, joissain yhteisöissä enemmän paikallisista oloista riippuen. Maanviljelykseen siirtyminen ja teollistuminen lisäsivät työn määrää. Teollistuminen myös mahdollisti suuren työmäärän ympärivuotisesti. Maanviljelykseen kokovuotiset pitkät työpäivät eivät kuuluneet.

Ennen työntekijöiden järjestäytymistä teollistumisen aikaan koko elämä saattoi olla työtä. Työpäivät venyivät 12-16-tuntisiksi ja työtä oli 6-7 päivänä viikossa. 1800-luvun lopussa Usassa työtä tehtiin vielä 60 tuntia viikossa.

1900-luvun aikana työpäivien pituus lyheni selvästi. Ensimmäisenä alle 30 tuntiseen työviikkoon ylsi Alankomaat (tarkemman tulkinnan voi tehdä täällä).

Kun työntekijät taistelivat oikeuksistaan, työstä ei ollut pula. Nykyään on toisin. Espanjan Ikean 400 työpaikkaa haki 100 000 ihmistä. Tämä ei kerro pelkästään siitä, että Ikea on haluttu työpaikka, vaan ennen kaikkea siitä, että työtä ei ole. Tilanne ei kaikissa maissa ole yhtä paha, mutta niissä vallitsee kuitenkin sama perusongelma. Halukkaita tekijöitä on selvästi enemmän kuin työpaikkoja. Maan kyky maksaa sosiaalitukia ei vaikuta tilanteeseen. Pikemminkin vaikuttaa siltä, että työttömyys on suurinta siellä, missä tuet ovat heikoimmat. Näissä köyhissä maissa myös yrittäminen on yleistä.

Työttömien joukossa on haluttomia elättejä, mutta elätit ovat järjestelmälle enemmän etu kuin haitta, koska yhteiskuntarauhan vuoksi jokainen asemaansa alistunut passiivinen on hyödyksi. Ongelmat alkavat siitä, kun ihmiset rupeavat vaatimaan työtä itselleen suurin joukoin. Se kiristää kansan ja vallanpitäjän välejä mutta ennen kaikkea se vaikuttaa ihmisten kokemukseen keskinäisestä luottamuksesta.

Jo nyt näkyy, että sekä työtä tekevät että työttömät kokevat olevansa sorrettuja. Yhdet haluavat työstä enemmän itselleen, toiset tahtovat itselleen työtä vaikka sitten työllisten etuja heikentämällä (työn jakaminen, työn kierrättäminen). Tämä keskinäinen katkeruus ja kilpailu heikentää työläisten asemaa. Työnantajilla on mahdollisuus heikentää työntekijöiden ehtoja, koska ihmiset ovat luopuneet joukkovoimasta ja ruvenneet kilpailemaan toisiaan vastaan yksilöinä.

Kun koulutus vielä kannatti, kilpailun saattoi nähdä yksilön näkökulmasta perusteltuna, mutta tällä hetkellä yhä suurempi massa on heräämässä siihen, että he eivät pysty enää selviämään omin voimin. Tämä havahtuminen kasvattaa painetta järjestelmän muuttamiseen. Pois potkitut Nokian insinööritkin jo ehtivät vaatimaan, että valtion pitäisi järjestää heille työpaikka.

Vaikka työtä on vaikea saada, työn tekemistä ei välttämättä silti koeta pelkästään palkitsevana. Esimerkiksi tradenomiliiton selvityksessä selvä enemmistö tradenomeista arvosti enemmän vapaa-aikaa kuin rahaa. Myös säännöllinen työaika ja ennustettavuus nostettiin korkealle. Tradenomit eivät siis tahdo kilpailla, vaikka saisivat siitä kompensaation rahana. He tahtovat vakaan elämän. Sama trendi näkyy pitemmän aikavälin selvityksissä. Materiaalisen elintason nousun yhteys ihmisten onnellisuuteen on heikko sen jälkeen, kun tietty taso saavutetaan.

Robotisoituminen ei ole tulevaisuutta. Se on ollut meneillään jo kauan. Automatisoituminen on hävittänyt hirvittävän määrän työpaikkoja. Menetetyt työpaikat on osaksi pystytty korvaamaan, joskin monet uusista töistä ovat sellaisia, jotka eivät yhteiskunnan perustoimintojen näkökulmasta ole välttämättömiä. Perusjärkevä ihminen osaa laatia kunto-ohjelmansa itsekin ilman personal traineria. Eniten työtä nykyään luokin tietoisesti ylläpidetty uusavuttomuus, passiivisuus ja näennäiskivan myynti. Tämän postauksen kommenteissa on siitä hyvä kuvaus.

Suurin uhka työllisyydelle on tietotekniikan kehitys. Pieni porukka pystyy suunnittelemallaan pyyhkäisemään maailmasta pois suuren määrän työtä. Aina kun luodaan laite tai järjestelmä, jolla pystytään korvaamaan ihmistyötä, se vaikuttaa maailmanlaajuisesti eikä paikallisesti. Ja mitä abstraktimmaksi työ muuttuu, sitä helpompi sitä on teettää eri puolilla maailmaa. En tiedä, kuinka moni 30 vuotta sitten osasi ennustaa, että 2000-luvulla suomalaisia röntgenkuvia tulkitaan Intiassa.

Ihminen tarvitsee psyykkiseen hyvinvointiinsa päämäärätietoista tekemistä. Hänellä täytyy olla syy nousta aamulla ylös ja syy kurottautua kohti iltaa. Tekemisen ei kuitenkaan tarvitse liittyä palkkatyöhön. Koko idea siitä, että työ on itseisarvo, jota täytyy tehdä vain siksi, että sitä täytyy tehdä, on irrationaalinen. Silti tämä uskomus elää ihmisten mielissä vahvana. Monille työ ja oma ammattillinen asema on keskeinen osa identiteettiä ja oman arvon mitta.

Tällaisesta lähtökohdasta pitäisi päästä eroon. Hyvinvointia ei lisää se, että ihmiset pitävät yllä työllisyyttä tuhoavaa järjestelmää. Nykyjärjestelmä on kuin kapeneva kuja, jonka loppuun yhä suurempi massa yrittää päästä, vaikka ei sinne mahdu. Ennemmin tai myöhemmin tällaisesta ajattelusta on irtauduttava ja määritettävä uudestaan hyvinvointi ja sen jakaminen. Tässä avuksi tulee tekniikka. On opittava ajattelemaan, että ihminen ei ole vastuussa omasta hyvinvoinnistaan vaan että kaikkien hyödyksi valjastettu tekniikka tuottaa sitä ihmisen omista ponnisteluista riippumatta.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kun koulutus vielä kannatti, kilpailun saattoi nähdä yksilön näkökulmasta perusteltuna, mutta tällä hetkellä yhä suurempi massa on heräämässä siihen, että he eivät pysty enää selviämään omin voimin.
En tiedä mikä pointti sinulla on levittää tuota valheellista tietoa, että koulutus ei enää kannattasi. Asiasta sinulle jo toisessa ketjussa huomautettiin.

"Tilastokeskuksen mukaan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste oli 83,8 prosenttia vuonna 2010. Luku oli 15 prosenttiyksikköä suurempi kuin 16–64 vuotiaalla väestöllä keskimäärin."
http://stat.fi/til/tthv/2011/tthv_2011_2013-03-21_tie_001_fi.html
Sivuilla olevan kaaviosta näkee, että mitä korkeampi koulutus sitä paremmin ihmiset ovat keskimäärin työllistyneet (korrelaatiossa on vain pari poikkeusta).

Parempi työllisyysaste ei tietenkään ole ainoa syy miksi koulutus kannattaa. Korkeampi koulutus näkyy myös korkeampana palkkana. Tietenkin järkeä kannattaa käyttää eli miettiä, että kannattaa tutkia slaavilaisia kieliä tai tehdä jotain oikeita töitä (esim kehittää robotteja, jotka ovat sekä tätä päivää että tulevaisuutta).

Lisäksi aikaisempi koulutus tarjoaa myös paremman lähtökohdan jos ja kun muuttuvasssa maailmassa tulee tarvetta myöhemmin uudelleenkouluttautua toisaalle.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Kyllähän se pidemmän aikavälin tilanne on se että ehkä kymmenen prosenttia ihmisistä on varsinaisissa töissä, jokunen osa sitten tekee palvelutehtäviä (kaikki riippuu automatiikan ja robotiikan kehityksestä ja hyväksynnästä) ja kolmas segmentti huolehtii laista ja järjestyksestä (ts. poliisit, sotilaat, palomiehet yms.). Vaikka ensimmäisenä tulilinjalla ovat tietenkin kellokäyrän vasemman ääripään ihmiset, tulee automaatio iskemään myös keskialueelle ja ylempään keskialueeseen rajusti osin muuttaen ihmisten suuntautumisen fokusta. Ts. diagnostiikan ja robotiikan myötä esim. sikäli arvostettu ja kyvykkäitä ihmisiä puoleensa vetävä lääketiede ei tule olemaan jollain aikavälillä enää mikään automaattinen työtehtävä, rutiinikirurgiaa pystyttäneen tekemään täysin automatisoidusti jo vuosikymmenten sisällä ja automaattidiagnostiikka poistaa "burana ja viikko saikkua" tyylistä lääkärintyötä rajusti. Mutta toisaalta sitä vaippojenvaihto-robottia ihan heti ei tule eli sikäli paradoksaalisesti hoitajien työ on osin turvatumpi kuin sen keskinkertaisen lääkärin.

Milloin sitten näin on, on se olennaisempi kysymys, elinikänämme tuskin mutta varmasti etenkin juuri tuo rakenteellisen työkyvyttömyyden joukko populaatiossa tulee kasvamaan, yksinkertaisesti entistä suurempi joukko ihmisiä tulee olemaan tulevaisuudessa kognitiivissosiaalisesti tarpeettomia.
Eli, automatisoitujen tehtaitten ja varastojen myötä poistuu runsaasti hyvin yksinkertaista mekaanista työtä ja ei ole mitään indikaatiota että ihmisten keskimääräinen älykkyys seuraisi tätä kehitystä niin että 50v päästä ei enää olisi ihmisiä joitten kyvyt riittävät korkeintaan juuri yksinkertaiseen mekaaniseen työhön. Ja toisaalta, vaikka palvelusektorin työt kasvavat lyhyellä tähtäimellä niin on selvää että eivät kaikki ole sosiaalisesti kykeneviä työskentelemään tälläkään sektorilla.

Lisäksi siis ihan puhdas tekniikan kehitys tekee monesta työtehtävästä mahdollisesti tarpeetonta tai fokusoi sen juuri palvelupuolelle, esim. mihin tarvitaan maalareita jos kehitetään seinä/maalimateriaali joka ei muuta väriään tai seinä jonka sävyä voi muuttaa itsestään. Jäljelle jää "sisustushomojen" työtä erilaisten personoitujen sävyjen ja kuviointien toteuttamiseen, mutta taas kerran, miten moni nykyisistä maalareista on sellaisia että heistä voisi tulla sisustushomoja.

Sähköauto muuttaa ison osan automekaanikon työstä varsin erilaiseksi jne. lista on loputon.

Suunnittelijoita ja innovaattoreita, tutkijoita ja kehittäjiä tarvitaan aina (no, siihenkin ehkä joskus mennään että suuret tekoälyt voivat tehdä tämän työn kun niin jo tehdäänkin osittain) mutta mitenkä moni normaalijakautuneesta ihmispopulaatiosta oikeasti pystyy tuomaan lisäarvoa sellaisiin tehtäviin, ei kauhean moni.

Koulutus toki on ainakin lyhyellä tähtäimellä merkittävä lisäetu sen kannalta että pitää itsensä kukkulan ylärinteillä kun vesi alkaa nousemaan, sen sijaan että joutuu luottamaan vain omaan kyvykkyyteensä. Mitä korkeammalla on, sitä enemmän pystyy toisaalta vaikuttamaan omaan työhönsä ja siten sen olemassaoloon. Ilman koulutusta joutuu tekemään paljolti töitä jotka joku toinen määrittelee ja siten on täysin riippuvainen siitä että työtä ei voida toteuttaa toisella tavalla.
 

Byvajet

Jäsen
Prse. Pyyhin uudella vastauksellani vahingossa edellisen pois, enkä jaksa kirjoittaa sitä uudestaan. Vastasin siis alunperin danalle siihen, että työllisyyskehitystä tulee verrata suhteessa aikaisempaan samojen koulutusasteiden välillä. Alla viimeisin kommenttini.

Tärkeää on myös ymmärtää, että koulutetuille järjestetään suojatyöpaikkoja. Jos heidän täytyisi työllistyä yksityiselle, se olisi heikonlaista.

Annan tästä esimerkin omalta alaltani.

Suomessa väitetään, että venäjänkielen osaajista on pulaa. Väite ei ole totta. Rautaisillekaan kielen ammattilaisille ei töitä piisaa. Kun väitteen kaataa, seuraava väite on, että täytyy osata muutakin kuin kieltä. Sekään ei ole totta. Äidinkielisesti venäjää puhuvat muun alan koulutetut hyötyvät kielitaidostaan vain vähän. Koulutetut venäläiset osaavat englantia.

Venäjän maisterin työllistymismahdollisuudet perustuvat suhteisiin ja hyvään tuuriin, joukosta erottuvaan luonteeseen, laukkaan sossun ja puoliksi työllistävien ja huonopalkkaisten käännöstöiden välillä (jos on yrittäjähenkinen ja pystyy myymään käännöksiään) TAI opettajan työhön.

Opettajille maksetaan kohtalainen palkka, veroista tietenkin. Opettamisesta ei ole kuitenkaan yleistä hyötyä. Venäjän koulussa lukenut ei hyödy kielitaidostaan eikä hyödytä sillä kansaa. Jotta kielitaidosta olisi käytännön iloa, opetustuntien määrä pitäisi vähintään viisinkertaistaa. Lisäksi tarvittaisiin erityisesti venäjän opiskeluun motivoitunut opiskelijapoppoo.

Monet kielten ammattilaiset kuitenkin nyhtävät elantonsa veroista. Opetus ja koulutus katsotaan yhteiskunnassamme hyödylliseksi toiminnaksi, joka kannattaa maksaa yhteisesti. Käytännössä näin tuskin on. Kielen opetuksesta 99 % valuu hukkaan. Se on päivähoitoa, jonka käytännön toteutuksesta vastaaville maksetaan opettajan palkka.

Toiminta on surkuhupaisaa. Kielen ammattilainen opettaa vuoden kansalaisopistossa. Kukaan ei opi mitään. Seuraavana vuonna kaikki aloitetaan alusta. ESPANJA II lähtee liikkeelle tomar-verbin preesenstaivutuksesta, koska sen pitemmälle ei ole vuoden aikana päästy. Palkka opettajan läsnäolosta on kuitenkin maksettu.

Alan työntekijät tietenkin voimakkaasti puolustavat asemaansa. Kukas omaa oksaansa tosiasioilla sahaisi. Parempi luoda mielikuvia, tekemällä tehdä itsestään tarpeellista. Joku toki aina tulee totuuden lipsauttaneeksi, sitten, kun eläkeikä on jo käden ulottuvilla. Tässä tapauksessa se on Arto Mustajoki, Venäjän kielen professori.

"Aikuisilla on myös mahdollisuus opiskella venäjää iltakursseilla erityisissä oppilaitoksissa, joita on kaikkialla Suomessa. Venäjän kieli on toiseksi tai kolmanneksi suosituin oppiaine. Kursseille voi osallistua symbolista maksua vastaan. Maksu voi olla esimerkiksi 30 euroa vuodessa. Kurssit eivät kuitenkaan anna tavallisesti syvällistä tietoa. Ihmisille ne ovat enemmänkin harrastus. Kun itse tahdoin alkaa opiskella ranskaa, menin näille kursseille, mutta juuri mitään en niillä oppinut. Kaikki eteni hyvin hitaasti, eikä ollut lainkaan tehokasta."

Jostain pitäisi löytää lisää mustajokilaisia, jotka kertoisivat julkisesti sen, että Suomessa tehdään suuret määrät työtä vain sen vuoksi, että työtä on tapana tehdä. Kun tämä työ maksetaan veroista, sopii kysyä, eikö olisi parempi tehdä työläisistä työttömiä kuin maksaa heille palkkaa?
 

Kisapuisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Jostain pitäisi löytää lisää mustajokilaisia, jotka kertoisivat julkisesti sen, että Suomessa tehdään suuret määrät työtä vain sen vuoksi, että työtä on tapana tehdä. Kun tämä työ maksetaan veroista, sopii kysyä, eikö olisi parempi tehdä työläisistä työttömiä kuin maksaa heille palkkaa?

Siis oletko sinä nyt ihan vakavissasi sitä mieltä, että verovaroin ei ole järkeä kustantaa työntekoa, vaan sen sijaan verovaroin on järkeä kustantaa ihmisten joutenoloa, vieläpä niin että niitä nykyisiäkin töissäkäyviä ihmisiä pitäisi oikein houkutella loisimaan muiden kustannuksella? Ihan tosissasiko olet? Tuollainen väite ei kestä sitten niin minkäänlaista tarkastelua, vaan on puhdas idiotismi alusta loppuun.

Et ole muuten vieläkään vastannut siihen, että millä tuo unelmasi ihmisten laajamittaisesta joutenolosta kustannetaan? Jos ihmisiä alkaisi jäämään laajoin mitoin työttömiksi, niin kuka tai mikä sen maksaa? Ja miten? Mistä niitä verovaroja siihen loisimiseen löytyisi nykyistä enemmän, jos samaan aikaan ihmisten jäädessä työttömiksi niitä verovaroja tulisi entistä vähemmän?
 

Byvajet

Jäsen
Siis oletko sinä nyt ihan vakavissasi sitä mieltä, että verovaroin ei ole järkeä kustantaa työntekoa, vaan sen sijaan verovaroin on järkeä kustantaa ihmisten joutenoloa

Neuvostoliitossa oli lossivahteja, jotka menivät töihin, vaikka ei ollut losseja. Kokoomusvetoisessa politiikassa alkaa olla samanlaisia piirteitä. Ideologian vuoksi turhan touhuaminen on tärkeämpää kuin rationaalinen suhtautuminen asioihin. Kokoomus ja kommunismi näyttää olevan hyvin yhteensopiva pari.

Et ole muuten vieläkään vastannut siihen, että millä tuo unelmasi ihmisten laajamittaisesta joutenolosta kustannetaan?

Jos ihmisille on vara maksaa veroista akateemisia palkkoja työstä, josta ei ole käytännön hyötyä yhteiskunnalle, niin miksi heille ei olisi varaa maksaa työttömyyskorvausta?

Kun opettajista tehtäisiin työttömiä, siinä säästettäisiin. Korkeat palkkakulut muuttuisivat pienemmiksi työttömyyskorvauksiksi. Mitään hyötyähän kielten opettamisesta esimerkiksi lukiossa ei ole. Se ei maksa itseään takaisin yhteiskunnalle käytännössä koskaan.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Jaa, luulin että tämä oli ihan oikea keskustelu työn tulevaisuudesta mutta se onkin kukanytsetoinennimimerkki:n olikaan katkeraa tilitystä siitä miten koulutus ei kannata koska ei itse kouluttautunut tai jotain sinne päin.

Juuri tuo toteamus kielten opetuksesta lähinnä paljastaa ettei henkilöllä ole mitään kompetenssia puhua siitä millä tavoin Suomi voi pärjätä globaalissa taloudessa kun tosiaan niitäkin maita löytyy ihan EU:n sisältä joitten kyky toimia oman kielialueensa ulkopuolella on täys nolla (ei siis suuryrityksiä vaan juuri niitä hyvinkin merkittäviä pk-sektorin firmoja).
 
Siis oletko sinä nyt ihan vakavissasi sitä mieltä, että verovaroin ei ole järkeä kustantaa työntekoa, vaan sen sijaan verovaroin on järkeä kustantaa ihmisten joutenoloa, vieläpä niin että niitä nykyisiäkin töissäkäyviä ihmisiä pitäisi oikein houkutella loisimaan muiden kustannuksella?

Toki jos valtio voisi tarjota hyvin palkattuja ja vastuusta vapaita suojatyöpaikkoja jokaiselle, niin asia olisi eri. Mutta kun kaikille ei voida tälläisiä kivakiva-työpaikkoja järjestää, niin miten kestävää on ylläpitää sellaista etuoikeutettujen joukkoa, joka nauttii kolminkertaisia ansioita suoraan verovaroista työttömiin verrattuna? Shamppanjasosialistien moralisointi norsunluutorneissaan on perseennäyttö vähäosaisempia kohtaan.

Mistä niitä verovaroja siihen loisimiseen löytyisi nykyistä enemmän, jos samaan aikaan ihmisten jäädessä työttömiksi niitä verovaroja tulisi entistä vähemmän?

Julkisen sektorin työntekijät eivät ole nettoveronmaksajia, joten ikiliikkujaa koskeva patenttihakemuksesi kannattaa vetää takaisin. Sano Karlille ja Vladimirille että tekevät saman! Jutta ja Jyrki kanssa!

Öljyn hinta ei ole vielä niin korkealla, että työttömät kannattaa laittaa keräämään käpyjä sosiaaliturvansa eteen. Kertoo omaa karua kieltään sellaisten ihmisten luonteesta, jotka näitä ehdotuksia tekevät vuonna 2014. Energiaorjienne kahleiden kilkutus kuuluu tänne asti.
 

Kisapuisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Jaa, luulin että tämä oli ihan oikea keskustelu työn tulevaisuudesta mutta se onkin kukanytsetoinennimimerkki:n olikaan katkeraa tilitystä siitä miten koulutus ei kannata koska ei itse kouluttautunut tai jotain sinne päin.

Juuri tuo toteamus kielten opetuksesta lähinnä paljastaa ettei henkilöllä ole mitään kompetenssia puhua siitä millä tavoin Suomi voi pärjätä globaalissa taloudessa kun tosiaan niitäkin maita löytyy ihan EU:n sisältä joitten kyky toimia oman kielialueensa ulkopuolella on täys nolla (ei siis suuryrityksiä vaan juuri niitä hyvinkin merkittäviä pk-sektorin firmoja).

Ihan sketsihän tämä ketju on. Jo avauksen ensimmäinen kappale on silkkaa tuubaa, tai sitten ketjunavaajalla on todella mielenkiintoinen näkemys siitä, mitä on työ, jos kivikaudella ihmisten ei mukamas tarvinnut tehdä töitä juuri laisinkaan. Ja nuo pari muutakin viestiä häneltä tässä ketjussa on kyllä sitä luokkaa, että jos on tosissaan eikä vain trollaile, niin pahasti on vieraantunut todellisuudesta tai katkeroitunut yhteiskunnalle jostain, paha sanoa että kumpi on kyseessä.

Sinänsä ketjun otsikon mukaista aihetta olisi ihan kiva pohtia, koska se on oikeasti kiinnostava aihe, mutta valitettavasti ketjun avaajan tarkoitus on ihan joku muu.

edit.

Toki jos valtio voisi tarjota hyvin palkattuja ja vastuusta vapaita suojatyöpaikkoja jokaiselle, niin asia olisi eri. Mutta kun kaikille ei voida tälläisiä kivakiva-työpaikkoja järjestää, niin miten kestävää on ylläpitää sellaista etuoikeutettujen joukkoa, joka nauttii kolminkertaisia ansioita suoraan verovaroista työttömiin verrattuna? Shamppanjasosialistien moralisointi norsunluutorneissaan on perseennäyttö vähäosaisempia kohtaan.

Tokihan valtiolla on paljon virkoja, joita voisi karsia tai keksiä niille ihmisille oikeasti tärkeämpää työtä, mutta kun ihan tosissaan aletaan väittämään että esim. opettajat on turhia ja sietäisivät saada kaikki kenkää tai että maailma toimisi paljon paremmin jos kaikki vain olisivat jouten eikä kukaan tekisi töitä, niin onhan tuo nyt niin todellisuudesta vieraantunutta höpinää että eiköhän se keskustelu ole sitten siinä.

Julkisen sektorin työntekijät eivät ole nettoveronmaksajia, joten ikiliikkujaa koskeva patenttihakemuksesi kannattaa vetää takaisin. Sano Karlille ja Vladimirille että tekevät saman! Jutta ja Jyrki kanssa!

Öljyn hinta ei ole vielä niin korkealla, että työttömät kannattaa laittaa keräämään käpyjä sosiaaliturvansa eteen. Kertoo omaa karua kieltään sellaisten ihmisten luonteesta, jotka näitä ehdotuksia tekevät vuonna 2014. Energiaorjienne kahleiden kilkutus kuuluu tänne asti.

Sori, mutta tästä sepustuksesta en ymmärtänyt hevon vittua.
 
Viimeksi muokattu:

Byvajet

Jäsen
Juuri tuo toteamus kielten opetuksesta lähinnä paljastaa ettei henkilöllä ole mitään kompetenssia puhua siitä millä tavoin Suomi voi pärjätä globaalissa taloudessa

Kokemukseni on, ettei lukiossa opita kieliä tasolle, jolla olisi todellista käyttöäarvoa. Se vähäkin, mikä päähän jää, unohtuu muutamassa vuodessa, koska lukion jättämä kielen osaamisen taso on niin vaatimaton, ettei se anna edellytyksiä kerrata kieltä millään tavalla.

Näin ollen kaikki opettajille maksettu palkka on rahanhukkaa. Hukkaan heitettyä on myös oppilaiden opiskeluun käyttämä aika. Poikkeuksena kielten joukossa voidaan pitää englantia, jota jotkut oppivat edes jotenkuten siksi, että sitä tulvii silmiin ja korviin joka puolelta.

Kielen oppiminen lapsuuden jälkeen on haastavaa. Se vaatii loputtomasti aikaa ja vaivaa. Ihmisistä tällaiseen pystyy sitoutumaan marginaalinen osa. Kielten opetus onkin ajan hukkaa niin kuin Hesarin jutussa kerrotaan.

"Ensiksi: kielen opiskelu koulussa tuottaa vaatimattomia tuloksia, ja siksi se on hukattua aikaa.

Tämän todistavat arkikokemus ja muutaman vuoden takainen Tilastokeskuksen tutkimus. Pakkoruotsista huolimatta vain neljä prosenttia suomalaisista katsoo käyttävänsä ruotsia sujuvasti. Saksaa, ranskaa ja italiaa suomalaiset osaavat mielestään käyttää lähes ainoastaan "tutuissa ja yksinkertaisissa tilanteissa".

Siitä vain Der Spiegel käteen ja onkimaan syventäviä tietoja Euroopan pankkivalvontaunionista. Tutumpi tilanne lienee, että osaa tilata metrotiketin Alexanderplatzille ja spaghetti carbonaran. Ja hetkinen, nämähän ovat melkein samat suomeksi.

Käsi ylös, työnantaja, joka soitat heti hakijalle, kun bongaat tämän cv:stä kiinan alkeet ja kohtalaisen suullisen espanjan."


Sama tehottomuus jatkuu yliopistossa, jossa keskitytään liikaa kielitieteeseen ja liian vähän käytännöllisiin menetelmiin, jotka kehittävät nopeasti todellista kielitaitoa. Esimerkiksi syntaksin ja äänne- ja muoto-opin opiskelu voidaan sijoittaa maisterivaiheeseen sikäli kuin se sinne mahtuu eikä vie tilaa hyödyllisemmältä, mutta ensisijaisesti yliopistonkin kielten opetuksen pitäisi tähdätä kielitaidon käytännölliseen hallintaan eikä kielitieteen teoreettiseen tuntemukseen. Työmarkkinoilla kielitieteilijöille töitä eivät pysty tarjoamaan kuin yliopistopiirit. Siksi Jussi Halla-ahokin hankki tarjoilijan koulutuksen, jos oikein muistan.

Alla kivikauden työajasta Wikipediasta. Suomesta olen lukenut antropologian ja arkeologian perusopinnoissa tiedon, että työhön käytettiin maksimissaan kuusi tuntia päivässä. Työhön käytettyä aikaa pystytään arvioimaan nykyisten metsästäjä-keräilijäyhteisöjen perusteella.

"Since the 1960s, the consensus among anthropologists, historians, and sociologists has been that early hunter-gatherer societies enjoyed more leisure time than is permitted by capitalist and agrarian societies;[10][11] For instance, one camp of !Kung Bushmen was estimated to work two-and-a-half days per week, at around 6 hours a day.[12] Aggregated comparisons show that on average the working day was less than five hours.[10]


Working time - Wikipedia, the free encyclopedia
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Jaa, luulin että tämä oli ihan oikea keskustelu työn tulevaisuudesta mutta se onkin kukanytsetoinennimimerkki:n olikaan katkeraa tilitystä siitä miten koulutus ei kannata koska ei itse kouluttautunut tai jotain sinne päin.
Niin minäkin luulin. Nythän tämä keskustelu on humalaisenkin mielestä lapsellista. voi vitun venäjänkielen osaaminen jonain tilastollisesti pätevänä esimerkkinä.
 

Byvajet

Jäsen
Niin minäkin luulin. Nythän tämä keskustelu on humalaisenkin mielestä lapsellista.

Kuinka niin se on lapsellista? Pointti on, että yhteiskunnassa pidetään yllä suuret määrät näennäistyötä siksi, ettei ihmisille ole tarjota oikeaa työtä. Monet opettajien ja kouluttajien työt kuuluvat tähän kategoriaan.

Olemme jo nyt tilanteessa, jossa työtä luodaan, koska sitä ei oikeasti ole kaikille.

Jos ratkaisut tehdään taloudellisin perustein, niin tehdään ne sitten taloudellisin perustein. Työtön on halpa ylläpidettävä. Sen sijaan akateemisen koulutuksen saaneet järjestelmään pesiytyneet hyödyttömät ovat kalliita. Nämä kalliit pitäisi siirtää työttömiksi. Se on osa järjestelmän muutosta, jossa todetaan tosiasiat ja lopetetaan etujen jakaminen vakiintuneiden käytäntöjen perusteella. Esimerkiksi koulutus ei ole peruste maksaa palkkaa. Palkan maksun täytyy perustua siihen, tuottaako ihminen yhteiskunnalle enemmän hyvää kuin sitä vie.
 

sinikettu

Jäsen
Sosiaali- ja terveysala on sellainen ala, jonka puolelta löytyy työtä ihmiskunnan hamaan loppuun saakka. Lääketieteen valitsin aikanaan, kun opintopoluille läksin. Päivääkään en ole katunut.

Mitä tulee työhön ja opiskeluun, niin sanoisin, että nykyään valinnan ja vapauden aikana ihmisillä tuntuu menneen työelämän realiteetit hieman vinksalleen. Työn pitäisi olla unelma-ammatti, homma, jossa tanssitaan päivät kukkaiskedolla ja välillä läiskitään kanvaasille tahroja, jotka etäisesti muistuttavat taivaanrantaa. Sitten mennään lukemaan latinaa ja muinaiskreikkalaista arkkitehtuuria, taidekouluihin valmistumaan työttömäksi tai datanomin papereilla odotetaan vuosikymmen tai pari, että josko sitä työttömyyskupla puhkeaisi ja työnantaja soittaisi ovikelloa.

Vaikka talous on retuperällä, työttömiä enemmän kuin koskaan, niin useilla duunarialoilla löytyy työpaikkoja vaikka muille jakaa. Siivousta, rakentamista, remontoimista ja ihmisten hoitoa tarvitaan aina. Mutta kun ei kelpaa. Toki esimerkiksi siivousalalla on taloudellinenkin puoli. Onpa helvetin järkevää lähteä siivoamaan jollain tonnilla kuussa, joista jo vuokraan menee kuusjapuolsataa kuussa. Sossustakin saa enemmän.

Työ on kuitenkin vain murto-osa elämää. Ainakin itselleni. Oikealla asenteella ja mukavilla työkavereilla saa usein paskimmastakin työstä siedettävää. En ole koskaan ollut järin sosiaalinen, minusta saisi oppikirjaan hyvän kuvauksen introvertistä, mutta valitsin siltikin alan, joka on enimmäkseen asiakaspalvelua. Olisin voinut valita teknisenkin alan, jossa yksintyöskentelyä olisi ollut huomattavasti enemmän, mutta varma työpaikka ja korkeahko palkka houkutteli enemmän. Ensimmäinen työvuosi oli kieltämättä melko tuskaisa. Noh, kaikkeen tottuu ajan mittaan.
 

KiVi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nanna Karalahti
Nelipäiväinen työviikko olisi erinomaisen bueno juttu.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Mikähän sekasorron jatkumo siitä muodostuisi, jos kansalla olisi kahden ryyppypäivän sijasta kolme ryyppypäivää? Näin henkilökohtaisella tasolla neljä työpäivää viikossa olisi cosa buena.

Sivistysmaissa käytetään ja on aina käytetty alkoholia seitsemänä päivänä viikossa, niin miksi Suomi on tässäkin jäljessä.

Mielenkiintoinen ketju ja hauska huomata kuinka jotkut tärkeilijät pitävät pelkkänä huumorina. Varsinkin tuo kielten opetus pistää miettimään. Noinhan se on ihan omien empiiristen kokemusten perusteella. Ei minulla ole kompetenssia asiasta kiistellä, mutta suomalaiset eivät saa suutaan auki oikein edes saksalaisella juna-asemalla, kun pitäisi lippu saada ostettua. Siinähän saattaa lausua jonkun jutun väärin. Ja entä, jos joutuu naapurimaa Puolan puolelle. Eihän koulussa opetettu puolaa ensinkään.

Tokihan se johtuu pitkälle kai pelkästään kansanluonteesta, mutta miksi sitten koulutuksella hakataan päätä seinään?

Tutkija: Koulussa englannintunneilla käynyt ei pärjää treffeillä - Kielitaito - Tiede - Helsingin Sanomat
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kuinka niin se on lapsellista? Pointti on, että yhteiskunnassa pidetään yllä suuret määrät näennäistyötä siksi, ettei ihmisille ole tarjota oikeaa työtä. Monet opettajien ja kouluttajien työt kuuluvat tähän kategoriaan.
No kun kerran kysyit niin vastataan. Esim varjon viestissä ei ollut mitään lapsellista. Tarkempaa olisikin ollut sanoa, että keskustelu on lapsellista pääasiassa siksi, että Sinä et esitä mitään perusteluita typerille väitteillesi vaan esität joitain irrelevantteja esimerkkejä, jotka eivät todista mitään. Tämä on siitä loistavana esimerkkinä:
"Tärkeää on myös ymmärtää, että koulutetuille järjestetään suojatyöpaikkoja. Jos heidän täytyisi työllistyä yksityiselle, se olisi heikonlaista"
toinen esimerkki:
"Mitään hyötyähän kielten opettamisesta esimerkiksi lukiossa ei ole. Se ei maksa itseään takaisin yhteiskunnalle käytännössä koskaan."
even Kisapuisto thinks you are höpsö.

Minua ei kiinnosta tippaakaan että oletko oikeassa tai väärässä jossain venäjänkielen osaajien asiassa, sillä se on pieni, marginaalinen ala eikä kerro koko koulutuksen kannattavuudesta tai kannattamuudesta mitään.
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Hukkaan heitettyä on myös oppilaiden opiskeluun käyttämä aika. Poikkeuksena kielten joukossa voidaan pitää englantia, jota jotkut oppivat edes jotenkuten siksi, että sitä tulvii silmiin ja korviin joka puolelta.
Minä käytän viikottain työssäni englantia ja kyllä sen perusteet ovat nimenomaan koulussa opittuja. Suomalaiset yritykset käyvät miljardien edestä kauppaa muihin kuin englantia puhuviin maihin ja ihan varmaa on, että kouluissa on niidenkin perusteet opittu. Toki pelkkä kouluosaaminen ei yksinään riitä, mutta kyllä se osaaminen ilman sitä olisi merkittävästi heikompaa. Ei sitä asiaa muuta mihinkään se, että kielten osaaminen rapautuu jos kieltä ei käytä. Jos esittäisit että pakkoruotsista tulisi luopua koska iso osa on täysin motivoitumatonta sen opiskeluun niin väitteelläsi olisi jotain pohjaan. Sen sijaan se, että yleistät sen kaikkia kieliä koskevaksi on vain höpsöä.

Sinänsä on koomista, että juuri minä käyn tätä keskustelua, sillä oma ruotsin ja saksan opiskeluni oli hyvin pitkälti hukkaan heitettyä aikaa, kun en niihin viitsinyt panostaa tippaakaan. Syyllinen siihen löytyi ja löytyy ihan peilistä, eikä tarvitse säälittävästi lähteä muita osapuolia kuten koulua siitä syyttämään. Silti edes se lukion saksan päättötodistuksen 4,6 keskiarvon osaaminen on ollut saksassa käydessä hyödyllistä.

Kielten osaamisessa & opiskelussa on hyvä huomata, että juuri ne ensimmäiset askeleet ovat tärkeimmät. Olin kuukausi sitten Brasialiassa ja vaikka en ole sekuntiakaan kieltä opiskellut (sehän ei edes ole mitään oikeaa Portugalia se kieli), niin silti jo loppuviikosta eläminen oli helpompaa kun oli oppinut ne muutamat tärkeät sanat jota arkielämässä tarvitsi. Osasi ostaa julkisiin ayspresso-lipun, kiittää, tervehtiä ja oppi ne muutamat tärkeät numerot jotka helpottivat maksamista. Tuolla kun ihmiset eivät sitä englantia usein osanneet edes sen muutaman sanan verran, niin näki niidenkin merkityksen.
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Tämä keskinäinen katkeruus ja kilpailu heikentää työläisten asemaa. Työnantajilla on mahdollisuus heikentää työntekijöiden ehtoja, koska ihmiset ovat luopuneet joukkovoimasta ja ruvenneet kilpailemaan toisiaan vastaan yksilöinä.
Tämäkään kysymys ei missään tapauksessa ole näin yksinkertainen. Ilman kilpailua suomalaisen työn hinta olisi nykyistäkin korkeampi ja se tarkoittaisi sitä, että siitä entistäkin isompi osa teetettäisiin muualla kuin Suomessa.

Olen aina sanonut, että AY-liikkeellä on ratkaisematon sisäinen ristiriita. Toisaalta valehdellaan että ollaan, että ollaan heikompien puolella, puolustetaan duunaria ja ajetaan tasa-arvoa, mutta samalla jätetään sanomatta, että kunhan se duunari ei ole köyhä vinosilmä. Tasa-arvoista ja eettisesti oikeaahan varmasti olisi, että länsimaissa tingittäisiin elintasosta kolmannen maailman maiden hyväksi, mutta sitä AY-liike ei missään tapauksessa aja, vaan he ajavat itsekästä protektionismiä ja ansaitsemattomien etujen säiltyttämistä. Rehellisempää olisi sanoa, että kyseessä on ahne, oman perseen edun ajaminen (ei sillä että siinä olisi mitään väärää).
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Mielenkiintoinen ketju ja hauska huomata kuinka jotkut tärkeilijät pitävät pelkkänä huumorina. Varsinkin tuo kielten opetus pistää miettimään. Noinhan se on ihan omien empiiristen kokemusten perusteella. Ei minulla ole kompetenssia asiasta kiistellä, mutta suomalaiset eivät saa suutaan auki oikein edes saksalaisella juna-asemalla, kun pitäisi lippu saada ostettua. Siinähän saattaa lausua jonkun jutun väärin. Ja entä, jos joutuu naapurimaa Puolan puolelle. Eihän koulussa opetettu puolaa ensinkään.
En oikein ole varma, kuinka vahvasti työväen- ja kansalaisopistojen kieliopetus ja siellä saavutetut olemattomat tulokset liittyvät ketjun ydinalueisiin. Toisaalta - jos ilmaisu sallitaan - koko ketjukin hakee paikkaansa kuin Päätalon Herkon uuni. Jostakin ollaan eri mieltä vähän ja jostakin paljon, asiat vellovat suloisessa sekamelskassa.

Vapaan sivistystyön mukaan ottaminen tähän keskusteluun on hieman outo veto. Ei tuo oikeasti kerro esimerkiksi työmarkkinoiden luonteesta tai työn rakennemuutoksesta tuon taivaallista, eikä sen enempää koulutuksen roolista työn kysynnän ja tarjonnan välisessä suhteessa.

Työväenopiston kielikurssien suosio kertoo lähinnä siitä, että ihmisillä on kivasti vapaa-aikaa, ja jotkut haluavat käyttää omaa aikaansa tällä tavoin. Hetken innostuksessa kuka tahansa voi päättää ilmoittautua alkusyksystä venäjän tai kiinan alkeiskurssille. Monella homma tyssää hyvissä ajoin ennen joulua, kun ilmenee ettei hitaassakaan tahdissa voi pysyä mukana jos ei halua tai ehdi harjoitella omin päin kurssilla opittua edes kotitehtävien muodossa. Minäkin olen suorittanut aikuisiällä yhden suht eksoottisen kielen alkeiskurssin, vihjeen voi etsiä vaikka allekirjoituksesta. Jaksoin kyllä kevään loppuun asti, mutta työpaikan vaihdos hankaloitti jatkosuunnitelmia, joten alkeisiin tuo on toistaiseksi jäänyt. Syyskuussa ryhmässä oli noin 30-35 henkilöä, jouluna 15-20, ja hiihtolomien jälkeen alle 10. Opettaja oli mukava kaveri, mutta myönsi olevansa hiukan turhautunut kurssilaisten motivaatioon. Joka alkeisryhmässä kulemma sama juttu. Hän koetti soveltaa positiivista ajattelua, totesi vain että "jos nyt yhtään mitään opitte, niin onhan sekin jotain".
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Tämän ketjun lähtö on lähinnä klassinen induktion ongelma (joka tuli tuotuna toisesta ketjusta).

Jos ei usko faktaa vaan nullifioi ne henkilökohtaisella kokemuksellaan - ja jos koulutuksen arvokin on vain 100-0 suhteessa siihen, onko urapolku yksi yhteen kuviteltu, on aika heikoilla hangilla, kuten television ihmiskokeessa sanottiin.
 

KiVi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nanna Karalahti
Olen aina sanonut, että AY-liikkeellä on ratkaisematon sisäinen ristiriita. Toisaalta valehdellaan että ollaan, että ollaan heikompien puolella, puolustetaan duunaria ja ajetaan tasa-arvoa, mutta samalla jätetään sanomatta, että kunhan se duunari ei ole köyhä vinosilmä. Tasa-arvoista ja eettisesti oikeaahan varmasti olisi, että länsimaissa tingittäisiin elintasosta kolmannen maailman maiden hyväksi, mutta sitä AY-liike ei missään tapauksessa aja, vaan he ajavat itsekästä protektionismiä ja ansaitsemattomien etujen säiltyttämistä. Rehellisempää olisi sanoa, että kyseessä on ahne, oman perseen edun ajaminen (ei sillä että siinä olisi mitään väärää).
AY-liikkeen pitäisi mielestäsi laskea suomalaisetkin päiväpalkat muutamaan euroon suorittavissa töissä, koska kaakon suunnalla se kännykkä valmistuu siihen hintaan? Varmaan ymmärrät, ettei Suomi tai muut länsimaat voi kilpailla työn hinnalla kehitysmaita vastaan. Oletko sitä mieltä, että siellä käytettävän orjatyövoiman hinta on se, minkä pitäisi määrätä markkinahinnat?

Mielestäni hyvinvointia lisäävä ratkaisu olisi viedä AY-liike Aasiaan eikä tappaa sitä länsimaista. Valtaosa ihmisistä kuitenkin elää työllä eikä pääoman tuotoilla.

EDIT: Lisäksi totta kai järjestö ajaa jäsentensä etuja. Kaikki muu on pelkkää retoriikkaa. Kyllä sinä, dana77, tämän varmasti ymmärrät.
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
En minä ota mitään kantaa siihen että mitä AY-liikkeen pitäisi tehdä tai olla tekemättä. Totean vain tekemäni havainnut, joita en edes erityisesti koe mielipideasioiksi vaan tosiasioiksi. Totesin ettei itsekäässä omien etujen ajamisessa ole sinänsä mitään väärää.

Tämäkin on vanhan kertausta, mutta AY-liikkeen voi ajatella olevan eräänlainen kapula yritysten rattaissa. Koska kyse on nimenomaan globaalista kilpailusta, niin suomalaisen AY-liikkeen etu olisi, että se kapula olisi myös kilpailijoiden eli tässä tapauksessa ulkomaiden rattaissa.

loppuun vielä tällainen itsestäänselvä disclaimeri, että tottakai AY-liike on tuonut Suomen työläisille paljon hyvää; siitä ei kysymystäkään. Se vaan ei ole pointti tässä yhteydessä.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Ymmärtääkseni oman edun tavoittelu, lyhytnäköisesti tai ei, on lähestulkoon koko yhteiskuntajärjestyksemme perusta, ainakin on hyvää vauhtia tulemassa sellaiseksi. Näkymätön käsi muovaamassa parasta mahdollista maailmaa ja niin on hyvä kuin käy jne.

Anyway, mielenkiintoisinta olisi keskustella tästä nykyisestä ja yhä vahvistuvasta automatisoinnin trendistä, mikä ilmeisesti todella on syömässä huomattavaa osaa nykyisistä työtehtävistä - myös kuten varjo jo kommentoi, melkoisen vaativinakin pidettyjä rooleja. Konstellaatio tulee olemaan hyvin kiintoisa, uusi: vanhat reseptit eivät välttämättä tule pitkälle automatisoidussa yhteiskunnassa toimimaan. Välttämättä työtä ei yksinkertaisesti tule riittämään läheskään kaikille, eikä ole helppoa arvioida mitä tämä sitten tulee tarkoittamaan yhteiskunnalle, talousjärjestelmälle ja kulttuurille.

Työhän on suurelta osin melko triviaalia, myös nämä "tuottavina" pidetyt työt (eli tämän nykykonseptin mukaiset, jossa viihdeteollisuuden sisällöntuottaja tekee arvokkaampaa ja "tuottavampaa" työtä kuin vaikka poliisi, sairaanhoitaja tai opettaja). On vaikea pitää varsinaisesti huonona asiana, että tälläiset triviaalit velvollisuudet vähentyisivät, mutta yksinkertainenkin yhtälö voi olla liian vaikea tälle kollektiiviseen rationaaliseen toimintaan kyvyttömälle lajillemme.
 
Anyway, mielenkiintoisinta olisi keskustella tästä nykyisestä ja yhä vahvistuvasta automatisoinnin trendistä, mikä ilmeisesti todella on syömässä huomattavaa osaa nykyisistä työtehtävistä - myös kuten varjo jo kommentoi, melkoisen vaativinakin pidettyjä rooleja. Konstellaatio tulee olemaan hyvin kiintoisa, uusi: vanhat reseptit eivät välttämättä tule pitkälle automatisoidussa yhteiskunnassa toimimaan. Välttämättä työtä ei yksinkertaisesti tule riittämään läheskään kaikille, eikä ole helppoa arvioida mitä tämä sitten tulee tarkoittamaan yhteiskunnalle, talousjärjestelmälle ja kulttuurille.

Elinkeinoelämähän arvioi vuodenvaihteessa eri ammattien katoamisen todennäköisyyttä.

Millä todennäköisyydellä ammattisi katoaa? – Koko Etlan lista täällä | Yle Uutiset | yle.fi
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös