Ihan hyviä kilpailijoita oletettavasti Suurmestariin nuo 3/4, jotka tiedän (Lonka vieraampi). Pääasiahan siinä on, että osaa nauraa itselleen ja malttaa uhrata itsensä viihteen alttarilla. Ohjelmaan periaatteessa tullaan näyttämään hölmöltä ja sähläämään paniikissa, joten kun sen hyväksyy ja sitä ajatusta syleilee tehtäviä suorittaessaan, niin lopputulos on katsojan kannalta onnistunut. Pääasia ei ole voitto, vaan viihdyttävyys. Tehtävän ratkaiseminen täydellisesti, tai oikein on harvemmin viihdyttävää ilman ainakaan leikkauksen magiaa. Ja kuten yllä ansiokkaasti muistutettiin, niin toivottavasti tuotanto on pikkaisen parantanut siellä tehtävien suunnittelun tasolla. Eli että on tehtäviä, joita voi suorittaa monenkirjavasti, tai mitä siitä nyt ikinä valitin viime kauden aikaan. Jos ei itse keksi, niin voi varastaa eri maiden formaateista.
Toive on, että tällä kokoonpanolla siellä studiossakin riittäisi huulenheittoa ympäriinsä.
Mullan alla paketissa. Viimeiset kaksi kautta menivät kuuteen päivään. Viimeisen jakson keskiarvo kevyet 9,9 imdb:ssä ja jos oli ne muutamat edeltävätkin jaksot raskaita, niin viimeinen jakso sitten repi minut ihan palasiksi. Ja niitä palasia kootessa meni hyvä tovi. Tosin pyöräytin ihan ajatusten resetoimiseksi heti ekstrat käyntiin ja kun siinä käsiteltiin sarjan lopetusta, ja alkoi tulla samaa kuvaa/koostetta, niin taisi pitää katsoa lattiaan ja mutista, että älkää nyt enää uudestaan viitsikö kun jotenkin sai itsensä taas kokoon. Enpä tiedä voiko sarjaa enää paremmin, kauniimmin ja osuvammin lopettaa. On vain kummallista, että tämä tapa tuntui niin lopulliselta. Verrattuna nyt varmaan lähes kaikkien muiden sarjojen lopetukseen. Koska kun sarja loppuu niin se loppuu ja minun sekä hahmojen jakama yhteinen taival loppuu siihen. Miten voi joku pieni pätkä pureutua niin syvälle. Summasihan se elämän, kuoleman ja koko sarjan teemat niin hienosti.
Harmi ettei mm. tuon jakson ulostullessa ollut some vielä ihan voimissaan, vaikka eiköhän siitä silti olisi reaktiovideoita jos haluaisin/kestäisin niitä katsoa. Leuka putosi ekstroissa kanssa lattiaan, kun Brendaa näytellyt Rachel Griffiths veti melkein krokotiilimies-tason aussi-aksentilla. Luulin häntä amerikkalaiseksi. Hyviä näyttelijöitä sarja väärällään ja casting ollut kyllä justiin eikä melkein.
Menköön myöskin tänne, että olen Youtubesta alkanut katsoa The Dudesons -sarjaa. Eli Duudsonien kansainvälisiä jaksoja, mitkä on kaikki siellä niiden kanavalla. Kakkoskaudesta alkaen on kyllä hyvää tavaraa käsikirjoittajien kera. Sitä alkaa toivoa, että olisi itsekin taas nuorempi. Joku voisi toivoa olevansa myös viides Dudeson, mutta enpä tiedä. Sama homma kuin Jackassissa, eli siinä on sellaista nuoruuden energiaa, anarkiaa, kaveruutta ja hauskanpitoa. Aiheuttaa vakavaa nostalgiaa kun ohjelma on vielä sen 20 vuotta ja risat vanha. Mukava katsottavaa aamutreenin aikana, kun/jos ei pihalle tarkene.
www.google.com
en.m.wikipedia.org
