TV-sarjaketju

  • 1 838 065
  • 8 471

ace

Jäsen
Itse en ole noita muita katsonut ja niiden takia oli myös P.D:n osalta ennakkoluuloja, että kyseessä olisi vaan jotain moneen sarjaan monistettua roskaa.

Voight on kyllä hieno hahmo, mutta noita kovia hahmoja on kyllä monia muitakin. Eipä tommonen perus huumeita, aseita, ihmiskauppaa, jengejä jne. meininki edes jaksa kantaa mihinkään ilman niitä hyviä hahmoja, ne rikoksethan on lopulta nähty jo miljoonaan kertaan aiemminkin.

Kehoittasin kuitenkin antamaan varsinkin Chicago Firelle mahdollisuuden, se on mielestäni parhaimmillaan lähellä P.D.:n tasoa ja hyviä hahmoja siinäkin. Varsinkin Chief Boden. Muutamassa jaksoissa sarjojen tarinat seuraavat samaa keissiä, mutta muuten hahmoja vilahtelee ristiin silloin tällöin.

P.D.:n hahmoista ja rikoksista täysin samaa mieltä.
 

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Uutta Dexteriä on tullut nyt 4 jaksoa katsottua, jos tottunut siihen dexterin ekojen kausien tykitykseen ja että melkein jokainen jakso oli kova niin voi kyllä pettyä, mutta jos oli katsonut lähiaikoina viimeiset kaudet niin tämä uuden dexterin uudet maisemat ja tasainen meno on ihan katsottavaa. Tarinakin pikkuhiljaa etenee askel kerrallaan. Ainakin toistaiseksi vaikuttaa että ei ainakaan täysi huti ole mutta riippuu tietenkin miten jatkuu tästä eteenpäin.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Eilen alkoi viihdyttävimmän tietokilpailuohjelman uusi kausi YLE Teemalla.. itseasiassa Areenaan näyttäs tulevan ihan ruotsintahtiin perjantaisin, jolloin siis kysytään "Vart är vi på väg?"

På Spåret
 

BattleHymn

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara, Liverpool FC
Tuosta Koskinen sarjasta (2 ekaa jaksoa Ruutu+,illalla taitaa tulla eka osa Neloselta. Asiaan, ärsyttää kun kukaan ei puhu Tamperelaisittain vaikka näyttelijöissä on esim Maria Ylipää ja Mari Turunen jotka ovat paikallisia. Niin ja sorin poliisiasema on ulkokuvista päätellen hervannassa (Pol amk) nykyään. Pienet on minunkin murheet, ärsyttää vaan todella paljon.
 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
aleksander stubb
Katsoin Koskinen ja raadonsyöjä molemmat osat Ruutu+:sta. Olen lukenut Seppo Jokisen koko tuotannon joten alkuunsa en muistanut mitä tässä tapahtui mutta asiat muistuivat mieleen tarinan edetessä. En myöskään muistanut loppuratkaisua eli kuka on syyllinen joka piti mielenkiintoa yllä.
Tykkäsin kovasti vaikka en ihan samaa määrää kuin Jokisen kirjoista. Kiva kuitenkin että tuotannostaan tehdään tv-sarjaa. Mielestäni Seppo Jokinen on suomalaisen dekkarikirjallisuuden ykkösnimi.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Katon tätä Koskista ja täytyy ihmetellä miten Eero Ahoa lukuunottamatta näyttelijätyö on kuin jostain harrastelijateatterista tai Salatuista elämistä.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
The Morning Show jatkoi toisella kaudellaan samaa hyvää laatua kuin edelliselläkin. Mukaan oli saatu covid epidemia osaksi tarinaa, ehkäpä liiankin voimakkaasti. Mutta laatusarja joka tapauksessa.
 

Teresa

Jäsen
Googlailin männä viikolla tietoja Dexteristä ihan vain vanhojen muistojen verestämiseksi ja kappas kehveliä – sainkin yllätyksekseni tietää, että uusi kausi on eetterissä ihan näillä näppäimillä. On tullut näköjään taas elettyä tynnyrin pohjalla viime ajat. Pidin alkuperäisestä sarjasta, eikä se lopetuskaan minun mielestän ollut mitenkään erityisen huono. Vähän hämärä toki, mutta muuten ihan peruslopetus. Ennakko-odotukset uutukaisen suhteen olivat siis varovaisen positiiviset.

Spoilereissa mietteitä uudistetun Dexter- New Blood -sarjan ensimmäisestä jaksosta.

Jakson alku oli aivan naurettava. Metsästäjänvermeisiin pukeutunut Dexter pinkoi tuhatta ja sataa metsässä kauriin perässä iloisen musiikin soidessa taustalla. Lopulta hän saikin kauriin tähtäimeen ja tapahtui jäätyminen, joka oli hahmon aiemman murhanhimoisen luonteenlaadun kanssa melkoisessa kontrastissa – ennen hän tappoi ihmisiäkin ihan tuosta noin vain, nyt hän ei vain kyennyt painamaan liipaisinta edes metsästystarkoituksessa. Muutenkin jakson alkupäässä yritettiin selvästi tietoisesti ottaa pesäeroa aikaisempiin kausiin. Kukapa olisi voinut kuvitella, että Dexter-sarjan suurimmat draamat tulevat joskus siitä, että jonkun lammaslauma on karannut naapurin pihalle mellastamaan tämän talvi-istutusten kimpussa, tai kirkon nyyttikesteistä on varastettu pekaanipiirakka. Talvinen pikkukylämiljöö erosi kaiken kaikkiaan aurinkoisesta Miamista kuin yö ja päivä. Dexterkään ei ollut enää verta pelkäävä verijälkitutkija, vaan yhtä ironisella tavalla ampumista pelkäävä asekauppias, eikä hänen nimensäkään itse asiassa ollut enää Dexter vaan Jim (minulle hän on silti aina Dexter).

Jotain tuttuja elementtejäkin katsojalle esitettiin jo jakson alkupuolella. Dexterin sisko Deborah (vai oliko hänen nimensä sarjassa Debra, kirjoissa se ainakin oli muistaakseni Deborah) ei näköjään ollutkaan kadonnut kokonaan sarjan hahmokaartista, vaan hänet tuotiin takaisin hallusinaation muodossa. Olinkin jo unohtanut, että hallusinaatiot (mm. Brian, Dexin isä ja mitä näitä nyt oli) olivat alkuperäisessä sarjassa suuressa roolissa. Eli eipä Dexter selvästi aivan selväjärkiseksi ollut ilmeisesti onnistunut tervehtymään. Debran haamun kanssa käytyjä keskusteluja lukuun ottamatta hahmon sielunmaisema jäi kuitenkin aluksi hämän peittoon, sillä aiemmilta kausilta tutut päänsisäiset monologit loistivat poissaolollaan. Se sai Dexterin, tai siis nykyään Jimin, tuntumaan hieman vieraalta, mutta hallusinoinnista tuli heti kotoisa olo, samoin kuin hänen uudesta kulissityttöstävästään, joka toi heti mieleeni Ritan pelkällä olemassaolollaan.

Alusta alkaen oli perin selvää, että tokihan Dexter tulee jossain vaiheessa sortumaan taas murhaamisen tielle. Eihän sarjan lämmittämisessä olisi mitään ideaa, jos kaikki jaksot käsittelisivät pelkkää eräjormailua. Tulevasta saatiinkin viitteitä suurin piirtein jakson puolivälissä, kun Dexter näki harhanäyssä iskevänsä jotain tyyppiä yhtäkkiä aseenperällä. Oletin, että tällaisia harhoja alkaa vähitellen tulla yhä useammin ja hän alkaa vähitellen luisua yhä syvemmälle hulluuden suohon, kunnes sitten tapahtuu jotakin lopullisesti kamelin selän katkaisevaa. Varmastihan kymmenen vuoden kuivilla olon jälkeen pitäisi käydä jotakin todella radikaalia (kuten että joku murhaisi Dexterin uuden tyttöystävän tai pojan), että rakas psykopaattimme repsahtaisi takaisin vanhoihin kujeisiinsa.

Mutta kuinkas kävikään… Matthew Caldwell -niminen öykkäri ampui sen valkoisen peuran, Dexterillä naksahti päässä ja kymmenen vuotta lainkuuliaista elämää oli silmänräpäyksessä poispyyhkäisty. Mitä vittua, jos saan kysyä. Tokihan tuolla uhrilla oli kontollaan eräs veneen kanssa tapahtunut viiden sivullisen kuolemaan johtanut törttöily, eli koodin vaatimukset hän kyllä toteutti, ja kieltämättä hän peuraa tappaessaan ampui luotinsa tökerösti niin, että se olisi voinut osua yhtä hyvin Dexteriin. Dexter oli myös vähän aikaisemmin tavannut itselleen täytenä yllätyksenä poikansa Harrisonin, mikä varmasti nosti vanhat muistot pintaan. Enkä kiellä sitäkään, etteikö uhriksi päätynyt Matt olisi ollut kaiken kaikkiaan aika ärsyttävä tyyppi, mutta luulisi että Dex olisi tavannut muitakin ärsyttäviä tyyppejä tässä kymmenen vuoden hiljaiselonsa aikana. Käsittääkseni nimenomaan sen peuran kuolema meni Dexterillä niin pahasti tunteisiin, että hän palasi hetkessä vanhoihin tapoihinsa ihan tuosta noin vain. Eihän tuossa ole järjenhiventäkään! Kai tuo kohtaus oli olevinaan jotenkin taiteellinen – ammuttu peura ole olevinaan jonkinlainen viattomuuden metafora – mutta minun mielestäni se oli vain typerää.

Eli jos jakson alku oli naurettava, loppu oli sitä tuplasti. Alun naurettavuus oli sitä paitsi kutkuttavaa ja selvästi itsetarkoituksellista, kun taas loppu oli vain tökeröä ja heikosti pohjustettua käsikirjoittamista. Kaikki uutuuden tuntu vedettiin hetkessä vessasta alas. Jaksoon ei myöskään sisältynyt yhtään aiemmille kausille tyypillisiä hauskoja heittoja tai kiinnostavia sivuhenkilöitä. En kuitenkaan heitä vielä kirvestä kaivoon. Jaksan toivoa, että tälle uudelle kaudelle olisi kehitetty jotain muutakin uutta kuin toisenlainen nimi ja erilainen miljöö; vaikkapa jonkinlainen radikaali muutos Dexterin tappotöitä ohjaavassa koodissa. Ensimmäisen jakson perusteella näin ei ole, mutta ei pidä tuomita heti kättelyssä. Sillä vaikka pidin alkuperäisestä sarjasta, ei sitä samaa huttua välttämättä jaksaisi enää ainakaan täysimittaisen kauden verran. Tulihan siitä kieltämättä kotoisa olo, kun Dexterillä oli jälleen uhri pöydällä ja hänen sisäinen äänensä pääsi kuuluville – Michael C. Hall osoitti osaavansa vieläkin näytellä sujuvasti muutoksen leppoisasta kulissi-Dexteristä hahmon todelliseksi murhanhimoiseksi minäksi. Mielestäni sarjan lämmittämisessä näin pitkän tauon jälkeen ei kuitenkaan ole oikein mitään järkeä, jos mitään uutta lähestymistapaa ei ole keksitty.

Jos nyt saan esittää jonkinlaisen veikkauksen (ikään kuin minun veikkaukseni olisivat koskaan aiemminkaan osuneet oikeaan), niin Dexter alkaa varmaan seuraavaksi kouluttaa jaksossa esiteltyä nuorukaiseksi varttunutta poikaansa koodin saloihin. Kirjoissa hänen oli tarkoitus opettaa taitonsa poikapuolelleen Codylle, mutta yritys ei tuntunut ainakaan viiden ensimmäisen osan (muita en ole lukenut) aikana ottavan tuulta purjeisiinsa. Tässä olisi nyt siis ainekset ihan kiinnostaviinkin juonenkäänteisiin, mutta ensimmäinen jakso oli tosiaan niin paha pohjanoteeraus, että en enää pidättelisi hengitystäni niitä odotellessa.
Ehkä vähän mautonta lainata omaa viestiä, mutta teenpä niin nyt kuitenkin, sillä tämänkertainen on suoraa jatkoa edelliseen. Spoilereissa siis tuntojani Dexter – New Blood -sarjan jaksoista 2–4. Uusin jakso on itselläni vielä katsomatta, vaikka sekin on varmaan tänään tullut eetteriin.
Jälleen kerran joudun syömään sanani ja toteamaan, ettei pitäisi koskaan tuomita liian hätäisesti. Ei tämä nyt ihan vanhan toistoa ole ollutkaan. Toistaiseksi se Matthew Caldwellin hetken mielijohteesta tapahtunut listiminen on nimittäin jäänyt ihan kertaluontoiseksi hairahdukseksi. Muutoin rakas sarjamurhaajamme on pysynyt kiltisti lainkuuliaisena kansalaisena. Mitä nyt piilottelee ruumiinkappaleita ja tekaisee väärennettyjä johtolankoja poliisia eksyttämään, mutta mitäs pienistä. Virkistävästi sankarimme ei olekaan enää niin ylimaallisen ovela kuin aiemmin, vaan vuosikausien murhavapaa elämä on uskottavasti ruostuttanut hänen vanhat taitonsa, eikä enää tunnu siltä kuin hän vetäisi poliisia kuin pässiä narussa. Vaikea esimerkiksi kuvitella, että vanha Dexter olisi jättänyt verijälkiä ympäri murhapaikkaa tai joutunut tuskailemaan ties kuinka kauan ennen kuin keksi lopulta vedenpitävän tavan päästä eroon ruumiista.

Debra ei myöskään ole sellainen ymmärtäväinen ja rakentava omantunnon ääni kuin Harry aikoinaan, vaan hän pyrkii pilkkaamaan ja syyttelemään ottoveljeään ihan joka käänteessä – välillä hauskasti, välillä karmivasti, aivan kuin jonkin kauhuelokuvan kummituskaartista repäistynä. Dexterin hahmoon on siis kaikesta huolimatta onnistuttu löytämään jonkinlaista uutta näkökulmaa – hän ei ole nyt ollut niinkään saalistaja kuin omien sisäisten demoniensa uhri. Muutamissa Dexin ja hänen poikansa välisissä kohtauksissa on myös ollut havaittavissa käsinkosketeltavaa herkkyyttä, jollaista en muista tässä sarjassa aiemmin esiintyneen. Toki Dexterissä on aina ollut hyvä ja oikeudenmukainenkin puolensa, eikä hän selvästikään ole koskaan ollut niin paatunut psykopaatti kuin on yrittänyt sarjan yksinpuheluissa ja kirjojen minäkerronnassa uskotella. Harvemmin hän on kuitenkaan päällepäin ilmaissut sellaista tuskaa kuin siinä New Blood -sarjan jaksossa (olisiko ollut episodi 2), jossa Harrison penäsi syytä isänsä vuosia sitten tapahtuneelle katoamistempulle, ja Dexter selitti liikuttuneena sen johtuneen hänen omista sisäisistä demoneistaan eikä suinkaan mistään pojan ominaisuuksista.

Toisaalta Dexter on kuitenkin tunnistettavissa samaksi vanhaksi Dexiksi muutamilla uusilla mausteilla. Eihän siinäkään nyt olisi mitään järkeä, jos koko sarja päähenkilöineen olisi uudistunut niin perinpohjaisesti, ettei siinä olisi enää jälkeäkään alkuperäistuotoksesta. Ihmettelin jonkin aikaa, miksi toinen jakso tuntui huokuvan taattua Dexterin henkeä niin eri kaliiberilla kuin ensimmäinen. Sitten tajusin, että tuttuuden tuntu kumpusi Dexterin sisäisestä puheesta, joka puuttui ensimmäisestä jaksosta kokonaan aivan loppua lukuun ottamatta, mutta jota on sen jälkeen taas hyödynnetty ahkerasti. Noista monologeista tulee valtaosa sarjan mustasta huumorista. On vain niin hauskaa, kun Dex kuuntelee muiden hahmojen puhetta aivan kasvot peruslukemilla ja kenties vastaa jotakin neutraalin sävyistä samalla kun miettii päänsä sisällä ironisia ajatuskulkuja. Nauroin ääneen sille kohdalle, kun joku poliisi kyseli Dexteriltä, olivatko tunteet kuumenneet hänen ja Matthew Caldwellin tapaamisissa. Dexter vastasi aivan pokkana, että eivät olleet, mutta mietti samalla mielessään sitä kun hän oli iskenyt veitsen Mattin sydämeen. Mustaa huumoria parhaimmillaan.

Nyt olemme jännän äärellä. Neljäs jakso antoi ymmärtää, että Harrisonillakin on Synkkä Kyytiläisensä ja hän puukotti kaveriaan takaapäin ihan vain huvin ja urheilun vuoksi ilman mitään sen kummempaa motiivia. Tai siis ei oikeastaan huvikseen, vaan koska hänelläkin on sisäinen pakko toimia niin. Olisin tässäkin tapauksessa kaivannut hieman enemmän pohjustamista, sillä kolmen aikaisemman jakson perusteella Harrison vaikutti ihan kunnon tyypiltä, ehkä hieman äkkipikaiselta, mutta ei mitään sen kummempaa. Nyt hän sitten ilmeisesti syyllistyikin meille näytettyjen kohtausten ulkopuolella suoranaiseen murhayritykseen, tai ainakin törkeään pahoinpitelyyn. Dexterin silmät alkoivat loistaa hänen tajuttuaan asian laidan. Täytyy sanoa, että vaikka edellisessä kirjoituksessa makustelin ja pidin ihan mielenkiintoisenakin ideaa siitä, että Dexter alkaisi opettaa Harrisonille koodin saloja, tällä hetkellä ajatus Dexter 2.0:sta tuntuu lähinnä puuduttavalta. Jos Dexter opettaa koodin omalle pojalleen juuri samalla tavalla kuin ottoisä Harry aikoinaan hänelle itselleen, niin pelkkää vanhan toistoahan tuo olisi. Kaipaisin jälleen kerran jotakin uutta tähän keitokseen. Mitä se voisi olla – sitä en osaa sanoa, mutta minäpä en olekaan käsikirjoittaja. Toivon vain, että minut yllätetään jälleen positiivisesti.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Arcane

Netflix aikuisten animaatio. Steampunk fantasia, väkivaltainen, realistinen mutta samalla huikean tyylittelevä. Huippu niin animaationa kuin Steampunksarjana. Kova kynnys oli lähteä katsoon, mutta Rotten Tomatoes 100% kriitikot ja 97% katsojat ja päätin antaa mahdollisuuden. Kannatti.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Helmikuussa toka siisön Raised by wolves



Hieno scifi sarja, jonka eka kausi oli hyvin rakennettu ja mielenkiintoinen premissi uskonnon, yhteiskunnan jne. kehityksestä. Nyt näyttäs olevan lisää porukkaa tulossa Kepler 22:lle (kuten ekan lopusta jo nähtiin) ja jotain lisää konfliktia uskovien ja teistien välille rakennetaan. Samoin ollaan ainakin osin siirrytty trooppiselle vyöhykkeelle… teaser


 
Viimeksi muokattu:

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Ehkä vähän mautonta lainata omaa viestiä, mutta teenpä niin nyt kuitenkin, sillä tämänkertainen on suoraa jatkoa edelliseen. Spoilereissa siis tuntojani Dexter – New Blood -sarjan jaksoista 2–4. Uusin jakso on itselläni vielä katsomatta, vaikka sekin on varmaan tänään tullut eetteriin.

Vähän omia ajatuksia uudesta dexteristä ja 5 jaksosta.
Olisikohan tuossa varmaan Harrisonin kohdalla tarkoitus jatkaa sarjaa kunhan Dexterin tarina saadaan päätökseen tai ainakin halutaan tuo mahdollisuus jättää tuohon.

5 jakson tuossa katsoin juuri loppuun saa nähdä mihin suuntaan tarina sitten tuosta lähtee menemään, ainakin dexterin kohdalla viimeiset kaudet oli vähän puuduttavaa katsoa kun alkoi salaisuudet paljastua muille, nyt ehkä samaa vähän ilmassa. Ainakin tähän asti tuntunut että kaudessa on ihan ok potentiaalia puuduttavien viimeisten dexterin kausien jälkeen mutta katsotaan nyt kun tässä voi suunta olla vielä mikä tahansa. Nyt ollaan vähän seisontavaiheessa (toki koko alku ollut aika rauhallista menoa jossa vain vähän pohjustettu tulevia jaksoja).
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Oliko palstan väki katsonut North water -sarjaa? BBC:ltä ja "maailman pohjoisimmassa kuvattu draamasarja" olisi muutaman kuukauden Areenassa ja kyllä tuota voi laatusarjojen ystäville suositella. Hulinat komeissa maisemissa 1850-lukuisella valaanpyyntialuksella (isolta osin) ja osin hyvinkin tutuilla näyttelijöillä.

Tuosta ensimmäiseen jaksoon:
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Applen sarjoista For All Mankind on ollut katselussa viime päivinä. Muutama ensimmäinen jakso tässä fiktiiviseen todellisuuteen pohjautuvassa sarjassa meni heman pohtien onko tämän katsomisessa järkeä, mutta sitten kun päästiin vuosiin 73-74 imaisi tarina kunnolla mukaansa. Vielä pitää toinen kausi katsoa samaan putkeen.
 

MadSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Habs
Vielä pitää toinen kausi katsoa samaan putkeen.
Katso ihmeessä! Oen jo varmaan pariin otteeseen maininnut, mutta Gordo on yksi parhaista roolihahmoista ikinä koskaan missään. Ai että rakastan sitä äijää. Heh.

Tekisi mieli laittaa Wheel Of Time pyörimään, mutta hitto sentään että ärsyttää se ns. logo ja fontin tyyli joka on kuin GOT copypaste.
 

Flou

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Ravens
Applen sarjoista For All Mankind on ollut katselussa viime päivinä. Muutama ensimmäinen jakso tässä fiktiiviseen todellisuuteen pohjautuvassa sarjassa meni heman pohtien onko tämän katsomisessa järkeä, mutta sitten kun päästiin vuosiin 73-74 imaisi tarina kunnolla mukaansa. Vielä pitää toinen kausi katsoa samaan putkeen.

For All Mankind on jäänyt turhan pienelle huomiolle, kun se on tosiaan jumissa siellä Applen takana. Kirkkaasti yksiä viime vuosien parhaimpia sarjoja.

Ja, kyllä. Gordo on ihan hemmetin hyvä hahmo.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Ei kyllä löytynyt hakutoiminnolla?

Mihinkähän mää sit kirjottelin esim noista sarjassa toteutetuista avaruushankkeista, jotka siis on oikeesti ollu paperilla ja suunnitelmissa ihan oikeasti, ja ne on sarjassa tuotu eloon. mm. se ekansiisönin postcredit scene, jossa siis Sea Dragon nousee merestä... tää on siis ihan oikeasti suunnittelupöydällä ollut valtava kantoraketti jne.

Viäköhän mää sen löytäsin, tosin siinä spoilataan tokan siisöninkin teknologisia juttuja...
 

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Tuosta Koskinen sarjasta (2 ekaa jaksoa Ruutu+,illalla taitaa tulla eka osa Neloselta. Asiaan, ärsyttää kun kukaan ei puhu Tamperelaisittain vaikka näyttelijöissä on esim Maria Ylipää ja Mari Turunen jotka ovat paikallisia. Niin ja sorin poliisiasema on ulkokuvista päätellen hervannassa (Pol amk) nykyään. Pienet on minunkin murheet, ärsyttää vaan todella paljon.

Toisaalta itseä enemmän melkein alkaa ärsyttää jos sarjoissa aletaan puhumaan murteilla, vielä enemmän jos se tapahtuu näyttelemisen kautta eikä tule luonostaan. Koskisen etuus tuntuukin lopulta melkein olevan se on aika normaali poliisiohjelma ilman mitään hirveitä kikkailuja. Ainakin mitä viimevuosina näitä Karppia, Sorjosta, Ivaloa ja muuta ollut niin näissä on ollut niin paljon epäjohdannaisia asioita, tässä lopulta vahvuus on kun tehdään "keskinkertaista sarjaa".
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
CMoren poliisisarjauutuus Hautalehdossa vähän huvitti miten joulunaikaan Leppilampi lähtee "aamulla" täydessä päivänpaisteessa juosten töihin, siitä sitten vielä salille ja sen jälkeen asemalla kollegoiden kanssa juodaan aamukahvit ja pidetään aamupalaveri tms. Valon perusteella kello olisi vähintään about 11.30 tuolloin. Itse asiassa ulkokohtauksissa aurinko paistaa niin keväisen korkealta etten usko että joulukuussa ylipäätään edes on noin valoisaa.
Muuten ihan lupaava alku, ei mitään spesiaalia tosin.
 

Outsider

Jäsen
CMoren poliisisarjauutuus Hautalehdossa vähän huvitti miten joulunaikaan Leppilampi lähtee "aamulla" täydessä päivänpaisteessa juosten töihin, siitä sitten vielä salille ja sen jälkeen asemalla kollegoiden kanssa juodaan aamukahvit ja pidetään aamupalaveri tms. Valon perusteella kello olisi vähintään about 11.30 tuolloin. Itse asiassa ulkokohtauksissa aurinko paistaa niin keväisen korkealta etten usko että joulukuussa ylipäätään edes on noin valoisaa.
Muuten ihan lupaava alku, ei mitään spesiaalia tosin.

Ketä roolihahmo Antti Reini näyttelee sarjassa? Nimittäin kirjat lukeneena olen alusta asti ajatellut, että hän olisi sopinut täydellisesti tuohon Hautalehdon rooliin ja siihen nähden Leppilampi oli aikamoinen pettymys. Toki ensimmäisestä kirjasta tulee kuluneeksi jo se kymmenen vuotta, niin ei Reini oikein enää tänä päivänä olisi toiminut.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Ketä roolihahmo Antti Reini näyttelee sarjassa? Nimittäin kirjat lukeneena olen alusta asti ajatellut, että hän olisi sopinut täydellisesti tuohon Hautalehdon rooliin ja siihen nähden Leppilampi oli aikamoinen pettymys. Toki ensimmäisestä kirjasta tulee kuluneeksi jo se kymmenen vuotta, niin ei Reini oikein enää tänä päivänä olisi toiminut.
Hautalehdon kollegaa/alaista/kaveria Tarmoa.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Succession kolmannen kauden viimeinen jakso. Aivan huikea päätös kaudelle, en muista milloin mikään sarja on ollut näin hieno... koska se neloskausi tulee?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös