TV-sarja Munkkivuori – keskustelua 1. kauden nähneille (SPOILEREITA!)

  • 29 511
  • 98

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Olisi varmaan paikalla avata oma ketjunsa TV-sarjaketjussa paljon keskustelua ja kehuja herättäneelle Munkkivuori-sarjalle. Olettamuksena on, että lokakuussa 2022 julkaistut 10 jaksoa (1. kausi?) on nähtynä, joten viimeistään nyt katse muualle, jos sarja on kesken tai korkkaamatta. Mikäli jatkoa seuraa, sille voinee sitten perustaa oman ketjunsa.

Itse aloitin katsomisen viime perjantaina ja 1-3 jakson päiväannoksin päätös tuli eilen. Viimeiset kolme jaksoa oli lopulta pakko katsoa yhdeltä istumalta, kun eihän sitä malttanut kesken lopettaa enää tuossa vaiheessa, vaikka nukkumaanmeno venyi turhan myöhäiseksi. Tuli heti sellainen olo, että tämä pitää katsoa vielä uudestaankin melko pian. Kieltämättä sarja käynnistyi vähän hitaasti, vaikka perusidea kiinnostava onkin ja on vaikea sanoa olisiko kiinnostus kestänyt yhtä hyvin ilman 80-luvun nostalgiaa, joka osui hyvin omiin lapsuusvuosiin, vaikka sarjan lapsihahmot lienevät muutaman vuoden vanhempia. Suunnilleen Volasen ikäisiä ehkä?

Pohdittavaa olisi paljonkin, mutta aloitan tuosta sarjan tapahtumavuodesta. Epäilisin sen tarkoituksella jätetyn hieman epäselväksi. Jos sokeasti uskoo silloin tällöin näkynyttä kalenteria (lauantaista alkava kesäkuu ja maanantaista alkava heinäkuu) vuosi olisi 1985, mutta mielestäni suurin osa "vihjeistä" viittaa muutamaa vuotta aiempaan. Esimerkiksi "melkein uusi Bond, jossa on Siin Konneri (1983)" ja tyttöjen Yö/Jussi Hakulinen-diggailu osuisi parhaiten kesään 1984. Poikien Pelle Miljoona/Hanoi Rocks-jutut puolestaan ehkä paria vuotta aiemmaksi. Mutta viimeinen silaus sille, että 1985 ei sovi, oli maininta elektroniikkapeleistä, jotka tuntuivat olevan vielä suurimmalle osalle vieraita. Itse muistan varmasti, että jouluna 1982 joulupukki toi "kaikille" elektroniikkapelin, sillä se oli esikoulu-"lukukaudellani". Lisävinkkejä saisi varmaan ainakin Aku Ankan taskukirjoista ja Suosikeista.

Loppuratkaisusta - jotenkin se Olavi tuntui alusta asti liian mukavalta tyypiltä ja oli ratsuväkenä paikalla, kun yhden pojan pikkusisko hetkellisesti katosi ja kun lapset olivat saamassa isoilta pojilta köniin. Oikeassa elämässä olisikin varmaan ollut mukava tyyppi, mutta eihän trilleriin nyt tuollainen sovi ellei ole koira haudattuna... Aika lailla kaikki muu pääsikin sitten yllättämään.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Pohdittavaa olisi paljonkin, mutta aloitan tuosta sarjan tapahtumavuodesta. Epäilisin sen tarkoituksella jätetyn hieman epäselväksi. Jos sokeasti uskoo silloin tällöin näkynyttä kalenteria (lauantaista alkava kesäkuu ja maanantaista alkava heinäkuu) vuosi olisi 1985, mutta mielestäni suurin osa "vihjeistä" viittaa muutamaa vuotta aiempaan. Esimerkiksi "melkein uusi Bond, jossa on Siin Konneri (1983)" ja tyttöjen Yö/Jussi Hakulinen-diggailu osuisi parhaiten kesään 1984. Poikien Pelle Miljoona/Hanoi Rocks-jutut puolestaan ehkä paria vuotta aiemmaksi. Mutta viimeinen silaus sille, että 1985 ei sovi, oli maininta elektroniikkapeleistä, jotka tuntuivat olevan vielä suurimmalle osalle vieraita. Itse muistan varmasti, että jouluna 1982 joulupukki toi "kaikille" elektroniikkapelin, sillä se oli esikoulu-"lukukaudellani". Lisävinkkejä saisi varmaan ainakin Aku Ankan taskukirjoista ja Suosikeista.
Siinä ekassa jaksossa oli myös hetki, jossa lapset katsoivat jotain jännityssarjaa - tv-kuvaa ei näytetty, mutta sieltä tuli Safiirin ja Teräksen tunnusmusiikki. Oli sairaan pelottava sarja ja wikipedia kertoo minulle, että sitä esitettiin Suomessa 1982-84. Ja olisiko heti perään tullut viittaus Triffidien kapinaan, myöskin järkyttävän pelottava, ja about samoihin aikoihin tullut. Sellainen 80-luvun alkupuolen maailma noista kodeista ja vaatteista tulee mieleen. Olin noihin aikoihin teini, tuo aikakausi on jäänyt sangen hyvin mieleen...

Ja olihan siinä maailmassa sota vielä aika elävä muisto. Kun käveltiin pysäkiltä kotiin koulun jälkeen niin keväisin Nurmon suojeluskunnan viimeinen päällikkö paistatti usein päivää pihallaan ja tervehti meitä lapsia, sodassa oli mennyt toinen jalka. Muistelen että Kaunismäen paapa oli mukava paapa.
 
Viimeksi muokattu:

ace

Jäsen
Taisteluplaneetta Galactican Cyloneista pojat kävivät myös keskustelua ja sitä esitettiin Suomessa näemmä Helmikuu -81 ja Lokakuu -82 välisenä aikana. Tämän mukaan sarjassa elettäisiin siis kesää -82.

Olisi tosiaan mielenkiintoista yhdistellä jo mainittuja yksityiskohtia (autojen vuosimallit mukaanlukien) ja selvittää täsmäävätkö kaikki yhteen tiettyyn vuoteen. Veikkaan kuitenkin että tässä Volanen on ottanut taiteellisia vapauksia, eikä sarjan ajankohtaa ole tarkoituskaan määritellä. Voin toki olla väärässäkin.

Hehkutan vielä itsekkin tuota moneen kertaan sanottua tarinan kuvausta lasten näkökulmasta. Ne aikuisten puheet poikien korvin kuultuna, sekä Kaiuksen yritykset kertoa mummolleen asioita olivat hienosti ja realisistisesti toteutettu.
 

Näkkäri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Taisteluplaneetta Galactican Cyloneista pojat kävivät myös keskustelua ja sitä esitettiin Suomessa näemmä Helmikuu -81 ja Lokakuu -82 välisenä aikana. Tämän mukaan sarjassa elettäisiin siis kesää -82.
Yön Särkynyt enkeli julkaistiin 10.10.1983, joten sen perusteella oltava aikaisintaan kesä 1984, kun tytöt esittävät pihalla tanssiesityksen tuon kappaleen tahtiin.

Tykkäsin kyllä sarjasta ja 80-luvun fiilistä oli hienosti saatu taltioitua mukaan. Lapsinäyttelijöille erityinen plussa. Näytteleminen oli pääsääntöisesti hyvin luontevaa ja uskottavaa. Toivottavasti jatkoa seuraa.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Olisi tosiaan mielenkiintoista yhdistellä jo mainittuja yksityiskohtia (autojen vuosimallit mukaanlukien) ja selvittää täsmäävätkö kaikki yhteen tiettyyn vuoteen. Veikkaan kuitenkin että tässä Volanen on ottanut taiteellisia vapauksia, eikä sarjan ajankohtaa ole tarkoituskaan määritellä. Voin toki olla väärässäkin.
Jep, ei varmaan ollut mitään tarkoitusta kohdistaa tapahtumat johonkin spesifiin vuoteen - ja vaikka miten ulkonaisesti sarja näyttääkin realistiselta niin onhan se myös osin täysin unenomainen, Lynch tulee helposti mieleen. Sinänsä realistisesti kuvatusta arjesta nouseva kauhu ja outous.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: ace

Loorz15

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin Jokerit | Huuhkajat | Teuvo Teräväinen
Oli kyllä aivan älyttömän hyvä sarja. Munkkiniemessä kasvaneena niin Munkkivuorikin tuli lapsena hyvin tutuksi, joten sikäli myös oli mukavaa katseltavaa. Lapsi näyttelijät aivan huikeita, mutta pakko mainita vielä erikseen kohtaus, jossa Anne kertoo Markulle siitä kadonneesta tytöstä. Laura Birniltä aivan käsittämätön suoritus. Se näytti vielä olevan yhdellä otolla (tai en tiedä oliko yhdellä otolla mutta ainakin leikkaamaton otto) kuvattu kohtaus. En muista noin ahdistavaa ja ruudun läpi tulevaa yhden näyttelijän kohtausta suomalaisessa sarjassa hetkeen nähneeni.

Myös ne hetket, kun Kaius hetken mietiskelyn jälkeen päättää yrittää kertoa mummilleen kaikkea näkemäänsä ja kokemaansa, olivat vaikuttavia. Turhautti niin uskomattoman paljon Kaiuksen puolesta kun mummi ei keskittynyt lainkaan vain kuvitteli vain Kaiuksen taas höpöttelevän jotain mielikuvitus juttuja.
 

axe

Jäsen
Oli kyllä kova, todella kova sarja. Kaikki kehut on moneen kertaan jo sanottu tässä ja yleisessä tv-ketjussa eikä mulla oo niihin mitään lisättävää eikä varsinkaan poistettavaa. Mutta vahvistan sitä lapsinäyttelijäsuorittamista. Aina vihannut kotimaisia ohjelmia, kun puisevat lapset laskettelevat vuorosanojaan ulkoa opetellusti ja pilaavat vittu kaiken, mutta nyt oli ihan amerikkaa silläkin saralla. Ja käsikirjoituksen puolellakin niillä pikkuperkeleillä oli vielä omat luonteensa ja sisäiset elämänsä eikä ne ny vaan ollu lapsihahmoja koska sellaisia tarvittiin.

Vaikka omissa kasarilapsuusmuistoissa kylpemisen huomassa luulin seuranneeni tiiviisti kaikkea, niin nyt yhtäkkiä jäin miettimään sitä epäonnista kellariin suljettua varasta. Se kuoli kylänmiesten käsissä, ruumis piilotettiin metsään mutta mitä sille sitten tapahtui?
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Vaikka omissa kasarilapsuusmuistoissa kylpemisen huomassa luulin seuranneeni tiiviisti kaikkea, niin nyt yhtäkkiä jäin miettimään sitä epäonnista kellariin suljettua varasta. Se kuoli kylänmiesten käsissä, ruumis piilotettiin metsään mutta mitä sille sitten tapahtui?
Tuo koko tapaus on se keskeinen ratkaisematon asia sarjassa (vaikka ei todellakaan ainoa) - kun sain viimeisen jakson katsottua niin piti oikein miettiä, että missasinko nyt jotain. Tuossahan tosiaan voi missata juttuja, kun juuri mitään ei alleviivata, paljon näytetään, mutta ohimenevästi ja nopeasti.
 

Lämpö

Jäsen
Näkyikö tätä silmälasi-poikaa enää loppujaksoissa, joka antoi Mirkolle sarjakuvia ja teki rubiikin kuutiota. Joka sai pienen kilahduksen Mirkoa kohtaan.

Mietin, että nukuinko jonkun kohtauksen ohi vai katosiko tämä poika kuvista.

Ja pitää katsoa tämä sarja kyllä uudestaan. Oon 10 vuoden aikana tehnyt näin vain McGyverin, Baywatchin, Pasilan ja MS Romanticin kohdalla.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Tuosta sodanjälkeisestä aikaudesta tuli mieleen, että olihan sota lapsena sellainen erittäin tuttu käsite vaikka sitä ei täysin tietenkään sisäistänytkään. Todella usein siihen puheissa viitattiin, ei niinkään muisteltu, ainakaan meillä, mutta oli sellainen perusasia. Meillä oli paapan joku mitali kamarin seinällä - oli ollut jo vapaussodassa (Nurmossa puhuttiin vapaussodasta suht universaalisti, isäkin vaikka oli sosiaalidemokraatti) ja sitten nostomiehenä huollossa muistaakseni 1941-43. Ja paljon jälkikäteen olen kuullut suvun piirissä juttuja siitä veteraanien oireilusta, ihan hullujakin tapahtumia, mutta en niistä lapsena tiennyt kyllä yhtään mitään. Suomi oli joissakin suhteissa vielä silloinkin sodasta toipuva maa, ei lähellekään niin moderni ja kehittynyt kuin nyt.
 
Viimeksi muokattu:

Knox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers
Tuo koko tapaus on se keskeinen ratkaisematon asia sarjassa (vaikka ei todellakaan ainoa) - kun sain viimeisen jakson katsottua niin piti oikein miettiä, että missasinko nyt jotain. Tuossahan tosiaan voi missata juttuja, kun juuri mitään ei alleviivata, paljon näytetään, mutta ohimenevästi ja nopeasti.

Tämänkin varkaan kohtaloa näytettiin vain sen, mitä lapset näkivät, pois lukien yksi aikuisten kohtaus, jossa varas sai naapurinsedältä nyrkkiä naamariin.

Aika paljon joutuu todellakin päättelemään ja arvailemaan. Oletan, että se kohtaus jossa naapurit rähisevät pihalla, niin tuolloin aikuisille selviää, että ovat vahingossa tappaneet tämän varkaan.

Tämä varashan taisi olla sen kovan pojan, oliko nyt Jimi nimeltään, eno/setä.

Kaiuksen ja mummon kohtaukset, jossa Kaius kertoo miten kaveri on kellarissa, tai miten hänen kaveri on nyt kuollut, ovat huikeita. "Vai niin, miten se nyt silleen", eikä mummo kuuntele kunnolla, vaikka poika kertoisi mitä.
 

Nahkasohva

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Ronnie O'Sullivan, Sunderland
Loistava sarja! Olen nyt katsonut jo kahdesti. Kirjoitan varmasti myöhemmin pidemmän analyysin, mutta yksi huomio siitä, mihin vuoteen sarja sijoittuu. Oma havaintoni on: ei mihinkään.
Sarjassa diggaillaan kovasti Yötä, mutta Dingoa ei mainitse kukaan. Kyseessä ei kuitenkaan oikein voi olla kesä -83, koska Yön ensimmäinen albumi Varietee ilmestyi vasta tuon vuoden syksyllä. Kesällä -84 ja sitä seuraavina kesinä Dingo taas oli jo hyvin suosittu. Epäilemättä tämä sarjan sijoittuminen ”ei mihinkään vuoteen” onkin ohjaajan tietoinen valinta.
 
Suosikkijoukkue
KeuPa HT
Loistava sarja! Olen nyt katsonut jo kahdesti. Kirjoitan varmasti myöhemmin pidemmän analyysin, mutta yksi huomio siitä, mihin vuoteen sarja sijoittuu. Oma havaintoni on: ei mihinkään.
Sarjassa diggaillaan kovasti Yötä, mutta Dingoa ei mainitse kukaan. Kyseessä ei kuitenkaan oikein voi olla kesä -83, koska Yön ensimmäinen albumi Varietee ilmestyi vasta tuon vuoden syksyllä. Kesällä -84 ja sitä seuraavina kesinä Dingo taas oli jo hyvin suosittu. Epäilemättä tämä sarjan sijoittuminen ”ei mihinkään vuoteen” onkin ohjaajan tietoinen valinta.
Eiköhän tässä ole vain ideoitu eri juttuja 80-luvun alusta Volasen omista lapsuusvuosista.

Muistaakseni itse kalkuloin sarjan sijoittuvan kesään 1982. Sarjassa puhuttiin mitä tapahtui tasan 20 vuotta sitten ja olisikohan tuossa yhteydessä puhuttu vuodesta 1962. Tai jotain vastaavaa.
 

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Näkyikö tätä silmälasi-poikaa enää loppujaksoissa, joka antoi Mirkolle sarjakuvia ja teki rubiikin kuutiota. Joka sai pienen kilahduksen Mirkoa kohtaan.

Mietin, että nukuinko jonkun kohtauksen ohi vai katosiko tämä poika kuvista.

Ja pitää katsoa tämä sarja kyllä uudestaan. Oon 10 vuoden aikana tehnyt näin vain McGyverin, Baywatchin, Pasilan ja MS Romanticin kohdalla.
Oli se ainakin joissain viimeisissä jaksoissa muiden lasten seurassa pihalla (saattoi olla takautumia) ja olisiko myös ollut mukana siinä, kun ALS:ia (?) sairastaava isoveljeä työnnettiin pyörätuolissa, mutta hahmolla ei tainnut olla yhtään repliikkiä tuon kihahduksen jälkeen. Sinänsä mielenkiintoista, kun tuo kihaus sai ajattelemaan, että hahmo on kulmikkaampi, mitä alkuun annettiin ymmrtää.

Joitain muita kokonaisuuden kannalta melko turhaksi jääneitä hahmoja oli myös se uskovainen isä ja poika sekä Viltsu, joka vaikutti alkuun jonkinlaiselta "laumanjohtajalta" pihan lapsien keskuudessa.

Tuosta isästä ruvettiin toki petaamaan loppupuolella ilmeistä syyllistä lapsen katoamiseen.

Viltsun myöhään illalla lenkille haluaminen ja sen myötä tärkeän löydön tekeminen vaikutti jotenkin päälleliimatulta "keksitään nyt tuollekin hahmolle jotain tekemistä"-juonekäänteeltä. Itse asiassa ajattelin, että Viltsun aikeissa oli livahtaa sinne bileisiin.

Mutta kenties näitä hahmoja nyt lähinnä esiteltiin mahdollista toista kautta ajatellen - kenties nuo uskovainen isä ja poika ja mystinen äiti ovat sen keskiössä.

Mutta sanotaan nyt vielä, että piru vie kun oli hyvä sarja. Jäänyt pyörimään päähän melkein yhtä mittaa ja pitää kyllä ottaa pian toiselle katselukierrokselle. Harvoin tapahtuu tuollaista tv-sarjojen kohdalla.
 

Luke

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Erinomainen sarja. Volaselle tosin taitaa olla tyypillistä, että kaikkia sivuhahmoja tai juonenkäänteitä ei ole edes tarkoitus viedä loppuun. Ne ovat sellaista yleistä tunnelman luontia, tai kuten ihan oikeassakin elämässä, jossa siinäkään ei muiden kuviot ja tekemiset aina selviä kokonaisuudessaan. M/S Romanticissa oli samaa, sillä ainakin sen japanilaisen miehen kuviossa olisi ollut enemmänkin avattavaa kuin mitä nähtiin.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Tykkäsin kyllä sarjasta ja 80-luvun fiilistä oli hienosti saatu taltioitua mukaan. Lapsinäyttelijöille erityinen plussa. Näytteleminen oli pääsääntöisesti hyvin luontevaa ja uskottavaa. Toivottavasti jatkoa seuraa

Huikea sarja ja samoja mietteitä kuin täällä kaikilla sarjan nähneille.

Jatko asettaisi kyllä melkoisia haasteita vaikka nyt jäikin useita asioita ns.auki. Lapsinäyttelijät kasvavat nopeasti rooleistaan ulos, ei ainakaan onnistu kovin lyhyt aikajänne jos samoja hahmoja jatkoon ajateltaisiin. Ensin pitää tulla toiselle kaudelle rahoitus ja siitä käsikirjoitusaihio+suunnittelu. Eka kausi taisi olla 2-3 vuoden projekti. Jatko voisi olla parhaassa tapauksessakin eetterissä ehkä 2025 tienoilla.

Toki Volanen voisi ottaa tarkempaan muisteluun 80-luvun lopun myöhemmät teinivuodet jolloin päähenkilöt olisivat täysi-ikäisyyden kynnyksellä mutta asuisivat vielä kotona. Kyllähän noissakin vuosissa nostalgiaa ja ammennettavaa voisi löytyä. Sitten vähän mysteerejä tästä ekasta kaudesta nostaisivat päätään uusilla tapahtumilla maustettuna.

Mutta varmasti on rima niin korkealla että saas nähdä jääkö tähän
 

kepardi

Jäsen
80-luvun lapsena nostalgisuus ja tietynlainen samaistuminen varmaan suurimpia tekijöitä siihen, että pidin sarjasta kovasti. Loistavasti oli roolitettu lapset ja luotu tyyppejä, joita omastakin kaveripiiristä tunnistaa. Harvoin tuli itse nuorempana käytyä Helsingissä, mutta myös aikuiset olivat ainakin mielikuvissa samanlaisia kuin sarjassa. Hienosti on saatu 80-luvun henki mukaan. Kaljoittelussakin lapset pyörivät mukana vaan. Pihassa porukat eivät välttämättä näennäisesti tehneet mitään, mutta silti koko ajan tapahtui kaikenlaista. Ja usein liikuttiin juoksemalla joka paikkaan. Metsä näyttäytyi pelottavana paikkana mutta totta kai sielläkin liikuttiin.

Muutamia poimintoja mieleen jääneistä pienistä hauskoista yksityiskohdista.

Kaiuksen nano nano. Ei oikein osannut kenellekään asiaa selittää, mutta sitten ”iso poika” tiesikin mistä on kyse.

Lasten huutelut naiseksi pukeutuneelle. Ei mitenkään piilosta huudeltu ja kaveri yllyttää toista huutamaan ”näytä munat” jne.

Auton mittarista huippunopeuden lukemiset. Omassa lapsuudessa oltiin aivan innoissaan kun jossain autossa olikin oikein digitaalimittari.

Uskovainen isä, ”lähden vielä käymään ovilla”. Isän ja pojan arki saatiin kyllä vaikuttamaan todella ahdistavalta.

Auki jääneistä asioista sen verran, että olikohan Mirkon vanhemmilla jotain erokipuiluja, kun isä lähti ”työmatkalle” vai oliko oikeasti työmatkalla? Mirkohan ei asiasta tiennyt mitään ja sitten isä vaan ilmestyi takaisin. Divarin pitäjästä arvelin jossain kohtaa, että olisiko jopa Mirkon isä tai vastaava yllättävä käänne, kun kuvattiin molempien sinisiä(?) silmiä ja muutenkin oli pitkään epäselvää, että mikä on Mirkon äitin ja divariäijän tausta. Mutta selvisihän sekin sitten.

Onneksi nykyään pystyy katsomaan seuraavia jaksoja edellisen perään. Sen verran hyviä koukkuja oli laitettu jaksojen loppuun, että ei olisi malttanut entisaikojen tapaan odottaa aina viikkoa että saa tietää mitä tapahtuu.

Toivottavasti tulee jatkoa.
 
Suosikkijoukkue
KeuPa HT
Huikea sarja ja samoja mietteitä kuin täällä kaikilla sarjan nähneille.

Jatko asettaisi kyllä melkoisia haasteita vaikka nyt jäikin useita asioita ns.auki. Lapsinäyttelijät kasvavat nopeasti rooleistaan ulos, ei ainakaan onnistu kovin lyhyt aikajänne jos samoja hahmoja jatkoon ajateltaisiin. Ensin pitää tulla toiselle kaudelle rahoitus ja siitä käsikirjoitusaihio+suunnittelu. Eka kausi taisi olla 2-3 vuoden projekti. Jatko voisi olla parhaassa tapauksessakin eetterissä ehkä 2025 tienoilla.
Juuri itse asiassa tuli vastaan joku Laura Birnin haastattelu, jossa sanoi esimerkiksi tämän Mirkon näyttelijän kasvaneen "vanhempiaan" päätä pidemmäksi. Sarja siis kuvattu kesällä 2021 eli reilussa vuodessa.

Aloitin eilen katsomaan sarjaa alusta. Täällä joku ihmetteli sen Olavin äidin koiran kohtaloa, niin ensimmäisessä jaksossa tämän kuolema näytetään. Tai näytetään, kun Olavi ripottelee sitä samaa jauhetta koiran muhennoksen sekaan samalla kun taustalla kuuluu koiran haukkumisen ääniä sekä muuta koiran ääntelyä, sitten syömisen ääniä ja sen jälkeen haukku hiljenee. Tarkka motiivi taisi tosin jäädä epäselväksi, mutta ehkä kyse oli testistä.

Selvisi myös, että tuo Mirkolta ja Kaiukselta röökiä metsästä pummimaan tullut mies oli tämä sama mies, joka tapettiin talon kellariin. Tämäkin meni ohi ensimmäisellä katselukerralla. Pyöritteli vieläpä kävellessään sitä Kristianin avainta.

Myös joitain muita juttuja avautui eri tavalla jo heti avausjaksossa nyt toisella katselukerralla.
 

Moonshine Man

Jäsen
Suosikkijoukkue
Green Bay Packers, Lugu
Ihan helvetin hyvä sarja. Olin ennen katsomista hieman skeptinen, että toimiiko Volasen tyyli draamasarjassa yhtä hyvin kuin noissa kuitenkin pohjimmiltaan komediaan perustuvissa tuotannoissa, mutta viimeistään nyt on kyllä selvää että miehen nimi on laadun tae. Omasta mielestä tuossa oli ehkä parin jakson verran ylimääräistä, mutta se nyt ei suuri kritiikki ole. Varmasti tulee katsottua uudestaankin.
 

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ollaan nyt kolme jaksoa saatu taisteltua tätä vaimon kanssa ja molemmat olemme hyvin skeptisiä siitä, jaksaako enää katsoa neljättä. En lukenut spoilereiden pelossa ketjun viestejä avausta lukuun ottamatta, mutta ilmeisesti tästä on pidetty.

Kysymykseni onkin siis: alkaako neljännessä jaksossa jo vihdoin tapahtua jotain? Edes jotain pientä. Nämä kolme ensimmäistä ovat olleet pelkkää kuvailua ja väleissä piinaavaa musiikkia öisessä Munkkivuoressa, mutta aika pitkäveteistä on luvalla sanoen ollut.

Se, mikä tässä on kantanut, on tutut seudut. Munkassa pyörin lapsuuteni, nuoruuteni ja edelleenkin, ja sarjan kuvaamisen aikaan olin vielä viimeisiä hetkiä ostarin K-kaupassa duunissa. Tai ainakin muistan kuinka S-Market teipattiin kasarilookkia varten uudelleen ja jotain kameratestejä tehtiin. Hyvin ovat maskeeranneet nykyaikaiset asiat pois kuvista.
 

Oskar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turkulaiset joukkueet, Rantasmikko, Gordon Bombay.
On kova sarja. Suomen mittakaavassa en oikeastaan muista vastaavaa tuotosta. Ihanan hidastempoinen, mutta niin koukuttava.
 

Oskar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turkulaiset joukkueet, Rantasmikko, Gordon Bombay.
Kaikki asiat selvisivät jotenkuten, mutta mikäs oli idea siinä äidin silmien välähdyksissä, kun Mirko tuijotteli syvälle silmiin?
Ja tämän jälkeen Mirko lähti pakoon omaan huoneeseen.
 

WildCore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kaikki asiat selvisivät jotenkuten, mutta mikäs oli idea siinä äidin silmien välähdyksissä, kun Mirko tuijotteli syvälle silmiin?
Ja tämän jälkeen Mirko lähti pakoon omaan huoneeseen.
Kai siinä haluttiin vaan katsojalle vihjaista, että mutsi ei olekkaan ihan puhtoinen. Mulla ainakin alkoi mielikuvitus laukata, että mistäs tuossa silmien välähdyksessä oli oikein kyse.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Kysymykseni onkin siis: alkaako neljännessä jaksossa jo vihdoin tapahtua jotain?
Ymmärrän hyvin tuon reaktion, minulla meni suuri osa ensimmäisestä jaksosta tiettyyn re-orientaatioon, kun ei tosiaan tuntunut kauheasti mitään tapahtuvan - vaan siellähän siis tapahtuu tosi valtavasti noiden jaksojen aikana. Mutta jos on lähtenyt vaikka liikkeelle siitä, että kysymys on lapsen katoamisesta kertovasta lineaarisesta rikossarjasta tai ylipäänsä sarjasta, joka on täynnä ilmeistä ja dramaattista toimintaa niin eihän se tosiaan ole. Ei tapahdu valtavasti ilmeistä ja dramaattista toimintaa, eikä ole varsinainen rikossarja. Lapset hengaavat päämäärättömästi toistensa kanssa ja elävät omia, paljolti suht pienimuotoisia draamojaan. Taustalla sitten on synkempää menoa, jota eivät juuri huomaa tai ymmärrä.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: V-G-

McBean

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Bruins, Noutajat, Scarborough FC
Itse otin Viaplayn Munkkivuoren takia ja herkuttelin sarjan läpi kahdessa päivässä. Eipä voi hirveästi lisätä siihen, mitä tässä ketjussa on jo sanottu: mukaansatempaiseva ja laadukkaasti tehty. Kerronnan verkkaisuus ja lasten näkökulman käyttäminen toimi. Ehkä paikoin tarina jäi jo vähän polkemaan paikallaan, joten pientä tiivistämistä olisi voinut tehdä.

70-luvun lopulla syntyneenä ja lähiössä asuneena tunnistin täysin tuon lapsien maailman, joka nyt oli sijoitettu Munkkivuoreen. Pihan "oudot" aikuiset, joista liikkui vaikka mitä "tietoja". Vanhemmat lapset, joihin suhtauduttiin pelonsekaisella kunnioituksella. Tietyt paikat, joista liikkui erilaisia legendoja.

Sekkarien pysäyttely ja amerikanrautojen ihailu oli todella tuttua. Itse en muista huippunopeuksien tiirailua autoista, mutta sen sijaan autokorteista.

Kerronnan tyyli oli mieleen Jani Volasen aiemmat M/S Romanticin ja Ihmebantun, metroaseman keskeisenä paikkana jopa Mennen tullen -sarjan parinkymmen vuoden takaa.

Täytyy vielä mainita sarjan musiikki. Soundtrackiin oli todella panostettu, kuten yleensä Volasen sarjoissa. Musiikki tuki juonta hyvin ja tietysti vie hienosti tuohon aikakauteen.

Joku on Spotifyssa kerännyt biisejä soittolistaksi:





HS:n maksumuurin haastattelun mukaan kakkoskausikin on suunniteltu, mutta toteutuminen on epävarmaa:

Munkkivuoren viimeisen kuvauspäivän jälkeen Volanen sanoi kotona taas, että ei ohjaa enää.
Nyt mieli on muuttunut sen verran, ettei hän aio ohjata liian pienellä budjetilla.
Munkkivuoren budjetti oli suomalaissarjalle hyvä: neljä miljoonaa euroa kymmenelle jaksolle. M/S Romanticin budjetti oli neljälle jaksolle noin 1,3 miljoonaa euroa.
Volanen ideoi koronapandemian aikana Longan kanssa Munkkivuoreen kakkoskauden, muttei olisi valmis käyttämään sellaisia aikoja ohjaamiseen samalla budjetilla.
”Se on liian raskasta elämää, mulle.”

 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös