Tuomarointi ja säännöt

[rellu]

Tuolla Lukko- ja Ässät -osiossa kesksutelu käy niin ylikierroksilla, etten viitsi sinne kirjoittaa. Olen nyt noin 60v seurannut pääsarjakiekkoa ja muistaakseni aikanaan oli pelaajalta rike, jos kypärän hihna ei olliut kunnolla kiinni. Muistaako/tietääkö kukaan pitääkö paikkansa tuollainen jäähyn syy? Olisko ollut tämä "väärä varuste" johon sovellettiin myös kypärän hihnan löysyys? Nyt em. tapauksen johdosta on paljon kuvia, joissa pelaajan kypärän hihna roikuu täysin irti leuasta. Olen myös tv-kuvissa miettinyt asiaa.

Siltä varalta että tänne(kin) nyt ryntää joku "keskustelemaan" case Nemecek - Kivenmäki, totean, etten tässä nyt mitenkään syytä tai syyllistä ketään siihen liittyen. Pohdin vain oinko tuota sääntöä ollut ja jos niin miksei ole enää?

 

[MacRef]

Tuolla Lukko- ja Ässät -osiossa kesksutelu käy niin ylikierroksilla, etten viitsi sinne kirjoittaa. Olen nyt noin 60v seurannut pääsarjakiekkoa ja muistaakseni aikanaan oli pelaajalta rike, jos kypärän hihna ei olliut kunnolla kiinni. Muistaako/tietääkö kukaan pitääkö paikkansa tuollainen jäähyn syy? Olisko ollut tämä "väärä varuste" johon sovellettiin myös kypärän hihnan löysyys? Nyt em. tapauksen johdosta on paljon kuvia, joissa pelaajan kypärän hihna roikuu täysin irti leuasta. Olen myös tv-kuvissa miettinyt asiaa.

Siltä varalta että tänne(kin) nyt ryntää joku "keskustelemaan" case Nemecek - Kivenmäki, totean, etten tässä nyt mitenkään syytä tai syyllistä ketään siihen liittyen. Pohdin vain oinko tuota sääntöä ollut ja jos niin miksei ole enää?

Sääntö on yhä olemassa:

Kenttäpelaajan on pidettävä kypärää päässään siten, että kypärän etuosan alareuna ei ole enempää kuin yhtä sormen leveyttä kulmakarvojen yläpuolella. Lisäksi leukanauhan ollessa kiinnitettynä ei leukanauhan ja leuan välissä saa olla tilaa enempää kuin yhden sormen paksuuden verran.

Tuota vaan ei pahemmin tarkkailla ja valvota. Syitä ja selityksiä mm. seuraavat: Tuomareilla on oikeasti muutakin / tärkeämpääkin vahdittavaa siellä kentällä. Jos tuomarina tuohon puutut, puutut epäolennaisuuksiin ja olet turhanpäiväinen pilkunnussija ja voisit vahtia tarkemmin vaikka niitä huitomisia tms. Ei kuulu tuomareille vahtia varusteita, varsinkaan yläsarjoissa ja aikuisten sarjoissa.

Asenneilmapiirihän näissä varusteasioissa ainakin Suomessa on ihan pielessä. Kyllähän varusteiden oikeanlaisen ja sääntöjen mukaisen käytön valvonnan pitäisi lähteä sieltä joukkueen puolesta. Valmentajan tms. pitäisi pitää huolta, varsinkin junnuissa, että varusteita käytetään siten, että ne oikeasti suojaavat ja toimivat kaikissa tilanteissa tarkoituksenmukaisella tavalla (aika lailla siis sääntöjen vaatimalla tavalla). Aikuisten sarjoissa sama juttu, varsinkin silloin, kun pelaaja saa korvausta pelaamisesta. Luulisi palkanmaksajallakin olevan intressiä sille, että suojavarusteita käytetään tarkoituksenmukaisella tavalla. Aikuisten alasarjoissa tämä voi olla vaikeampaa, mutta ei sen missään sarjassa pitäisi olla oikeasti tuomarin tehtävä vahtia noita varusteita vaan sen pitäisi lähteä joukkueista. Joukkueen / seuran tehtävä olisi vaatia ja vahtia, että varusteet on säännönmukaisia ja jos se ei jollekin sovi, niin se ei sitten pelaa. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys, että nuo on kunnossa ja tuomarit noita vahtimassa (ja jäähyjä pahimmassa tapauksessa niistä jakamassa) on mielestäni ihan väärä taho valvomaan varusteasioita.

Jos normaalissa työelämässä esim. rakennuksilla olisi vastaavaa löysäilyä suojavarusteiden käytön valvonnassa työnantajan suunnasta, niin tapaturman jälkeen aika helposti siellä saa esimies sakkoa siitä, että ei ole vaatinut ja vahtinut suojavarusteiden oikeanlaista käyttöä.

 

[rellu]

Kiitos MacRef. Siis lajisäännöt kohta 34 iii. Selkeä. Sitä vaan mietein, että jos tuomarit eivät valvo, kuka sen sitten tekee? Valmentaja ja huoltajien tehtävä olis tietytsi tsekata asia mutta valvoa kai sitäkin sitten pitäisi. Ja miten tilanne - joka nyt on aivan vallitseva - saadaan korjattua? Sanktioilla, ehkä? Jos asia nyt nostetaisiin esille ja ohjiesttetaisiin joukkueille ja jos asia ei korjaannu, Niin sääntökohta "väärä varuste" Sääntökohta 128 mahdollistaa tämän ja ohjeistaa: ensin varoitus ja ellei toimi niin jäähy.

SÄÄNTÖ 128 – VAARALLINEN VARUSTE / VARUSTEEN VAARALLINEN KÄYTTÄMINEN MÄÄRITELMÄ: Mistä tahansa materiaalista valmistetut pehmusteet ja suojukset, jotka saattavat aiheuttaa loukkaantumisia, tulkitaan vaarallisiksi ja niiden käyttö on ehdottomasti kiellettyä.
i. Päätuomari voi kieltää minkä tahansa varusteen käytön, jos se hänen mielestään saattaa aiheuttaa loukkaantumisen.
ii. Päätuomari varoittaa joukkuetta ensimmäisellä kerralla, kun sen pelaaja osallistuu pelitilanteeseen sääntöjenvastaisella varusteella. Jos joukkueen pelaaja ei noudata päätuomarin joukkueelle antamaa varoitusta säätää, vaihtaa tai kiinnittää mikä tahansa varuste päätuomarin ohjeiden mukaisesti, tuomitaan käytösrangaistus joukkueen seuraavalle pelaajalle, joka rikkoo vaarallisen varusteen sääntöä.
iii. Jos päätuomarin mielestä kenttäpelaajan maila on vaarallinen, maila täytyy poistaa ottelusta eikä rangaistusta tuomita. Jos kenttäpelaaja käyttää mailaa uudelleen, hänelle tuomitaan käytösrangaistus.
iv. Päätuomari voi vaatia pelaajaa poistamaan minkä tahansa vaarallisena pitämänsä pelaajan henkilökohtaisen esineen. Jos tällaiset esineet ovat vaikeita poistaa, pelaajan on teipattava ne tai pidettävä ne peliasun alla siten, etteivät ne enää ole vaaraksi. Toimenpiteen ajaksi pelaajan on poistuttava jäältä ja hänen joukkuettaan varoitetaan. Jos joukkueen pelaaja ei noudata päätuomarin joukkueelle antamaa varoitusta henkilökohtaisista esineistä, tuomitaan käytösrangaistus joukkueen seuraavalle pelaajalle, joka rikkoo henkilökohtaisen varusteen sääntöä.

 

[Glove]

Sakko seuralle työturvallisuusrikkomuksesta. Ei raksallekaan pääse väärillä/puuttellisilla varusteilla, miksi siis kaukaloon?

 

[Rocco]

Eräässä toisessa kovasti fyysisessä kontaktilajissa näitä tarkistetaan todella tarkasti, ja rangaistaan joukkuetta jos suojavarustus ei ole kunnossa. Ennen ottelua lämmittelyn aikana tarkistetaan mahdolliset varusterikot, huomautetaan pelaajalle ja joukkueelle asiasta, ja vika on korjattava ennen ottelun alkua. En tiedä miksi jääkiekossa tuomarit ja pelaajat ovat ensi kertaa jäällä vasta ottelun alkaessa.

 

[Objekt. harrastaja]

Onko mietteitä maalivahdin pelin viivyttämisestä eli kiekon sulkemisesta? Tästä annetaan todella vähän jäähyjä ja sen takia jokainen annettu jäähy tuntuu vääryydeltä, vaikka ei sitä sääntöjen mukaan olisikaan. Erotuomarijohtajan kommentti asiaan liittyen viime keväältä "Jos maalivahti torjuu kiekon paineettomassa tilanteessa, hänen on laitettava kiekko takaisin peliin, Rönn kertoi IS:lle. " Omasta mielestä näitä tilanteita nähdään melkein joka pelissä ja siksi kysynkin miksei jäähyjä`?

 

[Mane]

Tänään Ilvekselle tuomittiin sääntöjen mukainen maali, kun tyhjää maalia kohti läpiajossa ollutta Robert Leinoa rikottiin.


Tuo tuomittiin rikkeeksi verrattain myöhään, eli pelisilmäisenä maalivahti Tolvanen olisi hyvin kerennyt arvaamaan mitä tapahtuu ja hyppäämään jäälle, jolloin tuomio olisi vaihtunut rangaistuslaukaukseksi sääntöjen mukaan. (tosiasiassa kuitenkaan tuskin olisivat tuomarit tajunneet sitä muuttaa, kun maalivahti olisi ollut keskialueella)

Miten sääntöjen mukaan olisi pitänyt tulkita, jos Tolvanen olisi hypännyt jäälle ilman, että kenttäpelaaja ehtii samalla vaihtoaitioon, eli toisin sanoen aiheuttanut väärän vaihdon kentälle tulollaan? 1. Maali, koska tulkittaisiin jotenkin, että Tolvanen olisi ollut "laiton" pelaaja jäällä ja täten maali edelleen virallisesti tyhjänä 2. rangaistuslaukaus puolustajan rikkeestä Leinoon, koska maalivahti on jäällä + 2 min joukkuerangaistus Tolvasen tekemästä väärästä vaihdosta? (jälkimmäinenkin pelin lopussa rankkarin arvoinen, mutta kahta rankkaria ei voi samalla katkolla tuomita)

 

[MacRef]

(jälkimmäinenkin pelin lopussa rankkarin arvoinen, mutta kahta rankkaria ei voi samalla katkolla tuomita)

Voi tuomita. Jos ensimmäisestä tehdään maali, toista ei suoriteta, mutta jos ekasta ei tule maalia, suoritetaan toinenkin.

 

[Espoonmies]

Voi tuomita. Jos ensimmäisestä tehdään maali, toista ei suoriteta, mutta jos ekasta ei tule maalia, suoritetaan toinenkin.

Tätä meinasin itsekin kirjoittaa. Samassa ajassa ei voi syntyä kuin yksi maali, mutta rangaistuslaukauksia voi tulla useita.

Alkuperäiseen kysymykseen en löytänyt säännöistä selkeää vastausta. Säännön 179 mukaan maali tuomitaan jos sääntöjenvastaisesti kentälle tullut pelaaja estää läpiajossa olevaa pelaajaa. Esimerkin tapauksessahan ylimääräisenä tullut maalivahti ei estänyt pelaajaa vaan tuli vain jäälle.

Tahallinen väärä vaihto kahden viimeisen minuutin aikana johtaa rangaistuslaukaukseen, mutta katsotaanko tahallisen väärän vaihdon tekemä maalivahti kentältä poistetuksi vai on hiukan kysymysmerkki. Mun mielestä pitäisi katsoa sillä maalivahti on kentältä poistettuna ennen sitä väärää vaihtoa ja tulee kentälle samanaikaisesti kun liian montaa pelaaja kentällä -tilanne syntyy. Mun mielestä pitäisi tuomita maali riippumatta siitä rikotaanko läpiajossaolevaa sen jälkeen tai ei. Mutta tosiaan selkeä asia ei ole ainakaan löytämieni pykälien mukaan. Sinänsä mielenkiintoinen tilanne, josta ehkä kannattaisi tehdä linjaus ennenkuin joku "Roger Neilson" kokeilee käytännössä miten käy.

 

[Mane]

Niin, tuossahan on vielä sellainenkin mahdollisuus, että samaan aikaan kaksi pelaajaa osoittaa pelisilmää, eli joku vaihtoaition läheisyydessä ollut kenttäpelaaja tajuaa hypätä vaihtoon jonka tilalle Tolvanen ehtisi juuri jäälle 30 metrin päähän maalintekotilanteesta ja väärää vaihtoa ei ole.

Tällöin ei kai ainakaan ole mitään epäselvää sääntöjen mukaan, eli tilanteesta pitää tuomita rangaistuslaukaus eikä maalia.

Tilannehan on ainakin toistaiseksi teoreettinen ja tämän päivän pelissä asialla ei olisi ollut merkitystä, mutta joskus saattaisi olla tilanne, että toinen joukkue johtaa 3-2 ja vastustajan maalivahti on vedetty pois, pääsee läpiajoon tyhjän maalin ammottaessa, kun kellossa on 58.12 ja perässä roikkuu puolustaja. Vaihtoaitiossa oleva maalivahti huomaa tilanteen... Tällöin hoksottimet voivat muuttaa vielä vaikka ottelun voittavan joukkueen. Ainakaan mitään hävittävää ei ole, jos kentälle astuminen tarkoittaisi vastustajan maalin sijaan 1-2 rangaistuslaukausta vastustajalle.

 

[haepis]

Minua on äärettömästi koko tuomarointiaikani vituttanut yksi asia eli se, että monien (kokemukseni mukaan suurimman osan) mielestä tuomareiden pitäisi olla seurapoliittisesti täysin eturistiriidattomia eikä jään ulkopuolella minkäännäköisiä tunteita saisi esittää suuntaan eikä toiseen. Itse olen tuomaroinut 15-vuotiaasta eteenpäin, mistä iso osa on ollut pelejä, joissa toinen osapuoli on ollut sellainen, jonka kanssa minulla on ollut joko tunne- tai rahapoliittinen eturistiriita.

Toinen seura oli sellainen, joka pelasi Mestiksessä ja jonka juniorijoukkueissa pelasin, eli joukkue oli "minun seura", sitä se on ollut aina ja on vieläkin. Toinen seura sen sijaan oli sellainen, jonka lähistöllä ei ollut muita samassa sarjassa pelaavia seuroja, eli pelini kyseisessä sarjassa olisivat vähentyneet huomattavasti, jos tämä joukkue ei olisi sarjassa (tai playoffeissa) pelannut.

Silti, mikä tärkeintä, yhteenkään tuomioon kumpikaan näistä eturistiriidoista ei vaikuttanut. Ei kumpaankaan suuntaan. Kertaakaan en ole tuominnut sydämessäni olevan joukkueen puolesta siksi, että olen koko elämäni tämän joukkueen tahtiin hengittänyt, eikä se toiseenkaan suuntaan ole vaikuttanut tuomioihini.

Tämän kirjoitukseni pointti on siis seuraava: Onko mielestänne tuomareilla oikeus olla eturistiriitoja eli voiko heillä olla seura- tai muita siteitä siihen matsiin, mitä tuomaroivat?

 

[Glove]

Periaatteessa eturistiriita olisi silloin jokaisessa pelissä, koska kotijoukkue maksaa tuomaroinnista ja kortillisista toimitsijoista jos semmoisia sarjaan edellytetään.

 

[dana77]

Katselin äsken 1970-vuoden mm-kisapeliä ja Urpo Ylösen hanskankäyttö herätti sekä ihastusta, että myös kysymyksen. Onko jääkiekon säännöissä tai tuomareiden case-bookissa jotenkin rajattu maalivahtien käsisyöttöjä? Nykyisinkin jos veska pysäyttää kiekon hanskallaan ja tiputtaa sen pakille, niin peli saa jatkua vaikka kenttäpelaajan tehdessä noin kyseessä olisi käsisyöttö. Entäs jos joku veska opettelisi heittämään hanskallaan pitkiä avauksia ja yllättäisi koko vastustajajoukkueen läpisyötöllään Stanley Cup finaalin jatkoajalla...

 

[Borre]

Katselin äsken 1970-vuoden mm-kisapeliä ja Urpo Ylösen hanskankäyttö herätti sekä ihastusta, että myös kysymyksen. Onko jääkiekon säännöissä tai tuomareiden case-bookissa jotenkin rajattu maalivahtien käsisyöttöjä? Nykyisinkin jos veska pysäyttää kiekon hanskallaan ja tiputtaa sen pakille, niin peli saa jatkua vaikka kenttäpelaajan tehdessä noin kyseessä olisi käsisyöttö. Entäs jos joku veska opettelisi heittämään hanskallaan pitkiä avauksia ja yllättäisi koko vastustajajoukkueen läpisyötöllään Stanley Cup finaalin jatkoajalla...

Sääntö 201 kertoo, että jos maalivahti heittää kiekon eteenpäin ja kiekko päätyy omille, peli vihelletään poikki ja aloitus tulee maalivahdin puolustusalueelta. Vastustajalle voisi heittää eli periaatteessa esim. purkaminen heittämällä olisi kai sitten ok.

 

[benicio]

Vastustajalle voisi heittää eli periaatteessa esim. purkaminen heittämällä olisi kai sitten ok.

Vai olisiko tuomarin tulkinta (casebook?) että pystyäkseen heittämään kiekkoa, sen täytyy olla hallussa -> pelikatko ja b-pistealoitus.

 

[Borre]

Vai olisiko tuomarin tulkinta (casebook?) että pystyäkseen heittämään kiekkoa, sen täytyy olla hallussa -> pelikatko ja b-pistealoitus.

Säännön kolmoskohdassa sanotaan, että pelin sallitaan jatkua, jos maalivahti heittää kiekkoa eteenpäin ja ensimmäisenä kiekkoa pelaa vastustaja. Heittäminen ei sinänsä vaikuttaisi olevan kiellettyä. Mutta tietysti nopeasti pitää heittää ettei tuomari ehdi viheltää

 

[Glove]

2004-2005 työsulkukaudella pelasi Lukossa Dwayne Roloson. Hänellähän oli tapana heittää kiekko räpylästä ilmaan ja lyödä sitä sitten mailalla. Taisi siitä muutama vaarallinen tilanne tulla kun kiekko olikin yhtäkkiä keskialueella vastustajan pakkien takana.

 

[Espoonmies]

Katselin äsken 1970-vuoden mm-kisapeliä ja Urpo Ylösen hanskankäyttö herätti sekä ihastusta, että myös kysymyksen. Onko jääkiekon säännöissä tai tuomareiden case-bookissa jotenkin rajattu maalivahtien käsisyöttöjä? Nykyisinkin jos veska pysäyttää kiekon hanskallaan ja tiputtaa sen pakille, niin peli saa jatkua vaikka kenttäpelaajan tehdessä noin kyseessä olisi käsisyöttö.

Käsisyöttöhän on sallittu omalla puolustusalueella. Eli veskarin pitäisi syöttää kädellä kiekko siniviivan toiselle puolelle, jotta kyseessä olisi vihellettävä käsisyöttö. Kenttäpelaajahan ei saa heittää kiekkoa, koska heittäminen edellyttää kiekon pitämistä kädessä mikä taas on kiekon sulkeminen ja 2min arvoinen rike. Ainakin noin teoriassa. Maalivahdille kiekon sulkeminen on sallittu, joten heittäminen on maalivahdin kohdalla määriltelty erikseen säännöissä. Räpyläpuolelta heittäminen on hyvin vaikeaa ainakaan kovin tarkasti tähdättynä hanskan rakenteesta johtuen, mutta kilpikädellä pystyisi kyllä nakkaamaan kiekon helposti keskialueelle ihan syöttönä.

 

[dana77]

Räpyläpuolelta heittäminen on hyvin vaikeaa ainakaan kovin tarkasti tähdättynä hanskan rakenteesta johtuen

Tähän kiinnitin videossa huomiota, että tuon ajan räpsät ovat selvästi olleet toimintaan soveltuvampia eikä ihme, sillä lähempänä pesispäpylöitähän ne oli kuin nykyisiä ostoskoreja.

 

[obi-wan]

Käsisyöttöhän on sallittu omalla puolustusalueella. Eli veskarin pitäisi syöttää kädellä kiekko siniviivan toiselle puolelle, jotta kyseessä olisi vihellettävä käsisyöttö. Kenttäpelaajahan ei saa heittää kiekkoa, koska heittäminen edellyttää kiekon pitämistä kädessä mikä taas on kiekon sulkeminen ja 2min arvoinen rike. Ainakin noin teoriassa. Maalivahdille kiekon sulkeminen on sallittu, joten heittäminen on maalivahdin kohdalla määriltelty erikseen säännöissä. Räpyläpuolelta heittäminen on hyvin vaikeaa ainakaan kovin tarkasti tähdättynä hanskan rakenteesta johtuen, mutta kilpikädellä pystyisi kyllä nakkaamaan kiekon helposti keskialueelle ihan syöttönä.

Mutta kun ei ole, sääntö on jo käyty tuolla läpi mutta laitetaan uudelleen

SÄÄNTÖ 201 – KIEKON HEITTÄMINEN ETEENPÄIN / MAALIVAHTI
i. Jos maalivahdillaan on kiekko hanskassaan ja hän asettaa sen eteensä jäälle ja pelaa
kiekon mailallaan eteenpäin, luistimellaan tai jollain muulla vartalonsa kohdalla tai
varusteella, rangaistusta ei tuomita.
ii. Jos maalivahti heittää kiekon eteenpäin ja kanssapelaaja pelaa kiekkoa ensimmäisenä,
päätuomari katkaisee pelin ja seuraava aloitus suoritetaan heittoa lähinnä olevasta
rikkoneen joukkueen päätyalueen aloituspisteestä.
iii. Jos maalivahti heittää kiekon eteenpäin ja vastustaja pelaa kiekkoa ensimmäisenä,
pelitilanteen sallitaan jatkua.

 

[Espoonmies]

Mutta kun ei ole, sääntö on jo käyty tuolla läpi mutta laitetaan uudelleen

Siis mitä ei ole? Sääntöhän on ihan linjassa kirjoittamani kanssa. Maalivahdin kohdalla heittäminen on juuri tuossa säännössä määritelty erikseen kuten kirjoitin.

Maalivahti ei voi syöttää kiekkoa kädellä kuin heittämällä tai pudottamalla. Pudottaminen on sallittu, heittäminen ei.

 

[MacRef]

Siis mitä ei ole? Sääntöhän on ihan linjassa kirjoittamani kanssa. Maalivahdin kohdalla heittäminen on juuri tuossa säännössä määritelty erikseen kuten kirjoitin.

Maalivahti ei voi syöttää kiekkoa kädellä kuin heittämällä tai pudottamalla. Pudottaminen on sallittu, heittäminen ei.

Voi se veskari esim. jäässä olevaa kiekkoa lyödä kädellään (jäätä pitkin) ja vaikea tuota on heittämiseksi määrittää. Tai vaikkapa ilmassa olevaa kiekkoa, jos sitä lyö kädellään, niin vaikea heittämiseksi väittää. Heittäminen kai noin niin kuin lähtökohtaisesti vaatii sen, että heitettävä esine on kunnolla hallussa ja kädessä ennen sitä heittoa.

Heittämistä itsessään ei kuitenkaan ole määritelty sääntökirjassa.

 

[haepis]

Jääkiekon kaipuu on sen verran kova, että päädyin juuri laittamaan Espanjan jääkiekkoliitolle viestiä, josko tarvitsisivat tuomareita. Toivottavasti hommia löytyy edes vähän ja pääsee pillin jatkoksi silloin tällöin :)

 

[Vintsukka]

Aina välillä tulee näitä hölmöjä hypoteettisia tilanteita mieleen.

Vierasjoukkue yrittää tasoitusta ilman maalivahtia, kotijoukkueen pelaaja pääsee kiekon kanssa läpiajoon kohti tyhjää maalia ja vierasjoukkueen pelaaja koukkii takaapäin rankkarin arvoisesti. Tuossahan käsittääkseni tuomitaan rankkarin sijasta suora maali.

Entä jos koukkija ei saa hyökkääjää pysäytettyä, tämä pääsee vapaasti laukomaan mutta jotenkin sössii kiekon ohi maalista? Vihelletäänkö heti poikki ja suora maali vai siirretty rangaistus ja pelin katketessa suora maali?

Ja jos jälkimmäinen, mitä jos kotijoukkue onnistuu sähläämään kiekon vielä omaan maaliinsa siirretyn rangaistuksen aikana?

 

[Joe Plop]

Aina välillä tulee näitä hölmöjä hypoteettisia tilanteita mieleen.

Vierasjoukkue yrittää tasoitusta ilman maalivahtia, kotijoukkueen pelaaja pääsee kiekon kanssa läpiajoon kohti tyhjää maalia ja vierasjoukkueen pelaaja koukkii takaapäin rankkarin arvoisesti. Tuossahan käsittääkseni tuomitaan rankkarin sijasta suora maali.

Entä jos koukkija ei saa hyökkääjää pysäytettyä, tämä pääsee vapaasti laukomaan mutta jotenkin sössii kiekon ohi maalista? Vihelletäänkö heti poikki ja suora maali vai siirretty rangaistus ja pelin katketessa suora maali?

Ja jos jälkimmäinen, mitä jos kotijoukkue onnistuu sähläämään kiekon vielä omaan maaliinsa siirretyn rangaistuksen aikana?

Ihan satavarma en ole mutta mun mielestä tuo on maali riippumatta siitä saako laukauksen aikaiseksi vai ei. Jos rikotaan yksin läpi tilanteessa tyhjää maalia vastaan jäähyn arvoisesti niin se on aina maali. Ei tarvitse pysäyttää vaan rike riittää.