Tunnetilana Rakastuminen !

[Sv veinikretski]

Koo ehdotti minulle että voisitko veini avata hieman kauniimman ketjun johon naisetkin voisivat ottaa osaa, ei ihan näin mutta sinnepäin.

Rakastuminen niin miehille kuin naisillekkin on kokemuksena äärettömän hämmentävä ja kummallinen kokemus. Toiset rakastuvat kerran elämässään toiset montakin kertaa osa luulee rakastuneensa jne, . Minä en ennen uskonut rakkauteen ensi silmäyksellä, nyt uskon. Oli kummallista huomata ensimmäisestä katseesta että perkele se on nyt menoa. Täällä on ketju rakkaudella mutta olen käsittänyt että se on enemänkin tarkoitettu runoille ja ajatuksille, avaan tämän ketjun keskusteluun rakastumisesta ja kaikesta sen ympärillä, kuinka ihminen tekee vaikka mitä saavuttaakseen ihmisen johon on rakastunut.

Rakastumisella on monta laji tyyppiä hidas nopea keskinopea, tunnettu lapsesta ym.

Muistan miltä tuntui seisoa ja odottaa omaa tulevaa kumppaniaan sydän hakaten, ja perkele hän tulikin ! Keskustellaan rakastumisesta tästä upeasta ja kuoleman vakavasta asiasta!

 

[Uleåborgir]

Muistan oman ensirakastumiseni kuin eilisen päivän.

Olihan Uleåborgilla noita ihastumisia ja seurustelusuhteita jo ennen tätä suurta rakkautta ollut.

Ei sitä ennen rakastumista tiennyt, mikä on rakkautta, ja mikä jotain muuta! Mutta sitten kun se rakastuminen iski, sen kyllä tiesi. Rakastuin naiseeni korviani myöten; ainoa asia joka merkitsi, oli HÄN!

Eikä siinä vielä kaikki. Sain myös vastarakkautta, ts. rakkauteni oli onnellinen. Ja on vieläkin.

Jotkut eivät usko rakkauteen. Heille, jotka siihen eivät usko, toivon sitä valtavaa kokemusta, kun rakastuu. Eikä se ole pelkästään sitä, että rakastuu toiseen ihmiseen. Kun rakastuu, tuntee rakkautta ja uskoa koko elämään, omaan kultaiseen olemassaoloon.

Sitä se kunnon rakastuminen teettää!

 

[Ted Raikas]

Minä olen menettänyt uskoni koko paskaan.

Mielestäni rakkaus on vain joku aivojen uumenissa asuvan ilkeän pikku viidakkoklaanin (joka harrastaa mm. kannibalismia, toisten klaanien raiskaamista ja veemäistä sarkasmia) salajuoni kusettaa ihmistä ja aiheuttaa tälle suunnatonta mielipahaa. Nauravat sitten siellä ja tanssivat tanssejaan kun ihmistä on sumutettu onnistuneesti.

Toivoisin, että tulisi lailliseksi aivoleikkaus joka poistaa ihmisen kyvyn rakastua.

Olisin ensimmäinen jonossa menossa leikkaukseen. Siinä saisi klaani nenilleen.

 

[sivurauta]

Nolona täytyy tunnustaa, että herättää tietynlaista hilpeyttä kun samainen kirjottaja avaa ensin ketjun "sukupuolitaudeista" ja sitten heti seuraavana päivänä tästä aiheesta. Tässähän voisi kuvitella vaikka mitä...

Ei vaan ihan aiheestakin. Kyllä sitä rakkauttakin tässä maailmassa on. Kesällä ajelet oikeaan aikaan lämpimänä päivänä vaikka Tampereen keskustassa, niin sitä ensisilmäyksen rakkautta tulee vastaan useitakin kappaleita. Ja vielä ihan viimeisen päälle vakavissaan; on sitä olemassa. Kun sen oikean vaan jostain löytää, niin sen kyllä tietää siinä vaiheessa.

 

[tant gredulin]

Rakastumisen tunne sinällään on niin hieno juttu, että jotkut ihmiset jäävät siihen tunteeseen kiinni - addiktoituvat samaan tapaan kuin muihinkin riippuvuuksiin.

Minulla on ystävätär (oikeesti, hei), joka 'harrastaa' rakastumista. Hän voi erinomaisen hyvin, on onnellinen, ja elämänsä kunnossa rakastuessaan, mutta samalla asettaa kumppanilleen niin mahdottomia vaatimuksia, ettei ole muuta tietä ulos kuin uusi rakkaus. Ja sitten taas mennään...

Vuoden 2004 saldo oli kolme miestä, joista yksi toista kertaa kierroksessa. Kolmas kierros on odotettavissa, koska kumppani on samanlainen rakkausaddikti kuin ystävättäreni :)

 

[Dante]

Kuukausi sitten olisin kirjoittanut tähän ketjuun vähän katkerasti siitä, että muistan hämärästi mitä rakkaus on. Nyt muistan kirkkaammin. Luulen rakastumisprosessin käynnistyneen ja keskityn nyt pelkäämään, että kuinka vituiksi tämä menee. Silti tuntuu helvetin hyvältä.

"En voi tällä hetkellä itselleni mitään, koska sydän toimii aina nopeammin kuin järki"
Ampukaa mut, please!

 

[Evenuel]

Oi, rakastuminen.

Ihastumisia tulee ja menee, mutta tämä tyttö on ollut rakastunut vain kerran.

Kesä 2002, maalaismaisemat ja autossa oman kullan kanssa (älkää saako mitään likaisia ajatuksia, te vanhat pervot!).
Ne reissut ko. miehen lapsuuden maisemiin ovat jääneet päälimmäisenä mieleen. Erityisesti se yksi kerta, kun oltiin käyty hänen vanhempiensa luona (taisi muuten olla ensimmäinen kerta) ja paluumatkalla pysähdyttiin yhden maitolaiturin luokse, siinä nojailtiin ja suudeltiin. Aurinko paistoi ja kävi sopivan lempeä tuuli.

Oi ja voi. Mutta siitä on jo kauan aikaa.
Kai sitä vielä joskus jotain sellaista kokee. Vai vetääkö mikään vertoja ensirakkaudelle?

 

[ervatsalo]

Totuus käytetyistä sukista.

Niin, itse näkisin silloin olevan ilmassa rakkauden huumaa, jos ei pahastu siitä että herää toisen likaiset sukat pään allaan.

Täältä tähän

 

[Timbit]

Viestin lähetti Evenuel
Vai vetääkö mikään vertoja ensirakkaudelle?

Tosirakkaus nokittaa siitä vielä kirkkaasti ylikin. Se, kun joka päivä rakastut siihen ihmiseen uudelleen ja tiedät haluavasi olla hänen kanssaan sinne hamaan loppuun asti.

 

[Evenuel]

Viestin lähetti Designer
Tosirakkaus nokittaa siitä vielä kirkkaasti ylikin. Se, kun joka päivä rakastut siihen ihmiseen uudelleen ja tiedät haluavasi olla hänen kanssaan sinne hamaan loppuun asti.

Örrör. Nyt vetää mielen matalaksi. Miksei minulla ole tuollaista? (tähän kohtaan kait sopisi sellainen ripsarit-poskilla-kukaaneivälitämustamäoonihanpaska-poraus teinimeininki)

 

[Sv veinikretski]

Laulut ja sävelmät tulevat mieleen aina kun puhutaan rakastumisesta, ja ne eivät koskaan lähde päästä vaikka tekisi mitä, tietyt laulut yhdistää tiettyihin tilanteisiin. Välillä tuntuu naurettavalta mutta mitäs teet, joku "ajetaanpa tandemilla" saa meikäläiselle kyyneleet silmään niin että hävettää ja naurattaa. Puhu rakkaudesta hiljaa kuiskaten....Tulee mieleen kyllä muutakin, kuinka metsässä on tullut potkittua puita ja kirottua koko rakastuminen, kummalista kuinka joku sävel saa aikaan kuvia ja tapahtumia päässä, vai onko se vain minun pääni joka niin reagoi ?

 

[Timbit]

Kyllä se sieltä vielä tulee! Ja siinä noyrtyy umpikyynikkokin ihan mielellään. Harvemmin se ensirakkaus sellainen onkaan, itsellenikin moinen iski vasta kakkosnelosena (puhu iästä nyt).

 

[Evenuel]

Totta puhut, veini, tietyt laulut saattavat pienen ihmisen sellaiseen herkkään tilaan.

Kotiteollisuuden Satu peikoista tuo minulle aina yhden aamun mieleen. Umpirakastuneina hellän rakastelun jälkeen makoilua ja kaikesta maan ja taivaan välillä höpisemistä.

Kai se on taas tämä kesä, joka saa tällaisen normaalisti hieman äijämäisesti käyttäytyvän tyttöisen haaveilemaan rakastumisesta.

Ja kiitos, Designer, on minullakin siis vielä jotain toivoa.

 

[sampio]

Minä voisin väittää, että olen rakastunut kerran, ja sillä tiellä olen vieläkin. Ihastuksia toki oli useita joskus yläaste- ja lukioaikoina, mutta ei niitä voi kyllä rakastumisiksi luokitella. Nimittäin kun aikoinaan vaimoani aloin kiikaroida, oli jokaisessa kohtaamisessa ja ohimennen morjestuksessa pientä värinää ja jännitystä ainakin meikäläisen puolelta. Merkillisen läheisiä ystäviäkin meistä lopulta tuli. Nykyistä vaimoani ennen en naisseurassa juuri kyennyt olemaan oma itseni, mutta rakkaani seurassa siihen kykenin. Sitten kun hynttyymme löimme yhteen, en yksinkertaisesti kyennyt olemaan päivääkään ilman hänen seuraansa tai äänensä kuulemista. Kihloihinhan sitä piti päästä ja lopulta naimisiin. Kyllä oli kuulkaa jännäkakka housussa, kun häämarssi alkoi soida ja juhlasalin ovet aukenivat edessämme. Vierellä rakkaani ja edessä yhteinen elämä; se on yksi niistä hetkistä, joita muistelemme varmasti vielä aikanaan kiikkustuolissa pitkään ja hartaasti.

Olen joskus kuullut, että rakkaus on sitä, että oppii sietämään toista. Osatotuus se on tuokin, mutta en näe kypsää rakkautta pelkkänä sietämisenä. Kyllä siihen mahtuu varmasti vielä hyvin paljon eri värejä mustan ja valkoisen välille, ainakin toivon niin. Ja tähän mennessä meidän kohdallamme näin on ollut. Välillä olen korviani myöten rakastunut vaimooni, aivan kuin joskus seurusteluaikoinani, toisinaan taas en siedä mitään hänen eleistänsä ja tavoistansa, en edes niitä, joihin joskus rakastuin. Arvostan häntä suunnattomasti, mutta välillä myös arvostelen, kunnioitan hänen luonnettaan, mutta välillä ärsyynnyn siihen ja niin edelleen. Kyllähän te nämä tiedätte. Huolimatta rakkaani puutteista, niitähän yllättäen löytyy jokaisesta, en voisi kuvitella viettäväni elämääni kenenkään muun kanssa. Hän täydentää minua ja minä häntä, ja me molemmat rakastamme toisiamme. Arjessa ja perheen keskellä rakkaus testataan, ja onneksi rakkautemme värikirjoon on mahtunut myös niitä iloisia ja pirteitä värejä arjen harmauden lisäksi.

 

[V-man]

Kiva olotilahan tämä on taas pitkästä aikaa. Vaan voi herranjumala että voi aika mennä hitaasti kun joutuu olemaan erossa. Kaksi viikkoa vasta kärsitty ja vielä kolme pitäisi jaksaa. No ainakin puhelinyhtiöt rikastuvat jos ei muuta. Sitten hänen palattuaan lähdemmekin kesämökille viikonlopunviettoon ihan kaksistaan. Tuskin edes lapsena odotin joulua niin paljon kuin tuota reissua nyt.

"Rakastunut mies on ällöttävä!" - Helmiä & Sikoja

 

[X-Hearted]

Rakkaus

Niinpä niin. Viesti meni ties minne, mutta kerrataan - lyhyemmin.

Rakkaus on vahva tunne. Allekirjoittanut on rakastunut päätään myöten ja se vahvistaa. Se vahvistaa kaikissa elämän tilanteissa, iloissa ja suruissa. Tuntuu, että rakkaus ylipäätään on sanoinkuvainmaton tunneside, jota on vaikea käsittää, kun on oikeasti rakastunut. Sitä tekee asioita toisen eteen ja kaikki tuntuu luontevalta. En voi kuvitellakaan, että tämä rakkaus loppuisi, se olisi kuolinisku keholle - ja eritoten sydämelle - koska sitä elää juuri tätä varten.

Vaikka olenkin "jo" 24-vuotias, tämä on ensimmäinen kerta, kun olen umpirakastunut. Onhan noita kaiken maailman ihastuksia ja huuhaa-tunteita ollut yllinkyllin, mutta sitten kun se tulee kohdalla sen tuntee hetkessä, että tämä on sitä - oikeaa rakkautta. Täydennetään toisiamme heikoista kohdista, ajatellaan samoista asioista samankaltaisesti, tykätään tehdä samoja - urheillullisia ja elämän tärkeimpiä - asioita yhdessä eikä mieleenikään tulisi tehdä näitä enää ilman parempaa puoliskoani. Sitä vain elää siinä tunteessa, eikä missään muussa. Helvetin vahva tunneside, mikä pitää koossa elämän vaikempina aikoina.

Rakkaus yleisesti ottaen saa ihmiset tekemään mitä vain. Esimerkki on, kun yksi minun pirun läheinen ihminen tekee musiikkia - siis sävellyksiä ja sanoituksia - elämän sekä kuoleman välisestä kanssakäymisestä, rakkaudesta ja sen kuolemisesta noin kokonaisvaltaisesti. Se koskettaa ihmisiä ja on hienoa nähdä, että se myös menestyy.

Rakkaus ja sen tunteminen on vahvin tunne elämässä. Sen kuulee, kuinka kroppa janoaa rakastettuaan kokoajan lähelle. Tunneside, joka ei lähde kulumalla pois, vaan vahvistuu vain iän myötä.

 

[Sv veinikretski]

No niin ja jaahas, toinen avaa herkän sydämmensä ja tekee ketjun rakkaudesta ja syvistä tunteista ja mitä tapahtuu, paskakikkareketju on naisvaltaisemmin edustettu kuin syvät tunnot. Ainoastaan Evenuel on mukana, mitä tästä opimme ?

Ps, Nyt puhun rakkaudesta hiljaa kuiskaten, enkä kikkareista.

 

[pikkukatti]

Kerran olen kai ollut rakastunut. Kyseessä oli se ensirakkaus. Sitä ennen ei juurikaan edes ihastuksia ollut. Onhan senkin jälkeen jotain juttuja ollut muttei mitään 'suurempaa'. Baareissa tai muualla ei viitsi sen toivossa pyöriä että joku löytyisi. Kai se 'oikea' tai ainakin lähes oikea joskus vastaan tulee. Kyllähän sitä tietty kaipaisi sitä että joku oikeasti välittäisi meikäläisestä sellaisena kuin olen. Mutta ei nyt enempää omaa kohtaloaan jaksa itkeä. Jatkakaa, sellaiset joilla sitä kokemusta on enempi.

 

[metsänpeikko]

Ehkäpä nyt jo uskaltaudun samaistumaan näihin Danten sanoihin:

Luulen rakastumisprosessin käynnistyneen ja keskityn nyt pelkäämään, että kuinka vituiksi tämä menee. Silti tuntuu helvetin hyvältä.

"En voi tällä hetkellä itselleni mitään, koska sydän toimii aina nopeammin kuin järki"
Ampukaa mut, please!

Kovasti samanlaiselta minustakin juuri nyt tuntuu.

 

[Tobias]

Viestin lähetti tintti83
Kerran olen kai ollut rakastunut. Kyseessä oli se ensirakkaus. Sitä ennen ei juurikaan edes ihastuksia ollut. Onhan senkin jälkeen jotain juttuja ollut muttei mitään 'suurempaa'. Baareissa tai muualla ei viitsi sen toivossa pyöriä että joku löytyisi. Kai se 'oikea' tai ainakin lähes oikea joskus vastaan tulee. Kyllähän sitä tietty kaipaisi sitä että joku oikeasti välittäisi meikäläisestä sellaisena kuin olen. Mutta ei nyt enempää omaa kohtaloaan jaksa itkeä. Jatkakaa, sellaiset joilla sitä kokemusta on enempi.

Minäkään en tiedä, olenko ollut koskaan rakastanut. Ilmeisesti en, ainakaan "perinteisellä" tavalla. En ole ikinä kaivannut vakavampaa yhdessäoloa ja sen vuoksi varmaan molemmat seurustelusuhteeni ovat olleet vain nimellisesti sellaisia, vieraita naisia on ollut samalla tavalla kuin sinkkuaikanakin. Mutta minä pidän tällaisesta elämästä ja sillä siisti joten mitäpä sitä itseään vastaan taistelemaan ja väkisin jonkun kanssa jotain suhdetta ylläpitämään.

Nautin siitä että saan tehdä mitä tykkään ja tulla kotiin koska haluan tai en halua. En tätä halua pois vaihtaa, vaikka ikämittari jo raksuttaa kolmenkympin paremmalla puolella ja kaverit kovasti ovat perheitä perustaneet. Jokainen omalla tavallaan.

 

[Sv veinikretski]

Viestin lähetti Tobias
Minäkään en tiedä, olenko ollut koskaan rakastanut. Ilmeisesti en, ainakaan "perinteisellä" tavalla. En ole ikinä kaivannut vakavampaa yhdessäoloa ja sen vuoksi varmaan molemmat seurustelusuhteeni ovat olleet vain nimellisesti sellaisia, vieraita naisia on ollut samalla tavalla kuin sinkkuaikanakin. Mutta minä pidän tällaisesta elämästä ja sillä siisti joten mitäpä sitä itseään vastaan taistelemaan ja väkisin jonkun kanssa jotain suhdetta ylläpitämään.
.

Ja sitten se ajaa yhtenä kauniina päivänä tai iltana puuntakaa, ja kaikki entiset ajatukset muuttuvat sekunneissa tunnesavuksi ilmaan, tälläistä on joskus tapahtunut joillekkin, kentänpinta alkaa olemaankin kummallisen liukas. Sellaista se voi joskus olla tai sitten ei, se tässä elämässä niin mukavaa onkin !

 

[koo]

Kieltämättä rakkaus on ”naisellisempi” aihe kuin sukupuolitaudit ja ainakin minulle läheisempi, sillä rakkauden olen kokenut mutta sukupuolitautia taas en.
Neljä suurta rakkauttani, ovat minulla melkein aina mielessä ja olenpa suunnattoman kiitollinen, että olen saanut nuo henkilöt rikastuttamaan elämäni eri vaiheita.
Uskomattomia onnen ja tyytyväisyyden hetkiä, suloisia muistikuvia menneiltä vuosilta ja niitä huumaavia onnistumisen hetkiä kun tajuat, että he tulevat pärjäämään senkin jälkeen kun minä en ole enään tasoittamassa heidän tietänsä tässä maailmassa.
Sitä ylpeyden tunetta kun he huikean komeina seisovat vierekkäin kertomassa maailman suloisimmalle pikusiskolleen, että maailmassa on todellakin just niitä vaaroja mistä mutsi on kertonut. Ja, että niiltä vaaroilta välttyy jos ymmärtää uskoa mutsia. Miten he osaavatkin tehdä sen just tuolleen ihan kuin he olisivat oikeesti saaneetkin jonkinlaiset "eväät". Miten tuo neljäs rakkauteni näyttääkin palvovan veljiään ja uskovan kaiken mitä he sanovat.
Mitenkuten minulle onkin käynyt näin, että saan rakastaa sydämeni kyllyydestä ainakin neljää ihmistä, ja saada heiltä myös vastarakkautta.
Muilta rakkauden osilta taidan jäävätä itseni tästä keskustelusta, nuoren väen parasta ajatellen. Ette te uskoisi kuitenkaan, ja parempi niin.

Terveisin koo

 

[Ted Raikas]

Minulla on ollut yksi oikea rakkaus ja useita voimakkaita tai vähemmän voimakkaita ihastumisia.

Rakkauden en usko kuolevan koskaan jotakuta sellaista kohtaan, ketä on rakastanut, ellei rakkautta tuhota suurella pahanilkisyydellä. Itselläni niin ei ole käynyt, joten rakkauteni on vain muuttanut muotoaan. Siitä tunnistan se oikeaksi rakkaudeksi. Aidoksi.

Jatkossa pyrin olemaan rakastumatta enää. En taida jaksaa sitä enää toista kertaa. Se on vaikeaa.

 

[Dante]

Viestin lähetti Ted Raikas
Jatkossa pyrin olemaan rakastumatta enää. En taida jaksaa sitä enää toista kertaa. Se on vaikeaa.

Nenä pystyyn poika! Sait sormille ja nyt lusit sitä niin kauan kuin on tarvis. Yks kaunis päivä tajuat, että se on vihdoin ohi ja olet valmis mihin vain. Sitten ei enää kauaa menekkään.. Vuosi on lyhyt aika.

 

[Ted Raikas]

Viestin lähetti Dante
Nenä pystyyn poika! Sait sormille ja nyt lusit sitä niin kauan kuin on tarvis.

Ymmärrän mitä sanot. Itseasiassa tuo mielentila ei kuitenkaan johdu siitä erosta, niin hassua kuin onkin. Vähän aikaa kulunut tapahtuneesta, mutta tuntuisi kuin olisin päässyt yht'äkkiä ohi asiasta aika lailla. Se ei sillä tapaa vaivaa ja välit tuohon entiseen tyttöystävään on nyt paremmat kuin aikoihin. Ystävänä toki vaan ja sellaisina pysyvätkin. Se on ihan hyvä. En kadota häntä elämästäni kokonaan.

Sydämeni alkoi vaan tässä ihan taannoin sykkiä eräälle toiselle ja sitten tuli se klassinen tilanne vastaan, että se toinen etsii vaan kaveruutta ja sitä rataa... no te tiedätte. Se harmitti, mutta tätä tämä on. Ei voi valittaa. Olisi melkein naisasiat ketjun juttuja nämä, mutta samapa se.

Päätin silti lopettaa naisjutut tähän, ei jaksa enää vouhottaa ties kenen perään kun se on aika turhaa. Palataan asiaan joskus ensivuosikymmenellä jos sittenkään.