Hämeenlinnassa kunnioitetaan tshekkejä
Olen jo pitemmän ajan hieman ihmetellen seurannut tätä keskustelua, että tshekit yleisesti olisivat jonkinlainen uhka joukkuehengelle. Tshekit ovat tshekkejä ja suomalaiset suomalaisia. Molemmilla kansoilla on varmasti omat hyvät ja huonot puolensa luonteidensa puolesta. Hämeenlinnassa on ollut tshekkikiekkoilijooita jo yli 10 vuoden ajan eikä oikeastaan koskaan ole ollut mitään ongelmia pelaajien suhteen.
Ensimmäinen kaveri oli kaudella 90-91 Vladimir Svitek(slovakki), joka ei koskaan oikein päässyt sisälle suomalaiseen kiekkoiluun, mutta kaveri pelasi kuitenkin pitkän uran Tshekkoslovakian ja Slovakian pääsarjoissa. Oli mukana jopa ihan mm-kisoissa.
Kaudella 91-92 joukkueessa pelasivat Tomas Jelinek ja Radek Toupal. Molemmat olivat selkeitä profiilipelaajia, jotka olivat myös yleisön keskuudessa erittäin pidettyjä. Etenkin Tomas Jelinek oli valloittava persoona, joka pelasi hymyillen ja taklasi äärettömän rankasti. Mies siirtyikin HPK-kauden jälkeen NHL:ään, jossa hommat menivät pieleen pahan polvivamman vuoksi.
92-93 HPK:ssa pelasivat Toupal ja Edmontonin farmista tullut Tomas Kapusta, joka voittikin onnettomasta laukaisutaidostaan huolimatta liigan maalikuninkuuden. Kapusta oli todellinen johtajatyyppi, joka esiintyi Toupalin tavoin myös maajoukkueessa. Nykyisin Kapusta höntsäilee elämästä nauttien Amerikan pikkusarjoissa. Kapusta jatkoi serassa myös kaudella 93-94, jonka jälkeen siirtyi länsirannikolle.
Kaudella 94-95 HPK pestasi puolustukseen kesken kauden Saksasta pienikokoisen puolustajan, Jozef Reznicekin, joka oli kiekollisena yksi vakuuttavimmista puolustajista joita olen nähnyt. Aivan loistava pelinavaaja! Mies pelasikin upeasti 6-7 ottelua, jonka jälkeen käytti kuitenkin sopimuksessa ollutta purkupykälää vaimonsa pyynnöstä. Vaimo halusi nimittäin palata Saksaan, sillä Hämeenlinnassa hän jäi tuolloin kovin yksinäiseksi. Muita maanmiehiä kun ei Hämeenlinnassa tuolla kaudella ollut. Nykyisin Reznicek(35-vuotias) pelaa edelleen Tshekin pääsarjassa ja nakuttelee tasaisesti vuodesta toiseen 30 pisteen kausia.
Kaudeksi 98-99 HPK hankki muutaman vuoden tauon jälkeen vahvistukset jälleen Tshekinmaalta. Joukkueeseen saapuivat Simicek, Vlasak ja Nedved, joista Nedved ei viihtynyt roolissaan pitkästä sopimuksesta huolimatta kuin vuoden ja palasikin sulassa sovussa seuraavaksi kaudeksi Sparta Prahaan. Simicek ja Vlasak jatkoivat seurassa myös seuraavan kauden ja molemmat pelaajat olivat erittäin pidettyjä ja arvostettuja niin joukkueen sisällä kuin myös yleisön keskuudessa.
Simicekillä on kerrottu olleen erittäin paljon sanavaltaa kun on puhuttu joukkueen ketjukoostumuksista. Hän suorastaan saneli valmentajalle kenen kanssa hän ja Vlasak pelaavat. Tästä onkin syntynyt oikeastaan ainut joukkueeseen iskenyt riitätilanne, sillä lahjakas Petr Tenkrat ei kuulunut Simicekin suosikkeihin. Simicek ei pitänyt Tenkratin sooloilevasta pelityylistä, sillä tämä olisi tarkoittanut sitä, että pelatessaan samassa kentällisessä Simicek olisi joutunut hänelle hieman vieraaseen, pakittavan sentterin rooliin. Tämän vuoksi Simicek halusi ketjuunsa oman pään pelin loistavasti hallinneen Savijoen, ei Tenkratia.
Tenkrat jäi siis ulos ykköketjusta eikä hänelle ollut paikkaa myöskään kakkosketjussa, sillä HPK-ketjua ei kannattanut hajottaaa. Tenkrat joutuikin erinomaisista lahjoistaan huolimatta tyytymään kolmosketjuun, jonka peliaika ylivoimalla oli minimaalinen. Näin ollen Tenkratin pari lehdistölle antamaa kommenttia kyllä ymmärtää, sillä mieshän oli huolissaan tietenkin omasta urastaan ja siitä, riittääkö kolmosketjun peliajalla tehdyt maalit tarpeeksi hyvään NHL-sopimukseen. Asiahan ratkaistiin sitten myymällä kaveri Ilvekseen, mikä olikin jo hieman tulehtuneen tilanteen vuoksi järkevää. Lisäksi HPK sai kaupalla joukkueestaan selvästi tasapainoisemman. Enkä usko, että ilvesläisilläkään on mitään pahaa sanottavaa paitaansa suudelleesta Tenkratista. Loistava maalintekijä.
Viime kaudella joukkueessa pelasivat Pavel Rosa ja Ondrej Steiner, jotka molemmat pyrkivät pelaamaan joukueelle antaen kaiken osaamisensa. Steinerin kohdalla homma ei vain lähtenyt toimimaan, kovasta yrityksestä huolimatta. Mies siirtyikin jo syksyllä takaisin Tshekkeihin. Rosa pelasi lähes koko kauden kiitettävästi, mutta juuri silloin kun kaverilta olisi todella tarvittu venymistä(tammikuu) mies oli aallonpohjassa. Jouluna seuraan palannut Vlasak ei päässyt oikein missään vaiheessa täyteen vauhtiin ja miehen motivaatiokin alkoi rakoilla. NHL-pettymys vaikutti varmasti negatiivisesti koko kauteen.
Näiden kavereiden lisäksi HPK on monasti ollut lähellä saada muitakin huipputshekkejä riveihinsä. Näistä Lintumäki jaksaa usein mainita ainakin Frantisek Kaberlen sekä Jaroslav Spacekin, jonka siirtyminen HPK:hon oli aikanaan kiinni 15 minuutista. Tämän pelaajan "menetys" on usein harmittanut lostavan silmän omaavaa Harri Lintumäkeä. Tällä kaudella joukkueessa on viisi tshekkiä ja he kaikki ovat selkeästi osoittaneet olevansa joukkuepelaajia. Ehkäpä HPK:lla on sitten selkeästi paras systeemi ulkomaalaisten pelaajien hankinnassa. Ainakin HPk pyrkii selvittämään pelaajiensa taustat huolellisesti jo ennen sopimuksen allekirjoittamista. Näköjään kaikki seurat eivät vaivaudu tekemään edes sitä.
No, mentiin tietenkin hieman ohi otsikon, mutta tarkoitus oli vain kertoa, että on myös seuroja, joissa todellakin kunnioitetaan tätä ehkäpä maailman parasta jääkiekkomaata. Näissä muutamissa seuroissa tshekkipelaajat nähdään mahdollisuutena, ei todellakaan minään uhkana. Nämä uhkajutut kun ovat lähtöisin pääsääntöisesti Kehä III:sen eteläpuolelta. Ehkäpä sikäläisten kannattaisi katsoa peiliin? Hämeenlinnassa tshekit ovat saaneet lähes poikkeuksetta(Steiner) vain kiitosta ja kunnioitusta.