Trivia: Taistelut ja sodankäynti I - Antiikista varhaiskeskiaikaan...

[varjo]

Kysymykset ovat kronologisessa järjestyksessä ja ovat summittaisen helppoja, seuraavaan osaan(osiin) ne tulevat vaikeutumaan jos nämä osataan.

tunnus
S tarkoittaa yleistä sotakysymystä
T taas taistelua.


1. S
Kun Mesopotamia lähti sotaan n. 3500 vuotta eaa, mikä oli sen armeijoiden iskuvoimaisin ja tärkein osasto
Mikä tekninen keksintö edesauttoi tämän osaston(l. käytetyn aseen) kasvamista merkittävimmäksi voimaksi tuhansien vuosien ajaksi.

2. S
Falangi? Mikä ihme se on?
Ketkä sen lanseerasivat?

3. T
Aleksanteri Suuri piiritti aikoinaan erästä kaupunkia pitkään mutta lopulta menestyksekkäästi, mistä kaupungista on kyse ja minkä takia kyseinen kaupunki oli niinkin vaikea valloitettava.
(vinkki: vuosi 332 eaa oli käynnissä)

4. T
Jottei yksi historian suurista päälliköistä heti unohtuisi palatkaamme vielä Aleksanteriin...Missä taistelussa Aleksanteri taisteli vanhaa vihollistaan kuningas Dareiosta vastaan. Todettakaan että tämä taistelu oli SE taistelu jonka jälkeen Persia avautui Aleksanterille.

5. S
Assyrialaiset jousimiehet ovat tunnettuja eräästä varusteestaan, mikä se on ja mikä siinä on niin kovin erikoista.

6. S
Kun roomalainen Legionaa liikkui se noudatti todella kurinalaista periaatetta yöpymistensä suhteen, mikä tässä menetelmässä oli ainutlaatuista.
Mikä oli Legioonan miesvahvuus ennen 2. vuosisataa jolloin miesvahvuuksista ei enää pidetty niin tarkkaa huolta.

7. T
Scipio Africanus, antiikin historian suurin strategi, ja Hannibal, suurin taktikko, kohtasivat Zaman taistelussa...taistelu joka oli määräävä Rooman ja Karthagon kohtalot.
Mitä erikoista nämä kaksi kenraalia tekivät ennen taistelua.

8. T
Miten Konstantinopolin sotilasjohtaja(keisarin vetäydyttyä vastuusta muslimien uhan alla) esti arabien laivojen saartoyrityksen.

9. S
Bysantti, tuo Rooman imperiumin jälkeläinen, perusti sotilaallisen voimansa yhteen aselajiin...aselajiin joka oli hallitseva taistelukenttiä vielä keskiajallakin. Voi kerrohan jo mikä tämä aselaji oli ja kenet mainitaan sen kehittäjänä.

10. S
Kaarle Suuri uudisti, tai oikeastaan otti uudelleen käyttöön jo aikaisemminkin tunnetun asian, armeijan värväystä ja asevelvollisuutta. Millä nimellä tämä, aikakauttakin leimannut, systeemi tunnetaan.

seuraavaksi: Trivia: Taistelut ja sodankäynti II - Sydänkeskiajasta Ensimmäiseen Maailmansotaan...kunhan jaksan.

 

[ms.qvist]

Hmm... johan pomppasi...

Vaikeilta tuntuvat varjon kysymykset mutta kaikesta huolimatta, vaikka metsään meneekin, niin kokeilen onneani.

1. S
Kun Mesopotamia lähti sotaan n. 3500 vuotta eaa, mikä oli sen armeijoiden iskuvoimaisin ja tärkein osasto
Mikä tekninen keksintö edesauttoi tämän osaston(l. käytetyn aseen) kasvamista merkittävimmäksi voimaksi tuhansien vuosien ajaksi.

Jollen nyt aivan väärin muista niin tärkein osasto oli sotavaunut eli hevosvetoiset vaunut, niitä taisi vieläpä olla kahta "mallia" eli kevyitä ja raskaita.

Tämä tekninen keksintö jota varjo hakee takaa liittynee ilmeisimmin pyörän kautta koko vaunun akseliratkaisuihin mikä edesauttoi olennaisesti sotavaunujen liikkumista.

2. S
Falangi? Mikä ihme se on?
Ketkä sen lanseerasivat?

Antiikin Kreikan jalkaväenosaston ryhmitys, jossa jalkaväen sotilaat marssivat vierekkäisissä riveissä keihäät ja kilvet yhdessä tjsp.

3. T
Aleksanteri Suuri piiritti aikoinaan erästä kaupunkia pitkään mutta lopulta menestyksekkäästi, mistä kaupungista on kyse ja minkä takia kyseinen kaupunki oli niinkin vaikea valloitettava.
(vinkki: vuosi 332 eaa oli käynnissä)

Tyros oli kaupungin ja eikös se sijainnut kalliosaarella rannikon edustalla... vain muistanko nyt aivan väärin.

4. T
Jottei yksi historian suurista päälliköistä heti unohtuisi palatkaamme vielä Aleksanteriin...Missä taistelussa Aleksanteri taisteli vanhaa vihollistaan kuningas Dareiosta vastaan. Todettakaan että tämä taistelu oli SE taistelu jonka jälkeen Persia avautui Aleksanterille.

Kiliaan tjsp. taistelu.

5. S
Assyrialaiset jousimiehet ovat tunnettuja eräästä varusteestaan, mikä se on ja mikä siinä on niin kovin erikoista.

Pitäisi muistaa mutta eipä nyt tule mieleen. Heitetään nyt se mikä ensin tulee mieleen, olikos heillä ne pitkät panssaroidutpaidat/takit jotka suojasivat lähes koko kehon osumilta.

6. S
Kun roomalainen Legionaa liikkui se noudatti todella kurinalaista periaatetta yöpymistensä suhteen, mikä tässä menetelmässä oli ainutlaatuista.
Mikä oli Legioonan miesvahvuus ennen 2. vuosisataa jolloin miesvahvuuksista ei enää pidetty niin tarkkaa huolta.

Legioonalaisethan taisivat rakentaa joka yöksi paaluvarustuksin varustetun leirin, ja aina tietyn kaavan mukaan mikäli vain oli mahdollista.
Entäpä sitten miesvahvuus, arvataan noin 5000 miestä.

7. T
Scipio Africanus, antiikin historian suurin strategi, ja Hannibal, suurin taktikko, kohtasivat Zaman taistelussa...taistelu joka oli määräävä Rooman ja Karthagon kohtalot.
Mitä erikoista nämä kaksi kenraalia tekivät ennen taistelua.

Ohi.

8. T
Miten Konstantinopolin sotilasjohtaja(keisarin vetäydyttyä vastuusta muslimien uhan alla) esti arabien laivojen saartoyrityksen.

Käytti varmaankin harhautusyksiköitä ja sytytti osan laivoistaan tuleen, tämän sekaannuksen turvin pääsi sitten pakenemaan. (meniköhän metsään ja rankasti?)

9. S
Bysantti, tuo Rooman imperiumin jälkeläinen, perusti sotilaallisen voimansa yhteen aselajiin...aselajiin joka oli hallitseva taistelukenttiä vielä keskiajallakin. Voi kerrohan jo mikä tämä aselaji oli ja kenet mainitaan sen kehittäjänä.

Raskaaseen ratsuväkeen.

10. S
Kaarle Suuri uudisti, tai oikeastaan otti uudelleen käyttöön jo aikaisemminkin tunnetun asian, armeijan värväystä ja asevelvollisuutta. Millä nimellä tämä, aikakauttakin leimannut, systeemi tunnetaan.

Eipä tule mieleen.


Selvisin sentään hengissä tänne saakka...

vlad#16.

 

[Euro71]

Huhhuijaa... Kokeillaan muutamaa:

1. Ohi.

2. S
Falangi? Mikä ihme se on?
Ketkä sen lanseerasivat?


Eikös tämä ollut kreikkalaisten jalkaväen muodostelma, peitset ojossa ja kilvet kiinni toisissaan?

3. Ohi.

4. Ohi.

5. S
Assyrialaiset jousimiehet ovat tunnettuja eräästä varusteestaan, mikä se on ja mikä siinä on niin kovin erikoista.

Voih, tutulta kuulostaa, muttei tule mieleen... Eihän kyseessä ollut sellainen pitkä "rautapaita"?

6. S
Kun roomalainen Legionaa liikkui se noudatti todella kurinalaista periaatetta yöpymistensä suhteen, mikä tässä menetelmässä oli ainutlaatuista.

No legioonalaisethan linnoittautuivat yöksi (jos pystyivät) rakentamalla paaluista "kertakäyttöisen" varustuksen. Ainutlaatuista? Hmmh... Et varmaan tarkoita vallitusta? Eikös ne yleensä tehty ympyrän muotoon, olikos niissä 2 vai 4 porttia? Vartiotornit olivat ainakin, sisällä telttoja?

Mikä oli Legioonan miesvahvuus ennen 2. vuosisataa jolloin miesvahvuuksista ei enää pidetty niin tarkkaa huolta.

Voi itku, oliskohan ollut 10 000?

7. Ohi.

8. Ohi.

9. S
Bysantti, tuo Rooman imperiumin jälkeläinen, perusti sotilaallisen voimansa yhteen aselajiin...aselajiin joka oli hallitseva taistelukenttiä vielä keskiajallakin. Voi kerrohan jo mikä tämä aselaji oli ja kenet mainitaan sen kehittäjänä.

Taisi olla sitä aikaa, jolloin ratsuväki nosti päätään taisteluissa?

10. S
Kaarle Suuri uudisti, tai oikeastaan otti uudelleen käyttöön jo aikaisemminkin tunnetun asian, armeijan värväystä ja asevelvollisuutta. Millä nimellä tämä, aikakauttakin leimannut, systeemi tunnetaan.

Odotas nyt, tämä lienee se systeemi, että muutama talo yhdessä järjesti yhden sotilaan varusteineen ja ratsuineen. Ruotuväki, torppari, eikun... En muista nimitystä, en sitten millään...

 

[muaddib]

ASIAA!

1. Pyörä -> sotavaunut

2. Kreikkalaisten hopliittien tiivis taistelumuodostelma

3. Vahvasti linnoitettu Tyros sijaitsi saarella.

4. Gaugamelan taistelu, 331 eaa.

5. Eikös niillä ollu semmonen pitkä suomuhaarniskatyyppinen rautapaita, joka ilmeisesti toimi esikuvana mm. Marimekon yöpaidoille?

6. Rakensivat leirin viimeisen päälle, vallihautoineen ja paaluvarustuksineen. Legioonan miesvahvuuksista kysyttäessä pieni tarkennus voisi olla paikallaan.

Ennen Scipion ja Mariuksen armeijauudistuksia legioona taisi olla noin 5000 (~4200 +

catering servicet sun muut hevosten kengittäjät ja asesepät) miehen vahvuinen kokonaisuus.

Jos tässä tarkoitetaan 'klassista' Augustuksen ajan legioonaa, niin pieni laskutoimitus kertoo, että

1 legioona = 9 + 1 kohorttia = 9 * 6 centuriota + 1*5 centuriota= 9 * 6 * 80 miestä +

1*5*160 miestä, koska 1. Kohortin centuriot olivat kokonaisen manipulin (2 centuriota = 160 miestä) vahvuisia) + 120 hevosmiestä = 5240 miestä

Lasketaan mukaan vielä oheispalveluja tuottavat hemmot, niin tommonen 6000 on aika hyvä luku.

7. Eikös Publius Cornelius Scipio saanut Africanus lisänimen vasta Zaman taistelun jälkeen (vitsivitsi). Hmmm.. eikös Hannibal the Elefanttimies ja Scipio tavannut ennen taistelua neuvottelujen merkeissä?

8. Jos tällä tarkoitetaan vuoden 1453 Konstantinopolin valtausta, joka lopetti Bysantin tarun, niin semmonen valtava kettinkisysteemi (tai vastaava) kai vedettiin sen salmen yli, ja se esti Mohammedin ottomaanijanissaarien maihinnousuyritykset.

9. Joo, eli tässä haetaan varmaan Bysantin ylpeyttä eli raskasta ratsuväkeä ("Kataphraktoi") ja ei-niin-raskasta-ratsuväkeä ("Pronoiai Allagion").

Jos tässä haetaan ratsusodan edellekävijöitä, niin eurooppalaisittain merkittävää antia ovat ainakin 300-luvun hunnien komposittijouset sekä (ehkä) jalustimen Eurooppaan tuoneet avaarit (600-700-luvulla).

Jos haetaan nimenomaan Bysanttilaisen ratsuväkiperinteen luojia, niin veikkaan turrilla vaikka että keisari Heraklios (700-luvulla).

Hmm.. Tästä nimenomaan raskaan ratsuväen 'hallitsevasta asemasta' keskiaikaisella taistelukentällä voidaan kyllä olla montaa mieltä...

10. Frankkikuningas Charlemagne loi perustan koko Euroopassa sittemmin yleistyneelle feodaalijärjestelmälle, jossa kurko antoi maita lähimmille aatelismiehilleen vastineeksi sodankäynti- ynnä muista palveluksista.

Hiano visa!

Mutta mihin jäivät muut antiikin/varhaiskeskiajan todella merkittävät tapahtumat? Salamiin taistelu, Thermopylai? 1. Hadrianopoliksen taistelu? Teutoburgin metsä? Chalons? Tours?

Joo, ymmärrän ettei kaikkea saa mahtumaan yhteen visaan...

Tarkkutta kysymyksiin, varjo, tarkkuutta, nää on tärkeitä juttuja. Hymiö tähän.

muaddib

 

[varjo]

muaddib:

Thermopylai on muistaakseni tullut esille jo joissain aikaisemmissa trivioissa joten en ottanut sitä esille. Salamin taistelussa ei ole pahemmin mitään hienoa tai kysymisen arvoista, itse taistelu oli aika räpistelyä jossa olosuhteita hyvin hyväksi käyttävä Kreikan laivasto voitti.

Sama pätee muihinkin mainitsemiisi taisteluihin, eipä niissäkään ole paljoa mainitsemisen arvoista...paljon verta ja suolenpätkiä mutta ei juuri muuta.

 

[muaddib]

Viestin lähetti varjo
muaddib:

Thermopylai on muistaakseni tullut esille jo joissain aikaisemmissa trivioissa joten en ottanut sitä esille. Salamin taistelussa ei ole pahemmin mitään hienoa tai kysymisen arvoista, itse taistelu oli aika räpistelyä jossa olosuhteita hyvin hyväksi käyttävä Kreikan laivasto voitti.

.. paitsi että tämä nimenomainen taistelu suurin piirtein määritteli näiden persialaissotien lopputuloksen sekä seuraavan vuosisadan kreikkalaisen "ulkopolitiikan".

Sama pätee muihinkin mainitsemiisi taisteluihin, eipä niissäkään ole paljoa mainitsemisen arvoista...paljon verta ja suolenpätkiä mutta ei juuri muuta.

Eli vähän niin kuin Stalingrad, Austerlitz tai Pearl Harbour?

... paitsi niiden melkoisen kauaskantoiset seuraukset, ehkä...?

muaddib

 

[varjo]

muaddib:

Toki Salamin taistelun vaikutus oli suuri mutta taisteluna se ei ollut mikään kovinkaan hieno ja kiinnostava, kyssäreissä on jo muutama "samaa sarjaa" oleva kysymys(siis muista taisteluista ja niiden seurauksista) joten en jaksanut tehdä triviasta liiaksi itseään toistavaa.

"Eli vähän niin kuin Stalingrad, Austerlitz tai Pearl Harbour?

... paitsi niiden melkoisen kauaskantoiset seuraukset, ehkä...?"

ja trivianhan nimi on kuitenkin taistelut ja sodankäynti...ei taistelut, sodankäynti ja poliittiset vaikutukset :)

Rooman Legioonan miesvahvuutta kysyessäni kysyin juuri Legioonan miesvahvuutta, ja Legioona isollahan on periaatteessa termi joka tarkoittaa juuri sitä sotiaallista organisaatiota joka vakiinnutettiin puunilaissotien jälkeen
,eli hähää saitpas nenillesi.... Älä sä mulle rupee...

samalla lailla kuten nykyään voidaan puhua valmiusyhtymästä joka on siis periaatteessa yksi kokonaisuus ja eroaa täysin normaaleista Prikaateista vaikka periaatteessa tuntevat myös nimiä Karjalan Jääkäriprikaati jne.

 

[ms.qvist]

Kiitokset muuten varjolle hienosta visasta, meinasivat unohtua minulta nuo kiitokset. Jatkoa odottelen innolla vaikkei liikutakaan sellaisessa ajanjaksossa josta tietämykseni olisi edes lähelläkään hyvää.

Viestin lähetti muaddib

9. Joo, eli tässä haetaan varmaan Bysantin ylpeyttä eli raskasta ratsuväkeä ("Kataphraktoi") ja ei-niin-raskasta-ratsuväkeä ("Pronoiai Allagion").

...

Hmm.. Tästä nimenomaan raskaan ratsuväen 'hallitsevasta asemasta' keskiaikaisella taistelukentällä voidaan kyllä olla montaa mieltä...

Jep, oletan, että näitä ratsuväen muotoja haettiin, itseltäni unohtui tuo "kevytratsuväki" - onko muuten yleisessä käytössä nimitys "kevytratsuväki"? Tosin eikö tuolloin juuri eriytynyt raskas ratsuväki omaksi aselajikseen, ja juuri se olisi ollut se mihin Bysantti turvasi taistelukentällä?

Niinhän se muuten taitaa olla, että varsinkin myöhäisellä keskiajalla ratsuväen merkitys alkoi vähentyä selkeästi taistelukentällä.

Nyt en kyllä jouda sen tarkemmin muistelemaan - palajan astialle kotiuduttuani täältä kylmästä.

Jatkakaa kiinnostavaa keskustelua ja vetäkää muitakin innokkaita ketjuun mukaan.

Hyvää uutta vuotta itsekullekin!

vlad#16.

 

[muaddib]

Viestin lähetti varjo
muaddib:

Toki Salamin taistelun vaikutus oli suuri mutta taisteluna se ei ollut mikään kovinkaan hieno ja kiinnostava, kyssäreissä on jo muutama "samaa sarjaa" oleva kysymys(siis muista taisteluista ja niiden seurauksista) joten en jaksanut tehdä triviasta liiaksi itseään toistavaa.

"Eli vähän niin kuin Stalingrad, Austerlitz tai Pearl Harbour?

... paitsi niiden melkoisen kauaskantoiset seuraukset, ehkä...?"

ja trivianhan nimi on kuitenkin taistelut ja sodankäynti...ei taistelut, sodankäynti ja poliittiset vaikutukset :)

No joo, oot ihan oikeassa, mutta sodissahan on kyse polittisesta vaikuttamisesta, ettäs sikäli. Hymiö tähän.

Innostun vaan näistä antiikkisodista niin kovin, kun noita moderneja sotia on jauhettu niin paljon.

Rooman Legioonan miesvahvuutta kysyessäni kysyin juuri Legioonan miesvahvuutta, ja Legioona isollahan on periaatteessa termi joka tarkoittaa juuri sitä sotiaallista organisaatiota joka vakiinnutettiin puunilaissotien jälkeen
,eli hähää saitpas nenillesi.... Älä sä mulle rupee...

Hähää vain itsellesi, helppohan tässä on ruveta, kun olet niin epämääräinen määrittelyissäsi.

En kyllä ihan heti arvaa, mistä olet tuon Legioona-erisnimenä -teorian keksinyt, samalla logiikalla Divisioona ja Hävittäjälentolaivue ovat erisnimiä myös.

- 1. roomalaisten armeijoiden arvellaan muodostuneen n. 1000 miehen heimosoturiyksiköistä
- Keisari Servius Tulliuksen aikana otettiin käyttöön 4000 miehen yksiköt ja puhuttiin ns. viisiluokkaisesta armeijasta ("Five Class Army")
- ensimmäisen kerran legioona-nimitystä käytettiin (kai?) 300-luvulla eaa ("Early Livy Legion").
- n. 340 eaa(?) tienoilla syntyi ns. tasavaltalaislegioona, joka oli 4200 miehen vahvuinen yksikkö ("Republican Legion")
- kohortit otti käyttöön siis Marius (en muista milloin), joka uudisti legioonan 4800 miehen yksiköksi ("Legion of Marius")
- Julius Caesarin legioonat olivat usein ainoastaan n. 3600 miehen vahvuisia
- ensimmäisen vuosisadan loppupuolella syntyi ns. keisarillinen legioona jonka miesvahvuus siis oli siis mainitsemani 5240 miestä ("Imperial Legion"), josta käytin nimitystä klassinen
legioona, että se on kai kaikkein "tutuin" legioona.

Kerro nyt, mikä näistä on se 'puunilaissotien jälkeen vakiintunut sotilaallinen organisaatio'?

muaddib

 

[Sako]

Hataria arvauksia ja ilmoja...
1. S
Rautainen keihäänkärki.

2. S
Jalkaväkimuodostelma. Roomalaisset

3. -6.
On pidellyt ilmoja...

7. T
Söivät yhdessä?

8. T
On pidellyt ilmoja...

9. S
Ratsuväki.

10. S
Ruotuväki?

 

[muaddib]

Viestin lähetti vlad
Kiitokset muuten varjolle hienosta visasta, meinasivat unohtua minulta nuo kiitokset. Jatkoa odottelen innolla vaikkei liikutakaan sellaisessa ajanjaksossa josta tietämykseni olisi edes lähelläkään hyvää.



Jep, oletan, että näitä ratsuväen muotoja haettiin, itseltäni unohtui tuo "kevytratsuväki" - onko muuten yleisessä käytössä nimitys "kevytratsuväki"? Tosin eikö tuolloin juuri eriytynyt raskas ratsuväki omaksi aselajikseen, ja juuri se olisi ollut se mihin Bysantti turvasi taistelukentällä?

Niinhän se muuten taitaa olla, että varsinkin myöhäisellä keskiajalla ratsuväen merkitys alkoi vähentyä selkeästi taistelukentällä.

Nyt en kyllä jouda sen tarkemmin muistelemaan - palajan astialle kotiuduttuani täältä kylmästä.

Jatkakaa kiinnostavaa keskustelua ja vetäkää muitakin innokkaita ketjuun mukaan.

Hyvää uutta vuotta itsekullekin!

vlad#16.

Joo, ainakin englanninkielisessä kirjallisuudessa "light cavalry" ja "heavy cavalry" ovat ihan vakiintuneita termejä.

Ja kyllä, käsitykseni ratsuväen kehityksestä ja Bysantista on samanlainen. Ratsuväen merkitys oli Bysantissa Länsi-Roomaa suurempi itäisten vaikutteiden ansiosta.

Toisaalta koko Euroopan kohtalon määränneet mongolisoturit olivat ääriesimerkki kevyen ratsuväen voimasta (ja Aasian hemmojen ylivertaisista sotataidoista noin yleensäkin). Mongolivalloitukselta Euroopan säästi vain Tsingis-kaanin pojan Ogadain kuolema ryyppyjuhlissa, jonka seurauksena mongolisotapäälliköt palasivat kauko-itään valitsemaan uutta kaania.

Edelleen eräs uskomattomimmista historiajutuista littyy juuri tähän tapaukseen: tieto Ogadain kuolemasta saapui Eurooppaan kolmessa kuukaudessa! Ja matkaa oli yli 7000 kilometriä! Siinä on viestikapula saanut kyytiä.

Raskaan ratsuväen käyttö rynnäkköaseena on saanut hieman liioitellut mittasuhteet, koska käsittääkseni r-väkeä käytettiin yleisimmin pakenevien vihollisten jahtaamiseen ja sivustahyökkäyksiin.

Ja samoin myös hyvää alkanutta vuotta kaikille.

muaddib

 

[Footless]

Viestin lähetti muaddib

Raskaan ratsuväen käyttö rynnäkköaseena on saanut hieman liioitellut mittasuhteet, koska käsittääkseni r-väkeä käytettiin yleisimmin pakenevien vihollisten jahtaamiseen ja sivustahyökkäyksiin.

Eikös nuo sivustahyökkäykset sun muut olleet juuri kevyen ratsuväen hommia? Ja raskas ratsuväki keskittyi sitten ennemmin jonkinlaiseen rynnäköintiin. Eipä raskaan ratsuväen merkitys tosin koskaan mikään suuri ollut, johtuen hevosten suhteellisen pienestä määrästä armeijoissa, mutta hyvä aiheuttamaan ensi-iskun kunnes jalkaväki pääsi kosketuksiin vihollisen kanssa. Näin minulla olisi muistikuvana.

 

[varjo]

muaddib:
"Raskaan ratsuväen käyttö rynnäkköaseena on saanut hieman liioitellut mittasuhteet, koska käsittääkseni r-väkeä käytettiin yleisimmin pakenevien vihollisten jahtaamiseen ja sivustahyökkäyksiin."

Pitää kyllä sanoa että tämä on aikalailla väärin. Raskasta ratsuväkeä käyettiin juuri rynnäköintiin ja hyökkäyksiin, joskaan ei sinä järjestelmällisenä joukkona josta usein puhutaan vaan aika sekalaisena massana joka sitten hyökkäsi jalkaväen kimppuun. Kevyt ratsuväki oli se joka jahtasi vihollista.

Voisin kaivaa tähän 100 ja 1 lainausta jotka asiasta puhuvat mutta odottelen rauhassa sitä kunnes pistän ne viralliset oikeat vastaukset kehiin.

"Toisaalta koko Euroopan kohtalon määränneet mongolisoturit olivat ääriesimerkki kevyen ratsuväen voimasta (ja Aasian hemmojen ylivertaisista sotataidoista noin yleensäkin2

Tähän vaikutti myös hyvinki paljon se ettei Eurooppa kunnolla pelannut yhteen vielä tässä vaiheessa.

 

[muaddib]

Viestin lähetti varjo
muaddib:
"Raskaan ratsuväen käyttö rynnäkköaseena on saanut hieman liioitellut mittasuhteet, koska käsittääkseni r-väkeä käytettiin yleisimmin pakenevien vihollisten jahtaamiseen ja sivustahyökkäyksiin."

Pitää kyllä sanoa että tämä on aikalailla väärin. Raskasta ratsuväkeä käyettiin juuri rynnäköintiin ja hyökkäyksiin, joskaan ei sinä järjestelmällisenä joukkona josta usein puhutaan vaan aika sekalaisena massana joka sitten hyökkäsi jalkaväen kimppuun. Kevyt ratsuväki oli se joka jahtasi vihollista.

Voisin kaivaa tähän 100 ja 1 lainausta jotka asiasta puhuvat mutta odottelen rauhassa sitä kunnes pistän ne viralliset oikeat vastaukset kehiin.

"Toisaalta koko Euroopan kohtalon määränneet mongolisoturit olivat ääriesimerkki kevyen ratsuväen voimasta (ja Aasian hemmojen ylivertaisista sotataidoista noin yleensäkin2

Tähän vaikutti myös hyvinki paljon se ettei Eurooppa kunnolla pelannut yhteen vielä tässä vaiheessa.

Ihan totta, kirjoitin eilisillan viskipaukkujen pehmentämillä sormilla, koska ajattelin kevyttä ratsuväkeä kun kirjoitin raskaasta ratsuväestä. RRV :tä koskeva asia on kuten sanoitkin.

Puhuessani RRV:n ylikorostuneesta merkityksestä keskiaikaisella taistelukentällä tarkoitin sitä, että raskas ratsuväki hallitsi nimenomaan eurooppalaisia taistelukenttiä, joilla RRV oli ehdoton kurko - esimerkiksi ristiretkien aikana saraseenit oppivat nopeasti (ja kantapään kautta), että RRV:n rynnäkköä ei kannata yrittää torjua - se kannattaa väistää. Kuumassa ilmastossa raskaasti panssaroidut ritarit ja hevoset saivat usein lämpöhalvauksen tai sydänkohtauksen, joten eurooppalaisetkin alkoivat suosia kevyempiä varusteita sekä kevyemmin varustautuneita "paikallisia" palkkasotureita.

Kommenttisi eurooppalaisten hajanaisuudesta 1200-luvulla pitää myöskin paikkansa, mutta halusin nimenomaan korostaa mongolien taktisen ja miksei strategisenkin osaamisen ylivertaisuutta.

Joo, ja sorry vaan vielä sekoiluista.

muaddib

 

[varjo]

"Puhuessani RRV:n ylikorostuneesta merkityksestä keskiaikaisella taistelukentällä tarkoitin sitä, että raskas ratsuväki hallitsi nimenomaan eurooppalaisia taistelukenttiä, joilla RRV oli ehdoton kurko - esimerkiksi ristiretkien aikana saraseenit oppivat nopeasti (ja kantapään kautta), että RRV:n rynnäkköä ei kannata yrittää torjua - se kannattaa väistää. Kuumassa ilmastossa raskaasti panssaroidut ritarit ja hevoset saivat usein lämpöhalvauksen tai sydänkohtauksen, joten eurooppalaisetkin alkoivat suosia kevyempiä varusteita sekä kevyemmin varustautuneita "paikallisia" palkkasotureita.

Kommenttisi eurooppalaisten hajanaisuudesta 1200-luvulla pitää myöskin paikkansa, mutta halusin nimenomaan korostaa mongolien taktisen ja miksei strategisenkin osaamisen ylivertaisuutta."

Ristiretkillä tosiaan RRV joutui kärsimään ensimmäisiä kunnollisia tappioita ja oikeastaan tästä sitten alkoikin ko. aselajin alennustila joka päättyi sitten sveitsiläisiin seiväsmiehiin(swiss pikemen, taas yksi "erisnimi" lisää) ym. ja muuttui totaaliseksi tuhoksi.

Mongolithan oikeastaan vain olivat hieman aikaansa edellä ja periaatteessa 1300-luvulta jonnekin 1700/1800-lukuihin asti sitten kevyempi ratsuväki tuli nousemaan kunniaansa..eikun hetkonen tämä ei kuulukaan enää tähän ketjuun....

 

[ms.qvist]

Muutama sana tähän pohjamutiin vajonneeseen ketjuun.

Viestin lähetti muaddib

Puhuessani RRV:n ylikorostuneesta merkityksestä keskiaikaisella taistelukentällä tarkoitin sitä, että raskas ratsuväki hallitsi nimenomaan eurooppalaisia taistelukenttiä, joilla RRV oli ehdoton kurko - esimerkiksi ristiretkien aikana saraseenit oppivat nopeasti (ja kantapään kautta), että RRV:n rynnäkköä ei kannata yrittää torjua - se kannattaa väistää.B]

varjo jo edellisessä viestissä taisi muutamalla sanalla käsitellä tätä, mainitsipa nämä "swiss pikemen'it", joista tuli mieleeni käytetty ase - hilpari. Kyseessähän oli (usein) pitkän/pitkähkön seipään toiseen päähän kiinnitetty keihäänkärjen ja kirveenterän yhdistelmä jota muistaakseni jalkaväen muodostelmat käyttivät raskaan ratsuväen hyökkäyksen torjunnassa - ja vieläpä menestyksellisesti. Sveitsiläiskaartin seremonia-aseistukseenhan taitaa edelleen kuulua pitkät hilparit.

Tosin tuolloinkin tuo hyökkäyksen "torjunta" taisi olla enemmän hyökkäyksen suunnan ohjaamista puolustajalle edulliseen suuntaan - kääntää ratsuväen hyökkäyksen terä sivulle jolloin ratsumiesten sivusta paljastui puolustajille. Vai muistanko nyt aivan väärin?

vlad#16.

 

[varjo]

annan vielä päivän aikaa vastailuun jos joku on sattumalta missannut tämän...

torstai-iltana vastaukset sinkoutuvat esille absoluuttisina totuuksina tyhjentäen pöydän vastaväitteistä...

Perjantai-lauantai välisenä aikana ilmestyy bittitaivaalle OSA II

 

[ms.qvist]

Viestin lähetti varjo
Perjantai-lauantai välisenä aikana ilmestyy bittitaivaalle OSA II

Tätä olenkin jo odottanut kuin kuuta nousevaa. Toivottavasti kysymykset ovat yhtä haasteelliset, tai miksei jopa vieläkin haasteellisemmat.

vlad#16.

 

[Ex]

Arvailuksi menee mutta menköön:


1. S
Kun Mesopotamia lähti sotaan n. 3500 vuotta eaa, mikä oli sen armeijoiden iskuvoimaisin ja tärkein osasto
Mikä tekninen keksintö edesauttoi tämän osaston(l. käytetyn aseen) kasvamista merkittävimmäksi voimaksi tuhansien vuosien ajaksi.

Ratsuväki + sotavaunut (viikatteisin pyörin)


2. S
Falangi? Mikä ihme se on?
Ketkä sen lanseerasivat?

Taistelumuodostelma, roomalaisten jutskia.


3. T
Aleksanteri Suuri piiritti aikoinaan erästä kaupunkia pitkään mutta lopulta menestyksekkäästi, mistä kaupungista on kyse ja minkä takia kyseinen kaupunki oli niinkin vaikea valloitettava.
(vinkki: vuosi 332 eaa oli käynnissä)

Tyyros. Päälinna sijaitsi kalliosaarella jonne ei ollut pääsyä, mutta Aleksanteri hävitti mantereen puoleisen Tyroksen ja rakensi jämistä pengertien.


4. T
Jottei yksi historian suurista päälliköistä heti unohtuisi palatkaamme vielä Aleksanteriin...Missä taistelussa Aleksanteri taisteli vanhaa vihollistaan kuningas Dareiosta vastaan. Todettakaan että tämä taistelu oli SE taistelu jonka jälkeen Persia avautui Aleksanterille.

Marathon.


5. S
Assyrialaiset jousimiehet ovat tunnettuja eräästä varusteestaan, mikä se on ja mikä siinä on niin kovin erikoista.

Metallinen käsivarsisuojus?


6. S
Kun roomalainen Legionaa liikkui se noudatti todella kurinalaista periaatetta yöpymistensä suhteen, mikä tässä menetelmässä oli ainutlaatuista.
Mikä oli Legioonan miesvahvuus ennen 2. vuosisataa jolloin miesvahvuuksista ei enää pidetty niin tarkkaa huolta.

Leirissä ei saanut sontia? Edisti terveyttä.
12 000 miestä?



7. T
Scipio Africanus, antiikin historian suurin strategi, ja Hannibal, suurin taktikko, kohtasivat Zaman taistelussa...taistelu joka oli määräävä Rooman ja Karthagon kohtalot.
Mitä erikoista nämä kaksi kenraalia tekivät ennen taistelua.

Jaa-a. Pelasivat erän shakkia?


8. T
Miten Konstantinopolin sotilasjohtaja(keisarin vetäydyttyä vastuusta muslimien uhan alla) esti arabien laivojen saartoyrityksen.

Ohi.



9. S
Bysantti, tuo Rooman imperiumin jälkeläinen, perusti sotilaallisen voimansa yhteen aselajiin...aselajiin joka oli hallitseva taistelukenttiä vielä keskiajallakin. Voi kerrohan jo mikä tämä aselaji oli ja kenet mainitaan sen kehittäjänä.

Katapultteihin?



10. S
Kaarle Suuri uudisti, tai oikeastaan otti uudelleen käyttöön jo aikaisemminkin tunnetun asian, armeijan värväystä ja asevelvollisuutta. Millä nimellä tämä, aikakauttakin leimannut, systeemi tunnetaan.

Shanghaijaus, pakkovärväys?

 

[varjo]

Oikeat vastaukset:

1. S
Kun Mesopotamia lähti sotaan n. 3500 vuotta eaa, mikä oli sen armeijoiden iskuvoimaisin ja tärkein osasto
Mikä tekninen keksintö edesauttoi tämän osaston(l. käytetyn aseen) kasvamista merkittävimmäksi voimaksi tuhansien vuosien ajaksi.

Kyseessähän oli tietenkin hevosten vetämät sotavaunut joita miehitti 2-4 miestä. Puolien keksiminen taas kevensi pyöriä ja siten vaikutti vaunun liikkuvuuteen.

2. S
Falangi? Mikä ihme se on?
Ketkä sen lanseerasivat?

Kyseessä on jalkaväen etenemismuoto jossa joukko kasataan tiiviiksi muodostelmaksi, siten että etureuna on "suljettu" kilvin ja seipäin. Muodostelmaa käyttivät monet Mesopotamian kansoista mutta täyteen kukoistukseensa sen kehittivät kreikkalaiset.

3. T
Aleksanteri Suuri piiritti aikoinaan erästä kaupunkia pitkään mutta lopulta menestyksekkäästi, mistä kaupungista on kyse ja minkä takia kyseinen kaupunki oli niinkin vaikea valloitettava.
(vinkki: vuosi 332 eaa oli käynnissä)

Tyroshan oli kaupungin nimi ja se oli erityisen vaikea kaupungin linnoittamisen takia. Kaupunki oli rakennettu rantaa lähellä olevalla kalliolle ja ympäröity paikoitellen 45 metrin korkuisella muurilla jonka pituus oli 4,5 km.

4. T
Jottei yksi historian suurista päälliköistä heti unohtuisi palatkaamme vielä Aleksanteriin...Missä taistelussa Aleksanteri taisteli vanhaa vihollistaan kuningas Dareiosta vastaan. Todettakaan että tämä taistelu oli SE taistelu jonka jälkeen Persia avautui Aleksanterille.

Tämä oli lyhyt, Gaugamela on oikea vastaus

5. S
Assyrialaiset jousimiehet ovat tunnettuja eräästä varusteestaan, mikä se on ja mikä siinä on niin kovin erikoista.

Pitkä, nilkkoihin asti ulottuva rengaspaita joka tosin oli käytössä vain vähän aikaan. Erikoista oli se että kyseessä oli ensimmäisiä yhtenäisiä suojuksia joita tietty joukko-osasto käytti...nykyäänhän on aivan normaalia että samat joukko-osastot on varustettu samoilla varusteilla


6. S
Kun roomalainen Legionaa liikkui se noudatti todella kurinalaista periaatetta yöpymistensä suhteen, mikä tässä menetelmässä oli ainutlaatuista.
Mikä oli Legioonan miesvahvuus ennen 2. vuosisataa jolloin miesvahvuuksista ei enää pidetty niin tarkkaa huolta.

Eli Legioona rakensi joka ilta linnoitetun leirin, tämän takia legioonan liikehtiminen oli usein varsin hidasta koska päivittäinen marssiaika ei ollut kovinkaan suuri verrattuna muihin aikalaisarmeijoihin. Muaddib esitti hyviä huomioita mutta siinä vaiheessa kun Legioona sai itselleen "erikoismerkityksen" (Mariuksen jälkeen) sen vahvuus oli 6000 miestä.


7. T
Scipio Africanus, antiikin historian suurin strategi, ja Hannibal, suurin taktikko, kohtasivat Zaman taistelussa...taistelu joka oli määräävä Rooman ja Karthagon kohtalot.
Mitä erikoista nämä kaksi kenraalia tekivät ennen taistelua.

Ennen taistelua he kohtasivat ryhmitysten keskellä keskustellen säästä, habsien eilisestä ottelusta...no ei nyt sentään...eli kaksi kenraalia kohtasivat juuri ennen taistelua ehdotellen toisilleen antautumista yms.


8. T
Miten Konstantinopolin sotilasjohtaja(keisarin vetäydyttyä vastuusta muslimien uhan alla) esti arabien laivojen saartoyrityksen.

Konstantinopoli, kuten kaikki tietävät, on rakennettu niemelle, eli se on meren ympäröimä kolmelta suunnalta. Arabien tiivistäessä saartoaan Konstantinopolin täytyi kyetä hankkimaan yhden meritien itselleen ns. "Kultaisen sarven" poikki vedettiin valtaisa rautaketju estämään arabien liikehdintää.

9. S
Bysantti, tuo Rooman imperiumin jälkeläinen, perusti sotilaallisen voimansa yhteen aselajiin...aselajiin joka oli hallitseva taistelukenttiä vielä keskiajallakin. Voi kerrohan jo mikä tämä aselaji oli ja kenet mainitaan sen kehittäjänä.
We are riding in a heavy Cavalry..eikun se meneekin US. cavalry mutta menköön....Eli kyseessä on Raskas ratsuväki ja luojana Belisarius.

10. S
Kaarle Suuri uudisti, tai oikeastaan otti uudelleen käyttöön jo aikaisemminkin tunnetun asian, armeijan värväystä ja asevelvollisuutta. Millä nimellä tämä, aikakauttakin leimannut, systeemi tunnetaan.
Nokkelampi olisi hieman katsonut kronologiaa ja sitten miettinyt sitä yhtä termiä jolla usein viitataan keskiajan Eurooppaan...mutta hitaammille vinkiksi, Feodaalijärjestelmä

Kuten sanottua Taistelut ja sodankäynti II - Keskiajalta 1700-luvulle ja pieni sivustamanööveri Idän suunnassa....ilmestyy perjantain/lauantain aikana.

 

[ms.qvist]

Viestin lähetti varjo

8. T
Miten Konstantinopolin sotilasjohtaja(keisarin vetäydyttyä vastuusta muslimien uhan alla) esti arabien laivojen saartoyrityksen.

Konstantinopoli, kuten kaikki tietävät, on rakennettu niemelle, eli se on meren ympäröimä kolmelta suunnalta. Arabien tiivistäessä saartoaan Konstantinopolin täytyi kyetä hankkimaan yhden meritien itselleen ns. "Kultaisen sarven" poikki vedettiin valtaisa rautaketju estämään arabien liikehdintää.

9. S
Bysantti, tuo Rooman imperiumin jälkeläinen, perusti sotilaallisen voimansa yhteen aselajiin...aselajiin joka oli hallitseva taistelukenttiä vielä keskiajallakin. Voi kerrohan jo mikä tämä aselaji oli ja kenet mainitaan sen kehittäjänä.

We are riding a heavy Cavalry..eikun se meneekin US. cavalry mutta menköön....Eli kyseessä on Raskas ratsuväki ja luojana Belisarius.

Hävettää vastaukseni kysymykseen kahdeksan: "Käytti varmaankin harhautusyksiköitä ja sytytti osan laivoistaan tuleen, tämän sekaannuksen turvin pääsi sitten pakenemaan. (meniköhän metsään ja rankasti?)"
... Totaalinen oikosulku ja jotenkin eksyin aiheesta merisodan puolelle.

Olisihan minun pitänyt tämä "Kultaisen sarven" poikki vedetty rautaketju muistaa.

Entäpä sitten kysymys yhdeksän. Aselaji meni oikein mutta kehittäjä jäi sitten uupumaan tyystin, jälleen saan syyttää itseäni kun en lukenut kysymystä ajatuksella...

Mutta kaikkiaan, todella mielenkiintoinen visa varjolta. Toivottavasti OSA II jatkaa samaa rataa.

vlad#16.