Olipahan melkoisia kolmansia eriä kierroksella! Itse kuuden tunnin aikaeron (huonompaan suuntaan) takia suuntasin nukkumaan Tepsin avausmaalin jälkeen,kun luottoa oli että se antaa suunnan pelille.
Toisin kuitenkin kävi, kun Saipa iski kahteen kertaa. Kiitos Plihalin ja kärkipään joukkueiden voittojen myötä ollaan hyvin vielä kisassa mukana viimeisistä pleijaripaikoista. Ainoa ongelma minkä näen tässä on tepsin pelivireen lisäksi se, että vaikka uskon Pelicansin ja Saipan jäävän taakse, vaatisi melkoisen ihmeen ettei kukaan kolmikosta Kärpät, Tappara ja Ilves saisi myös isompaa vaihdetta päälle, ja tekisi näin Tepsin kirin vaikeaksi.. Sellainen kutina on, että Ilves tuolta vielä tulee alas ja uskoa on, että kaikki on kuitenkin Tepsistä itsestään kiinni: ennen joulutaukoa kaikki mahdollinen pitää saada raavittua kokoon ja joulutauolla ankara valmistautuminen mielenkiintoiseen kevääseen!
Kuten edellisissäkin viesteissä mainittiin, auttavat kärkijoukkueet nyt melkoisesti Tepsin urakkaa. Kuukausi sitten pelkkä karsintojen välttäminen näytti vaativan urotekoja, nyt ollaan jo iholla kiinni, eikä peli ole raporttien ja radion perusteella edes ollut uomillaan, vaan viime kauden lentoon on vielä pitkä matka. Jollakin tavalla tämä asia on jopa positiivinen: kaikki tietävät mihin joukkue voi parhaimmillaan pystyä. Nyt Plihal ja miksei Erkinjunttikin alkaa jo nostaa päätään, miten käykään jos Fakiiri, Birner, Suominen, Virtala (tehojen muodossa) ja muutama muu pakistossa Nordlundin seuraksi nostaa tasoaan sinne missä mihin äijät pystyy. Samoin Engren, joka nyt näyttää löytäneen itseluottamuksensa takaisin, antaa pelaajille luottoa siihen, että maaleja tekemällä pisteitä tulee (ei tarvi tehdä puoltakymmentä maalia voittaakseen) Edes viime pleijarien tapaiseen itseluottamuksen aiheuttamaan lentoon ei tarvitse päästä, vaan viime runkosarjan voittoputkien aikainen hyvä peli-ilme jo auttaa pisteiden saalistamisessa.
Pitää kuitenkin muistaa, että nyt olemme pelanneet lähinnä häntäpään joukkueita vastaan, joista toki on elintärkeitä pisteitä haalittu samalla kun muut rämpii, mutta säälipleijarien tavoittelu vaatii myös päänahkojen ottoja isoimmilta.
Mitä tulee seuraavaan Saipa -otteluun, se on kaksijakoinen peli: Turkuhallin juhlaottelu. Yleisö todennäköisesti löytää itsensä paikalle halpojen lippujen houkuttelemina, ja myös viime pelien kasvojen pesujen innoittamana. Jos Tepsi aloittaa hyvin ja tekee avausmaalin, uskon joukkueen syttyvän lentoon ja takovan taululle rumat lukemat. Toisaalta, jos Saipa tekee ensimmäisen maalin ja vielä pahempi jos toisenkin, uskon pienenmuotoisen kipsin syntymiseen Tepsin kannalta. Juhlaottelut on aina pahoja, koska ne on käytännössä voitettava, mikä aiheuttaa hieman normaalia enemmän paineita ja saattaa johtaa helposti ylilatautumiseen. Onnistuessaan kaikilla on hauskaa ja peli on iloista ja yleisö viihtyy. Tämän toivon tapahtuvan, sillä nyt olisi kerrankin hieman normaalia enemmän porukkaa hallilla (ainakin vastustajaa silmällä pitäen) ja uskon, että suuri osa on myös ei-vakio katsojia, jotka tulevat halvan lipun innostamina. Näiden vakuuttaminen ottelutapahtuman ja peli-ilmeen nautittavuudesta, saa ihmisiä tulemaan toistekin. Rumalla tappiolla saa taas odottaa seuraavaa menestystä ennen kuin kyseiset ihmiset vaivautuvat uudelleen eikä positiivinen puhe Palloseurasta leviä työpaikkojen kahvitaukojen puheenaiheeksi.
Bottom line is, että itse näen tässä mahdollisuudet kolmanteen peräkkäiseen mielenkiintoiseen Tepsiläiseen kauteen, joka päättyy loppuen lopuksi onnellisesti (2 vuoden takaiset Jypin kiusaamiset ja viime vuoden tuhkimotarina): alkukauden historiallinen rämpiminen, josta selvittyään jopa säälipleijaripaikka olisi mahdollinen! Jos tämä skenaario tapahtuisi, tarkottaisi se sitä, että Tepsi olisi runkosarjan viimeisen kahden kolmanneksen kuntopuntarin kärkijoukkueita, eikä kukaan ottaisi meitä mielellään vastaansa, kuten Lukko otti viime vuonna.
Optimisti pettyy helposti, mutta jos ei usko itseensä ja omaan tekemiseen, se näkyy myös tuloksissa.
