Kannattaa tosin muistaa se, minkä muistaakseni Saku Koivu sanoi. Junioreissa joukkueen menestys ei ole tärkein vaan se, että kehittyy uusia hyviä yksilöitä. Sen suhteen näyttää hyvältä.
Kyseinen Urmaksen lainaus on noin 1,5 vuoden takaa ja se on vaan pontimena kirjoitukselle, ei vastaus siihen.
Kiva, jos ihan kenen tahansa mielestä junioreiden (C2->A) kausi 2018-19 meni sen varjolla hienosti, että jossain ko. joukkueista kehittyi uusia hyviä yksilöitä. Ohessa eilisen pelinjälkeisen saunapalaverin tuotos, heh:
Taitaa olla tuloksellisesti heikoin juniorikausi 30 vuoteen. Korjatkaa ihmeessä, jos menee pahasti metsään.
Jussi Leppäsyrjä purki tänään TS:ssa edustusta, saisi purkaa myös junioripuolta.
Itse vanhempana/maksajana ja/tai isona sponsorina nostaisin kissan pöydälle ja kysyisin että mitä ihmettä siellä tehdään?
TPS:n junioreiden pitäisi suhteutettuna resursseihin pelata joka vuosi em. sarjoissa mitaleista.
Kyllä siinä niitä yksilöitä nousee esiin ja voittamisen kulttuuri voimistuu. Nyt näyttää siltä, että tällä hetkellä joku junioripelaaja voi pelata TPS:n juniorimyllyn läpi, voittamatta koskaan mitään. No, jos kerran yksilö/yksilöt kehittyy, niin ei kai siinä sitten mitään. Käsittääkseni taas hyvistä yksilöistä voisi saada aikaan erinomaisen joukkueen. Siinä kuvaan astuu valmentaja.
Ovatko valmentajat parhaita saatavissa olevia vai kavereita, tehtäviensä tasalla ja/tai onko vaatimustasossa jokin perustavanlaatuisesti vinossa?
Ja kyllä, suhteessa nuoremmilla joukkueilla sarjoissa, on ennenkin pelattu mitaleista. Eli ikäluokat tai nuori joukkue ko. sarjaan ei ole syy menestymättömyyteen. Tai saahan siitä valmentaja ja seura hyvän tekosyyn. Syy kai se on sekin.