TPS kaudella 2020–2021

  • 713 164
  • 3 257

jelnausen

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
En nyt antaisi liikaa painoarvoa, mitä Jukka Koivu on sanonut joskus aiemmin. Ite ainaki jos pelaisin änärissä ja haluaisin pelata Tepsissä, niin ei paljon paina mitä mun faija on sanonu 10vuotta sitte. Ja vaikka oisin ite ollu samaa mieltä 10 vuotta sitte, ni jos haluaa pelata ni sit haluaa pelata. Sen aika näyttää. Toki en nyt itekkää lähe vielä paitaa Koivu nimellä tilaamaan.

Ja sit tähän valmentaja caseen. Mä oon sitä mieltä, että oikein rakennettu ja tasapainoinen joukkue ja toimiva organisaatio on se resepti, jolla voitetaan. Toki valmentaja on osa tätä yhtälöä, mutta ihan samalla painoarvolla kuin muutkin. Esimerkit, jotka annoit Manner, Virta, Tapola. Vaihdan tosta Virran Pennaseen, niin luon oman esimerkkini.

Antti Pennanen:

Aloittanut pääsarjatasolla valmennuksen HPK:ssa 2016-2017. Ennen kautta 2016-2017 ainut edustusjoukkueen päävalmennus Jukureista parilta aiemmalta kaudelta. Nyt on tosiaan neljäs kausi menossa HPK:ssa. Ennen liigaa 4 kautta junnujoukkueiden päävalmentajana. 2,5 kautta liigassa apuvalmentajana ja 2,5 mestis päävalmentajana.

Mikko Manner:

Päävalmentajan liigassa ensimmäistä kertaa kärpissä 2017-2018. 1 mestaruus 1 hopea ja kolmas kausi menossa.

Tapola:

Ensimmäinen päävalmentajuus liigassa 2014-2015. 1 hopea ja kaksi mestaruutta ja kolme kautta ollut vain liigassa päävalmentajana.

Ja Virtakin aikanaa nousi suoraan KalPan liigavalmentajaksi ilman sen kummempaa kokemusta muualta. Ainut pääsarja kokemus ennen sitä puolikautta Mestiksessä ja Suomisarjassa kausi päävalmentajana. Eikä apuvalmennus kokemusta ollenkaan. Ja sijoitukset liigassa kolmelta ekalta kaudelta: 13,3,4.

Tässä nyt päälimmäisenä pointtina on, että jokainen aloittaa jostain. Ja liiga on täynnä esimerkkejä valmentajista, jotka menestyvät ilman pääsarja kokemusta päävalmentajana. Toki myös valmentajalla on tärkeä se polku. Ja monella menestys valmentajalla se on apuvalmentajana ensin liiga tasolla, sekä päävalmennus uraa mestiksessä tai junnuissa.

Helmiselläkin on tätä kokemusta tullut jonkiverran Ilves potkujen jälkeen. Teoriassa myös kun peilaa Kaskisen valmentaja historiaa, niin siellä on paljon kokemusta apuvalmentajana. Hyvin vähän tosin päävalmentaja kokemusta yhtään mistään.
 

Uuhis #97

Jäsen
Suosikkijoukkue
Molomoton TPS, LA Kings, , Newcastle United
Ja Virtakin aikanaa nousi suoraan KalPan liigavalmentajaksi ilman sen kummempaa kokemusta muualta. Ainut pääsarja kokemus ennen sitä puolikautta Mestiksessä ja Suomisarjassa kausi päävalmentajana. Eikä apuvalmennus kokemusta ollenkaan. Ja sijoitukset liigassa kolmelta ekalta kaudelta: 13,3,4.

Tässä nyt päälimmäisenä pointtina on, että jokainen aloittaa jostain. Ja liiga on täynnä esimerkkejä valmentajista, jotka menestyvät ilman pääsarja kokemusta päävalmentajana. Toki myös valmentajalla on tärkeä se polku. Ja monella menestys valmentajalla se on apuvalmentajana ensin liiga tasolla, sekä päävalmennus uraa mestiksessä tai junnuissa.

Helmiselläkin on tätä kokemusta tullut jonkiverran Ilves potkujen jälkeen. Teoriassa myös kun peilaa Kaskisen valmentaja historiaa, niin siellä on paljon kokemusta apuvalmentajana. Hyvin vähän tosin päävalmentaja kokemusta yhtään mistään.

Tepsissä on kyllä yritetty tuota "omasta organisaatiosta uusi valkku ykköseksi" aika monesti, oikein kertaakaan ei olla onnistuttu.
2001-03: Kojo Jalonen, runkosarjasijoitukset 4 ja 8
2007-08, Hantta Virta, rs 10 ja potkut 2008-09 kaudella
tässä välissä Riku-Petteri Lehtonen ja Molomo nosteltiin kesken kauden päävalmentajiksi, kumpikaan ei nähnyt kauden loppua samalla pallilla
2017-19 Kiva Kalle, rs 2 ja 4.
 

Black Star

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Valmiiseen pöytään noista on astelleet ehkä Jalonen, Virta ja Keskinen. Koivukin on täällä "omista" valmennellut ja hänellä oli kohtuu kovat rosterit käytössään (2000-luvun alkupuolella).

Suden suuhun heitettyjä Leimettä, Lehtosta ja Molomoa voi pitää esimerkkeinä joita ei pidä toistaa. Kun tarvitaan palomiestä niin kokemus on valttia. En siis puolustele heidän huonouttaan, mutta valinnan ajankohdatkin olivat aivan väärät.

Jortikka on varmaan kovin merkki onnistujasta, mutta hänellä nyt oli vähän enemmän kannuksia jo tullessaan (nuoret, HPK).

Kuten tuossa edellä todetaan niin valmentajan valinnan lisäksi on merkitystä rosterilla ja ajankohdalla. Noviisi valmentaja voidaan ottaa jos homma on muuten jiirissä. Mutta turbulenssiin tilanteeseen tarvitaan kova syrjä eikä harjoittelijaa.
 

T. Blade

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
En nyt antaisi liikaa painoarvoa, mitä Jukka Koivu on sanonut joskus aiemmin. Ite ainaki jos pelaisin änärissä ja haluaisin pelata Tepsissä, niin ei paljon paina mitä mun faija on sanonu 10vuotta sitte. Ja vaikka oisin ite ollu samaa mieltä 10 vuotta sitte, ni jos haluaa pelata ni sit haluaa pelata. Sen aika näyttää. Toki en nyt itekkää lähe vielä paitaa Koivu nimellä tilaamaan.

Ja sit tähän valmentaja caseen. Mä oon sitä mieltä, että oikein rakennettu ja tasapainoinen joukkue ja toimiva organisaatio on se resepti, jolla voitetaan. Toki valmentaja on osa tätä yhtälöä, mutta ihan samalla painoarvolla kuin muutkin. Esimerkit, jotka annoit Manner, Virta, Tapola. Vaihdan tosta Virran Pennaseen, niin luon oman esimerkkini.

Antti Pennanen:

Aloittanut pääsarjatasolla valmennuksen HPK:ssa 2016-2017. Ennen kautta 2016-2017 ainut edustusjoukkueen päävalmennus Jukureista parilta aiemmalta kaudelta. Nyt on tosiaan neljäs kausi menossa HPK:ssa. Ennen liigaa 4 kautta junnujoukkueiden päävalmentajana. 2,5 kautta liigassa apuvalmentajana ja 2,5 mestis päävalmentajana.

Mikko Manner:

Päävalmentajan liigassa ensimmäistä kertaa kärpissä 2017-2018. 1 mestaruus 1 hopea ja kolmas kausi menossa.

Tapola:

Ensimmäinen päävalmentajuus liigassa 2014-2015. 1 hopea ja kaksi mestaruutta ja kolme kautta ollut vain liigassa päävalmentajana.

Ja Virtakin aikanaa nousi suoraan KalPan liigavalmentajaksi ilman sen kummempaa kokemusta muualta. Ainut pääsarja kokemus ennen sitä puolikautta Mestiksessä ja Suomisarjassa kausi päävalmentajana. Eikä apuvalmennus kokemusta ollenkaan. Ja sijoitukset liigassa kolmelta ekalta kaudelta: 13,3,4.

Tässä nyt päälimmäisenä pointtina on, että jokainen aloittaa jostain. Ja liiga on täynnä esimerkkejä valmentajista, jotka menestyvät ilman pääsarja kokemusta päävalmentajana. Toki myös valmentajalla on tärkeä se polku. Ja monella menestys valmentajalla se on apuvalmentajana ensin liiga tasolla, sekä päävalmennus uraa mestiksessä tai junnuissa.

Helmiselläkin on tätä kokemusta tullut jonkiverran Ilves potkujen jälkeen. Teoriassa myös kun peilaa Kaskisen valmentaja historiaa, niin siellä on paljon kokemusta apuvalmentajana. Hyvin vähän tosin päävalmentaja kokemusta yhtään mistään.

Ilmeisesti viestisi oli vastaus minun viestiini? Jukka Koivun sanomisia en tarkoittanutkaan ainoana totuutena, mutta samaa puhetta oli myös aikanaan Sakusta ja eipä tuo vanhempikaan Koivu TPS-paitaa enää uransa lopuksi päälleen pukenut. Samaa veikkaan Mikon kohdalla. Se oli minun pointtini viestini tuossa kohdassa. Olen toki mielelläni väärässä!

Ja tottakai kaikki kliseisesti vaikuttaa kaikkeen. Tällä hetkellä meidän organisaatio ei ole Kärppiin, Tapparaan tai edes Lukkoon verrattavassa kunnossa. Ei ainakaan tekojen osalta. Nopeahkostihan tuonkin toki muuttaa, ei tarvitse kuin tehdä oikeita tekoja, heh.

Mutta sitten noista valmentajista. Käsittelen seuraavaksi Pennasen, Mannerin ja Tapolan urapolkuja. Jätän Virran käsittelemättä, vaikka hänetkin voisi samalla lailla käsitellä. Let's aloitetaan:

Antti Pennanen toimi kaudet 2007-2011 ensin HPK:n B- ja sitten A-junnujen päävalmentajana. Sen jälkeen kaudet 2011-2013 apuvalmentajana HIFK:ssa, josta kesken jälkimmäisen kauden kenkää muun valmennusporukan kanssa. Kausi 2013-2014 alkoi KalPan apuvalmentajana, mutta siirtyi siitä kesken kauden Mikkelin Jukureiden päävalmentajaksi, jossa heti kauden päätteeksi hopeaa. Jatkoi vielä kaksi kautta Jukureissa päävalmentajana, josta tuloksena mestaruus molempien kausien päätteeksi ja täysin suvereenit esitykset. Muutti tuona aikana mm. Oula Palven ja Teemu Turusen uran suuntaa merkittävästi. Tämän on mm. Palve maininnut. Jukuri-jakson jälkeen olikin jo korkea aika siirtyä Liigaan ja seuraksi valikoitui vanha tuttu HPK. Pennanen oli tuossa vaiheessa yksi kuumimmista uusista valmentajista Liigassa ja ura on jatkunut nousukiidossa sen jälkeenkin, josta tietenkin viime kausi suurimpana kirsikkana kakun päällä.
Päävalmentajakokemus ennen Liigapestiä: 6 täyttä kautta ja lisäksi kesken kauden 2013-2014 Jukureiden päävalmentajaksi.

Mikko Manner oli ennen Kärppiin tuloaan hankkinut kannuksensa myös Mestiksestä. Vaasan Sportin päävalmentajan pesti vuosituhannen alkupuoliskolla(kin) oli tuulinen paikka, mutta sieltä kertyi kuitenkin palkintokaappiin niin hopea kuin pronssikin. Toki Sportin rosteri oli noina aikoina niin kova, että Mestiksen mestaruus oli aina tavoitteena. Joka tapauksessa Manner menestyi vähintäänkin kohtalaisesti suhteellisen sekaisin olleen Sport-organisaation päävalmentajana. Sport-jakson jälkeen oli vuorossa kierros Suomi-sarjaa ja juniorijoukkueita, jonka jälkeen Kärppien apuvalmentajaksi. Siellä 4 kautta oppia imemässä ja sen jälkeen ns. kaunis ja suunniteltu siirtymä päävalmentajaksi organisaatiossa, joka oli tuolloin ja lienee yhä Suomen paras.
Päävalmentajakokemus ennen Liigapestiä: 6 täyttä kautta ja lisäksi kesken kauden Sportin päävalmentajaksi kaudella 2005-2006 ja potkut Sportin päävalmentajan pallilta kesken kauden 2007-2008.

Jussi Tapolan nousu huipulle vaikuttaa olleen nopea, mutta ei hänkään ihan tyhjästä ilmaantunut paikalle. Kaudet 2004-2009 hän toimi HPK:n A- ja B-junnujen päävalmentajana. Siitä sitten 2009-2010 HPK:n apuvalmentajana Rautakorven alaisuudessa, jonka jälkeen päävalmentajaksi junnumaajoukkueisiin seuraavaksi kahdeksi kaudeksi. Kaudet 2012-2014 jälleen Rautakorven apuvalmentajana, mutta nyt Tapparassa. Toisin sanoen Tapola sai imeä Rautakorvelta oppia apuvalmentajan roolissa yhteensä kolmen kauden verran ennen kuin hän sai päävalmentajan paikan itselleen Liigassa kaudesta 2014-2015 eteenpäin.
Päävalmentajakokemus ennen Liigapestiä: 7 kautta, joskaan ei yhtään miesten joukkueista.

Näistä esimerkeistä on huomattavissa monia yhtäläisiä piirteitä. Kaikilla oli päävalmentajan kokemusta lopulta yllättävänkin paljon ennen siirtymistään päävalmentajaksi Liigassa. Lisäksi ennen päävalmentajaksi nousua sekä Tapola että Manner toimivat pitkään apuvalmentajana samassa seurassa ja tutussa organisaatiossa. Sekä Manner että Pennanen taas hakivat päävalmentajuuteen kokemusta Mestiksestä, molemmat menestyksekkäästi. Kaikilla oli jo ennen Liigan päävalmentajuutta menestyksekäs päävalmentajan ura käynnissä:
- Pennasella oli Mestiksen mestaruus x2 sekä hopea
- Mannerilla Mestiksestä hopeaa ja pronssia sekä Liigasta apuvalmentajana menestystä
- Tapolalla ei Mestiksestä kokemusta ollut, mutta oli läheltä saanut olla osana sekä HPK:n että Tapparan menestyksestä Liigassa.

Jos näihin ryhdytään vertaamaan meidän valmentajiamme, niin ero on valtaisa. Tarkastellaan samalla mittanauhalla nyt sekä Kalle Kaskista että Raimo Helmistä.

Kalle Kaskinen oli kaudet 2003-2005 TPS:n A-junnujen apuvalmentajana. Kaudella 2005-2006 hän toimi ensimmäistä kertaa päävalmentajana, kun hän luotsasi FC Barcelonaa Espanjassa. Kausi päättyi välierätappioon. Kaudet 2006-2009 Kaskinen toimi TPS:n apuvalmentajana, aikana jolloin menestys kiersi seuran kaukaa. Potkut tulivat yhdessä muun valmennustroikan kanssa kauden 2008-2009 syyskaudella. Sen jälkeen Kaskinen toimi kaudet 2009-2014 juniorimaajoukkueissa lähinnä apuvalmentajana, joskin toimi kauden 2012-2013 U16-maajoukkueen ja kauden 2013-2014 U17-maajoukkueen päävalmentajana. Junnumaajoukkuevuosien jälkeen Kaskinen toimi kaudet 2014-2016 KHL-Jokereissa apuvalmentajana, josta siirtyi TPS:n organisaatioon kaudeksi 2016-2017 toimien A-junnujen päävalmentajana ja samalla myös Suomen maajoukkueen apuvalmentajana. Tuon kauden jälkeen hän sitten siirtyikin suoraan TPS:n päävalmentajaksi.
Päävalmentajakokemus ennen Liigapestiä: 4 kautta, joista yksi kausi miesten edustusjoukkueessa (2005-2006 FC Barcelona).

Raimo Helminen toimi ensin 2009-2012 sekasortoisessa tilassa olleen Ilveksen apuvalmentajana ilman aiempaa kokemusta valmentamisesta. Kaudet 2009-2011 hän toimi samalla U20-maajoukkueen apuvalmentajana ja kaudella 2011-2012 hän oli samaisen junnumaajoukkueen päävalmentajana. Tuloksena 4. sija joukkueella, jossa kurvailivat mm. Ristolainen, Armia, Barkov, Granlundit, Pulkkinen, Salomäki ja Donskoi. Kaudeksi 2012-2013 Helminen pestattiin Ilveksen päävalmentajaksi, mutta hän sai kenkää kesken kauden. Tuon jälkeen hän jatkoi apuvalmentajana seuraavat kuusi kautta toimittaen virkaansa KHL:ssa niin Barys Astanassa, Dinamo Rigassa kuin Jokereissakin. Lisäksi hän toimi yhden kauden U20-maajoukkueen apuvalmentajana. Kuluvaksi kaudeksi Helminen nimitettiin U20-maajoukkueen päävalmentajaksi toisen kerran valmentajan urallaan. Tuloksena samainen neljäs sija joukkueella, jolla olisi jälleen pitänyt olla saumat paljon parempaankin. Ensi kaudella Helminen on, kuten tiedetään, rakkaan Palloseuramme päävalmentaja.
Päävalmentajakokemus ennen Liigapestiä: 2 kautta U20-maajoukkueessa ja lisäksi puoli kautta Ilveksessä ennen potkuja kaudella 2012-2013. Tuo puolivuotinen on samalla Helmisen ainoa päävalmentajuus miesten joukkueissa.

Verrattuna Pennaseen, Manneriin ja Tapolaan ero on hurjan suuri. Kaskisen ja Helmisen yhteenlaskettu päävalmentajakokemus on pienempi kuin Pennasella, Mannerilla tai Tapolalla yksinään. Puhumattakaan kokemuksesta miesten edustusjoukkueissa päävalmentajana toimimisesta. Lisäksi kummallakaan meidän valmentajista ei ole sellaista mentorointi-vaihetta, joka sekä Tapolalla että Mannerilla oli ennen Liigajoukkueen päävalmentajan pestiä.
Menestyksen suhteen tilanne on sama. Kaskisen menestys päävalmentajana koostuu välieriin pääsystä FC Barcelonan kanssa sekä sääliplayoff-tappiosta A-junnuissa kaudelta 2016-2017. Junnumaajoukkueiden menestyksestä en ole varma, mutta ainakaan U17-joukkue ei ilmeisesti mitaleille Kaskisen alaisuudessa yltänyt. Helmisen menestys sen sijaan koostuu kahdesta U20-kisojen nelossijasta sekä potkuista Ilveksen päävalmentajan pallilta.

Sivunoottina muuten sellainen tosiasia, että ainoa Pennasta, Manneria ja Tapolaa urapolultaan muistuttava valmentaja Turun Palloseuran riveistä on Kai Suikkanen, joka oli johdattanut Kajaanin Hokin sensaatiomaiseen menestykseen Mestiksessä ennen pestiään meillä. Ja tekihän Kaitsu sitten TPS:nkin riveissä jotain suhteellisen unohtumatonta ;)

Summa summarum: Mikään ei tietenkään estä Helmistä onnistumasta ensi kaudella. Samalla Helmistä ei kuitenkin voi millään lailla verrata kokemukseltaan Pennaseen ennen HPK-pestiä, Manneriin ennen Kärpät-pestiä tai Tapolaan ennen Tappara-pestiä. Yksistään päävalmentajakokemuksen puute jo tekee asian selväksi. Lisäksi kaikilla edellä mainituilla ura oli nousukiidossa (ehkä vähiten selvästi Mannerilla), Helmisellä tilanne ei ainakaan omaan silmään vaikuta siltä. Eikä vaikuttanut Kaskisenkaan tilanne. Kolmas erottava tekijä Kaskisen ja Helmisen sekä Mannerin ja Tapolan välillä on se, josta jo mainitsitkin, eli organisaation tila. Manner ja Tapola pääsivät päävalmentajaksi vahvassa organisaatiossa, jossa oli rakennuspalikoita tarjolla. Varmasti se osaltaan helpotti urakkaa, joskin toi varmasti myös paineita mukanaan. Lisäksi voidaan myös pohtia sitä, miksi Manner ja Tapola nimenomaan valikoituivat päävalmentajiksi noissa vahvoissa organisaatioissa? Tulijoita olisi varmasti ollut iso liuta. Olisiko taustalla mahdollisesti se, että vahva organisaatio tiesi, mitä se heissä saisi ja teki puoltavan päätöksen sen johdosta? Minulla on vahva haisu siitä, etteivät kyseisten organisaatioiden päättävät elimet olisi puoltaneet Kalle Kaskisen tai Raimo Helmisen palkkaamista päävalmentajiksi. Mutta tämä on vain oma haisu.

Joka tapauksessa tarkoitukseni ei ole sanoa, että Helminen 100%:n varmuudella epäonnistuu ensi kaudella. En myöskään toivo sitä, tietenkään. Samalla kuitenkin argumentti siitä, että "jostain jokainen menestysvalmentaja uransa aloittaa ja sitten vain alkaa menestymään" on aivan liian yksinkertaistettu, sillä tarkemmin tarkastelemalla voidaan huomata, että eivät ne menestyneet päävalmentajatkaan ole aivan suorilta käsin alkaneet voittamaan, vaan taustalla on vuosien määrätietoinen ja askel askeleelta edennyt urapolku. Samanmoista urapolkua en oikein havaitse Kaskisen tai Helmisen kohdalla. Ainakaan vielä. Ehkä heidän poluillaan ei olla vielä menestyksen kohdalla, vaan polku sinne on yhä kesken? En tiedä, mutta aika näyttää.

TPS:n pitäisi tietenkin saada koko organisaatio toimimaan, jotta todellista ja pitkäkestoista menestystä voidaan havitella. Samalla kuitenkin toivoisin valmennuksen suhteen sitä, että meille hankittaisiin esimerkiksi Kari Jalonen tms. todella kovan tason päävalmentaja (kukapa ei tätä toki haluaisi?) ja hänen alaisuuteensa napattaisiin esimerkiksi Juuso Nieminen tai muu tulevaisuuden nimi, joka saisi kokeneen ketun opeissa oppia ja kasvaa valmentajana. Sen jälkeen voidaan tilanteen mukaan pohtia kierrosta Mestiksessä tai suoraan päävalmentajaksi hyppäämistä. Tuossa olisi kuitenkin jo alku suunnitellulle urapolulle ja suunnitellulle vallanvaihdokselle. Ja tuo olisi nimenomaan sitä pitkän aikavälin strategiaa ja suunnitelmaa, joka TPS:lta on mielestäni pitkään puuttunut.
 

aurajoki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TPS
Kannattaa ottaa ehdottomasti huomioon, että koko valmennustiimi ja joukkue aina UTJ:tä sekä pelaajakartoittajaa myöten on yksi kokonaisuus. Jos joku osanen tästä kokonaisuudesta ei rimmaa muun osan kanssa, niin sutta ja sekundaa tulee lopputulokseksi.
Siksi kun jotain osasta ( joukkuetta/valmennustiimiä kokonaisuudessaan/utj:tä/ pelaajakartoittajaa) valitaan, niin pitää ehdottomasti katsoa, miten se sopii muuhun kokonaisuuteen ja tuleeko tästä toimiva kokonaisuus vai jääkö arvailujen varaan, miten mahtaa toimia. Ikinä ei saisi hyväksyä, ettei tiedetä, onko ryhmädynamiikka onnistunut vai ei.

TPS:n ongelmien pohjimmainen syy on jo vuosikausia ollut, ettei tätä yllä kuvattua tilannetta tunnisteta, vaan kaikki ratkaisut tehdään toisistaan irrallaan eikä kukaan vaivaa päätään pätkän vertaa, miten ratkaisu istuu kokonaisuuteen. Siksi rahaa on palanut ja palaa edelleenkin järkyttäviä määriä eikä urheilullista menestystä synny.
 

Black Star

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Mahtava kirjoitus ja loistavat perustelut T.Blade!

Mielestäni Helminen on samaa toivotaan-toivotaan -jatkumoa kuin moni muu Tepsin valmentaja lähitulevaisuudessa. Onnistua voi mutta ennusmerkit ovat todella huonot.

Organisaatio on siinä tilassa että vain paatuneet ja kokeneet ammattilaiset voivat saadaa homman jollain varmuudella toimimaan. Tällainen valinta oli viimeksi Selin.
 

W124

Jäsen
Ilmeisesti viestisi oli vastaus minun viestiini? Jukka Koivun sanomisia en tarkoittanutkaan ainoana totuutena, mutta samaa puhetta oli myös aikanaan Sakusta ja eipä tuo vanhempikaan Koivu TPS-paitaa enää uransa lopuksi päälleen pukenut. Samaa veikkaan Mikon kohdalla. Se oli minun pointtini viestini tuossa kohdassa. Olen toki mielelläni väärässä!

Ja tottakai kaikki kliseisesti vaikuttaa kaikkeen. Tällä hetkellä meidän organisaatio ei ole Kärppiin, Tapparaan tai edes Lukkoon verrattavassa kunnossa. Ei ainakaan tekojen osalta. Nopeahkostihan tuonkin toki muuttaa, ei tarvitse kuin tehdä oikeita tekoja, heh.

Mutta sitten noista valmentajista. Käsittelen seuraavaksi Pennasen, Mannerin ja Tapolan urapolkuja. Jätän Virran käsittelemättä, vaikka hänetkin voisi samalla lailla käsitellä. Let's aloitetaan:

Antti Pennanen toimi kaudet 2007-2011 ensin HPK:n B- ja sitten A-junnujen päävalmentajana. Sen jälkeen kaudet 2011-2013 apuvalmentajana HIFK:ssa, josta kesken jälkimmäisen kauden kenkää muun valmennusporukan kanssa. Kausi 2013-2014 alkoi KalPan apuvalmentajana, mutta siirtyi siitä kesken kauden Mikkelin Jukureiden päävalmentajaksi, jossa heti kauden päätteeksi hopeaa. Jatkoi vielä kaksi kautta Jukureissa päävalmentajana, josta tuloksena mestaruus molempien kausien päätteeksi ja täysin suvereenit esitykset. Muutti tuona aikana mm. Oula Palven ja Teemu Turusen uran suuntaa merkittävästi. Tämän on mm. Palve maininnut. Jukuri-jakson jälkeen olikin jo korkea aika siirtyä Liigaan ja seuraksi valikoitui vanha tuttu HPK. Pennanen oli tuossa vaiheessa yksi kuumimmista uusista valmentajista Liigassa ja ura on jatkunut nousukiidossa sen jälkeenkin, josta tietenkin viime kausi suurimpana kirsikkana kakun päällä.
Päävalmentajakokemus ennen Liigapestiä: 6 täyttä kautta ja lisäksi kesken kauden 2013-2014 Jukureiden päävalmentajaksi.

Mikko Manner oli ennen Kärppiin tuloaan hankkinut kannuksensa myös Mestiksestä. Vaasan Sportin päävalmentajan pesti vuosituhannen alkupuoliskolla(kin) oli tuulinen paikka, mutta sieltä kertyi kuitenkin palkintokaappiin niin hopea kuin pronssikin. Toki Sportin rosteri oli noina aikoina niin kova, että Mestiksen mestaruus oli aina tavoitteena. Joka tapauksessa Manner menestyi vähintäänkin kohtalaisesti suhteellisen sekaisin olleen Sport-organisaation päävalmentajana. Sport-jakson jälkeen oli vuorossa kierros Suomi-sarjaa ja juniorijoukkueita, jonka jälkeen Kärppien apuvalmentajaksi. Siellä 4 kautta oppia imemässä ja sen jälkeen ns. kaunis ja suunniteltu siirtymä päävalmentajaksi organisaatiossa, joka oli tuolloin ja lienee yhä Suomen paras.
Päävalmentajakokemus ennen Liigapestiä: 6 täyttä kautta ja lisäksi kesken kauden Sportin päävalmentajaksi kaudella 2005-2006 ja potkut Sportin päävalmentajan pallilta kesken kauden 2007-2008.

Jussi Tapolan nousu huipulle vaikuttaa olleen nopea, mutta ei hänkään ihan tyhjästä ilmaantunut paikalle. Kaudet 2004-2009 hän toimi HPK:n A- ja B-junnujen päävalmentajana. Siitä sitten 2009-2010 HPK:n apuvalmentajana Rautakorven alaisuudessa, jonka jälkeen päävalmentajaksi junnumaajoukkueisiin seuraavaksi kahdeksi kaudeksi. Kaudet 2012-2014 jälleen Rautakorven apuvalmentajana, mutta nyt Tapparassa. Toisin sanoen Tapola sai imeä Rautakorvelta oppia apuvalmentajan roolissa yhteensä kolmen kauden verran ennen kuin hän sai päävalmentajan paikan itselleen Liigassa kaudesta 2014-2015 eteenpäin.
Päävalmentajakokemus ennen Liigapestiä: 7 kautta, joskaan ei yhtään miesten joukkueista.

Näistä esimerkeistä on huomattavissa monia yhtäläisiä piirteitä. Kaikilla oli päävalmentajan kokemusta lopulta yllättävänkin paljon ennen siirtymistään päävalmentajaksi Liigassa. Lisäksi ennen päävalmentajaksi nousua sekä Tapola että Manner toimivat pitkään apuvalmentajana samassa seurassa ja tutussa organisaatiossa. Sekä Manner että Pennanen taas hakivat päävalmentajuuteen kokemusta Mestiksestä, molemmat menestyksekkäästi. Kaikilla oli jo ennen Liigan päävalmentajuutta menestyksekäs päävalmentajan ura käynnissä:
- Pennasella oli Mestiksen mestaruus x2 sekä hopea
- Mannerilla Mestiksestä hopeaa ja pronssia sekä Liigasta apuvalmentajana menestystä
- Tapolalla ei Mestiksestä kokemusta ollut, mutta oli läheltä saanut olla osana sekä HPK:n että Tapparan menestyksestä Liigassa.

Jos näihin ryhdytään vertaamaan meidän valmentajiamme, niin ero on valtaisa. Tarkastellaan samalla mittanauhalla nyt sekä Kalle Kaskista että Raimo Helmistä.

Kalle Kaskinen oli kaudet 2003-2005 TPS:n A-junnujen apuvalmentajana. Kaudella 2005-2006 hän toimi ensimmäistä kertaa päävalmentajana, kun hän luotsasi FC Barcelonaa Espanjassa. Kausi päättyi välierätappioon. Kaudet 2006-2009 Kaskinen toimi TPS:n apuvalmentajana, aikana jolloin menestys kiersi seuran kaukaa. Potkut tulivat yhdessä muun valmennustroikan kanssa kauden 2008-2009 syyskaudella. Sen jälkeen Kaskinen toimi kaudet 2009-2014 juniorimaajoukkueissa lähinnä apuvalmentajana, joskin toimi kauden 2012-2013 U16-maajoukkueen ja kauden 2013-2014 U17-maajoukkueen päävalmentajana. Junnumaajoukkuevuosien jälkeen Kaskinen toimi kaudet 2014-2016 KHL-Jokereissa apuvalmentajana, josta siirtyi TPS:n organisaatioon kaudeksi 2016-2017 toimien A-junnujen päävalmentajana ja samalla myös Suomen maajoukkueen apuvalmentajana. Tuon kauden jälkeen hän sitten siirtyikin suoraan TPS:n päävalmentajaksi.
Päävalmentajakokemus ennen Liigapestiä: 4 kautta, joista yksi kausi miesten edustusjoukkueessa (2005-2006 FC Barcelona).

Raimo Helminen toimi ensin 2009-2012 sekasortoisessa tilassa olleen Ilveksen apuvalmentajana ilman aiempaa kokemusta valmentamisesta. Kaudet 2009-2011 hän toimi samalla U20-maajoukkueen apuvalmentajana ja kaudella 2011-2012 hän oli samaisen junnumaajoukkueen päävalmentajana. Tuloksena 4. sija joukkueella, jossa kurvailivat mm. Ristolainen, Armia, Barkov, Granlundit, Pulkkinen, Salomäki ja Donskoi. Kaudeksi 2012-2013 Helminen pestattiin Ilveksen päävalmentajaksi, mutta hän sai kenkää kesken kauden. Tuon jälkeen hän jatkoi apuvalmentajana seuraavat kuusi kautta toimittaen virkaansa KHL:ssa niin Barys Astanassa, Dinamo Rigassa kuin Jokereissakin. Lisäksi hän toimi yhden kauden U20-maajoukkueen apuvalmentajana. Kuluvaksi kaudeksi Helminen nimitettiin U20-maajoukkueen päävalmentajaksi toisen kerran valmentajan urallaan. Tuloksena samainen neljäs sija joukkueella, jolla olisi jälleen pitänyt olla saumat paljon parempaankin. Ensi kaudella Helminen on, kuten tiedetään, rakkaan Palloseuramme päävalmentaja.
Päävalmentajakokemus ennen Liigapestiä: 2 kautta U20-maajoukkueessa ja lisäksi puoli kautta Ilveksessä ennen potkuja kaudella 2012-2013. Tuo puolivuotinen on samalla Helmisen ainoa päävalmentajuus miesten joukkueissa.

Verrattuna Pennaseen, Manneriin ja Tapolaan ero on hurjan suuri. Kaskisen ja Helmisen yhteenlaskettu päävalmentajakokemus on pienempi kuin Pennasella, Mannerilla tai Tapolalla yksinään. Puhumattakaan kokemuksesta miesten edustusjoukkueissa päävalmentajana toimimisesta. Lisäksi kummallakaan meidän valmentajista ei ole sellaista mentorointi-vaihetta, joka sekä Tapolalla että Mannerilla oli ennen Liigajoukkueen päävalmentajan pestiä.
Menestyksen suhteen tilanne on sama. Kaskisen menestys päävalmentajana koostuu välieriin pääsystä FC Barcelonan kanssa sekä sääliplayoff-tappiosta A-junnuissa kaudelta 2016-2017. Junnumaajoukkueiden menestyksestä en ole varma, mutta ainakaan U17-joukkue ei ilmeisesti mitaleille Kaskisen alaisuudessa yltänyt. Helmisen menestys sen sijaan koostuu kahdesta U20-kisojen nelossijasta sekä potkuista Ilveksen päävalmentajan pallilta.

Sivunoottina muuten sellainen tosiasia, että ainoa Pennasta, Manneria ja Tapolaa urapolultaan muistuttava valmentaja Turun Palloseuran riveistä on Kai Suikkanen, joka oli johdattanut Kajaanin Hokin sensaatiomaiseen menestykseen Mestiksessä ennen pestiään meillä. Ja tekihän Kaitsu sitten TPS:nkin riveissä jotain suhteellisen unohtumatonta ;)

Summa summarum: Mikään ei tietenkään estä Helmistä onnistumasta ensi kaudella. Samalla Helmistä ei kuitenkin voi millään lailla verrata kokemukseltaan Pennaseen ennen HPK-pestiä, Manneriin ennen Kärpät-pestiä tai Tapolaan ennen Tappara-pestiä. Yksistään päävalmentajakokemuksen puute jo tekee asian selväksi. Lisäksi kaikilla edellä mainituilla ura oli nousukiidossa (ehkä vähiten selvästi Mannerilla), Helmisellä tilanne ei ainakaan omaan silmään vaikuta siltä. Eikä vaikuttanut Kaskisenkaan tilanne. Kolmas erottava tekijä Kaskisen ja Helmisen sekä Mannerin ja Tapolan välillä on se, josta jo mainitsitkin, eli organisaation tila. Manner ja Tapola pääsivät päävalmentajaksi vahvassa organisaatiossa, jossa oli rakennuspalikoita tarjolla. Varmasti se osaltaan helpotti urakkaa, joskin toi varmasti myös paineita mukanaan. Lisäksi voidaan myös pohtia sitä, miksi Manner ja Tapola nimenomaan valikoituivat päävalmentajiksi noissa vahvoissa organisaatioissa? Tulijoita olisi varmasti ollut iso liuta. Olisiko taustalla mahdollisesti se, että vahva organisaatio tiesi, mitä se heissä saisi ja teki puoltavan päätöksen sen johdosta? Minulla on vahva haisu siitä, etteivät kyseisten organisaatioiden päättävät elimet olisi puoltaneet Kalle Kaskisen tai Raimo Helmisen palkkaamista päävalmentajiksi. Mutta tämä on vain oma haisu.

Joka tapauksessa tarkoitukseni ei ole sanoa, että Helminen 100%:n varmuudella epäonnistuu ensi kaudella. En myöskään toivo sitä, tietenkään. Samalla kuitenkin argumentti siitä, että "jostain jokainen menestysvalmentaja uransa aloittaa ja sitten vain alkaa menestymään" on aivan liian yksinkertaistettu, sillä tarkemmin tarkastelemalla voidaan huomata, että eivät ne menestyneet päävalmentajatkaan ole aivan suorilta käsin alkaneet voittamaan, vaan taustalla on vuosien määrätietoinen ja askel askeleelta edennyt urapolku. Samanmoista urapolkua en oikein havaitse Kaskisen tai Helmisen kohdalla. Ainakaan vielä. Ehkä heidän poluillaan ei olla vielä menestyksen kohdalla, vaan polku sinne on yhä kesken? En tiedä, mutta aika näyttää.

TPS:n pitäisi tietenkin saada koko organisaatio toimimaan, jotta todellista ja pitkäkestoista menestystä voidaan havitella. Samalla kuitenkin toivoisin valmennuksen suhteen sitä, että meille hankittaisiin esimerkiksi Kari Jalonen tms. todella kovan tason päävalmentaja (kukapa ei tätä toki haluaisi?) ja hänen alaisuuteensa napattaisiin esimerkiksi Juuso Nieminen tai muu tulevaisuuden nimi, joka saisi kokeneen ketun opeissa oppia ja kasvaa valmentajana. Sen jälkeen voidaan tilanteen mukaan pohtia kierrosta Mestiksessä tai suoraan päävalmentajaksi hyppäämistä. Tuossa olisi kuitenkin jo alku suunnitellulle urapolulle ja suunnitellulle vallanvaihdokselle. Ja tuo olisi nimenomaan sitä pitkän aikavälin strategiaa ja suunnitelmaa, joka TPS:lta on mielestäni pitkään puuttunut.
On valmentajia jotka esittävät vaatimuksia ja ehtoja pestilleen. Yllämainituista osan tiedän vaativan tiettyä pelaajabudjettia tai tiettyjä hankintoja. Helminen ei kuulu näihin. Hän lähtee kun kutsu käy ja tekee parhaansa. Tästä ominaisuudesta hän on saanut kärsiä ainakin valmentajaurallaan. Siihen Ilveksen pestiin hänen ei olisi kannattanut ryhtyä. Joukkue oli kursittu kasaan ties mistä ja taisi palkanmaksukin olla epävarmaa. Tämä pesti ei saisi luoda ja lyödä liian suurta leimaa Helmiseen. Mitä tulee junnukisoihin niin turnaus on vielä suuremmin hörpyistä ja pompuista kiinni kuin runkosarja tai playoff -sarja. Näkisin että Helmisen menestys ensikaudella on ennen kaikkea kiinni onnistuneista hankinnoista ja joukkueen tasapainoisesta kokoamisesta.
 

aurajoki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TPS
On valmentajia jotka esittävät vaatimuksia ja ehtoja pestilleen. Yllämainituista osan tiedän vaativan tiettyä pelaajabudjettia tai tiettyjä hankintoja. Helminen ei kuulu näihin. Hän lähtee kun kutsu käy ja tekee parhaansa. Tästä ominaisuudesta hän on saanut kärsiä ainakin valmentajaurallaan. Siihen Ilveksen pestiin hänen ei olisi kannattanut ryhtyä. Joukkue oli kursittu kasaan ties mistä ja taisi palkanmaksukin olla epävarmaa. Tämä pesti ei saisi luoda ja lyödä liian suurta leimaa Helmiseen. Mitä tulee junnukisoihin niin turnaus on vielä suuremmin hörpyistä ja pompuista kiinni kuin runkosarja tai playoff -sarja. Näkisin että Helmisen menestys ensikaudella on ennen kaikkea kiinni onnistuneista hankinnoista ja joukkueen tasapainoisesta kokoamisesta.
Jotenkin kovin ristiriitainen viesti.
Toteat, että ensi kauden menestys on kiinni onnistuneista hankinnoista ja joukkueen tasapainoisesta kokoamisesta. Toisekseen sanot, ettei Helminen aseta valmentajaksi tullessaan mitään ehtoja, koska lähtee kun kutsu käy ja tekee parhaansa. Voisiko saada jotain loogista selvitystä, miten tämä ajatuskulku nyt menee maaliinsa?
 

Black Star

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
On valmentajia jotka esittävät vaatimuksia ja ehtoja pestilleen. Yllämainituista osan tiedän vaativan tiettyä pelaajabudjettia tai tiettyjä hankintoja. Helminen ei kuulu näihin. Hän lähtee kun kutsu käy ja tekee parhaansa. Tästä ominaisuudesta hän on saanut kärsiä ainakin valmentajaurallaan. Siihen Ilveksen pestiin hänen ei olisi kannattanut ryhtyä. Joukkue oli kursittu kasaan ties mistä ja taisi palkanmaksukin olla epävarmaa. Tämä pesti ei saisi luoda ja lyödä liian suurta leimaa Helmiseen. Mitä tulee junnukisoihin niin turnaus on vielä suuremmin hörpyistä ja pompuista kiinni kuin runkosarja tai playoff -sarja. Näkisin että Helmisen menestys ensikaudella on ennen kaikkea kiinni onnistuneista hankinnoista ja joukkueen tasapainoisesta kokoamisesta.

Hyvä valkku kun ei vaadi mitään ja tekee parhaansa? Itse ajattelen että tarvittaisiin hiukan muitakin ominaisuuksia jotta on hyvä valmentaja.

Ilveksen osalta ei nähtävästi voinut mielestäsi onnistua. Kukaan. Mut Raipe suostu ku on hyvä valmentaja. Ei onnistunut, muttei saa laskea.

Junnukisoissa ei onnistunut kun oli pomppuja. Mistä toi kuulostaa tutulta? Ainiin, sehän oli Tepsin analyysi viime kaudesta. Ei onnistunut, muttei voi laskea.

Hampaat irvessä kun yrittää niin saa Raipenkin ceeveen selitettyä hyväksi työnäytteeksi.

Jää nähtäväksi onnistuuko Raipe Tepsissä vai ei. Mutta vanhalla ceeveen perusteella Raipea on turha mainostaa hyväksi valmentajaksi.
 

Nati

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Eetu Liukas
Jotenkin kovin ristiriitainen viesti.
Toteat, että ensi kauden menestys on kiinni onnistuneista hankinnoista ja joukkueen tasapainoisesta kokoamisesta. Toisekseen sanot, ettei Helminen aseta valmentajaksi tullessaan mitään ehtoja, koska lähtee kun kutsu käy ja tekee parhaansa. Voisiko saada jotain loogista selvitystä, miten tämä ajatuskulku nyt menee maaliinsa?

Eivät nuo asiat sulje toisiaan mitenkään pois. Siinähän lukee, että Helminen tekee parhaansa sillä porukalla mikä on ja menestys on kiinni siitä minkälaisen joukkueen UTJ ja co kokoavat. Luet liikaa rivien välistä.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: W124

aurajoki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TPS
Eivät nuo asiat sulje toisiaan mitenkään pois. Siinähän lukee, että Helminen tekee parhaansa sillä porukalla mikä on ja menestys on kiinni siitä minkälaisen joukkueen UTJ ja co kokoavat. Luet liikaa rivien välistä.
Luepas ajatuksella tuo yllä oleva @Black Star in kirjoitus. Jos sitten vaikka aukeaisi sinullekin, että ristiriitaa on ja paljon tuossa Helmisen kehumisessa jo ennakkoon.
 

RajatOn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Luepas ajatuksella tuo yllä oleva @Black Star in kirjoitus. Jos sitten vaikka aukeaisi sinullekin, että ristiriitaa on ja paljon tuossa Helmisen kehumisessa jo ennakkoon.

Eihän @W124 millään tapaa kehu Helmistä tai sano edes, että Helminen olisi hyvä valmentaja. Ilmoittaa vaan, ettei Helminen vaadi asioita, joita monet muut valmentajat vaativat. Black Starhan tuossa lähinnä veti johtopäätöksen, että nuo olisivat hyvän valmentajan tunnusmerkit.

Epäileväinen olen itsekin Helmisen hankinnasta, mutta en silti pysty mitään muuta näkemään tuossa kirjoituksessa, kuin ehkä pientä puolustelua Helmisen suuntaan
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: W124

Black Star

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Eihän @W124 millään tapaa kehu Helmistä tai sano edes, että Helminen olisi hyvä valmentaja. Ilmoittaa vaan, ettei Helminen vaadi asioita, joita monet muut valmentajat vaativat. Black Starhan tuossa lähinnä veti johtopäätöksen, että nuo olisivat hyvän valmentajan tunnusmerkit.

Epäileväinen olen itsekin Helmisen hankinnasta, mutta en silti pysty mitään muuta näkemään tuossa kirjoituksessa, kuin ehkä pientä puolustelua Helmisen suuntaan

No joo, totta, ei W124 sano että Helminen on hyvä valmentaja.

Toisaalta mitä hän sitten sanoo? Että Helminen on symppis tyyppi?

En nyt nähtävästi ymmärrä pointtia kun hänen vastineensa tuli tuohon T. Bladen kirjoitukseen jossa todettiin että Helmisen ceevee on heikko ja tulokset laihoja.

Eli puolustellaan Helmistä mistä? Että hän ottaa töitä mistä saa? T.Bladen kirjoitus ei ollut mitenkään hyökkäävä Helmistä kohtaan, joten en ymmärrä miksi noiden esitettyjen faktojen jälkeen pitää laukoa jotain liirumlaarumia että Raipe on ihan siisti tyyppi ja siksi valinnasta ei saisi antaa kritiikkiä.

Itseä häiritsee TPS:n toiminnassa erityisesti se että suurilla resursseilla tyydytään hankkimaan keskinkertaisuuksia. Jos lähtökohtaisesti vaatimustaso rekryissä on nähtyä luokkaa niin myös tulokset ovat.

Mutta ehkä parempi nyt jäädä odottamaan että @W124 kertoo mitä yritti viestillään sanoa. Muut ehkä ymmärsivät mutta nähtävästi minä en.
 

W124

Jäsen
No joo, totta, ei W124 sano että Helminen on hyvä valmentaja.

Toisaalta mitä hän sitten sanoo? Että Helminen on symppis tyyppi?

En nyt nähtävästi ymmärrä pointtia kun hänen vastineensa tuli tuohon T. Bladen kirjoitukseen jossa todettiin että Helmisen ceevee on heikko ja tulokset laihoja.

Eli puolustellaan Helmistä mistä? Että hän ottaa töitä mistä saa? T.Bladen kirjoitus ei ollut mitenkään hyökkäävä Helmistä kohtaan, joten en ymmärrä miksi noiden esitettyjen faktojen jälkeen pitää laukoa jotain liirumlaarumia että Raipe on ihan siisti tyyppi ja siksi valinnasta ei saisi antaa kritiikkiä.

Itseä häiritsee TPS:n toiminnassa erityisesti se että suurilla resursseilla tyydytään hankkimaan keskinkertaisuuksia. Jos lähtökohtaisesti vaatimustaso rekryissä on nähtyä luokkaa niin myös tulokset ovat.

Mutta ehkä parempi nyt jäädä odottamaan että @W124 kertoo mitä yritti viestillään sanoa. Muut ehkä ymmärsivät mutta nähtävästi minä en.
Lähinnä pohdiskelua Helmisestä. Ei ole pystynyt ihmeisiin, muttei toisaalta ole kummoista joukkuetta saanut liigassa. On siis sillätavoin työhansikastyyppi, että vaatii itseltään paljon ja on valmis menemään pahoihin paikkoihin (tällä en nyt tarkoita ensikauden Tepsiä). Pidän uhrautuvuutta ja korkeaa työmoraalia hyvinä puolina, kohta nähdään mihin niillä päästään.
 

Black Star

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Lähinnä pohdiskelua Helmisestä. Ei ole pystynyt ihmeisiin, muttei toisaalta ole kummoista joukkuetta saanut liigassa. On siis sillätavoin työhansikastyyppi, että vaatii itseltään paljon ja on valmis menemään pahoihin paikkoihin (tällä en nyt tarkoita ensikauden Tepsiä). Pidän uhrautuvuutta ja korkeaa työmoraalia hyvinä puolina, kohta nähdään mihin niillä päästään.

Ok.

Mutta mihin tämä luonneanalyysi nyt perustuu? Tunnetko Helmisen vai vedätkö hatusta?

Työhansikastyyppi?
Vaatii itseltään paljon?
Uhrautuva?
Korkea työmoraali?

Mun silmiin näyttää että on ottanut vastaan ne työpaikat jotka on saanut tai ollut tarjolla. Onko se uhrautuvuutta/valmiutta mennä pahoihin paikkoihin vai pelkästään valinnan varan puutetta?

Ensi kauden Tepsi ei ole paha paikka? Kyllä mä väittäisin että aika korkean riskin mesta on tulevan kauden Tepsi mille tahansa valkulle.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: kopo

W124

Jäsen
Ok.

Mutta mihin tämä luonneanalyysi nyt perustuu? Tunnetko Helmisen vai vedätkö hatusta?

Työhansikastyyppi?
Vaatii itseltään paljon?
Uhrautuva?
Korkea työmoraali?

Mun silmiin näyttää että on ottanut vastaan ne työpaikat jotka on saanut tai ollut tarjolla. Onko se uhrautuvuutta/valmiutta mennä pahoihin paikkoihin vai pelkästään valinnan varan puutetta?

Ensi kauden Tepsi ei ole paha paikka? Kyllä mä väittäisin että aika korkean riskin mesta on tulevan kauden Tepsi mille tahansa valkulle.
Pohdiskeluni perustuu julkiseen keskusteluun ja Helmisen kirjaan. Voimme myös pohtia miksi Urama/Westerlund on pyytänyt juuri Helmistä. Tuntevat varmasti kansainvälisestikin paljon valmentajia.

TPS ei ole halutuin paikka, mutta muistutan taas muutamista seikoista. Paljon rahaa taustalla, perinteitä, hyvät harjoittelu ja peliolosuhteet, isohko kaupunki, pitkä työrauha ja kunnioitus valmentajaa kohtaan, ei ”pakkomestaruus” paineita ensikaudeksi.
 

Black Star

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Pohdiskeluni perustuu julkiseen keskusteluun ja Helmisen kirjaan. Voimme myös pohtia miksi Urama/Westerlund on pyytänyt juuri Helmistä. Tuntevat varmasti kansainvälisestikin paljon valmentajia.

TPS ei ole halutuin paikka, mutta muistutan taas muutamista seikoista. Paljon rahaa taustalla, perinteitä, hyvät harjoittelu ja peliolosuhteet, isohko kaupunki, pitkä työrauha ja kunnioitus valmentajaa kohtaan, ei ”pakkomestaruus” paineita ensikaudeksi.

Ok. Mitäs huonoja puolia siellä kirjassa lueteltiin Raimon persoonasta tai osaamisesta?

Edelleenkin esim. Kaskinen oli paperilla ihan osaava ukko, mutta todellisuudessa päävalmentajana täysi noviisi ja hutivalinta. En ymmärrä Tepsin toivotaan-toivotaan -politiikkaa jossa lyhyellä ceeveellä toimivia valmentajia palkataan suoraan päävalmentajaksi. Helmisen kohdalla samat ennusmerkit vaikka olisi miten uhrautuva ja painaisi kovin hommia.

Westerlund on varmasti päätynyt Helmiseen koska vaihtoehdot ovat olleet todella vähissä. Urama/Westerlund varmasti tuntevat paljon valmentajia kuten sanot, mutta veikkaanpa että tuossa tilanteessa valinnan vara oli laskettavissa yhden käden sormilla (ellei yhdellä sormella).

Minä uskon että Helminen pestattiin koska oli vähistä vaihtoehdoista tutuin eli ts. pakkoraossa palkattiin saunakaveri. Tämä on riski myös Westerlundille, koska kannattajat ovat todella vereslihalla menneistä sisäpiirin suhmuroinneista. Raipella myös melko epätoivoinen tilanne työrintamalla, joten ehdoista saattoi olla helppo päästä yksimielisyyteen.

Siinä mielessä olet varmasti ihan oikeassa että Raipe suostuu siihen mitä pyydetään ja oli valmis tulemaan tällaiseen tilanteeseen jossa riskit ovat valmentajalle valtavat. Pahimmillaan Raipe hautaa oman uransa lopullisesti tällä pestillä. Toisinpäin toki mahdollisuus herätellä henkitoreissa oleva ura.

Edelleen jää se ongelma ettei tuo kovinkaan varmasti ole se paras vaihtoehto TPS:n kannalta. Tepsin rekryt on menneet lähihistoriassa niin metsään ettei olisi varaa huteihin enää lainkaan. Siinä mielessä on ihan oikeutettua kritisoida Helmisen ceeveellä tulevan päävalmentajan valintaa.

Tässä kun olennaisena on se että pelimerkit ensi kaudelle on taas toivotaan-toivotaan. Montako kertaa tätä toivomuskaivoa on kokeiltu? Montako kertaa on onnistuttu?

Mutta ymmärrän jo paremmin tulokulmasi ja olen sinänsä samaa mieltä ettei Helmistä voi vielä täysin dumata. Onnistumista toivoo varmaan meistä jokainen. Kritiikille on kuitenkin oltava tilaa joten siinä mielessä en ymmärrä myöskään yksi silmäistä uskoon ja toivoon luottamista.
 

Veijari

Jäsen
Raipe sai heti peliuran jälkeen suojatyöpaikan (apuvalmentaja) jääkiekkoliitosta ja Ilveksestä. Toki peliura oli mittava ja ansiokas, mutta kyllä noi pestit on annettu puhtaasti Raipen peliuran kunnioituksesta.

Raipe on erittäin kokematon päävalmentaja ja nuo pari päävalmentaja projektia liitossa ja Ilveksessä ei ole näyttänyt mitään sellaista, että Raipesta olisi kasvamassa pätevä päävalmentaja Liigaan.

Helvetillisen riskin Tepsi on tässä muodossa ottamassa, kun palkkaa toivotaan-toivotaan menttaliteetilla Erkan kaverin päävalmentajaksi. Toki peliäkään ei ole Tepsissä vielä valmentanut, mutta cv:tä ja statistiikkaa katsomalla on todennäköisempää, että Tepsi syväkyykkää myös Raipen kanssa. Veikkaan ettei keikuta runkosarjassa edes hetkellisesti kärkikahinoissa, kuten kävi Kaskisen kanssa.

Olen toki mielelläni väärässä mutta mitään odotuksia ei uskalla ensi kaudelle asettaa. Tepsin rosterikaan ei viimeisten jatkosopimusten ja huhujen perusteella lupaa hyvää ja kun molemmat sekä valmennus, että rosteri on vajaa niin menestysmahdollisuudet ovat seitinohuet.
 

mikkelson

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Loistava uutinen tämä Viron jatko. Lopuille voidaankin sitten sanoa kiitos ja näkemiin. Piskulan jatko käy jos ei älyttömän kallis ole.

Liukaksessa on potentiaalia erinomaiseksi voimahyökkääjäksi tulevaisuudessa. Nytkin varmaa ainoa kuka tuossa ekassa erässä edes taklasi. Kesällä vähän jalkoja lisää niin hyvät mahdollisuudet läpimurtoon ensi kaudella.
 

snake

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS Saku Koivu, Mikko Koivu, Aatos Koivu
Me tarvitaan kyllä liigakelpoisia pelaajia ensi kaudelle. Oskari Lehtinen kakkosyvellä, jumalauta tällä budjetilla. Herätkää nyt helvetti!!
 

kone82

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Tekisin vielä jatkot Karvosen, Lehtisen ja Väyrysen kanssa. Budish, Nättinen ja Sund purkuun. Jatkoja perustelen oikean asenteisella pelaamisella ja hinnalla.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös