Ootko koskaan ollut oikeasti rahoissasi (en tarkoita kymmeniä miljoonia), että voit sanoa rahan tuovan onnea, terveyttä, mielenrauhaa ja kaikkea mitä kaipaa? Riippuu tietenkin ihmisestä miten asiat näkee ja tuntee. Itselläni on ollut aikoinaan suhteellisen paljon rahaa muutaman vuoden ajan. Voin kertoa, että omalla kohdallani se ei tuonut mitään noista. Pikemminkin päinvastoin ehkä.
Kuten sanottua, ihmiset voi olla erilaisia.
En ole ollut kunnolla rahoissani (jos ei pieni/keskituloisen peruspalkkaa lasketa), mutta olen ollut hyvinkin vähävarainen ja olen tällä hetkelläkin varsin vähissä varoissa, vaikka en köyhyysrajalla olekaan. Tällä perusteella voin väittää, että riittävä rahamäärä ihan tähänkin hetkeen toisi huomattavasti lisää mielenrauhaa, vakautta ja varmuutta elämään sekä vapauttaisi erilaisesta byrokratiasta sun muusta. Jos olisi ns. lottopotin verran rahaa niin jäisin myös töistä pois välittömästi, sillä tämänhetkisellä työkunnollani (useita eri perussairauksia) työssäkäynti on minulle raskasta mutta taloudellisesti välttämätön paha.
Terveyden osalta rahoissani oleminen helpottaisi sikäli, että vaikka nytkin olen ihan hyvää hoitoa saanut julkisella puolella ja ennen kaikkea työterveyshuollossa niin joka vuosi paukkuvat lääkekatot, hoitomaksukatot yms. vievät yllättävän paljon rahaa, varsinkin kun kaikkia lääkkeitä ei aina korvata. Pelkästään apteekkikulut ovat viimeisen 12 kk aikana olleet noin 2400 euroa. Hammaslääkärissä olen käynyt yksityisellä vaikka hinta on korkeampi koska olen halunnut niitä hoidattaa heti enkä odottaa kuukausien päähän.
Uskoisin siis varsin vakaasti, että "lottovoitto" toisi sekä parempaa jaksamista että vähemmän erilaista säätämistä ja sitä myöten enemmän mielenrauhaa, yleisterveyttä ja onneakin. Jos rahasta on kovin tiukkaa niin yllättävän iso osa energiasta menee sen asian pohtimiseen ja toisinaan myös murehtimiseen, varsinkin kun minun tapauksessani terveys ei anna tällä hetkellä myöten paiskia töitä ja tienata enempää.
En laske itseäni ns. köyhäksi siinä mielessä, että joutuisin leipäjonossa olemaan tai miettimään liiaksi ruokaostoksia sun muita, mutta kyllä esim. taannoinen lemmikin eläinlääkärilasku (rapiat 400 euroa) kirpaisi melkoisesti, samoin taannoinen pakolliset kodin kalustehankinnat. Jos olisi enemmän taloudellista reserviä niin eipä näitäkään joutuisi sen enempää pohtimaan.
Se ei tietenkään tuo sinänsä onnea, jos on kovapalkkaisessa työssä mutta raataa aamusta iltaan töissä nauttimatta koskaan kertyvästä varallisuudesta, varsinkin jos on kotona esim. perhe- ja parisuhdeasioissa ongelmia tai jotain muita ongelmia. Ei silloin raha tee kenestäkään onnellista.
Taloussanomissa oli muutama vuosi sitten juttu rahan ja onnellisuuden suhteesta, joka oli mielenkiintoinen:
"Yhdysvaltalaisen Princetonin yliopiston tutkijat ovat onnistuneet määrittämään palkkatason, jonka jälkeen lisäpalkka ei enää nosta niin sanottua onnellisuustasoa
Vastaus löytyi käymällä läpi noin 450 000 amerikalaisen vastauksia.
Noin 4360 euron kuukausipalkkaan asti yleinen tyytyväisyys elämään parani huomattavasti. Mutta tuon jälkeen lisäpalkka ei enää tee meitä iloisemmaksi eikä vähennä stressiämme, tutkimus kertoo.
Sen sijaan tyytyväisyydentunne kasvaa noin 5890 euron kuukausipalkkaan asti."
Tuo on tietysti jenkkitutkimus ja muutaman vuoden vanha, mutta uskon tuon menevän kutakuinkin noin, eli tiettyyn pisteeseen asti yleinen tyytyväisyys ja onni kasvaa selvästi verrattuna siihen jos rahaa ei ole. Tämän pisteen jälkeen iloisuus, onni ja stressi eivät vähene lisärahan myötä mutta tiettyyn pisteeseen asti kuitenkin tyytyväisyys voi kasvaa.