Onhan näin, että myös Toolin pelikentällä kalenteri on rullannut 13 vuotta eteenpäin. Samaan kategoriaan on ilmestynyt kaiken maailman karnivooleja, soeneita, wheelejä ja ties mitä, joten Tool ei enää edusta tuolla musiikin saralla ylhäisessä yksinäisyydessään.
Ei sillä, ettäkö hätää olisi. Tool on Tool on Tool ja tämä käy Fear Inoculum -sinkkulohkaisulta hyvin ilmi. Kappale itsessään on niin tyylipuhdas Tool-pastissi kuin mahdollista. Mukaan on lohkottu palasia ja tunnelmia niin Lateralukselta kuin 10,000 Daysiltakin, eikä tässä ole mitään väärää. Tyylikästä ja takuuvarmaa menoa. Pari kertaa rullattuna ei nyt mitään huikeita ahaa-elämyksiä tuota, mutta poppoon tuntien on parempi odotella kokonaisuutta ja tarkastella näitä kymmenminuuttisia tunnelmointimöhkäleitä osana kokonaisuutta. Varsinkin, kun sekä Descending että Invincible vaikuttavat saman laarin kamalta mitä nimikkoralli edustaa.
79 minuutin levylle tulee 7 kappaletta ja kun jo muodossa tai toisessa kuullut kolme kappaletta lohkovat tästä tuollaisen 38 minuuttia, niin keskimitaksi lopuille neljällekin jää kymmenisen minuuttia. Ehkäpä siellä joku metrinen (ja samalla hyvin epä-Toolmainen) eepos on vielä luvassa, sillä uskoisin levyn sisältävän myös ainakin yhden radiolle soveliaamman mittaisen siivun. (Mikä toki Vicariousin ja Jambin tapauksissa oli kuitenkin reilusti tyypillistä pitkääkään radiosinkkua pidempi. Mutta silti, pari seiskaminuuttistakin jättää kahdelle muulle kappaleelle 27 minuuttia.)
Pureksitaan nyt tätä nimikkokappaletta vielä ahkerasti ja odotellaan. Ei tämä kolme viikkoa enää tunnu missään.