Eiköhän pistetä ketju pystyyn missä analysoidaan enemmänkin näitä ns. urheilutoimittajia? Porttilasta olikin jo avattu omansa ja sen mies kyllä ansaitsee koska Porttila todellakin on PELLE isolla P:llä!! Mutta onhan näitä muitakin…
Ilta-Sanomien Tuomas Nyholmista on puhuttu ja kaverin kirjoitukset on mielestäni jotenkin lukiolaisen tasoa. En tiedä mikä helkkari niissä mättää mutta jotain oudon lapsellista uhoa ja päänaukomista niistä on usein havaittavissa. On toki jees että hehkuttaa Suomea ennen kovan luokan kisoja mutta kyllä läpi paistoi välillä vähän huvittavaa pullistelua. Ja tietenkin ennen O-kisoja mies nuiji Olli Jokista kuin vierasta sikaa, siis sehän oli todellinen ajojahti kuten täällä Jatkoajassakin puitiin. Ainakin kisojen jälkeisessä pelaaja-arvostelussa Jokinen sai kehuja mutta olisi aika miehekästä kirjoittaa joku kolumni missä Nyholm vaikka pyytäisi anteeksi ja myöntäisi olevansa väärässä?
Ilta-Lehden Jari Rahikainen on kuitenkin uskomaton klisee-kuningas! Äijä on kuin jostain amerikkalaisesta massafilmistä missä kova särmä lehtimies paljastaa jonkin suuren huijauksen ja on ns. tutkiva journalisti. Rahikaisen kolumnit ja kirjoitukset ovat olevinaan niin pirun piikikkäitä ja aggressiivisia ja välillä kieltämättä jotkut pommit osuvatkin mutta useimmiten se tuntuu olevan muitten yliampuvaa haukkumista. Välillä saavat Suomenkin edustajat(varsinkin futis) kuulla kunniansa mutta esim. O-kisoissa Rahikainen hakkasi sveduja minkä pystyi. OK, ruotsalaiset eivät ole sen parempia mutta ne pirulaiset tuntuvat osuvan kaiken huipuksi syytöksissään (viime vuoden Lahti-skandaali, Mühlegg jne). Rahikaiselle uran kovin paikka varmasti oli viime helmikuinen Lahti-pelleily. Odotin ja odotin että mitä mies kirjoittaa ”rehdistä Jarista” ja ”omasta kaveristaan Mikasta” mutta kovin oli väkinäistä, selittelevää ja siloiteltua miehen kritiikki. Sen jälkeen asiasta ei olla edes vahingossa mainittu. Erittäin munaton ja ammattitaidoton pelkurin ratkaisu Rahikaiselta!
Monet täällä ovat mielestäni olleet todella tyytymättömiä Tuomas Nyholmin faijan Timo Nyholmin kirjoituksiin mutta itseäni ne eivät ole pahasti ärsyttäneet. Useinkin niissä on mielestäni ihan OK-huomioita, ehkä HIFK tosin on miehen silmätikkuna…
I-Lehdessä vaikuttaa vuorostaan Melartin perhe. Vanhempi Melart eli Juhani on asiallisia ja positiivisia kolumneja kirjoittava symppis, joten häntä kohtaan ei mitään antipatioita mutta nuorempi eli Kaj Melart oli varsinkin noin 10 vuotta sitten ihan pihalla! Kaitsu mm. kirjoitti muutamasta tennispelaajasta niin järkyttävän surkeat analyysit joskus 90-luvun alussa että ihmettelin seuraako se koko lajia. Seuraavasta muistikuvani on vähän hatara, mutta muistaakseni Schumacherin Melart julisti toisen mestaruuskauden alussa huonohermoiseksi romuttelijaksi. Kun Schumi sitten voitti toisen maailmanmestaruutensa suvereenisti niin Melart kyllä tyylikkäästi myönsi olleensa karkeasti väärässä. Se on toisaalta erittäin kunnioitettavaa.
Muistelisin että Pekka Jalonen oli aikoinaan 80-90 luvun vaihteessa(olin itse tosin vasta n. 14v) aika yliyrittävä kyynikko mutta on jo pitkän aikaa kirjoittanut erittäin mukavaa ja harmitonta tekstiä. Ei mitään negaa häntä kohtaan. Myös Timo Kunnari tuntuu ”mukavalta mieheltä”, joka vaan kirjoittelee juttuja mutta jotenkin ainakin tällä hetkellä sellainen tyyli uppoaa minuun paremmin kuin yli-ironiset paskantärkeät lehtimieskliseet!
Lisäillään näitä kavereita ajan mittaan, koska heitähän on vaikka millä mitalla: Liesmäki, Rantanen, kaikki TV-toimittajat jne.
MACK
Ilta-Sanomien Tuomas Nyholmista on puhuttu ja kaverin kirjoitukset on mielestäni jotenkin lukiolaisen tasoa. En tiedä mikä helkkari niissä mättää mutta jotain oudon lapsellista uhoa ja päänaukomista niistä on usein havaittavissa. On toki jees että hehkuttaa Suomea ennen kovan luokan kisoja mutta kyllä läpi paistoi välillä vähän huvittavaa pullistelua. Ja tietenkin ennen O-kisoja mies nuiji Olli Jokista kuin vierasta sikaa, siis sehän oli todellinen ajojahti kuten täällä Jatkoajassakin puitiin. Ainakin kisojen jälkeisessä pelaaja-arvostelussa Jokinen sai kehuja mutta olisi aika miehekästä kirjoittaa joku kolumni missä Nyholm vaikka pyytäisi anteeksi ja myöntäisi olevansa väärässä?
Ilta-Lehden Jari Rahikainen on kuitenkin uskomaton klisee-kuningas! Äijä on kuin jostain amerikkalaisesta massafilmistä missä kova särmä lehtimies paljastaa jonkin suuren huijauksen ja on ns. tutkiva journalisti. Rahikaisen kolumnit ja kirjoitukset ovat olevinaan niin pirun piikikkäitä ja aggressiivisia ja välillä kieltämättä jotkut pommit osuvatkin mutta useimmiten se tuntuu olevan muitten yliampuvaa haukkumista. Välillä saavat Suomenkin edustajat(varsinkin futis) kuulla kunniansa mutta esim. O-kisoissa Rahikainen hakkasi sveduja minkä pystyi. OK, ruotsalaiset eivät ole sen parempia mutta ne pirulaiset tuntuvat osuvan kaiken huipuksi syytöksissään (viime vuoden Lahti-skandaali, Mühlegg jne). Rahikaiselle uran kovin paikka varmasti oli viime helmikuinen Lahti-pelleily. Odotin ja odotin että mitä mies kirjoittaa ”rehdistä Jarista” ja ”omasta kaveristaan Mikasta” mutta kovin oli väkinäistä, selittelevää ja siloiteltua miehen kritiikki. Sen jälkeen asiasta ei olla edes vahingossa mainittu. Erittäin munaton ja ammattitaidoton pelkurin ratkaisu Rahikaiselta!
Monet täällä ovat mielestäni olleet todella tyytymättömiä Tuomas Nyholmin faijan Timo Nyholmin kirjoituksiin mutta itseäni ne eivät ole pahasti ärsyttäneet. Useinkin niissä on mielestäni ihan OK-huomioita, ehkä HIFK tosin on miehen silmätikkuna…
I-Lehdessä vaikuttaa vuorostaan Melartin perhe. Vanhempi Melart eli Juhani on asiallisia ja positiivisia kolumneja kirjoittava symppis, joten häntä kohtaan ei mitään antipatioita mutta nuorempi eli Kaj Melart oli varsinkin noin 10 vuotta sitten ihan pihalla! Kaitsu mm. kirjoitti muutamasta tennispelaajasta niin järkyttävän surkeat analyysit joskus 90-luvun alussa että ihmettelin seuraako se koko lajia. Seuraavasta muistikuvani on vähän hatara, mutta muistaakseni Schumacherin Melart julisti toisen mestaruuskauden alussa huonohermoiseksi romuttelijaksi. Kun Schumi sitten voitti toisen maailmanmestaruutensa suvereenisti niin Melart kyllä tyylikkäästi myönsi olleensa karkeasti väärässä. Se on toisaalta erittäin kunnioitettavaa.
Muistelisin että Pekka Jalonen oli aikoinaan 80-90 luvun vaihteessa(olin itse tosin vasta n. 14v) aika yliyrittävä kyynikko mutta on jo pitkän aikaa kirjoittanut erittäin mukavaa ja harmitonta tekstiä. Ei mitään negaa häntä kohtaan. Myös Timo Kunnari tuntuu ”mukavalta mieheltä”, joka vaan kirjoittelee juttuja mutta jotenkin ainakin tällä hetkellä sellainen tyyli uppoaa minuun paremmin kuin yli-ironiset paskantärkeät lehtimieskliseet!
Lisäillään näitä kavereita ajan mittaan, koska heitähän on vaikka millä mitalla: Liesmäki, Rantanen, kaikki TV-toimittajat jne.
MACK